Verohallituksen päätös vuodelta 2006 toimitettavassa verotuksessa noudatettavista luontoisetujen laskentaperusteista

Annettu Helsingissä  30 päivänä marraskuuta 2005

Verohallitus on 30 päivänä joulukuuta 1992 annetun  tuloverolain (1535/1992) 64 §:n  ja 76 §:n  sellaisena  kuin  se  on  laissa 1549/1995,  nojalla määrännyt:

1 §

Kotimaassa ja ulkomailla työnantajalta saadut luontoisedut on arvioitava seuraavien perusteiden mukaan:

  Asuntoetu ja sähkön käyttöoikeus

2 §

Asuntoedun ja siihen sisältyvän lämmityksen raha-arvot ovat keskuslämmitysasunnoissa seuraavat:

a)  Pääkaupunkiseutu, (Helsinki, Espoo, Kauniainen, Vantaa) edun arvo

b)  Muu Suomi, edun arvo

Laissa  aravavuokra-asuntojen ja aravavuokratalojen käytöstä, luovutuksesta ja omaksilunastamisesta (1190/93)  tarkoitettujen  asuntojen luontoisetuarvo on 1 momentista poiketen enintään asunnosta perittävän vuokran määrä.

Tuloverolain (1549/95) 76 §:n 5 kohdassa tarkoitetun ulkomailla saadun asuntoedun arvo on asunnon käypä vuokra, kuitenkin enintään 50 prosenttia 1 momentin mukaisesta pääkaupunkiseudulla sijaitsevan vuonna 1984 tai myöhemmin valmistuneen asunnon luontoisetuarvosta.

3 §

Asunnon valmistumisvuotena pidetään rakennuksen valmistumisvuotta. Jos rakennus on kokonaisuudessaan peruskorjattu, valmistumisvuotena pidetään rakennuksen korjausvuotta.

4 §

Jos palkansaaja vastaa itse lämmityskustannuksista keskuslämmitysasunnossa, 2 §:ssä tarkoitettua edun  arvoa  vähennetään 1,15 € neliömetriltä kuukaudessa.

5 §

Asuntoedun ja siihen sisältyvän lämmityksen  raha-arvo  uunilämmitysasunnossa on 3,24 € neliömetriltä kuukaudessa.  Jos palkansaaja vastaa itse lämmityskustannuksista, edun arvo  on 2,21  € neliömetriltä kuukaudessa.

6 §

Asuntoetuun liittyvän  rajoittamattoman  sähkönkäyttöoikeuden arvo  on 0,49 € neliömetriltä kuukaudessa. Edun arvo ei  sisällä asunnon lämmitystä sähköllä.

Sähkölämmitteinen asunto rinnastetaan asuntoedun arvoa määrättäessä keskuslämmitysasuntoon.

7 §

Asuntoedun raha-arvo yhteishuoneessa lämpöineen ja  valoineen on  keskuslämmityshuoneessa 90,00 €  kuukaudessa. Uunilämmityshuoneessa edun raha-arvo on  32,00 € kuukaudessa.

8 §

Asuntoedun raha-arvoa  laskettaessa  luetaan  asunnon  pinta-alaan varsinaiset asuinhuoneet ja palkansaajan tai hänen perheensä  asumiseen liittyvät rakennustilat kuten sauna,  uima- allas  ja  askartelutilat. Autotallia ei lueta asunnon pinta-alaan.

Ennen  vuotta 1961  valmistuneessa  asunnossa luetaan asunnon pinta-alaan  asuntoedun  raha-arvoa  laskettaessa 150  neliömetriä ylittävältä osalta puolet 1  momentissa tarkoitetuista tiloista.

9 §

Jos asuntojen vuokratason on todettu kunnassa olevan edellä 2 §:n 1 momentissa tarkoitettuja asuntoedun arvoja alhaisemman, voidaan  näitä arvoja yleisesti kunnassa  alentaa,  kuitenkin enintään 20 prosentilla.

Vastaavasti voidaan edellä 2 §:n 1  momentissa  tarkoitettuja asuntoedun arvoja tai niiden tämän pykälän 1 momentin  mukaisesti  muutettuja arvoja alentaa asunnon kunnassa olevan  sijaintipaikan perusteella, kuitenkin enintään 20 prosentilla.

Autotallietu

10 §

Lämmitetyn autotallin tai hallipaikan raha-arvo on pääkaupunkiseudulla 58,00 €  ja muun Suomen alueella 37,00 €  kuukaudessa. Kylmän autotallin tai  hallipaikan raha-arvo on pääkaupunkiseudulla 37,00 € ja muun Suomen  alueella 30,00 € kuukaudessa.

Ravintoetu

11 §

Ravintoedun arvo on 4,90 € ateriaa kohden, jos edun hankkimisesta  työnantajalle aiheutuneiden välittömien kustannusten ja näiden kustannusten arvonlisäveron määrä on vähintään 4,90 € ja  enintään 8,20 €. Jos tämä määrä alittaa 4,90 € tai  ylittää 8,20 €, edun arvona pidetään välittömien kustannusten ja näiden kustannusten arvonlisäveron määrää.

12 §

Välittömiä kustannuksia ovat aterian valmistuksessa käytetyt raaka-aineet sekä aterian valmistus- ja tarjoilupalkat sosiaalikustannuksineen. Jos työnantaja on sopinut ruokailupaikan kanssa työpaikkaruokailun järjestämisestä (sopimusruokailu), välittöminä kustannuksina pidetään työnantajan ateriasta ruokailupaikalle suorittamaa määrää .

Välittöminä kustannuksina ei pidetä aterian kuljettamisesta ruokailupaikalle aiheutuneita kustannuksia.

Palkansaajan työnantajalle ateriasta suorittamaa korvausta ei oteta  huomioon välittömien kustannusten määrää laskettaessa, vaan se vähennetään ravintoedun raha-arvosta.

13 §

Sairaalan, koulun, päiväkodin tai  muun  vastaavan  laitoksen henkilökuntaan kuuluvan laitosruokailun yhteydessä saaman ravintoedun raha-arvona pidetään 3,68 € ateriaa kohden.  Koulun,  päiväkodin tai vastaavan laitoksen henkilökunnan  oppilaiden tai hoidettavien ruokailun valvonnan yhteydessä saaman ravintoedun arvo on 2,94 € ateriaa kohden.

Hotelli-  ja ravintola-alan henkilökunnan ja lentohenkilöstön lennon aikana saaman  ravintoedun raha-arvona pidetään 4,17 € ateriaa kohden

14 §

Enintään 8,20 euron nimellisarvoisen, muun kuin sopimusruokailuun liittyvän ruokailulipukkeen muodossa tai muuta vastaavaa maksutapaa käyttäen järjestetyn edun arvo on 75 % ruokailulipukkeen  nimellisarvosta, kuitenkin  vähintään 4,90 €.  Nimellisarvoltaan  yli 8,20 euron ruokailulipuke arvostetaan nimellisarvoonsa.

Ruokailulipukkeen arvostaminen 1 momentin mukaisesti 75  prosenttiin  nimellisarvostaan  edellyttää,  että  sitä  voidaan käyttää  ainoastaan ateriointiin eikä sitä vastaan saa rahaa, elintarvikkeita tai muita hyödykkeitä. Muussa tapauksessa lipuke arvostetaan nimellisarvoonsa. Palkansaajalle voidaan antaa  edellä mainitulla tavalla arvostettuna vain yksi  lipuke sellaista tosiasiallista kotimaan työssäolopäivää kohden, jona  työpaikkaruokailua vastaavaa ateriaa ei  ole  työnantajan toimesta muulla tavoin järjestetty.

Täysihoitoetu

15 §

Asunnon,  ravinnon, valon ja lämmön sisältävän edun  arvo  on 371,00  € kuukaudessa yhdessä huoneessa  sekä 357,00 €  kuukaudessa yhteishuoneessa.

16 §

Merimiespalveluksessa  olevan  henkilön  merimiehenä saaman luontoisedun raha-arvo on 9,80 € päivää kohden tai enintään 220,50 €  kuukaudessa.

Autoetu

17 §

Jos  palkansaaja tai hänen perheensä käyttää  yksityisajoihin työnantajan henkilö- tai pakettiautoa, verovelvollisen  saama etu  katsotaan autoeduksi. Autoedun arvo  vahvistetaan  auton rekisteriotteeseen  merkityn  käyttöönottovuoden  perusteella eri ikäryhmissä seuraavasti:

a) Ikäryhmä A (vuosina 2004 - 2006 käyttöönotetut autot)

Vapaa autoetu:

Edun  arvo kuukaudessa on 1,4 % auton uushankintahinnasta lisättynä 250,00 eurolla tai 16 sentillä  kilometriltä.

Auton käyttöetu:

Edun  arvo kuukaudessa on 1,4 % auton uushankintahinnasta lisättynä 90,00 eurolla  tai 6 sentillä kilometriltä.

b) Ikäryhmä B (vuosina 1992 - 2003 käyttöönotetut autot)

Vapaa autoetu:

Edun  arvo kuukaudessa on 1,2 % auton uushankintahinnasta lisättynä 260,00 eurolla  tai 17 sentillä kilometriltä.

Auton käyttöetu:

Edun  arvo kuukaudessa on 1,2 % auton uushankintahinnasta lisättynä 100,00 eurolla  tai 7 sentillä kilometriltä.

c) Ikäryhmä C, (ennen vuotta 1992 käyttöönotetut autot)

  
Kilometrikohtaisen arvon käyttäminen edellyttää  ajopäiväkirjaa tai muuta luotettavaa selvitystä autolla ajetuista kilometrimääristä. Verotusta toimitettaessa autoedun arvoa voidaan korottaa, jos on ilmeistä, että autolla vuoden aikana ajettujen yksityisajojen määrä ylittää 18 000 kilometriä.

Jos työntekijän luontoisetuauto hänen työnsä vuoksi vaihtuu kuukauden aikana useita kertoja, perusarvo lasketaan sen auton mukaan, joka hänellä on ollut käytössään suurimman osan kuukaudesta.

Ulkomailla saatu autoetu kuuluu ikäryhmään C.

18 §

Ikäryhmissä A ja B perusarvolla tarkoitetaan auton uushankintahinnasta laskettua prosenttiosuutta.
Uushankintahinnalla  tarkoitetaan automallin maahantuojan tai sen  puuttuessa  tukkukaupan ilmoittamaa  auton  käyttöönottokuukauden alussa voimassa ollutta automallin yleistä suositushintaa vähennettynä  3 400,00 eurolla. Tästä hinnasta lasketaan 17 §:ssä mainittu  prosentti. Saatu arvo pyöristetään lähinnä alempaan 10 euroon.

19 §

Jos  luontoisetuautolla ajettujen työajojen määrä on kalenterivuoden  aikana yli 30 000  kilometriä,  tai työntekijä joutuu vaihtamaan luontoisetuautoa 17 §:n 3 momentissa tarkoitetulla tavalla, edun  perusarvo on 80 prosenttia edellä 17 ja 18 §:ssä tarkoitetusta perusarvosta.

20 §

Ikäryhmissä A ja B autoon hankitut lisävarusteet autopuhelinta ja tavanomaisia talvipyöriä lukuun ottamatta otetaan huomioon autoedun arvoa määrättäessä. Autopuhelimen arvona käytetään matkapuhelinedun arvoa.

Lisävarusteiden arvo lisätään auton uushankintahintaan siltä osin kuin niiden arvo ylittää  850,00 €. Jos työnantajan lisävarusteista saama alennus ylittää tavanomaisen  käteis- tms. alennuksen, lisävarusteiden arvona käytetään niiden yleistä suositushintaa.

21 §

Ikäryhmään C kuuluvien autojen luokka määräytyy yksinomaan moottorin iskutilavuuden perusteella.

22 §

Vapaa  autoetu on kysymyksessä,  kun työnantaja suorittaa autosta johtuvat kustannukset. Auton käyttöetu on kysymyksessä, kun palkansaaja suorittaa itse ainakin auton polttoainekulut.

Palkansaajan auton  kustannuksista  työnantajalle  suorittama korvaus  vähennetään vapaan autoedun tai auton käyttöedun raha-arvosta.

23 §

Autoetua  vahvistettaessa luetaan yksityisajoihin myös  auton käyttäminen asunnon ja työpaikan välisiin matkoihin.

24 §

Autoedun  raha-arvoa on korotettava 390,00 eurolla kuukaudessa tai 26 sentillä kilometriä kohden, jos auton kuljettamisesta huolehtii työnantajan palkkaama kuljettaja.

25 §

Edellä 17 §:ssä tarkoitetusta ajopäiväkirjasta on käytävä ilmi autolla verovuonna päivittäin ajettu kilometrimäärä.

Autolla ajetuista työajoista on ajopäiväkirjaan merkittävä päivittäin seuraavat tiedot:

- ajon alkamis- ja päättymisajankohta,
- ajon alkamis- ja päättymispaikka sekä tarvittaessa ajoreitti,
- matkamittarin lukema ajon alkaessa ja päättyessä,
- matkan pituus,
- ajon tarkoitus ja
- auton käyttäjä.

Puhelinetu

26 §

Työnantajan  palkansaajan  kotiin  kustantamasta  puhelimesta muodostuvan puhelinedun raha-arvo on 20,00 euroa kuukaudessa. Edun arvo kattaa puheluista aiheutuneet kustannukset.

Työnantajan palkansaajalle kustantaman  matkapuhelimen  luontoisetuarvo on  20,00 euroa kuukaudessa. Edun arvo kattaa puheluista, tekstiviesteistä ja multimediaviesteistä aiheutuneet kustannukset.

Käyvän arvon soveltaminen

27 §

Sellaisen edun raha-arvona, jonka käypä hinta ilmeisesti on tämän päätöksen mukaista raha-arvoa alhaisempi tai jota edellä ei ole mainittu, on pidettävä sen käypää arvoa.

Voimaantulo

28 §

Tämä  päätös tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2006 ja  sitä sovelletaan toimitettaessa  ennakonpidätystä  vuonna 2006  ja vuodelta 2006 toimitettavassa verotuksessa.

Helsingissä 30 päivänä  marraskuuta 2005

Pääjohtaja  Jukka Tammi

Ylitarkastaja  Merja Hartikka-Simula