Verohallituksen päätös henkilökohtaisen pidätysprosentin laskentaperusteista palkkatuloa varten vuodelle 2006

Antopäivä
21.11.2005
Diaarinumero
1330/31/2005
Voimassaolo
Toistaiseksi

Verohallitus on ennakkoperintälain (1118/1996) 2 §:n 1 momentin (564/2004) ja 6 §:n 1 momentin nojalla vahvistanut henkilökohtaisten pidätysprosenttien laskentaperusteet seuraavasti.

1  Henkilökohtaisen perus- ja lisäprosentin laskeminen

Ennakonpidätys lasketaan ennakkoperintälain 3 ja 4 §:n mukaisesti siten, että ennakonpidätyksen määrä vastaa mahdollisimman tarkoin verovelvollisen ennakonpidätyksen alaisesta tulosta verovuoden veroasteikkolain ja muiden veroperusteiden mukaan maksettavaa verojen ja maksujen yhteismäärää.

1.1 Henkilöt, joille lasketaan verokortti

Yleisesti verovelvollisille luonnollisille henkilöille, joilla on jäljempänä 2 kohdassa tarkoitettuja muita ennakonpidätyksen alaisia tuloja kuin eläketuloja tai freelancetuloa, lasketaan palkkatuloja varten perus- ja lisäprosentti. Iältään 15 – 18 -vuotiaille ja tätä nuoremmille aikaisemmin palkkatuloa saaneille, joiden palkkatulot ovat vähemmän kuin 12 600 euroa, sekä ns. tulottomille alle 21-vuotiaille henkilöille lasketaan nk. koululaisten portaittaiset prosentit (portaikkoverokortti). Ns. tulottomaksi henkilöksi luetaan henkilö, joka on saanut enintään 2 135 euron tulot.

Henkilölle, jolla on vain ennakonkannon alaisia tuloja, lasketaan perus- ja lisäprosentti ennakonkannon alaisten tulojen perusteella sosiaalietuuksien maksajille ilmoittamista varten.

Perus- ja lisäprosentti lasketaan erikseen maatuloa ja erikseen merityötuloa varten, jos merityötuloa on vähintään 2 135 euroa ja maatuloa ja merityötuloa yhteensä yli 5 000 euroa vuodessa.

Palkansaajien laskennassa käsitellään myös osa-aikaeläkeläiset, osatyökyvyttömyyseläkeläiset ja edunsaajaeläkeläiset, joiden ikä verovuonna on 20 ja 69 vuoden välissä ja päätoimen palkkatuloa, sivutuloa tai merityötuloa on vähintään 6 050 euroa. Näille verovelvollisille lasketaan eläketulolle ja palkkatulolle sama prosentti. Myös merityötuloa saavalle edunsaajaeläkeläiselle lasketaan sama prosentti eläkkeelle ja merityötulolle.

Jos eläkelaji on pakollisen tapaturma- ja liikennevakuutuksen eläke ja eläkkeen alkamisvuosi on aikaisempi kuin 1982 ja jos eläke on alle tai tasan 900 euroa, niin verovelvollisen pidätysprosentit lasketaan palkansaajien laskennassa. Verovelvollinen saa normaalin päätoimen palkkaverokortin ja eläkkeelle lasketaan sama perusprosentti.

1.2  Henkilöt, joille ei lasketa tai tulosteta verokorttia

Yleisesti verovelvolliselle palkansaajalle, jonka kotikunta on muuttunut ulkomaille ennakkoverovuotta edellisenä vuonna tai aikaisemmin, ei lasketa verokorttia. Yleisesti verovelvollisille eläkkeensaajille pidätysprosentti lasketaan riippumatta kotikunnasta.

Mikäli henkilö on muuttanut ulkomaille, hänelle ei tulosteta eikä lähetetä oletukseen perustuvaa 15 000 euron palkkaverokorttia.

2   Tulot

2.1  Ansiotulot

Perus- ja lisäprosentin laskennan perusteena käytettävään tuloon luetaan mukaan vuodelta 2004 toimitettavan verotuksen perusteella vahvistettu rahapalkka päätoimesta korotettuna 6,0 prosentilla, veronalaiset kustannusten korvaukset, sivutulot, merityötulo, luontoisedut, palkkaturva, toistuvaiskorvaus, työttömyyspäiväraha, koulutustuki, aikuisopintoraha, opintoraha sekä sairaus-, potilas-, tapaturma- ja liikennevakuutuksen päivärahat ja eläkkeenmaksajan suorasiirtona ilmoittamat eläketulot ja luopumistuki sekä luopumiskorvaus, jos eläketulot ovat enintään 900 euroa. Jos tieto palkkatuloista on vuoden 2005 muutoslaskennoista, sitä korotetaan 2,0 prosentilla.

Verotustiedoissa olevat sosiaalietuudet muunnetaan palkkatuloiksi seuraavasti: vuonna 2004 maksettuja koulutustukea, työttömyysturvalain mukaista päivärahaa ja työllisyysasetuksen nojalla maksettuja työharjoittelutukia korotetaan 40 prosentilla sekä sairausvakuutuksen päivärahaa 40 prosentilla. Aikuisopintorahaa korotetaan 80 prosentilla. Sosiaalietuuden palkkatuloksi muuntamisen jälkeen korotetaan vuodelta 2004 peräisin olevaa tietoa 6,0 prosentilla ja vuoden 2005 tietoa 2,0 prosentilla. Vuodelle 2006 päivitettyä tietoa ei koroteta.

Opintorahaa ei koroteta. Verotoimiston vuotta 2006 varten päivittämät opintorahat otetaan laskentaan sellaisenaan.

Verotoimiston päivittämät sivutulot otetaan perus- ja lisäprosentin laskentaan sellaisenaan. Sivutuloprosentin laskennassa otetaan huomioon myös urheilijan palkkiot, omaishoidon tuet, perhehoitajan palkkiot ja työkorvaukset. Muuta tulonhankkimistoimintaa oleva työkorvaus otetaan huomioon verokorttilaskennassa vain valmisteluryhmään 10 tai 10V kuuluvalla henkilöllä, joka ei kuulu ennakkoperintärekisteriin. Jos mainittu verovelvollinen kuuluu ennakkoperintärekisteriin, työkorvauksen määrä siirretään ennakkoveron laskentaan.

Ennakonkannon alaiset tulot huomioidaan määriteltäessä mikä verokortti (päätulon verokortti, oletuspalkkakortti vai portaikkoverokortti) verovelvolliselle tehdään, jos henkilön ennakonpidätyksen alaiset tulot ovat enintään 15 000 euroa tai henkilöllä ei ole pidätyksenalaisia tuloja lainkaan.

Vuoden 2004 verotuslaskennasta saatuja ennakonkannon alaisia tuloja muutetaan seuraavasti:

  • maatalouden puhdasta tuottoa korotetaan 3,0 %:lla 
  • kiinteistön vuokratuloa (muu kuin maatalouskiinteistö) korotetaan 4,5 %:lla
  • asunto- ja liikeosakehuoneistojen vuokratuloa korotetaan 4,5 %:lla
  • luonnollisen henkilön elinkeinotoiminnan tuloa  sekä yhtymän tulo-osuutta korotetaan 7,5 %:lla

Ennakonkannon alaista palkkatuloa ja palvelurahoja korotetaan 6,0 %:lla, jos tieto on vuodelta 2004 ja 2,0 %:lla, jos tieto on vuodelta 2005.

Muut kuin edellä mainitut tulot otetaan huomioon vuoden 2004 verotuslaskennasta saatujen tietojen mukaisina. Muutos- ja oikaisulaskennoista saatuja muita kuin palkkatuloja ei koroteta. Verotoimiston vuotta 2006 varten päivittämät tiedot otetaan huomioon sellaisenaan.

Palkkatulon määrä oletetaan 15 000 euroksi, jos edellä kerrotulla tavalla huomioon otettavat tulot ovat yli 2 135 euroa,  mutta alle 15 000 euroa. Myös merityötulon määrä oletetaan 15 000 euroksi vastaavassa tilanteessa.

Ulkomaan palkkatuloa ja merityötuloa ja Suomessa verotettavaa ulkomaan eläketuloa sekä niistä myönnettäviä vähennyksiä ei oteta huomioon palkan pidätysprosentin laskennassa. Tiedot siirretään ennakkoveron laskentaan.

2.2  Pääomatulot

Mahdollisen alijäämän laskemista varten laskentaan otetaan pääomatulot vuoden 2004 verotustietojen tai verotoimiston päivittämien tietojen perusteella. Pääomatuloista luetaan mukaan vuokratulot, elinkeinotoiminnan pääomatulo-osuus, maatalouden pääomatulo-osuus, yhtymästä saatu pääomatulo-osuus ja pääomatuloa olevat käyttökorvaukset.

Jos verovelvollisella on kannonalaista pääomatuloa, josta vero jää alle maksuunpantavan ennakkoveron alarajan 170 euron, ja verovelvollisella on kannonalaisia ansiotuloja enintään 500 euroa ja kannonalainen pääomatulo ei sisällä pääomatuloeläkettä, otetaan pääomatulovero huomioon verojen tarpeeseen, kun palkkatulolle lasketaan pidätysprosentit.

Jos pääomatulosta tehtävien vähennysten jälkeen vuokratulo on enintään 7 000 euron suuruinen, se otetaan mukaan, kun lasketaan palkan ennakonpidätysprosenttia. Jos kuitenkin verovelvollisella on muita kannonalaisia tuloja tai on vuokratulon lisäksi muita kannonalaisia tuloja, vuokratuloa ei otetaan mukaan verokortin laskentaan. Vuokratuloa ei myöskään oteta huomioon, jos palkan verokortti on portaikkoverokortti tai oletetulle 15 000 euron tulolle laskettu ns. oletuspalkkakortti taikka merityötulolle laskettu verokortti.

Pidätysprosentin nousun katoksi asetetaan 15 prosenttiyksikköä. Jos pidätysprosentti nousee tätä suuremmaksi, vuokratuloa ei tällöin oteta huomioon verokortilla.

Verokortin enimmäispidätysprosentti on 60. Vuokratuloa ei oteta verokortille silloinkaan, jos pidätysprosentti nousisi yli 60 %:ksi.

Edellä mainituissa tilanteissa verovelvolliselle määrätään ennakkovero kuten ennenkin.

2.3  Vuoden 2004 tiedoista peräisin olevat osinkotulot eivät ole mukana laskennassa

Yhtiöveron hyvitysjärjestelmästä luovuttiin vuoden 2005 alusta. Vuoden 2004 verotuslaskennasta olevia osinkotuloja ei oteta huomioon vuoden 2006 verokorttien ja ennakkoverojen laskennassa.

Vuoden 2005 muutoslaskennoista ja vuodelle 2006 tallennettuina laskentaan otetaan mukaan kotimaan osingot, jotka ovat julkisesti noteeratuista yhtiöistä saatuja pääomatulona verotettavia osinkoja tai muista yhtiöistä saatuja pääomatulona tai ansiotulona verotettavia osinkoja. Vuoden 2005 muutoslaskennoista ja vuodelle 2006 tallennettuina otetaan mukaan laskentaan myös julkisesti noteeratuista yhtiöistä saadut pääomatulona verotettavat ulkomaan osingot.

2.4  Yrittäjävakuutuksen työtulo sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksun laskentaperusteena

Eläkevakuutuslaitokset ilmoittavat vuodelle 2006 arvioidut työtulot, jotka ovat yrittäjäeläkevakuutuksen (YEL-työtulo) tai maatalousyrittäjän eläkevakuutuksen (MYEL-työtulo) vakuutusmaksujen ja tulevan eläkkeen perusteena. Työtuloilla korvataan sairausvakuutuslain 18 luvun 14 §:ssä luetellut veronalaiset tulot ja sairaanhoitomaksu määrätään käyttäen laskentaperusteena työtuloja ja niitä muita veronalaisia ansiotuloja, joita säännöksen mukaan ei korvata työtulolla.

Eläketuloa saavia verovelvollisia käsitellään palkansaajien laskennan mukaisesti, jos verovelvollisella on YEL/MYEL-työtuloa. Tällöin verovelvollisella ei saa olla ulkomaan eläketuloa, josta määrätään sairaanhoitomaksu.

Sairaanhoitomaksua laskettaessa korvataan työtulolla se osa päätoimen palkoista, kustannusten korvauksista, sivutuloista ja kannonalaisista palkkatuloista, joka vuoden 2004 verotuslaskennan, 2005 muutoslaskennan taikka verotoimiston tallentaman tiedon mukaan on yritystoiminasta saatua palkkatuloa. Työtulolla korvataan myös se osa merityötuloa, joka vuoden 2004 verotuslaskennan, 2005 muutoslaskennan taikka verotoimiston tallentaman tiedon mukaan on yritystoiminnasta saatua merityötuloa.

Kun lasketaan merityötulon verokortille maapalkan pidätysprosenttia etuuksien maksajille välittämistä varten, maapalkkaa ei korvata työtulolla sairaanhoitomaksun laskennassa vaikka merityötulo olisi korvattu.

Ansiotuloa olevat osingot korvataan YEL- tai MYEL-työtulolla siltä osin kuin osingot ovat laskennassa mukana.

YEL-työtulolla korvataan ennakonpidätyksen alainen työkorvaus. Työtulolla ei korvata työkorvausta, jos verovelvollinen on MYEL-vakuutettu.

YEL-työtulolla korvataan ansiotuloa oleva ennakonpidätyksen alainen käyttökorvaus.

Jos työtulo on YEL-vakuutuksen perusteena, korvataan myös elinkeinotoiminnan ansiotulo ja yhtymän elinkeinotoiminnan ansiotulo-osuus kokonaan. Jos työtulo on MYEL-vakuutuksen perusteena, korvataan myös maatalouden ansiotulo, yhtymän maatalouden tulon ansiotulo-osuus, metsätalouden puhdas tuotto, yhtymän metsätalouden tulon ansiotulo-osuus, hankintatyö ja porotalouden ansiotulo. Jos verovelvollisella on sekä YEL- että MYEL-työtuloa, korvataan kaikki edellä mainitut veronalaiset tulot sairausvakuutusmaksun (1,33 %) laskennassa.

2.5 Yrittäjävakuutuksen työtulo sairausvakuutuksen päivärahamaksun laskentaperusteena

Eläkevakuutuslaitosten ilmoittamilla YEL- tai MYEL-työtuloilla korvataan sairausvakuutuslain 18 luvun 15 §:ssä luetellut veronalaiset tulot sairausvakuutuksen päivärahamaksun laskennassa. Päivärahamaksu 0,77 % määrätään käyttäen laskentaperusteena työtuloja ja niitä työtuloja ja palkkoja, joita säännöksen mukaan ei korvata YEL/MYEL-työtulolla.

YEL-työtulon perusteella lasketaan yrittäjän korotettu päivärahamaksu 0,25 %.

3  Perus- ja lisäprosentin laskennassa käytettävät vähennykset

3.1  Luonnolliset vähennykset

3.1.1  Työmatkakustannukset

Työmatkakustannukset lasketaan vuodelta 2004 toimitettavasta verotuksesta saatavan tiedon perusteella, ellei verotoimisto ole ilmoittanut laskentaa varten matkakustannuksista uutta tietoa. Vuodelta 2004 toimitettavan verotuksen matkakuluja korotetaan 9,0 prosentilla 2 000 euroon asti. Tämän ylimenevät matkakulut otetaan huomioon vuodelta 2004 toimitettavan verotuksen matkakulujen mukaan. Matkakuluista lasketaan mukaan 500 euroa ylittävä osuus enintään 4 700 euroa.

3.1.2  Työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksut

Työmarkkinajärjestön jäsenmaksuksi lasketaan päätoimen palkasta sama suhteellinen osuus kuin vuodelta 2004 toimitettavassa verotuksessa on jäsenmaksuna hyväksytty enintään kuitenkin 2 % palkkatulosta. Jos verotoimisto on ilmoittanut jäsenmaksutietoja, käytetään ilmoitettua tietoa.

3.1.3  Muut tulon hankkimisesta johtuvat kulut

Yli 50 euron suuruiset muut tulonhankkimiskulut otetaan huomioon vuodelta 2004 toimitettavan verotuksen tietojen mukaisesti tulonhankkimisvähennyksen ylittävältä osalta enintään kuitenkin 1 750 euroa. Perhepäivähoitajilla, perhehoitajilla, metsureilla ja freelancereilla hyväksytään laskentaan myös 1 750 euroa suuremmat kulut. Verotoimiston tallentamat tulonhankkimismenot otetaan laskentaan sellaisenaan. Työnantajan ennakkoperintälain (1118/1996) 15 §:n nojalla hyvittämät kustannukset lasketaan tulonhankkimiskuluihin kuitenkin vuodelta 2004 toimitettavassa verotuksessa hyväksytyn suuruisina.

Luovutusvoittoihin liittyvät pääomatulojen tulonhankkimiskulut jätetään huomioon ottamatta, jos laskennassa ei ole pääomatuloja ja tulonhankkimiskulut ovat suuremmat kuin 350 euroa.

3.1.4  Tulonhankkimisvähennys

Tulonhankkimisvähennyksenä lasketaan kaikille palkkatuloa saaville 620 euroa, kuitenkin enintään palkkatulon suuruisena.

3.2  Puhtaasta ansiotulosta valtion- ja kunnallisverotuksessa tehtävät vähennykset

3.2.1  Eläkevakuutusmaksuvähennys

Työntekijän eläkemaksuksi lasketaan 4,3 % päätoimen palkasta yli 18 vuotiaille. Vuoden 2006 aikana 18 vuotta täyttäville eläkemaksu lasketaan ikärajan täyttämistä seuraavan kuukauden alusta tulolle, joka on suhteutettu kalenterivuoden jäljellä olevien kuukausien perusteella. Työntekijälle, joka on yli 53-vuotias lasketaan eläkemaksuksi 5,4 %. Vuoden 2006 aikana 53 vuotta täyttävälle lasketaan eläkemaksu tämän korotetun prosentin mukaisesti ikärajan täyttymistä seuraavan kuukauden alusta tulolle, joka on suhteutettu kalenterivuoden jäljellä olevien kuukausien perusteella. Eläkemaksua lasketaan siihen asti, kunnes verovelvollinen täyttää 68 vuotta.

Työttömyysvakuutusmaksuksi lasketaan 0,58 % päätoimen palkasta.

Yrittäjille, joille on tullut eläkevakuutuslaitokselta tieto YEL- tai MYEL-vakuutuksen perusteena olevasta työtulosta vuoden 2006 ennakkoperintää varten, lasketaan TEL- ja työttömyysvakuutusmaksut vain siitä osasta päätoimen rahapalkkaa, joka ei ole yritystoiminnasta saatua.

Jos yrittäjälle ei ole ilmoitettu työtuloa ja rahapalkka on yli 1 700 euroa ja TEL-maksut ovat alle 200 euroa vuoden 2004 verotuksessa, TEL- ja työttömyysvakuutusmaksuja ei lasketa. Jos TEL-maksut ovat olleet 200 euroa tai yli taikka jos rahapalkka on alle 1 700 euroa, lasketaan TEL- ja työttömyysvakuutusmaksut vuotta 2006 varten.

Merityötuloa saavan eläkevakuutusmaksuksi lasketaan 11 % merityötulosta. Tällöin maapalkasta ei lasketa työntekijän eläkemaksua, koska se oletetaan sosiaalietuuksista muunnetuksi.

Ennen TEL-maksujen laskentaa vähennetään palkasta ns. ennen ennakonpidätystä tehtävä vähennys.

Työntekijän eläkemaksu ja työttömyysvakuutusmaksu lasketaan myös sivutulosta, jos verotoimisto on vuodelle 2005 päivittänyt tiedon laskennan sallimisesta. Maksuja ei lasketa päätoimen palkasta, jos verotoimisto on vuodelle 2005 päivittänyt tiedon tämän laskennan estosta. Perhehoitajan palkkiosta ei toistaiseksi lasketa KVTEL-maksua perusverokorttien laskennassa.

Vapaaehtoiset eläkevakuutusmaksut vähennetään pääomatuloista vuodesta 2006 alkaen. Jos maksut ovat vuoden 2004 verotuslaskennasta eikä uudempaa tietoa ole, ne vähennetään pääomatuloista. Jos vuoden 2005 muutoslaskennoissa on ollut ansiotuloista ja pääomatuloista vähennettäviä eläkevakuutusmaksuja eikä uudempaa tietoa ole, maksut lasketaan yhteen ja vähennetään pääomatulosta. Jos maksut on tallennettu vuotta 2006 varten, ne vähennetään pääomatuloista

Pääomatuloista maksuja voi vähentää enintään 5 000 euroa. Maksuista tarvittaessa lasketaan erityinen alijäämähyvitys siirrettäväksi ansiotuloverosta vähennettäväksi.

Vähennettäväksi päivärahamaksuksi lasketaan 0,77 % päivärahamaksun perusteesta. Vähennettävää yrittäjän korotettua päivärahamaksua lasketaan 0,25 % YEL-työtulosta.

3.2.2. Merityötulovähennys

Merityötulovähennys lasketaan vuodelta 2004 toimitettavan verotuksen tietojen tai verotoimiston ilmoittamien tietojen perusteella merityötuloa saaneille. Valtionverotuksessa myönnettävän vähennyksen määrä on 18 % merityötulosta, kuitenkin enintään 6 650 euroa. Kunnallisverotuksessa myönnettävän merityötulovähennyksen määrä on 30 % merityötulosta, kuitenkin enintään 11 350 euroa.

3.3  Puhtaasta ansiotulosta kunnallisverotuksessa tehtävät vähennykset

3.3.1  Kunnallisverotuksen invalidivähennys

Invalidivähennys lasketaan vuodelta 2004 toimitettavan verotuksen perusteella tai verotoimiston ilmoituksen mukaan seuraavasti.

Invalidivähennys lasketaan, jos verovelvollisella on ollut kunnallisverotuksessa muuta ansiotuloa kuin eläketuloa. Muusta ansiotulosta kuin eläketulosta invalidivähennys on invaliditeettiprosentin osoittama osuus 440 eurosta, enintään kuitenkin kunnallisverotuksessa todetun muun puhtaan ansiotulon kuin eläketulon määrä. Verovelvollinen, jolla on ollut veronalaista eläketuloa vuonna 1982, saa vuodelta 2006 toimitettavassa kunnallisverotuksessa vähentää muun ansiotulon määrästä riippumatta sen suuruisen invalidivähennyksen, johon hänellä oli oikeus vuodelta 1982 toimitettavassa kunnallisverotuksessa, jollei hän voimassa olevien säännösten perusteella ole oikeutettu tätä suurempaan invalidivähennykseen.

3.3.2  Kunnallisverotuksen opintorahavähennys

Kunnallisverotuksen opintorahavähennys myönnetään opiskelijalle, jonka verotustiedoissa tai muutoslaskennan tiedoissa on opintorahaa, tai jolle verotoimisto on päivittänyt opintorahaa vuodelle 2006. Opintorahavähennys vähennetään puhtaasta ansiotulosta. Vähennyksen enimmäismäärä on 2 200 euroa, kuitenkin enintään opintorahan määrä. Vähennystä pienennetään 50 prosentilla siitä määrästä, jolla verovelvollisen puhtaan ansiotulon määrä ylittää opintorahavähennyksen täyden määrän.

3.3.3  Kunnallisverotuksen ansiotulovähennys

Luonnollisen henkilön kunnallisverotuksessa verovelvollisen puhtaasta ansiotulosta vähennetään ansiotulovähennys ennen perusvähennystä. Vähennys lasketaan verovelvollisen ansaitsemien veronalaisten palkkatulojen, muusta toiselle suoritetusta työstä, tehtävästä tai palveluksesta saatujen ansiotulojen (työkorvausten), ansiotulona pidettävien käyttökorvausten, ansiotulona verotettavan osingon, jaettavan yritystulon ansiotulo-osuuden sekä yhtymän osakkaan elinkeinotoiminnan tai maatalouden ansiotulo-osuuden perusteella. Vähennys on 49 % edellä mainittujen tulojen 2 500 euroa ylittävältä osalta tulojen 7 230 euron määrään saakka ja sen ylittävältä osalta 26 prosenttia. Vähennyksen enimmäismäärä on kuitenkin enintään 3 850 euroa. Verovelvollisen puhtaan ansiotulon ylittäessä 14 000 euroa vähennys pienenee 4,0 %:lla puhtaan ansiotulon 14 000 euroa ylittävältä osalta.

3.3.4  Kunnallisverotuksen perusvähennys

Perusvähennys on 1 480 euroa pienennettynä 20 %:lla tämän ylimenevästä tulosta. Perusvähennys lasketaan viimeksi vahvistetun kunnallisverotuksen puhtaasta ansiotulosta tai verotoimiston päivittämien tietojen perusteella lasketusta puhtaasta ansiotulosta, josta on vähennetty em. laskennassa huomioon otettavat kunnallisverotuksessa myönnettävät vähennykset.

3.4  Verosta tehtävät vähennykset

3.4.1  Valtionverotuksen ansiotulovähennys

Valtionverotuksen ansiotulovähennys lasketaan samojen ansiotulojen perusteella kuin kunnallisverotuksen ansiotulovähennys.

Laskennan perusteena ovat palkkatulot, toiselle tehdystä työstä tai palveluksesta saadut ansiotulot, käyttökorvaukset ansiotulona, osingot ansiotulona, yritystulojen ansiotulo-osuudet, maatalouden ansiotulo-osuudet ja yhtymien elinkeinotoiminnan ansiotulo-osuudet.

Valtionverotuksen ansiotulovähennys on 1,5 % edellä mainittujen tulojen 2 500 euroa ylittävästä osasta. Vähennyksen enimmäismäärä on 157,00 euroa.

Verovelvollisen puhtaan tulon ylittäessä 33 000 euroa vähennyksen määrä pienenee 0,45 %:lla puhtaan ansiotulon 33 000 euroa ylittävältä osalta.

Vähennys tehdään ennen alijäämähyvitystä ja erityistä alijäämähyvitystä.

Jos valtion tulovero ei riitä, käyttämättä jäänyt osuus vähennetään verontarpeesta pidätysprosentin laskennan yhteydessä.

3.4.2  Valtionverotuksen invalidivähennys

Invalidivähennys lasketaan siihen oikeutetulle kertomalla invaliditeettiprosentilla 115 euroa. Vähennys tehdään tuloverosta.

3.4.3  Valtionverotuksen elatusvelvollisuusvähennys

Elatusvelvollisuusvähennys lasketaan siihen oikeutetuille aikaisemmin maksettujen elatusapujen perusteella enintään 80 euron suuruisena jokaista alaikäistä lasta kohden. Vähennys tehdään tuloverosta.

3.4.4  Alijäämähyvitys ja erityinen alijäämähyvitys

Jos luonnollisen henkilön vähennyskelpoisten tulonhankkimismenojen, asunto-, opinto- ja tulonhankkimisvelan korkojen sekä pääomatuloista vähennettävien tulolähteiden tappioiden yhteismäärä on suurempi kuin veronalaisten pääomatulojen yhteismäärä, erotus on pääomatulolajin alijäämää, jonka perusteella verovelvollisella on oikeus tehdä verosta alijäämähyvitys. Ennakonpidätysprosentin laskennassa syntyy alijäämää, jos pääomatulon tulonhankkimismenot ja korkomenot yhteensä ovat suuremmat kuin pääomatulot.

Asunto-, opinto- ja tulonhankkimisvelan korot otetaan huomioon vuodelta 2004 toimitetun verotuksen perusteella siten, että niitä pienennetään 10,0 prosentilla. Verokortin muutoslaskennoista saatujen tietojen, vuoden 2005 ennakkorekisterin tietojen tai verotoimiston vuodelle 2006 päivittämien tietojen perusteella saadut korot otetaan laskentaan sellaisenaan. Myös metsätalouden korot otetaan huomioon sellaisenaan. 

Alijäämähyvitys on pääomatulon tuloveroprosentin mukainen osuus (28 %) samana vuonna syntyneestä pääomatulolajin alijäämästä, kuitenkin enintään 1 400 euroa. Ensiasunnon koroista alijäämähyvitys on 30 %. Enimmäismäärää korotetaan 400 eurolla, jos verovelvollisella tai puolisoilla yhdessä on ollut elätettävänään alaikäinen lapsi, ja 800 eurolla, jos tällaisia lapsia on ollut kaksi tai useampia.

Alijäämähyvitys vähennetään valtion, kunnan ja seurakunnan tuloveroja laskettaessa valtion- ja kunnallisverotettavan ansiotulon perusteella lasketuista ansiotulojen veroista sekä verotettavan sh-ansiotulon perusteella lasketusta sairaanhoitomaksusta.

Tulonhankkimismenojen ja korkomenojen lisäksi pääomatulolajin alijäämää voi syntyä pääomatuloista vähennettävien vapaaehtoisten eläkevakuutusmaksujen perusteella. Tulosta vähentämättä jääneiden maksujen perusteella lasketaan erityinen alijäämähyvitys, jonka määrä ei sisälly alijäämähyvityksen enimmäismäärän laskentaan. Erityinen alijäämähyvitys vähennetään ensisijaisesti valtion tuloverosta. Jos kaikkea ei voida vähentää valtion tuloverosta, jäljelle jäänyt määrä vähennetään suhteutettuna kunnan tuloverosta ja kirkollisverosta sekä sairaanhoitomaksusta.

Verovelvollisella käyttämätöntä alijäämähyvitystä ja erityistä alijäämähyvitystä ei ennakkoperinnässä siirretä automaattisesti puolisolta toiselle.

4.  Perusprosentin laskenta

Tulosta kertyvä valtion tulovero lasketaan vuodelta 2006 toimitettavassa verotuksessa sovellettavan tuloveroasteikon mukaan. Kunnallisvero, kirkollisvero ja sairaanhoitomaksu sekä päivärahamaksu lasketaan verovelvollisen kotikunnan mukaisen kunnan tuloveroprosentin ja seurakunnan tuloveroprosentin, sekä vuodelle 2006 vahvistetun sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksuprosentin, sairaanhoitomaksun korotusprosentin, päivärahamaksuprosentin ja yrittäjän korotetun päivärahamaksun prosentin mukaisena kahden desimaalin tarkkuudella.

Valtionvero lasketaan tuloveroasteikon mukaan verotettavasta tulosta, joka saadaan, kun edellä 2 kohdassa tarkoitetuista tuloista vähennetään edellä luetellut valtionverotuksessa myönnettävät vähennykset. Lisäksi tuloverosta vähennetään mahdollinen verosta tehtävä ansiotulovähennys, invalidivähennys ja elatusvelvollisuusvähennys.

Kunnallis- ja kirkollisveron määrä on henkilön vuoden 2006 kunnan tuloveroprosentin ja seurakunnan tuloveroprosentin osoittama määrä kunnallisverotuksen verotettavasta tulosta, joka saadaan, kun edellä 2 kohdassa tarkoitetuista tuloista vähennetään kunnallisverotuksessa myönnettävät vähennykset.

Sairaanhoitomaksun määrä on sairaanhoitomaksuprosentin (1,33) osoittama määrä verotettavasta sh-ansiotulosta. Verotettava sh-ansiotulo saadaan, kun veronalaisista sh-ansiotuloista, jotka koostuvat mahdollisista YEL- ja MYEL-työtuloista sekä niistä veronalaisista ansiotuloista, joita ei sairausvakuutuslain 18 luvun 14 §:n mukaan ole korvattu työtulolla, vähennetään luonnolliset vähennykset sekä sh-maksun laskennassa veronalaisen sh-ansiotulon johdosta uudelleen lasketut vähennykset. Laskettu sh-maksu saadaan kertomalla verotettava sh-ansiotulo sh-maksuprosentilla. Laskettu sairaanhoitomaksu otetaan mukaan verojen ja maksujen yhteismäärään.

Sairaanhoitomaksun korotus lasketaan vähentämällä kunnallisverotettavasta tulosta tai verotettavasta sh-ansiotulosta päivärahamaksun perusteena olevat bruttotulot ja kertomalla saatu tulos sairaanhoitomaksun korotusprosentilla (0,17). Käytännössä sairaanhoitomaksun korotus tulee määrätyksi eläke- ja etuustulojen ja vastaavien tulojen perusteella.

Päivärahamaksun määrä on päivärahamaksuprosentin (0,77) osoittama määrä päivärahamaksun perusteena olevasta bruttotulosta.

Päivärahamaksun perusteena olevia palkanluonteisia ansiotuloja ovat päätoimen palkkatulo, sivutulo, ennakonkannonalaiset palkkatulot ja kustannusten korvaus. Portaikko- tai oletuspalkkakorttilaisella käsitellään oletuspalkkatuloa palkanluonteisena ansiotulona. Jos sosiaalietuus on muunnettu päätoimen palkkatuloksi, sitä käsitellään palkanluonteisena ansiotulona.

Päivärahamaksun perusteena olevana tulona laskennassa käytetään seuraavien tulojen yhteismäärää:  palkanluonteiset ansiotulot, merityötulo, urheilijan palkkio ja perhehoitajan palkkio.

Päivärahamaksun perusteena olevana tulona YEL/MYEL – vakuutetulla käytetään seuraavien tulojen yhteismäärää: korvaamattomat palkanluonteiset ansiotulot, korvaamaton merityötulo, urheilijan palkkio, perhehoitajan palkkio, YEL – työtulo, MYEL – työtulo, korvaamaton ennakonkannon alainen työkorvaus, korvaamaton elinkeinotoiminnan ansiotulo, korvaamaton elinkeinotoiminnan ansiotulo yhtymistä, korvaamaton maatalouden ansiotulo, korvaamaton maatalouden ansiotulo yhtymistä ja korvaamaton porotalouden ansiotulo.

Päivärahamaksu (0,77%) lasketaan päivärahamaksun perusteena olevasta tulosta

YEL – vakuutetulle lasketaan lisäksi yrittäjän lisärahoitusosuutena yrittäjän korotettu päivärahamaksu (0,25%) YEL – työtulosta.

Laskettu päivärahamaksu korotuksineen huomioidaan vähennyksenä valtionverotuksessa, kunnallisverotuksessa ja sh – maksun laskennassa laskettaessa verotettavaa ansiotuloa.

Laskettu päivärahamaksu korotuksineen lisätään verontarpeeseen, josta on vähennetty valtion tuloverosta tehtävät vähennykset, alijäämähyvitys ja erityinen alijäämähyvitys.

Jos verovelvollisella ei ole ulkomaan eläketuloa, alijäämähyvitys ja erityinen alijäämähyvitys vähennetään verojen ja maksujen yhteismäärästä. Jos verovelvollisella on ulkomaan eläketuloa, alijäämähyvitykset suhteutetaan kuten kohdassa 3.4.3 on mainittu.

Perusprosentti saadaan laskemalla verojen yhteismäärän prosentuaalinen osuus verojen laskennan pohjana käytetyistä tuloista. Ennen ennakonpidätyksen toimittamista tehtävä vähennys vähennetään verojen jakajasta.

Prosentti lasketaan puolen prosenttiyksikön tarkkuudella ja pyöristetään aina seuraavaan ylempään täyteen tai puoleen prosenttiin.

5  Perusprosentin soveltamisraja

Perusprosenttia voidaan soveltaa vain verokorttiin merkittyihin tulorajoihin asti. Tulorajat lasketaan seuraavasti:

 Kohdassa 2 luetellut korotetut päätoimen palkkatulot jaetaan luvulla

  • 12 = tuloraja kuukaudessa
  • 26 = tuloraja 2 viikossa
  • 52 = tuloraja viikossa
  • 364 = tuloraja päivässä, merityötulon osalta jakaja on 360.

Yksi tuloraja verokortille lasketaan jakamalla  kohdassa 2 luetellut korotetut päätoimen palkkatulot 12,5:llä ja kertomalla saatu luku 11,5:llä.

6  Lisäprosentin laskenta

Verovelvollisen lisäprosentti vahvistetaan seuraavan asteikon verotettavaa tuloa vastaavasta asteikkovälistä:

Lisäprosenttiasteikko

Verotettavana ansiotulo euroina  Alarajan prosentti %
12.200,00 - 14.600,00   9,0%
14.600,01 - 17.000,00  11,5%
17.000,01 - 18.500,00  14,0 %
18.500,01 - 20.000,00  17,0%
20.000,01 - 26.400,00  19,5 %
26.400,01 - 32.800,00  22,5%
32.800,01 - 45.500,00  25,0 %
45.500,01 - 58.200,00  29,0%
58.200,01  -  32,5 %

Asteikon osoittamaan prosenttilukuun (alarajan prosentti, joka tarkoittaa valtion lisäprosenttiosuutta) lisätään verovelvollisen kotikunnan mukainen tuloveroprosentti ja seurakunnan tuloveroprosentti sekä sairaanhoitomaksu (1,33) ja päivärahamaksu (0,77), jolloin saadaan lisäprosentti. Lisäprosentti lasketaan puolen prosenttiyksikön tarkkuudella pyöristäen ylöspäin tai alaspäin täyteen tai puoleen prosenttiin. Lisäprosentti voi olla enintään 60,0.

Jos verotettava tulo on alle 12 200 euroa, niin valtion lisäprosenttiosuus on 9,0 %.

Merityötuloa saavalla henkilöllä lisäprosentti määritellään vastaavalla tavalla, mutta lisäprosentista vähennetään 7 prosenttiyksikköä, jos merityötulo on alle 37 000 euroa.

7.  Prosenttiportaikon laskenta

Iältään 15 - 18 vuotiaille ja tätä nuoremmille aikaisemmin palkkatuloa saaneille, joiden palkkatulot ovat enintään 12 600 euroa sekä niille alle 21-vuotiaille henkilöille, jotka katsotaan ns. tulottomiksi; tulot enintään 2 135 euroa, lasketaan perus- ja lisäprosentin asemasta prosenttiportaikko seuraavasti:

Portaittaiset prosentit:

PORRAS
euroina
VERO
0 euroa -   2 135 euroa  % = 1,0
yli 2 135 – 12 600
euroon asti 
% =
(henkilön verotettavien tulojen mukainen vero € - 21,35 €) x 100
                                           10 465 €
yli 12 600 euroa -  % = 40

Pidätysprosentti pyöristetään seuraavaan ylempään täyteen tai puoleen prosenttiin.

Työikäisille, joiden tulot ovat olleet yli 2 135 euroa, mutta alle 15 000 euroa, lasketaan päätulon verokortti, jossa tulot oletetaan 15 000 euron suuruisiksi. Jos verotoimisto on päivittänyt opintorahaa vuodelle 2006, se otetaan huomioon 15 000 euron oletuspalkkatulojen lisäksi.

Yli 20-vuotiaille, joiden tulot ovat olleet alle 2 135 euroa, lasketaan myös päätulon verokortti, jossa tulot oletetaan 15 000 euron suuruisiksi.

Lisäprosentti 15 000 euron oletuspalkkatulon verokortilla on kunnan tuloveroprosentti + seurakunnan tuloveroprosentti + sairaanhoitomaksuprosentti (1,33) + päivärahamaksuprosentti (0,77) + valtion osuutena 11,5.

8.  Freelanceprosentin laskenta

Henkilöille, joilla vuodelta 2004 toimitetussa verotuksessa on ollut freelancertuloja tai verotoimisto on ilmoittanut tiedon freelancertuloista, lasketaan palkkatuloja varten kokonaisveroprosentti. Freelancerprosentti lasketaan, vaikka tulojen määrä olisi enintään 15 000 euroa. Tulonhankkimiskulut otetaan huomioon ainoastaan verotoimiston ilmoittaman suuruisina. Muut vähennykset lasketaan tämän päätöksen mukaisesti. Freelancerverokortille merkitään pidätysprosentiksi 15, jos laskettu prosentti olisi tätä pienempi.

Verotettavien tulojen perusteella laskettu veron määrä muutetaan prosentiksi ilmoitetuista tuloista ja näin saatu prosentti pyöristetään seuraavaan ylempään täyteen tai puoleen prosenttiin.

9.  Sivutuloprosentin laskenta

Jos vuodelta 2004 toimitettavan verotuksen mukaiset sivutulot (palkkiot + käyttökorvaukset) ovat yli 2 000 euroa tai verotoimisto on päivittänyt sivutuloja, sivutulot sisällytetään perusprosentin laskentaan. Laskentaan otetaan mukaan tulotietoina myös urheilijan palkkiot, omaishoidon tuet sekä perhehoitajan palkkiot ja kustannusten korvaukset sellaisenaan. Laskentaan otetaan mukaan myös ennakonpidätyksen alainen työkorvaus edellä kohdassa 2.1 mainituissa tilanteissa.

Tällöin sivutuloprosentiksi lasketaan perusprosentti. Perusprosentin vuosikohtaiseksi tulorajaksi sivutuloverokortille merkitään vuodelta 2004 toimitettavan verotuksen mukainen, vuoden 2005 muutoslaskennan mukainen tai verotoimiston ilmoittama sivutulojen määrä. Lisäprosentti määritellään kuten kohdassa 6. Jos eläkkeet ovat enintään 900 euroa, ne sisällytetään myös perusprosentin laskentaan ja eläkkeen pidätysprosentiksi määrätään perusprosentti. Jos laskennassa tulotietona on vain työkorvausta ja verovelvollisella ei ole päätuloa ja jos lisäksi laskettu prosentti olisi alle 15, niin sivutuloverokortille merkitään pidätysprosentiksi 15.

Jos vuodelta 2004 toimitettavan verotuksen mukaiset sivutulot ovat enintään 2 000 euroa, sivutuloprosentiksi merkitään pelkästään kohdassa 6 määritelty lisäprosentti. Tällöinkin sivutulot otetaan huomioon perusvähennystä, eläketulovähennystä ja kunnallisverotuksen ansiotulovähennystä laskettaessa.

Henkilölle, jolle on määrätty kohdassa 7 tarkoitettu prosenttiportaikko, sivutuloprosenttia ei määrätä lainkaan.

10.  Voimaantulo

Edellä tässä päätöksessä vahvistettuja pidätysprosentteja sovelletaan 1.2.2006 tai sen jälkeen maksettaviin suorituksiin.


Helsingissä 21 päivänä marraskuuta 2005

Pääjohtaja    Jukka Tammi

Ylitarkastaja   Päivi Lilja