Verohallinnon päätös ennakonpidätysvelvollisuudesta vapauttamisesta

Antopäivä
31.12.2012
Diaarinumero
A152/200/2012
Voimassaolo
Toistaiseksi
Korvaa ohjeen
1697/2009

Verohallinto on ennakkoperintälain (1118/1996) 6 §:n 3 momentin 3 ja 4 kohdan, sellaisina kuin ne ovat laissa 516/2010, nojalla päättänyt:

1 §

Ennakonpidätystä ei toimiteta:

  1. tuloverolain (716/2004) 33 a §:ssä tarkoitetun julkisesti noteeratun yhtiön muulle kuin luonnolliselle henkilölle ja kuolinpesälle maksamasta osingosta ja sijaisosingosta;
  2. tuloverolain (716/2004) 33 b §:n 1 ja 2 momentissa tarkoitetun muun kuin julkisesti noteeratun yhtiön maksamasta osingosta ja sijaisosingosta sekä tuloverolain (469/2009) 33 b §:n 3 momentissa tarkoitetusta työpanokseen perustuvasta osingosta, jos osinko maksetaan muulle kuin siitä verovelvolliselle;
  3. eräiden asuntojen vuokraustoimintaa harjoittavien osakeyhtiöiden veronhuojennuksesta annetussa laissa (299/2009) tarkoitetun osakeyhtiön muulle kuin luonnolliselle henkilölle ja kuolinpesälle maksamasta osingosta ja sijaisosingosta;
  4. osuuskunnan osuus pääomalle, sijoitusosuudelle ja lisäosuudelle maksamasta korosta, kotimaisen säästöpankin kantarahasto-osuudelle ja lisärahastosijoitukselle maksamasta voitto-osuudesta ja korosta sekä keskinäisen vakuutusyhtiön ja vakuutusyhdistyksen maksamasta takuupääoman korosta;
  5. ennakkoperintälain soveltamisalaan kuuluvasta korosta, joukkovelkakirjan koroksi katsottavasta tuotosta, jälkimarkkinahyvityksestä, sijoitusrahaston tuotto-osuudelle ja yhteissijoitusyrityksen osuudelle maksettavasta vuotuisesta tuotosta ja näiden sijaan maksettavasta korvauksesta sekä mainittuihin tuottoihin rinnastettavista tuotoista, kun ne maksetaan tuloverolaissa tarkoitetulle yhteisölle, yhteisetuudelle tai mainitussa laissa tarkoitetulle kaupparekisteriin merkitylle yhtymälle;
  6. veronkantolain (1259/2009) 22 §:n mukaisesti palautettavalle määrälle maksettavasta korosta;
  7. viive- ja viivästyskorosta;
  8. pakkolunastuskorvauksen korosta, kun omaisuuden pakkolunastus on tapahtunut yleiseen käyttöön;
  9. kaupanvahvistajan palkkiosta;
  10. lunastus- ja toimituspalkkiosta;
  11. takauspalkkiosta ja takausprovisiosta;
  12. reserviläispalkasta;
  13. löytöpalkkiosta eikä luottokorttiyrityksen tai luotto- ja rahalaitoksen maksamasta tarkkaavaisuuspalkkiosta;
  14. tuloverolain (1389/1995) 82 §:ssä tarkoitetusta veronalaisesta stipendistä, apurahasta tai tunnustuspalkinnosta;
  15. kilpailupalkinnosta, jollei sitä voida pitää ennakkoperintälaissa tarkoitettuna palkkana, työ- tai käyttökorvauksena taikka urheilijanpalkkiona;
  16. vesialueenomistajalle palautettavasta kalastuksenhoitomaksusta;
  17. verosta vapaaksi katsottavien matkakustannuskorvausten perusteista ja määristä annetun Verohallinnon päätöksen mukaisesti luonnolliselle henkilölle maksetusta määrästä silloinkaan, kun se maksetaan muuta korvausta suorittamatta ja muutoin kuin työsuhteen perusteella;
  18. luonnolliselle henkilölle maksettavasta lakisääteisen vakuutusmaksun palautuksesta;
  19. tuloverolain (475/1998) 53 a §:ssä tarkoitetusta osakaslainan pääomasta;
  20. sairausvakuutuslain (1224/2004) ja kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain (566/2005) perusteella maksetuista suorituksista silloin kun ne maksetaan vakuutetun antaman valtuutuksen perusteella suoraan palveluntuottajalle;
  21. kurssivoitosta, joka saadaan vaihdettaessa muuta valuuttaa Suomen rahaksi;
  22. työnantajan työntekijälleen ottamasta vapaaehtoisesta yksilöllisestä eläkevakuutuksesta siltä osin kuin työnantajan vuotuisesti maksama määrä on työntekijää kohden enintään 8500 euroa;
  23. tuloverolain (1155/2005) 43 § 2 momentissa tarkoitetusta metsätalouden pääomatuloksi luettavista metsätalouteen saaduista tuista ja avustuksista eikä metsätalouteen kohdistuvista muina kuin vakuutuskorvauksina maksettavista vahingonkorvauksista.
  24. kolttalain (253/1995) 10 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetuista avustuksista.

2 §

Puun myyntitulosta tai metsää kohdanneen vahingon perusteella suoritetusta vakuutuskorvauksesta ei toimiteta ennakonpidätystä, jos tulon saajana on Suomessa yleisesti verovelvollinen yhteisö, yhteisetuus tai elinkeinotoimintanaan puutavaran välittämistä harjoittava taikka suomalainen elinkeinoyhtymä.

Jos metsänhoitoyhdistys toimii puukaupan välittäjänä sellaisessa yhteismyynnissä, jossa puun ostaja ei maksa kauppahintaa suoraan metsänomistajien tilille, on metsänhoitoyhdistys puun ostajan sijasta ennakonpidätysvelvollinen.

3 §

Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2013. Päätöstä sovelletaan ensimmäisen kerran 1.1.2013 tai sen jälkeen maksettaviin suorituksiin.

Tällä päätöksellä kumotaan Verohallituksen 15 päivänä joulukuuta 2009 antama päätös ennakonpidätysvelvollisuudesta vapauttamisesta (1697/2009).

 

Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2012

Pääjohtajan estyneenä ollessa
Strategiajohtaja Arto Pirinen

Johtava asiantuntija Tomi Peltomäki