Verohallituksen päätös rajoitetusti verovelvollisen eläkkeensaajan ennakonpidätysprosenttien laskentaperusteista vuodelle 2008

Antopäivä
29.11.2007
Diaarinumero
1765/31/2007
Voimassaolo
Toistaiseksi

Verohallitus on rajoitetusti verovelvollisen tulon ja varallisuuden verottamisesta annetun lain (627/1978) 16 §:n 4 momentin (856/2005) sekä ennakkoperintälain (1118/1996) 2 §:n 1 momentin (564/2004) ja 6 §:n 1 momentin nojalla vahvistanut rajoitetusti verovelvollisten eläkkeensaajien pidätysprosenttien laskentaperusteet seuraavasti.

1 Tiedot, joiden perusteella ennakonpidätysprosentit lasketaan eläketuloa varten

Ennakonpidätys lasketaan ennakkoperintälain 3 ja 4 §:n mukaisesti siten, että ennakonpidätyksen määrä vastaa mahdollisimman tarkoin verovelvollisen ennakonpidätyksen alaisesta tulosta verovuoden veroasteikkolain ja muiden veroperusteiden mukaan maksettavaa verojen ja maksujen yhteismäärää.

Valtionvero määräytyy Suomen valtion tuloveroasteikon mukaan ja valtiolle menevä kunnallisvero kuntien keskimääräisen tuloveroprosentin mukaan. Kirkollisveroa ei määrätä rajoitetusti verovelvollisille. Sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksu lasketaan 1,24 %:n mukaan ja sairaanhoitomaksun korotus 0,17 %:n mukaan.

1.1  Henkilöt, joille lasketaan ennakonpidätysprosentit eläkettä varten

Eläketulojen ennakonpidätysprosentit lasketaan rajoitetusti verovelvollisille luonnollisille henkilöille, joille eläkkeenmaksaja on suorasiirrossa ilmoittanut Suomesta saatua eläketuloa.

1.2 Tulot

Suomesta saatujen eläkkeiden ennakonpidätysprosentteja laskettaessa otetaan huomioon ennakonkannon alaisia tuloja enintään 1 000 euroa. Myös suuremmat kannonalaiset ansiotulot otetaan huomioon eläketulovähennysten laskennassa.

Enintään 280 euron suuruinen pääomatulovero huomioidaan ansioeläketulojen pidätysprosentin laskennassa vastaavasti kuin yleisesti verovelvollisillakin.

Yli 1 000 euron suuruisia vuokratuloja ei huomioida eläketulojen pidätysprosentin laskennassa.

Eläketulot otetaan huomioon eläkelaitosten ilmoittaman suuruisina. 

1.3 Suorasiirron tiedot

Ennakkoperintää varten saadaan suorasiirtoon kuuluvilta eläkelaitoksilta arvioidut eläketulojen määrät. Yksi suorasiirtotietue sisältää vain yhteen eläketulon suorituslajiin perustuvat tiedot.

Suorasiirtotiedosto sisältää rajoitetusti verovelvollisen suomalaisen henkilötunnuksen, nimi- ja osoitetiedot, kotivaltion maatunnuksen, kansalaisuuden ja toisen kansalaisuuden maatunnuksen, eläkkeen määrän ja suorituslajin. Kansaneläkelaitokselta saapuu kaikkien tiedossa olleiden eläkkeensaajien osalta myös tieto, vastaako Suomi vuonna 2008 sairaanhoitokustannusten korvaamisesta.

1.4 Asuinvaltio-, kansalaisuus- ja verosopimus soveltuu –tiedot

Ennakkoperintää varten saadaan henkilöverotuksen yhteisistä tiedoista rajoitetusti verovelvollista eläkeläistä koskevat asuinvaltio-, kansalaisuus- ja verosopimus soveltuu –tiedot. Verosopimus soveltuu –tiedot ovat verotoimiston tallentamia tietoja.

1.5 Tietojen käsittely

Asuinvaltio

Verovelvollisen asuinvaltio saadaan henkilöverotuksen yhteisistä tiedoista. Eläkelaitoksen ilmoittamaa asuinvaltiota käytetään verohallinnon tietojen selvittelyssä ja päivityksessä.

Kansalaisuus

Verovelvollisen kansalaisuudet saadaan henkilöverotuksen yhteisistä tiedoista. Eläkelaitoksen ilmoittamia kansalaisuustietoja käytetään verohallinnon tietojen selvittelyssä ja päivityksessä. Kansalaisuus-tieto voi myös puuttua tai asiakas voi olla kansalaisuudeton. Latvian, Liettuan ja Viron verosopimuksissa olevat erityissäännökset kansalaisuudettomien verotuskäsittelystä otetaan laskennassa huomioon suorituslajien B4, B7 ja B8 osalta.

Verosopimus soveltuu –tieto

Henkilöverotuksen yhteisistä tiedoista saadaan verotoimiston tallentama Verosopimus soveltuu -tieto, jos verovelvollisen verotuksessa sovelletaan asuinvaltion verosopimusta. Jos verosopimus-tietoa ei ole, vaikka asuinvaltiona on verosopimusmaa, verovelvolliselle määrätään verot eläkkeistä riippumatta siitä, mikä verosopimusvaltio on kyseessä. Jos verovelvollinen asuu Espanjassa, Portugalissa, Ranskassa tai Puolassa ja saa yksityissektorin tai julkisyhteisön liiketoiminnassa ansaittua eläkettä ja verosopimus soveltuu –tieto on, hänelle ei määrätä valtionveroa ja kunnallisveroa Suomessa.

Osoitetiedot

Asiakkaan osoitetietona tai asianhoitaja-tietona käytetään verohallinnon tiedoissa olevia tietoja. Eläkelaitoksen ilmoittamaa osoitetta käytetään verohallinnon tietojen selvittelyssä ja päivityksessä. Osoite voi myös puuttua verovelvolliselta.

Kansaneläkelaitoksen ilmoitus vastaako Suomi sairaanhoitokustannusten korvaamisesta

Laskennassa otetaan huomioon Kansaneläkelaitokselta saatu tieto, vastaako Suomi verovelvollisen sairaanhoidon kustannuksista. Jos Suomi vastaa, verovelvolliselle lasketaan sairaanhoitomaksu korotuksineen.

Suorituslajit ja niiden käsittely

Eläkkeensaajat ilmoittavat eläketulot seuraavien suorituslajien mukaisesti.

Tunnus  Selite
B1 Julkisyhteisön maksama työeläke (ei liiketoiminnassa ansaittu)
   
B2 Muu sosiaaliturvalainsäädäntöön perustuva työeläke, luopumiseläke ja tapaturmaeläke
   
B3 Kansaneläkelaitoksen tai Valtiokonttorin maksama muu kuin työeläke
   
B4 Ansiotuloa oleva ostettu eläke (mm. vakuutetun tai työnantajan ottamaan yksilölliseen vapaaehtoiseen eläkevakuutukseen perustuva eläke)
   
B5  Julkisyhteisön liiketoiminnassa ansaittu eläke
   
B7  Muu kuin kohdissa B1-B5 tai B8 tarkoitettu eläke (esim. liikennevakuutukseen ja muuhun riskivakuutukseen perustuva eläke, B7 ei voi perustua sosiaaliturvalainsäädäntöön)
   
B8  Pääomatuloa oleva ostettu eläke (mm. vakuutetun ottamaan yksilölliseen vapaaehtoiseen eläkevakuutukseen perustuva eläke)


Eläketulot jaotellaan kotivaltion, kansalaisuus-tietojen ja eläketulon suorituslajien mukai-sesti eri tavalla verotettavien eläkkeiden yhteissummiksi.

Alankomaiden verosopimuksen mukaan suorituslajin B2, B3 tai B5 verotus estyy, jos eläkkeensaaja asui jo 20.12.1997 maassa ja hänen oikeutensa eläkkeeseen alkoi ennen 20.12.1997. Koska suorasiirtotiedosto ei sisällä päivämäärätietoa, tätä ehtoa ei voida ottaa huomioon.

1.6 Eläketulojen jaottelu verotuksen mukaan

Päättelyn tuloksena eläkkeet jaotellaan seuraavasti:

  • Ansiotuloa oleva eläke, josta määrätään Suomessa valtionvero, kunnallisvero ja sairaanhoitomaksu
  • Ansiotuloa oleva eläke, josta määrätään Suomessa valtionvero ja kunnallisvero mutta ei sairaanhoitomaksua
  • Ansiotuloa oleva eläke, josta määrätään Suomessa vain sairaanhoitomaksu
  • Ansiotuloa oleva eläke, josta ei määrätä Suomessa veroja eikä sairaanhoitomaksua
  • Pääomatuloa oleva eläke, josta määrätään Suomessa pääomatulovero
  • Pääomatuloa oleva eläke, jota ei veroteta Suomessa
Verokortin enimmäispidätysprosentit

Jos eläkettä ei voida verottaa Suomessa, mutta sairaanhoitomaksu saadaan määrätä, asetetaan ennakonpidätysprosentin katoksi 1,5 %, joka on sairaanhoitomaksun prosentin 1,24 ja eläkkeistä perittävän sairaanhoitomaksun korotusprosentin 0,17 yhteissumma pyöristettynä ylöspäin.

Jos verosopimuksessa on mainittu kattoprosentti esimerkiksi 15 ja verojen lisäksi voidaan määrätä sairaanhoitomaksu, asetetaan ennakonpidätysprosentin katoksi mainittu kattoprosentti + 1,5.

Suorituslajin B8 tuloja verotetaan pääomatulon tavoin 28,0 prosentin verokannalla. Verosopimuksessa voi kuitenkin olla määriteltynä kattoprosentti.

2 Pääomatuloverotuksen laskenta

Jos verosopimus estää pääomatulona verotettavan eläketulon verottamisen, asetetaan kyseisen eläketulon pidätysprosentiksi nolla. Tällöin kyseiselle eläketulolle ei tehdä pidätysprosentin laskentaa.

Lasketaan yhteen eläketulot, joiden verottamista verosopimus ei estä. Tulokseksi saadaan pääomatuloina verotettavien eläketulojen yhteismäärä.

Lasketaan yhteen eläketulot, joiden verottamisen verosopimus estää. Tulokseksi saadaan pääomatuloeläkkeiden yhteismäärä, joita ei veroteta.

2.1 Pääomatulosta tehtävät vähennykset

Veronalaisesta pääomatulosta vähennetään korot ja vapaaehtoiset eläkevakuutusmaksut. Jos tulos on negatiivinen, erotuksesta syntyy alijäämä, joka huomioidaan ansiotuloverotuksessa vastaavalla tavalla kuin yleisesti verovelvollisella.

Alijäämän, alijäämähyvityksen ja erityisen alijäämähyvityksen määrää ei tulosteta selvitykselle, jos asiakkaalla ei ole ansioeläketuloja.

Jos syntyy alijäämähyvitystä, pääomatuloa olevan eläkkeen pidätysprosentiksi asetetaan 0.

2.2 Pääomatuloeläkkeen pidätysprosentin laskenta

Pääomatuloveron määrä 28 % lasketaan verotettavasta pääomatulosta.

Tulevan pääomaeläketulon verontarve jaetaan tulevalla pääomaeläketulolla. Tulokseksi saadaan pääomatulona verotettavan eläketulon pidätysprosentti, johon suoritetaan viitospyöristys. Ennakonpidätysprosentti saa olla enintään 28,0.

Jos verosopimus edellyttää pienempää prosenttia, muutetaan pääomaeläketulon pidätysprosentiksi verosopimuksen mukainen kattoprosentti. Lasketusta prosentista vähennetään kattoprosentti. Saadulla tuloksella kerrotaan pääomaeläketulot. Tulokseksi saadaan pääomaeläketulojen kattoprosentista johtuva pidätyksen vaje ja muodostetaan tieto ”Veroa (pot) jätetty määräämättä verosopimuksen kattoprosentin takia”.

3 Ansiotuloverotuksen laskenta

Ansioeläketulon pidätysprosentit lasketaan suorituslajikohtaisesti. Ansioeläketulon veroprogressioon ei vaikuta muualta kuin Suomesta saatu eläketulo. Laskennassa huomioidaan ennakonkannon alaiset ansiotulot, jos ne ovat sovituissa rajoissa vastaavalla tavalla kuin yleisesti verovelvollisella.

Lasketaan yhteen eläketulot, joita verosopimuksen mukaan saa verottaa ja joista voidaan määrätä sairaanhoitomaksu.

Lasketaan yhteen eläketulot, joita verosopimuksen mukaan saa verottaa mutta joista ei saa määrätä sairaanhoitomaksua.

Lasketaan yhteen eläketulot, joista saa määrätä vain sairaanhoitomaksun.

Lisäksi lasketaan yhteen suorituslajikohtaisesti eläketulot, joita ei saa verottaa eikä saa määrätä sairaanhoitomaksua. Näiden suorituslajien maksajille palautetaan vastaustietona pidätysprosentti 0.

3.1 Vähennysten laskenta

Valtion ja kunnan veronalaisten eläketulojen perusteella lasketaan valtion- ja kunnallisverotuksessa myönnettävät vähennykset samalla tavalla kuin ne lasketaan yleisesti verovelvollisten eläkkeensaajien verotuksessa.

3.1.1 Puhtaasta ansiotulosta valtionverotuksessa tehtävät vähennykset
Eläketulovähennys

Vähennyksen suuruus on enintään 11 060 euroa tai tätä pienempi eläketulon määrä. Jos verovelvollisen puhtaan ansiotulon määrä on suurempi kuin 11 060 euroa, pienennetään eläketulovähennystä 53 prosentilla määrästä, jolla puhdas ansiotulo ylittää 11 060 euroa.

3.1.2 Puhtaasta ansiotulosta kunnallisverotuksessa tehtävät vähennykset
Eläketulovähennys

Vähennyksen suuruus on enintään 7 710 euroa (ns. yksinäisen eläketulovähennys) tai tätä pienempi eläketulon määrä. Jos verovelvollisen puhtaan ansiotulon määrä ylittää 7 710 euroa, pienennetään eläketulovähennystä 70 prosentilla määrästä, jolla puhdas ansiotulo ylittää 7 710 euroa.

Eläketulovähennys lasketaan yksinäisen henkilön laskentasäännön mukaan kaikille rajoitetusti verovelvollisille, koska rajoitetusti verovelvollisiin ei sovelleta puolisoita koskevia säännöksiä.

Ahvenanmaan yleinen vähennys

Ahvenanmaan yleinen vähennys ”Allmänt avdrag” on 5 % ansiotulosta. Vähennys lasketaan siitä puhtaasta kunnallisverotuksen ansiotulosta, josta on jo tehty kaikki muut vähennykset lukuun ottamatta perusvähennystä. Vähennyksellä ei ole kattoa. Vähennys tehdään kaikkien muiden kunnallisverotuksen vähennysten jälkeen ennen perusvähennystä.

Perusvähennys

Perusvähennyksen määrä on enintään 1 480 euroa. Jos verovelvollisen kunnallisverotuksessa verotettava puhdas ansiotulo on edellä lueteltujen vähennysten vähentämisen jälkeen 1 480 euroa suurempi, perusvähennys lasketaan vähennettynä 20 %:lla ylimenevästä tulosta.

Invalidivähennys

Kunnallisverotuksessa myönnettävää vuoden 1982 invalidiprosenttia otetaan huomioon laskennassa vastaavalla tavalla kuin yleisesti verovelvollisella.

3.1.3 Sairaanhoitomaksun laskennassa puhtaasta ansiotulosta tehtävät vähennykset

Niiden eläketulojen perusteella, joista saadaan määrätä sairaanhoitomaksu, lasketaan sairaanhoitomaksun laskennassa myönnettävät vähennykset samojen laskusääntöjen mukaisesti kuin kunnallisverotuksessa.

3.2 Verotettava ansiotulo

Vähennetään kunnan veronalaisista eläketuloista kunnallisverotuksessa myönnetyt vähennykset. Tulokseksi saadaan kunnan verotettava ansiotulo.

Vähennetään valtion veronalaisista eläketuloista valtionverotuksessa myönnetyt vähennykset. Tulokseksi saadaan valtion verotettava ansiotulo.

Vähennetään sairaanhoitomaksun veronalaisista eläketuloista myönnetyt vähennykset. Tulokseksi saadaan sairaanhoitomaksun verotettava ansiotulo.

3.3 Verojen ja maksujen laskenta

Kerrotaan kunnan verotettava ansiotulo kuntien keskimääräisellä tuloveroprosentilla. Tulokseksi saadaan kunnan tulovero.

Valtion tulovero lasketaan tuloveroasteikon mukaan valtion verotettavasta ansiotulosta. Tulokseksi saadaan valtion ansiotulovero.

Kerrotaan sairaanhoitomaksun verotettava ansiotulo sairaanhoitomaksu prosentilla (1,24). Tulokseksi saadaan sairaanhoitomaksu. Sairaanhoitomaksun verotettavasta ansiotulosta vähennetään päivärahamaksun perusteena oleva tulo ja erotus kerrotaan sairaanhoitomaksun korotusprosentilla (0,17). Tulokseksi saadaan sh – maksun korotus. Lasketaan yhteen sairaanhoitomaksu ja sh – maksun korotus. Tulokseksi saadaan sairaanhoitomaksu.

3.4 Verosta tehtävät vähennykset

3.4.1 Valtionverotuksen invalidivähennys ja elatusvelvollisuusvähennys

Valtionverotuksen invalidivähennys lasketaan kertomalla 115 euroa invaliditeettiprosentilla. Vähennys tehdään tuloverosta.

Elatusvelvollisuusvähennys lasketaan siihen oikeutetulle enintään 80 euron suuruisena jokaista alaikäistä lasta kohden.

3.4.2 Alijäämähyvitys ja erityinen alijäämähyvitys

Alijäämähyvitys on pääomatulon tuloveroprosentin (28 %) mukainen osuus samana vuonna syntyneestä pääomatulolajin alijäämästä, kuitenkin enintään 1 400 euroa. Ensiasunnon koroista alijäämähyvitys on 30 %. Alijäämähyvityksen lapsikorotukset lasketaan, mutta puolisosiirtoja ei tehdä.

Alijäämähyvitys vähennetään valtion ja kunnan tuloveroja laskettaessa valtion- ja kunnallisverotettavan ansiotulon perusteella lasketuista ansiotulojen veroista sekä verotettavan sh-ansiotulon perusteella lasketusta sairaanhoitomaksusta.

3.5 Verojen ja maksujen yhteismäärä

Valtion tuloverosta vähennetään invalidivähennys ja elatusvelvollisuusvähennys.

Lasketaan yhteen valtion tulovero, kunnan tulovero ja sairaanhoitomaksu. Tulokseksi saadaan verot ja maksut yhteensä.

Verojen ja maksujen yhteismäärästä vähennetään alijäämähyvitys. Jos erotus on negatiivinen, nollataan verojen ja maksujen yhteismäärä. Enintään 280 euron suuruinen pääomatulovero lisätään verojen ja maksujen yhteismäärään. Tulokseksi saadaan verontarve.

3.6 Ansioeläketulon pidätysprosenttien laskenta

Verontarve jaetaan tulevalla eläketulolla. Tuloksena saadaan eläketulon pidätysprosentti. Pidätysprosentti pyöristetään ylöspäin seuraavaan puoleen tai tasaan prosenttiin.

Jos laskettu pidätysprosentti on liian suuri jollekin suorituslajille, niin lasketaan muille suorituslajeille uusi pidätysprosentti aloittaen pienimmästä.

Jos verovelvollisella on eläketulon, josta peritään vain sairaanhoitomaksu, lisäksi muuta ansiotulona verotettavaa eläketuloa ja laskettu pidätysprosentti on yli 1,5, niin lasketaan pidätysprosentti uudelleen muita eläketuloja varten. Eläketulon, josta peritään vain sairaanhoitomaksu, pidätysprosentiksi asetetaan 1,5.

Lasketaan tulevasta suorituslajin eläketulon määrästä 1,5 prosentin mukaan kertyvä vero, joka vähennetään tulevien ansiotuloeläkkeiden verontarpeesta ja tulevista ansiotuloeläkkeistä vähennetään tuleva suorituslajin eläketulon määrä. Tulevien ansiotuloeläkkeiden verontarve jaetaan tulevilla ansiotuloeläkkeillä. Tulokseksi saadaan uusi laskettu ansiotuloeläkkeen pidätysprosentti.

Jos uusi prosentti on suurempi kuin verosopimuksen edellyttämä kattoprosentti, muutetaan kyseisen eläketulon pidätysprosentiksi kattoprosentin ja sh-maksuprosentin, jos sitä määrätään, yhteismäärän perusteella laskettu verokortin enimmäisprosentti. Tätä yhteismäärää nimitetään kattoprosentiksi.

Lasketusta prosentista vähennetään kattoprosentti. Saadulla tuloksella kerrotaan kyseinen eläketulo. Tulokseksi saadaan kyseisen eläketulon verosopimuksen kattoprosentista johtuva pidätyksen vaje. Tämä laskenta tehdään suorituslajikohtaisesti. Eri suorituslajeista syntyneet kattoprosentista johtuvat pidätyksen vajeet lasketaan yhteen ja tulokseksi saadaan ”Veroa (at) jätetty määräämättä verosopimuksen kattoprosentin takia” – tieto.

3.7 Voimaantulo

Edellä tässä päätöksessä vahvistettuja ennakonpidätysprosentteja sovelletaan 1.2.2008 tai sen jälkeen maksettaviin suorituksiin.

Helsingissä 29 päivänä marraskuuta 2007

Pääjohtaja    Jukka Tammi

Ylitarkastaja   Päivi Lilja