Verohallinnon päätös ennakonpidätysprosenttien laskentaperusteista palkkatuloa varten ja ennakonkannossa määrättävän ennakkoveron laskentaperusteista vuodelle 2021

Antopäivä
30.11.2020
Diaarinumero
Dnro VH/6976/00.01.00/2020

Verohallinto on ennakkoperintälain (1118/1996) 2 §:n 1 momentin ja 6 §:n 1 momentin, sellaisina kuin ne ovat, 2 §:n 1 momentti laissa 516/2010 ja 6 §:n 1 momentti laissa 775/2016, nojalla vahvistanut ennakonpidätysprosenttien ja ennakonkannossa määrättävän ennakkoveron laskentaperusteet seuraavasti:

1 Ennakonpidätys- ja lisäprosentin laskeminen

Ennakonpidätys lasketaan ennakkoperintälain 3 ja 4 §:n mukaisesti siten, että ennakonpidätyksen määrä vastaa mahdollisimman tarkoin verovelvollisen ennakonpidätyksen alaisesta tulosta verovuoden veroasteikkolain ja muiden veroperusteiden mukaan maksettavaa verojen ja maksujen yhteismäärää.

1.1 Henkilöt, joille lasketaan verokortti

Yleisesti verovelvolliselle luonnolliselle henkilölle, jolla on jäljempänä 3 kohdassa tarkoitettuja muita ennakonpidätyksen alaisia tuloja kuin eläkkeitä tai suorituksia, lasketaan palkkatuloja varten ennakonpidätys- ja lisäprosentti. Iältään 16–20 -vuotiaalle ja tätä nuoremmalle aikaisemmin palkkatuloa saaneelle, jonka tulot ovat vähemmän kuin 10 000 euroa, lasketaan palkan verokortti 10 000 euron oletuspalkkatulolle. Iältään 21–65 -vuotiaalle henkilölle, jonka tulot ovat enintään 15 000 euroa, lasketaan palkan verokortti 15 000 euron oletuspalkkatulolle.

Verovelvolliselle, jolla on ennakonkannon alaisia ansiotuloja vähintään 6 000 euroa, lasketaan ennakonpidätysprosentti, tuloraja ja lisäprosentti ennakonkannon alaisten ansiotulojen ja mahdollisten ennakonpidätyksen alaisten tulojen perusteella etuuksien maksajille ilmoittamista varten.

Verovelvollisen, jolla on tuloina osa-aikaeläkettä, osittaista varhennettua vanhuuseläkettä, osatyökyvyttömyyseläkettä, osakuntoutustukea, osatapaturmaeläkettä tai osaliikennevahinkoeläkettä ja palkkatuloa, eläketulolle ja palkalle lasketaan yhtä suuri ennakonpidätysprosentti.

1.2 Henkilöt, joille ei lasketa tai muodosteta verokorttia

Yleisesti verovelvolliselle palkansaajalle, jonka kotikunta on muuttunut ulkomaille vuonna 2020 tai tätä aikaisemmin, ei lasketa verokorttia. Yleisesti verovelvolliselle henkilölle lasketaan ennakkovero ja eläkkeensaajalle ennakonpidätysprosentti riippumatta kotikunnasta.

Mikäli verovelvollinen on muuttanut ulkomaille, hänelle ei muodosteta oletukseen perustuvaa 10 000 euron tai 15 000 euron palkkaverokorttia.

2 Ennakkoveron laskeminen

Yleisesti verovelvolliselle, jolla on ennakonkannon alaista tuloa, määrätään ennakonkantona ennakkovero ennakkoperintälain 3 ja 4 §:n mukaisesti.

Ennakonkannossa veroa määrätään verovelvollisen maksettavaksi määrä, joka vastaa mahdollisimman tarkoin verovelvollisen tuloista verovuonna sovellettavien veroperusteiden mukaan maksettavaa verojen ja maksujen yhteismäärää, vähennettynä ennakonpidätyksenä kertyväksi arvioidulla määrällä.

Pienet ennakonkannon alaiset tulot voidaan kuitenkin ottaa huomioon ennakonpidätyksessä kuten jäljempänä kohdassa 3.3 on kerrottu.

3 Tulot

3.1 Ennakonpidätysprosenttien laskennan perusteena käytettävät ansio- ja pääomatulot

Ennakonpidätysprosentin ja ennakkoveron laskennassa käytetään uusinta mahdollista tietoa. Ennakonpidätysprosentin laskennan perusteena käytettävät tulot saadaan pääsääntöisesti verovuodelta 2019 toimitetun verotuksen tiedoista tai siihen kohdistuneesta muutosverotuksesta taikka vuoden 2020 ennakkoperinnän muutoslaskentojen tiedoista. Muutosverotuksen tietoja käytetään laskennassa vain, jos muutosverotuksesta on annettu päätös. Ennakonpidätysprosentin laskennassa tuloina otetaan huomioon verovelvollisen veronalaiset tulot, jos niiden oletetaan jatkuvan.

Ennakonpidätys- ja lisäprosentin laskennan perusteena käytettävään tuloon luetaan mukaan ennakonpidätyksen alainen palkka, merityötulo, Ahvenanmaan maantielauttatulo, luontoisedut ja etuudet. Viimeksi päättyneessä verotuksessa tai siihen kohdistuneessa muutosverotuksessa vahvistettuja palkkatuloja korotetaan 4,0 %:lla. Jos tieto palkkatuloista on ennakkoperinnän muutoslaskennoista, sitä korotetaan 2,5 %:lla.

Viimeksi päättyneestä verotuksesta tai siihen kohdistuneesta muutosverotuksesta ja ennakkoperinnän muutoslaskennoista olevat etuudet muunnetaan ennakonpidätyksen alaiseksi palkaksi tai merityötuloksi korottamalla etuuksia 40 prosentilla. Etuuden palkkatuloksi muuntamisen jälkeen korotetaan viimeksi päättyneen verotuksen tai siihen kohdistuvan muutosverotuksen tietoa 4,0 %:lla. Jos tieto on ennakkoperinnän muutoslaskennasta, tuloa korotetaan 2,5 %:lla.

Muut kuin edellä mainitut tulot otetaan huomioon sellaisenaan.

Ennakkoperintää varten saadaan suorasiirtoon kuuluvilta eläkelaitoksilta arvioidut eläkkeiden ja suoritusten määrät. Eläkkeet ja suoritukset otetaan huomioon eläkelaitosten ilmoittaman suuruisina.

Verokorttien laskennassa lasketaan ennakonpidätysprosentit ennakonpidätyksen alaisia palkkoja, merityötuloja, Ahvenanmaan maantielauttatuloja, omaishoitajan palkkioita, perhehoitajan palkkioita, ennakkoperintärekisteriin kuulumattoman työkorvauksia (arvonlisäverovelvollinen ja ei arvonlisäverovelvollinen) varten. Palkan verokortin tulorajaan luetaan myös ansiotuloa olevat käyttökorvaukset ja urheilijan palkkiot. Ennakonpidätyksen alaisista työkorvauksista (arvonlisäverovelvollinen) vähennetään siihen liittyvät menot ja tulokseksi saadut ennakonpidätyksen alaiset nettotyökorvaukset (arvonlisäverovelvollinen) otetaan huomioon vähennysten ja verojen laskennassa.

Palkkatulo oletetaan 21–65 -vuotiaalla 15 000 euroksi, jos edellä kerrotulla tavalla huomioon otettavat tulot ovat alle 15 000 euroa. Myös merityötulon määrä oletetaan 15 000 euroksi vastaavassa tilanteessa.

Ennakonpidätys- ja lisäprosentin laskennan perusteena käytettävään tuloon ei lueta mukaan palkkana verotettavaa työpanokseen perustuvaa osinkoa, työkorvauksena verotettavaa työpanokseen perustuvaa osinkoa, YEL/MYEL-vakuutetun yrittäjän palkkana verotettavaa työpanokseen perustuvaa osinkoa, henkilöstörahastosta nostettua rahasto-osuutta, työsuhdeoptiota, osakepalkkiota, muuta veronalaista ennakonpidätyksen alaista ansiotuloa, osinkotuloa, osuuskunnan maksamaa ylijäämää, eikä tuloverolain (1535/1992) 43 §:n mukaista puun myyntituloa, koska tulojen ei oleteta jatkuvan.

Pääomatuloa olevalle käyttökorvaukselle ei lasketa verokorttia, vaan ennakonpidätysprosentin laskennassa huomioidaan tulosta arvioitu kertyvä ennakonpidätys.

3.2 Ennakonkannon alaiset ansio- ja pääomatulot

Ennakonkannossa maksettavaa ennakkoveroa määrättäessä tuloina otetaan huomioon verovelvollisen veronalaiset tulot, jos niiden oletetaan jatkuvan. Ennakonkannon alaiset tulot saadaan viimeksi päättyneestä verotuksesta (2019) tai siihen kohdistuneesta muutosverotuksesta taikka ennakkoperinnän muutoslaskennoista (2020).

Ennakkoveron laskennan perusteena käytettävään tuloon luetaan mukaan muut ennakonkannon alaiset pääomatulot, vuokratulot osakehuoneistoista, vuokratulot kiinteistöistä, vuokratulot muusta omaisuudesta, ulkomailta saadut ansio- ja pääomatulot, ennakonkannonalaiset palkat, ennakonkannonalaiset eläkkeet, apurahat, tulonhankkimistoiminnan tulos, verotus- ja elinkeinoyhtymän osakkaan tulo-osuus yhtymästä, ansio- ja pääomatulot ulkomaisista yhtymistä sekä elinkeinotoiminnan, maatalouden ja porotalouden pääoma- ja ansiotulot.

Viimeksi päättyneestä verotuksesta tai siihen kohdistuneesta muutosverotuksesta saatua luonnollisen henkilön saamaa elinkeinotoiminnan tuloa sekä yhtymän elinkeinotoiminnan tuloa korotetaan 3,0 %:lla.

Muita kuin edellä mainittuja tuloja käytetään sellaisenaan.

Yrittäjävähennys lasketaan 5 %:n suuruisena elinkeinotoiminnan, maatalouden, elinkeinoyhtymän elinkeinotoiminnan ja maatalouden tulolähteiden, verotusyhtymän maatalouden tulolähteen ja ulkomaisen yhtymän ansio- ja pääomatulosta.

3.3 Ennakonkannon alaisten pääoma- ja ansiotulojen huomioiminen ennakonpidätysprosenttien laskennassa

Pienet ennakonkannon alaiset pääoma- ja ansiotulot otetaan mukaan ennakonpidätysprosentin laskentaan seuraavin säännöin.

Jos ennakonkannon alaiset tulot ovat enintään 7 000 euroa, ne voidaan ottaa huomioon ennakonpidätysprosenttien laskennassa (ennakkoperintälaki 2 §). Jos ennakonkannon alaiset tulot yhteensä ovat yli 7 000 euroa, määrätään ennakkovero.

Ennakonkannonalaisia tuloja ei oteta huomioon ennakonpidätysprosentin laskennassa, jos palkan verokortti on oletetulle 10 000 euron tai 15 000 euron tulolle laskettu verokortti, merityötulolle laskettu verokortti tai jos verovelvollisen ainoa ansiotulo on Suomen eläketulo, josta määrätään pelkästään sairaanhoitomaksu Suomeen.

Enintään 7 000 euron suuruisia ennakonkannonalaisia pääomatuloja ja ansiotuloja ei oteta huomioon ennakonpidätysprosenttien laskennassa myöskään, jos verovelvollisella on tieto, että ennakonkannon alaisten tulojen perusteella määrättävät verot ja maksut maksetaan ennakkoverona.

Verokortin enimmäispidätysprosentti on 60,0 %. Ennakonkannon alaista tuloa ei oteta verokortille, jos ennakonpidätysprosentti nousisi yli 60,0 %:ksi.

Tuloista, joita ei ole otettu huomioon verokortilla, määrätään verovelvolliselle ennakkovero.

3.4 Yrittäjävakuutuksen työtulo sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksun laskentaperusteena

Eläkevakuutuslaitokset ilmoittavat vuodelle 2021 arvioidut työtulot, jotka ovat yrittäjäeläkevakuutuksen (YEL-työtulo) tai maatalousyrittäjän eläkevakuutuksen (MYEL-työtulo) vakuutusmaksujen ja tulevan eläkkeen perusteena. Työtuloilla korvataan sairausvakuutuslain 18 luvun 14 §:ssä luetellut veronalaiset tulot ja sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksu määrätään käyttäen laskentaperusteena työtuloja ja niitä muita veronalaisia ansiotuloja, joita säännöksen mukaan ei korvata työtulolla.

Sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksua laskettaessa korvataan työtulolla se osa ennakonpidätyksen alaisista palkoista ja ennakonkannonalaisista palkkatuloista, joka viimeksi päättyneen verotuksen tai ennakkoperinnän muutoslaskennan mukaan on yritystoiminnasta saatua palkkatuloa. Työtulolla korvataan myös se osa merityötuloa, joka viimeksi päättyneen verotuksen tai ennakkoperinnän muutoslaskennan mukaan on yritystoiminnasta saatua merityötuloa.

YEL-työtulo korvaa ennakonpidätyksen alaisen työkorvauksen (arvonlisäverovelvollinen), ennakonpidätyksen alaisen työkorvauksen (ei arvonlisäverovelvollinen), ennakonkannon alaisen henkilökohtaisen tulolähteen työkorvauksen, muun tulonhankkimistoiminnan (esim. palveluraha, yksityinen perhepäivähoitaja), perhehoitajan palkkion ja omaishoitajan palkkion.

MYEL-työtulolla ei korvata mitään työkorvauksia.

YEL-työtulo korvaa ansiotuloa olevan ennakonpidätyksen alaisen käyttökorvauksen. YEL-työtulolla korvataan myös elinkeinotoiminnan ansiotulo, yhtymän elinkeinotoiminnan ansiotulo ja ulkomaisen yhtymän elinkeinotoiminnan ansiotulo kokonaan.

MYEL-vakuutuksen perusteena voi olla joko maatalous, merityötulo, maatalous ja merityötulo, apuraha, apuraha ja maatalous, apuraha ja merityötulo tai apuraha, maatalous ja merityötulo. MYEL-vakuutuksen peruste vaikuttaa siihen, mitä tuloja korvataan MYEL-työtulolla sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksun laskennassa. Vakuutuksen peruste saadaan Melasta ennakkoperintää varten.

Jos MYEL-vakuutuksen peruste on maatalous, MYEL-työtulolla korvataan maatalouden ansiotulo, yhtymän maatalouden ansiotulo ja porotalouden ansiotulo.

Jos MYEL-vakuutuksen peruste on merityötulo, MYEL-työtulo korvaa elinkeinotoiminnan ansiotulon ja elinkeinotoiminnan ansiotulon yhtymistä sekä omasta yrityksestä saadun merityötulon, mutta ei muita MYEL-työtulolla korvattavia tuloja. Jos tässä tarkoitettuja tuloja kuitenkin esiintyy, ne ovat mukana sellaisenaan sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksun laskennassa.

Jos MYEL-vakuutuksen peruste on maatalous ja merityötulo, MYEL-työtulo korvaa kaikki edellä mainitut tulot.

Jos MYEL-vakuutuksen peruste on apuraha, MYEL-työtulo korvaa apurahan, mutta ei muita MYEL-työtulolla korvattavia tuloja. Jos tässä tarkoitettuja tuloja kuitenkin esiintyy, ne ovat mukana sellaisenaan sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksun laskennassa.

Jos MYEL-vakuutuksen peruste on apuraha ja maatalous, MYEL-työtulolla korvataan apuraha, maatalouden ansiotulo, yhtymän maatalouden ansiotulo ja porotalouden ansiotulo.

Jos MYEL-vakuutuksen peruste on apuraha, maatalous ja merityötulo, MYEL-työtulo korvaa kaikki edellä mainitut tulot ja elinkeinotoiminnan ansiotulon ja elinkeinotoiminnan ansiotulon yhtymistä sekä omasta yrityksestä saadun merityötulon.

Jos verovelvollisella on sekä YEL- että MYEL-työtuloa, korvataan kaikki edellä mainitut veronalaiset tulot edellä mainittujen sääntöjen mukaisesti sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksun laskennassa.

3.5 Palkkatulo ja yrittäjätulo sairausvakuutuksen päivärahamaksun laskentaperusteena

Sairausvakuutuksen päivärahamaksu määrätään käyttäen laskentaperusteena sairausvakuutuslain 18 luvun 15 §:ssä tarkoitettua veronalaista palkkatuloa ja yrittäjätuloa.

YEL-työtulon perusteella lasketaan yrittäjän korotettu päivärahamaksu 0,19 %:n mukaan 18–68 -vuotiaalle.

4 Ennakonpidätys- ja lisäprosentin sekä ennakkoveron laskennassa käytettävät vähennykset

4.1 Luonnolliset vähennykset

4.1.1 Asunnon ja työpaikan väliset matkakulut

Asunnon ja työpaikan väliset matkakulut otetaan huomioon viimeksi päättyneestä verotuksesta tai siihen kohdistuneesta muutosverotuksesta taikka ennakkoperinnän muutoslaskennoista. Matkakuluista lasketaan vähennykseksi 750 euroa ylittävä osuus, enintään 7 000 euroa.
Laskennassa ei huomioida viikonloppumatkoja, erityisalan matkakuluja tai toissijaisen työpaikan matkakuluja.

4.1.2 Ahvenanmaan matkakulut kunnallisverotuksessa

Asunnon ja työpaikan väliset matkakulut otetaan huomioon viimeksi päättyneestä verotuksesta tai siihen kohdistuneesta muutosverotuksesta taikka ennakkoperinnän muutoslaskennoista. Matkakuluja Ahvenanmaan kunnallisverotuksessa laskettaessa otetaan huomioon, onko matkakuluilla omavastuu 600 euroa vai ovatko ne ilman omavastuuta huomioitavia. Lisäksi huomioidaan matkakuluina Ahvenanmaan vuokrakuluvähennys, jonka omavastuu yhdessä omavastuullisten matkakulujen kanssa on 600 euroa. Matkakuluista myönnetään vähennystä Ahvenanmaan kunnallisverotuksessa enintään 6 000 euroa.

4.1.3 Työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksut

Työmarkkinajärjestön jäsenmaksut otetaan huomioon viimeksi päättyneestä verotuksesta tai siihen kohdistuneesta muutosverotuksesta taikka ennakkoperinnän muutoslaskennoista.

4.1.4 Muut tulon hankkimisesta johtuvat menot

Muut tulonhankkimismenot otetaan huomioon viimeksi päättyneen verotuksen tai siihen kohdistuneen muutosverotuksen tietojen taikka ennakkoperinnän muutoslaskennassa olevien tietojen mukaisesti. Työnantajan ennakkoperintälain 15 §:n nojalla korvaamia kustannuksia ei lasketa tulonhankkimismenoihin eikä niitä huomioida laskennassa. Pääomatulojen tulonhankkimismenot jätetään huomioon ottamatta, jos laskennassa ei ole pääomatuloja.

4.1.5 Työasuntovähennys

Työasuntovähennys otetaan huomioon viimeksi päättyneestä verotuksesta tai siihen kohdistuneesta muutosverotuksesta taikka ennakkoperinnän muutoslaskennoista. Työasuntovähennyksenä myönnetään tulonhankkimismenona enintään 450 euroa kalenterikuukautta kohti. Ahvenanmaan kunnallisverotuksessa työasuntovähennyksenä myönnetään tulonhankkimismenona enintään 250 euroa kalenterikuukautta kohti.

4.1.6 Tulonhankkimisvähennys

Tulonhankkimisvähennyksenä lasketaan kaikille palkkatuloa saaville 750 euroa, kuitenkin enintään palkkatulon määrä.

4.2 Puhtaasta ansiotulosta valtion- ja kunnallisverotuksessa tehtävät vähennykset

4.2.1 Eläkevakuutusmaksuvähennys

Eläkevakuutusmaksuksi lasketaan 7,15 % ennakonpidätyksen alaisesta palkasta ja merityötulosta. Eläkevakuutusmaksua lasketaan siitä alkaen, kun verovelvollinen täyttää 17 vuotta. Kesken vuoden 17 vuotta täyttävälle eläkevakuutusmaksu lasketaan ikärajan täyttämistä seuraavan kuukauden alusta. Eläkevakuutusmaksua lasketaan siihen asti, kunnes 1957 tai tätä aikaisemmin syntynyt verovelvollinen täyttää 68 vuotta, 1958–1961 syntynyt verovelvollinen täyttää 69 vuotta ja 1962 tai sen jälkeen syntynyt verovelvollinen täyttää 70 vuotta. Vuoden 2025 loppuun saakka eläkevakuutusmaksu lasketaan korotettuna 53 vuoden täyttämistä seuraavan kuukauden alusta sen kuukauden loppuun, jona verovelvollinen täyttää 63 vuotta. Korotetuksi eläkevakuutusmaksuksi lasketaan 8,65 % ennakonpidätyksen alaisesta palkasta.

Työttömyysvakuutusmaksuksi lasketaan 1,40 % palkasta.

Verovelvolliselle, joille on tullut eläkevakuutuslaitokselta tieto YEL- tai MYEL-vakuutuksen perusteena olevasta työtulosta vuoden 2021 ennakkoperintää varten, lasketaan eläke- ja työttömyysvakuutusmaksut vain siitä osasta ennakonpidätyksen alaista palkkaa, joka ei ole omasta yritystoiminnasta saatua.

Ahvenanmaan maantielautalta palkkatuloa saavalle lasketaan eläkevakuutusmaksu.

Eläkevakuutusmaksua ja työttömyysvakuutusmaksua ei lasketa ennakonpidätyksen alaisesta palkasta, jos palkasta ei ole peritty lainkaan eläke- ja työttömyysvakuutusmaksuja viimeksi päättyneessä verotuksessa tai siihen kohdistuneessa muutosverotuksessa. Perhehoitajan palkkiosta lasketaan työeläkemaksu, ellei edellisen vuoden muutoslaskennassa ole tietoa, että tulosta ei lasketa työeläkemaksua. Omaishoitajan palkkiosta ei lasketa työeläkemaksua, ellei edellisen vuoden ennakkoperinnän muutoslaskennassa ole tietoa, että tulosta lasketaan työeläkemaksu.

Kollektiivisen eläkevakuutuksen maksut otetaan huomioon vähennyksenä enintään 5 000 euron suuruisena.

Jos tieto YEL- tai MYEL-työtulosta puuttuu, poistetaan YEL/MYEL-eläkevakuutusmaksut vähennyksistä.

Vapaaehtoisen eläkevakuutuksen tai pitkäaikaissäästämissopimuksen maksut vähennetään pääomatuloista. Pääomatuloista maksuja voi vähentää enintään 5 000 euroa.

4.2.2 Vähennettävä sairausvakuutuksen päivärahamaksu

Vähennyksenä huomioitava sairausvakuutuksen päivärahamaksu on 1,36 %:a päivärahamaksun perusteena olevasta tulosta. Sairausvakuutuksen päivärahamaksu lasketaan 16 vuotta täyttäneelle siihen asti kunnes verovelvollinen täyttää 68 vuotta. Päivärahamaksua ei lasketa, jos vuotuisen palkka- ja yrittäjätulon yhteismäärä alittaa 14 766 euroa.

Kesken vuoden 16 vuotta täyttävällä jaetaan koko vuoden päivärahamaksun perusteena oleva tulo 12:lla ja tulos kerrotaan syntymäkuukauden jälkeisten kuukausien lukumäärällä. Tulokseksi saadaan uusi päivärahamaksun perusteena oleva tulo, josta lasketaan sairausvakuutuksen päivärahamaksu. Siitä osasta kunnallisverotuksen verotettavaa ansiotuloa, josta ei määrätä päivärahamaksua, muodostuu laskennassa sairaanhoitomaksun korotus.

Kesken vuoden 68 vuotta täyttävällä jaetaan koko vuoden päivärahamaksun perusteena oleva tulo 12:lla ja tulos kerrotaan syntymäkuukauden ja sitä edeltävien kuukausien lukumäärällä. Tulokseksi saadaan uusi päivärahamaksun perusteena oleva tulo, josta lasketaan sairausvakuutuksen päivärahamaksu. Siitä osasta kunnallisverotuksen verotettavaa ansiotuloa, josta ei määrätä päivärahamaksua, muodostuu laskennassa sairaanhoitomaksun korotus.

Alle 16-vuotiaalle tai 68 vuotta täyttäneelle ei lasketa sairausvakuutuksen päivärahamaksua. Siitä osasta kunnallisverotuksen verotettavaa ansiotuloa, josta ei määrätä sairausvakuutuksen päivärahamaksua, muodostuu laskennassa sairaanhoitomaksun korotus.

Päivärahamaksun määrä huomioidaan puhtaasta ansiotulosta tehtävänä vähennyksenä.

Vähennettävää yrittäjän korotettua päivärahamaksua lasketaan 0,19 % YEL-työtulosta 18–68-vuotiaalle.

Sairaanhoitomaksun korotusta ei määrätä muusta yrittäjätulosta, jos verovelvollisella ei ole YEL- tai MYEL-työtuloja. Muu yrittäjätulo on se osa palkkatulosta ja yrittäjätulosta, joka on omasta yrityksestä saatua, mutta verovelvollisella ei ole YEL- tai MYEL-vakuutusta.

4.2.3 Merityötulovähennys

Merityötulovähennys lasketaan viimeksi päättyneen verotuksen tai siihen kohdistuneen muutosverotuksen taikka ennakkoperinnän muutoslaskentojen tietojen perusteella merityötuloa saaneille. Valtionverotuksessa ja kunnallisverotuksessa myönnettävän vähennyksen määrä on 20 % merityötulon kokonaismäärästä, kuitenkin enintään 7 000 euroa. Merityötulon kokonaismäärän ylittäessä 50 000 euroa merityötulovähennyksen määrä pienenee 5 %:lla merityötulon kokonaismäärän 50 000 euroa ylittävältä osalta.

4.3 Puhtaasta ansiotulosta kunnallisverotuksessa tehtävät vähennykset

4.3.1 Kunnallisverotuksen invalidivähennys

Invalidivähennys lasketaan henkilöverotuksen yhteisistä tiedoista saadun haitta-asteen perusteella.
Invalidivähennys lasketaan, jos verovelvollisen kunnallisverotuksessa on muuta ansiotuloa kuin eläketuloa. Muusta ansiotulosta kuin eläketulosta invalidivähennys on vähintään 30 %:n suuruisen invaliditeettiprosentin osoittama osuus 440 eurosta, enintään kuitenkin kunnallisverotuksen muun puhtaan ansiotulon kuin eläketulon määrä. Verovelvollinen, jolla on ollut veronalaista eläketuloa vuonna 1982, saa kunnallisverotuksessa vähentää sen suuruisen invalidivähennyksen, johon hänellä oli oikeus vuodelta 1982 toimitetussa kunnallisverotuksessa, jollei hän voimassa olevien säännösten perusteella ole oikeutettu tätä suurempaan invalidivähennykseen.

4.3.2 Kunnallisverotuksen ansiotulovähennys

Luonnollisen henkilön kunnallisverotuksessa verovelvollisen puhtaasta ansiotulosta vähennetään ansiotulovähennys ennen perusvähennystä. Vähennys lasketaan verovelvollisen ansaitsemien veronalaisten palkkatulojen, muusta toiselle suoritetusta työstä, tehtävästä tai palveluksesta saatujen ansiotulojen (työkorvausten), ansiotulona pidettävien käyttökorvausten, jaettavan yritystulon ansiotulo-osuuden sekä yhtymän osakkaan elinkeinotoiminnan tai maatalouden ansiotulo-osuuden perusteella. Vähennys on 51 % edellä mainittujen tulojen 2 500 euroa ylittävältä osalta tulojen 7 230 euron määrään saakka ja sen ylittävältä osalta 28 %. Vähennyksen enimmäismäärä on kuitenkin enintään 3 570 euroa. Verovelvollisen puhtaan ansiotulon ylittäessä 14 000 euroa, vähennys pienenee 4,5 %:lla puhtaan ansiotulon 14 000 euroa ylittävältä osalta.

4.3.3 Kunnallisverotuksen perusvähennys

Kunnallisverotuksen perusvähennys on 3 630 euroa pienennettynä 18 %:lla tämän ylimenevästä tulosta. Ahvenanmaan kunnallisverotuksessa perusvähennys on 3 500 euroa pienennettynä 18 %:lla tämän ylimenevästä tulosta.
Perusvähennys lasketaan puhtaasta ansiotulosta, josta on vähennetty kunnallisverotuksessa myönnettävät vähennykset.

4.4 Verosta tehtävät vähennykset

4.4.1 Työtulovähennys

Työtulovähennys lasketaan samojen ansiotulojen perusteella kuin kunnallisverotuksen ansiotulovähennys.

Laskennan perusteena ovat palkkatulot, toiselle tehdystä työstä tai palveluksesta saadut ansiotulot, ansiotuloa olevat käyttökorvaukset, jaettavan yritystulon tai maatalouden ansiotulot ja yhtymien osakkaiden elinkeinotoiminnan tai maatalouden ansiotulot.

Työtulovähennys on 12,7 % edellä mainittujen tulojen 2 500 euroa ylittävästä osasta. Vähennyksen enimmäismäärä on 1 840 euroa. Verovelvollisen puhtaan tulon ylittäessä 33 000 euroa vähennyksen määrä pienenee 1,89 %:lla puhtaan ansiotulon 33 000 euroa ylittävältä osalta.

Työtulovähennys vähennetään ansiotulosta valtiolle suoritettavasta tuloverosta. Siltä osin kuin vähennys ylittää ansiotulosta valtiolle suoritettavan tuloveron määrän, se tehdään kunnallisverosta, sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksusta ja kirkollisverosta näiden verojen suhteessa.

Vähennys tehdään ennen muita tuloverosta tehtäviä vähennyksiä.

4.4.2 Valtionverotuksen invalidivähennys

Invalidivähennys lasketaan siihen oikeutetulle. Invalidivähennys on vähintään 30 %:n suuruisen invaliditeettiprosentin osoittama osuus 115 eurosta. Vähennys tehdään valtion ansiotuloverosta. Verovelvollisella vähentämättä jäänyt määrä valtionverotuksen invalidivähennyksestä siirretään automaattisesti puolisolta toiselle.

4.4.3 Valtionverotuksen elatusvelvollisuusvähennys

Elatusvelvollisuusvähennyksenä lasketaan siihen oikeutetulle kahdeksasosa elatusmaksuista kuitenkin enintään 80 euroa jokaista alaikäistä lasta kohden. Vähennys tehdään valtion ansiotuloverosta.

4.4.4 Alijäämähyvitys ja erityinen alijäämähyvitys

Ennakonpidätysprosentin laskennassa muodostuu pääomatulolajin alijäämä, jos vähennyskelpoisten tulonhankkimismenojen ja korkomenojen yhteismäärä on suurempi kuin veronalaisten pääomatulojen yhteismäärä.

Asunto- ja ensiasuntovelan korot otetaan huomioon viimeksi päättyneestä verotuksesta tai siihen kohdistuneesta muutosverotuksesta taikka ennakkoperinnän muutoslaskennoista. Asuntovelan ja ensiasunnon velan koroista otetaan laskennassa huomioon 10 %:a. Tulonhankkimisvelan korot otetaan laskennassa huomioon sellaisenaan.

Alijäämähyvitys on pääomatulon tuloveroprosentin (30 %) mukainen osuus samana verovuonna syntyneestä pääomatulolajin alijäämästä, kuitenkin enintään 1 400 euroa. Ensiasuntoon kohdistuvan velan koroista alijäämähyvitys on 32 %:a. Enimmäismäärää korotetaan 400 eurolla, jos verovelvollisella tai puolisoilla yhdessä on ollut elätettävänään alaikäinen lapsi, ja 800 eurolla, jos alaikäisiä lapsia on ollut kaksi tai useampia.

Alijäämähyvitys vähennetään verovelvollisen ansiotulosta valtiolle suoritettavasta tuloverosta. Pelkästään ansiotuloista menevästä valtion tuloverosta vähennettävä määrä on enintään kolme neljäsosaa alijäämähyvityksen määrästä. Se osa alijäämähyvityksestä, jota ei ole vähennetty pelkästään valtion ansiotuloverosta vähennetään valtion ansiotuloverosta, kunnallisverosta, kirkollisverosta ja sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksusta näiden suhteessa.

Verovelvolliselta vähentämättä jäänyttä määrää alijäämähyvityksestä ei siirretä automaattisesti tämän puolisolle.

Vapaaehtoisen yksilöllisen eläkevakuutuksen ja pitkäaikaissäästämissopimuksen maksut vähennetään pääomatulosta vähennyskelpoisten tulonhankkimismenojen ja korkomenojen vähentämisen jälkeen. Siltä osin kuin veronalaiset pääomatulot eivät riitä maksujen vähentämiseen, enintään pääomatulon tuloveroprosentin mukainen osuus pääomatuloista vähentämättä jääneistä maksuista vähennetään ansiotulon verosta (erityinen alijäämähyvitys).

Erityinen alijäämähyvitys vähennetään ensisijaisesti valtion ansiotuloverosta. Jos valtion ansiotulovero ei riitä erityisen alijäämähyvityksen vähentämiseen, vähentämättä jäänyt määrä vähennetään kunnallisverosta, kirkollisverosta ja sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksusta näiden suhteessa. Erityinen alijäämähyvitys vähennetään ansiotulojen veroista alijäämähyvityksen vähentämisen jälkeen.

Verovelvolliselta vähentämättä jäänyt määrä erityisestä alijäämähyvityksestä siirretään automaattisesti tämän puolisolle.

5 Verojen määrän laskenta

5.1 Valtion ansiotulovero, kunnallisvero, kirkollisvero, sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksu ja päivärahamaksu

Valtion ansiotulovero lasketaan verovuoden verotuksessa sovellettavan progressiivisen tuloveroasteikon mukaan. Kunnallisvero, kirkollisvero ja sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksu sekä sairausvakuutuksen päivärahamaksu lasketaan verovelvollisen verovuoden kotikunnan mukaisen kunnan tuloveroprosentin ja seurakunnan tuloveroprosentin, sekä verovuodelle vahvistetun sairaanhoitomaksuprosentin (0,68 %), sairaanhoitomaksun korotusprosentin (0,97 %) ja sairausvakuutuksen päivärahamaksuprosentin (1,36 %) ja yrittäjän päivärahamaksun korotusprosentin (0,19 %) mukaisena kahden desimaalin tarkkuudella. Sairausvakuutuksen päivärahamaksua ei lasketa, jos vuotuisen palkka- ja yrittäjätulon yhteismäärä alittaa 14 766 euroa.

Valtionverotuksen verotettava ansiotulo lasketaan siten, että valtionverotuksen verovuoden ansiotulosta vähennetään edellä luetellut valtion ansiotuloverotuksessa myönnettävät vähennykset. Valtion ansiotuloverosta vähennetään mahdolliset verosta tehtävät vähennykset edellä kuvatun mukaisesti.

Kunnallis- ja kirkollisveron määrä on verovelvollisen verovuoden kotikunnan mukaisen kunnan tuloveroprosentin ja seurakunnan tuloveroprosentin osoittama määrä kunnallisverotuksen verotettavasta tulosta. Kunnallisverotuksen verotettava tulo saadaan, kun ansiotuloista vähennetään kunnallisverotuksessa myönnettävät vähennykset.

Sairaanhoitomaksu on sairaanhoitomaksuprosentin osoittama määrä sairaanhoitomaksun laskennan verotettavasta ansiotulosta. Verotettava ansiotulo saadaan, kun sairaanhoitomaksun laskennan veronalaisista ansiotuloista, jotka koostuvat mahdollisista YEL- ja MYEL-työtuloista sekä niistä veronalaisista ansiotuloista, joita ei sairausvakuutuslain 18 luvun 14 §:n mukaan ole korvattu työtulolla, vähennetään luonnolliset vähennykset sekä sairaanhoitomaksun laskennassa veronalaisen ansiotulon johdosta uudelleen lasketut vähennykset. Sairaanhoitomaksu saadaan kertomalla sairaanhoitomaksun laskennan verotettava ansiotulo sairaanhoitomaksuprosentilla.

Sairaanhoitomaksun korotus lasketaan vähentämällä kunnallisverotuksen verotettavasta tulosta tai sairaanhoitomaksun laskennan verotettavasta ansiotulosta sairausvakuutuksen päivärahamaksun perusteena olevat tulot ja muut yrittäjätulot ja kertomalla saatu tulos sairaanhoitomaksun korotusprosentilla. Käytännössä sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksun korotus tulee määrätyksi eläke- ja etuustulojen ja vastaavien tulojen perusteella.

Sairaanhoitomaksu ja sairaanhoitomaksun korotus otetaan mukaan verojen ja maksujen yhteismäärään suhteutettaessa alijäämähyvitystä. Lasketusta sairaanhoitomaksusta ja sairaanhoitomaksun korotuksesta vähennetään alijäämähyvityksen sairaanhoitomaksun osuus, jolloin saadaan maksettavaksi määrättävä sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksu. Määrä lisätään verojen ja maksujen yhteismäärään.

Sairausvakuutuksen päivärahamaksu lasketaan päivärahamaksun perusteena olevista tuloista. Päivärahamaksun perusteena olevien tulojen laskennassa käytetään seuraavien tulojen yhteismäärää: palkanluonteiset ansiotulot, merityötulo, urheilijan palkkio, omaishoitajan palkkio, perhehoitajan palkkio ilman kustannusten korvauksen osuutta, YEL- ja MYEL-työtulot. Palkanluonteisia ansiotuloja ovat ennakonpidätyksen alaiset ansiotulot ja ennakonkannonalaiset palkkatulot. Jos verovelvolliselle on laskettu palkan verokortti oletetulle 10 000 euron tai 15 000 euron tulolle, käsitellään oletuspalkkatuloa palkanluonteisena ansiotulona. Jos etuus on muunnettu palkkatuloksi, sitä käsitellään palkanluonteisena ansiotulona. Jos laskennassa on mukana ennakonkannon alaista ansiotuloa kohdan 3.2 mukaisesti, otetaan päivärahamaksun perusteena oleva ansiotulo huomioon.

Päivärahamaksun perusteena olevaa tuloa käytetään myös laskettaessa erotusta, josta lasketaan sairaanhoitomaksun korotus.
Päivärahamaksu lasketaan päivärahamaksun perusteena olevasta tulosta. Päivärahamaksu lasketaan vain 16–68-vuotiaalle siten kuin kohdassa 4.2.2 on kerrottu.

YEL-vakuutetulle lasketaan lisäksi yrittäjän korotettu päivärahamaksu YEL-työtulosta.

Laskettu sairausvakuutuksen päivärahamaksu korotuksineen huomioidaan vähennyksenä valtionverotuksessa, kunnallisverotuksessa ja sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksun laskennassa laskettaessa verotettavaa ansiotuloa.

Laskettu sairausvakuutuksen päivärahamaksu korotuksineen lisätään verontarpeeseen, josta on vähennetty valtion ansiotuloverosta tehtävät vähennykset, alijäämähyvitys ja erityinen alijäämähyvitys.

5.2 Yleisradiovero ja Ahvenanmaan mediamaksu

5.2.1 Yleisradiovero

Henkilön yleisradioveroa lasketaan 2,5 % verovelvollisen puhtaiden ansio- ja pääomatulojen yhteismäärän tai sitä suuremman YEL- ja/tai MYEL -työtulon yhteismäärän 14 000 euroa ylittävästä osasta. Yleisradioveroa suoritetaan enintään 163 euroa. Yleisradioveroa suorittavat Suomessa yleisesti verovelvolliset henkilöt, jotka viimeistään verovuoden aikana ovat täyttäneet 18 vuotta. Yleisradioveroa suoritetaan vielä henkilön kuolinvuodelta.

Yleisradioveroa ei suorita henkilö, joka on ollut koko vuoden rajoitetusti verovelvollinen eikä luonnollinen henkilö tai kuolinpesä, jonka kotikunta on Ahvenanmaan maakunnassa.

Yleisradioverosta ei vähennetä verosta tehtäviä vähennyksiä. Yleisradioveroon kohdistuva kansainvälinen kaksinkertainen verotus poistetaan joko vapautusmenetelmällä tai hyvitysmenetelmällä. Yleisradiovero lisätään verovelvollisen verovuoden verojen ja maksujen yhteismäärään.

5.2.2 Ahvenanmaan mediamaksu

Henkilön mediamaksua suorittavat Suomessa yleisesti verovelvolliset henkilöt, joiden kotikunta on Ahvenanmaan maakunnassa ja jotka ovat viimeistään verovuoden aikana täyttäneet 18 vuotta. Ahvenamaan mediamaksu suoritetaan vielä henkilön kuolinvuodelta.

Ahvenamaan mediamaksua ei suorita henkilö, joka on ollut koko verovuoden rajoitetusti verovelvollinen.

Ahvenamaan mediamaksua lasketaan verovelvollisen puhtaan pääomatulon ja puhtaan ansiotulon yhteismäärän tai sitä korkeamman yrittäjän eläkelain tai maatalousyrittäjän eläkelain mukaan vahvistetun työtulon yhteismäärän ylittäessä 14 000 euroa. Ahvenamaan mediamaksu on 110 euroa.

Ahvenamaan mediamaksusta ei vähennetä verosta tehtäviä vähennyksiä. Ahvenamaan mediamaksuun kohdistuva kansainvälinen kaksinkertainen verotus poistetaan joko vapautusmenetelmällä tai hyvitysmenetelmällä. Ahvenamaan mediamaksu lisätään verovelvollisen verovuoden verojen ja maksujen yhteismäärään.

5.3 Pääomatulovero

Verotettavasta pääomatulosta lasketaan vero pääomatulon tuloveroprosentin (30 %) mukaisesti. Siltä osin kuin pääomatulo ylittää 30 000 euroa, ylimenevästä osasta lasketaan veroa pääomatulon korotetun tuloveroprosentin (34 %) mukaan.

6 Ennakonpidätysprosentin laskenta

Ennakonpidätysprosentti saadaan laskemalla verojen yhteismäärän prosentuaalinen osuus verojen laskennan pohjana käytetyistä tuloista.

Ennakonpidätysprosentti lasketaan puolen prosenttiyksikön tarkkuudella ja pyöristetään aina seuraavaan ylempään täyteen tai puoleen prosenttiin.

7 Ennakonpidätysprosentin soveltamisraja

Ennakonpidätysprosenttia voidaan soveltaa vain verokorttiin merkittyyn tulorajaan asti. Mikäli verokorttiin merkitty tuloraja ylittyy, ennakonpidätys toimitetaan yli menevästä osasta lisäprosentin mukaan. Verokortin tulorajaa seurataan vuositasolla. Verokortin tuloraja ajalle 1.2. - 31.12. lasketaan jakamalla luvussa 3 luetellut korotetut ennakonpidätyksen alaiset palkkatulot 12,5:llä ja kertomalla saatu luku 11,5:llä.

8 Lisäprosentin laskenta

Verovelvollisen lisäprosentti vahvistetaan seuraavan asteikon verotettavaa tuloa vastaavasta asteikkovälistä:

Lisäprosenttiasteikko

Valtionverotuksen verotettava ansiotulo euroina Alarajan prosentti %

18.600,00 – 20.700,00  6,00 %
20.700,01 – 22.900,00  9,00 %
22.900,01 – 24.400,00  11,00 %
24.400,01 – 27.900,00  16,00 %
27.900,01 – 45.900,00  17,25 %
45.900,01 – 63.200,00  19,50 %
63.200,01 – 80.500,00  21,25 %
80.500,01 -  31,25 %

Asteikon osoittamaan prosenttilukuun (alarajan prosentti, joka tarkoittaa valtion lisäprosenttiosuutta) lisätään verovelvollisen kotikunnan mukainen tuloveroprosentti ja seurakunnan tuloveroprosentti sekä sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksu (0,68) ja sairausvakuutuksen päivärahamaksu (1,36), jolloin saadaan lisäprosentti. Seurakunnan tuloveroprosenttia käytetään lisäprosentin laskennassa vain, jos verovelvollinen on seurakunnan jäsen. Myös sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksua tai sairausvakuutuksen päivärahamaksua käytetään lisäprosentin laskennassa vain, jos verovelvollisen tulojen perusteella lasketaan sairausvakuutuksen sairaanhoito- tai päivärahamaksu.

Lisäprosentti lasketaan puolen prosenttiyksikön tarkkuudella pyöristäen ylöspäin tai alaspäin täyteen tai puoleen prosenttiin. Lisäprosentti on vähintään kaksi prosenttiyksikköä suurempi kuin ennakonpidätysprosentti. Lisäprosentti voi olla enintään 60,0.

Jos verotettava tulo on alle 18 600 euroa, niin valtion lisäprosenttiosuus on 6,00 %.

Merityötuloa saavan lisäprosentti määritellään vastaavalla tavalla, mutta lisäprosentista vähennetään 7 prosenttiyksikköä, jos merityötulo on alle 40 000 euroa.

9 Ennakkoveron laskenta

Jos verovelvolliselle määrätään ennakkovero ja laskennassa on vain ansiotuloa olevia verokorttituloja ja vuokratuloja, ennakkovero lasketaan pääomatuloveron ja yleisradioveron pääomatulo-osuuden yhteismäärälle. Jos verovelvollisen kotikunta on Ahvenanmaan maakunnassa ja laskennassa on vain ansiotuloa olevia verokorttituloja ja vuokratuloja, ennakkovero lasketaan pääomatuloveron ja Ahvenanmaan mediamaksun pääomatulo-osuuden yhteismäärälle.

Jos verovelvolliselle määrätään ennakkovero ja laskennassa on sekä ansiotuloa olevia verokorttituloja että muita ennakonkannon alaisia ansio- ja pääomatuloja kuin vuokratuloja, tulot jaetaan niiden suhteessa verokorttituloihin ja ennakkoverotuloihin. Näin saaduista veroista ja maksuista vähennetään ennakonpidätyksin kertyväksi laskettu veron määrä.

10 Päätös ennakkoverosta ja tilisiirtolomakkeet

Pienin kannettavan ennakkoveron määrä on 170 euroa. Ennakkovero määrätään maksettavaksi siten, että ensimmäinen mahdollinen kantokuukausi on tammikuu. Ennakkovero kannetaan sen määrästä riippuen kahdessa tai useammassa erässä.

Verovelvollinen saa maksettavaksi määrättävästä ennakkoverosta päätöksen ja tilisiirtolomakkeet.

11 Voimaantulo

Edellä tässä päätöksessä vahvistettujen perusteiden mukaan laskettuja ennakonpidätysprosentteja sovelletaan 1.2.2021 tai sen jälkeen maksettaviin suorituksiin. Tätä päätöstä sovelletaan myös luonnolliselle henkilölle vuodelta 2021 määrättävän ennakkoveron laskennassa.

Helsingissä 30 päivänä marraskuuta 2020

Pääjohtaja Markku Heikura

Johtava asiantuntija Mia Keskinen