Verohallinnon päätös rajoitetusti verovelvollisen eläkkeensaajan ennakonpidätysprosenttien laskentaperusteista vuodelle 2014

Antopäivä
20.12.2013
Diaarinumero
A204/200/2013
Voimassaolo
1.2.2014−

Verohallinto on rajoitetusti verovelvollisen tulon verottamisesta annetun lain (627/1978) 24 §:n 3 momentin (510/2010) sekä ennakkoperintälain (1118/1996) 2 §:n 1 momentin ja 6 §:n 1 momentin, sellaisina kuin ne ovat laissa 516/2010, nojalla vahvistanut rajoitetusti verovelvollisten eläkkeensaajien pidätysprosenttien laskentaperusteet seuraavasti.

1 Tiedot, joiden perusteella ennakonpidätysprosentit lasketaan eläkettä tai suoritusta varten

Ennakonpidätys lasketaan ennakkoperintälain 3 ja 4 §:n mukaisesti siten, että ennakonpidätyksen määrä vastaa mahdollisimman tarkoin verovelvollisen ennakonpidätyksen alaisesta tulosta verovuoden veroasteikkolain ja muiden veroperusteiden mukaan maksettavaa verojen ja maksujen yhteismäärää.

Valtionvero määräytyy Suomen valtion tuloveroasteikon mukaan ja valtiolle menevä kunnallisvero kuntien keskimääräisen tuloveroprosentin mukaan. Kirkollisveroa ja yleisradioveroa ei määrätä rajoitetusti verovelvollisille. Sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksu lasketaan 1,32 %:n mukaan ja sairaanhoitomaksun korotus 0,17 %:n mukaan.

1.1 Henkilöt, joille lasketaan ennakonpidätysprosentit eläkettä tai suoritusta varten

Eläkkeiden ja suoritusten ennakonpidätysprosentit lasketaan rajoitetusti verovelvollisille luonnollisille henkilöille, joille eläkkeen- tai suorituksen maksaja on suorasiirrossa ilmoittanut Suomesta saatua eläkettä tai suoritusta.

1.2 Tulot

Suomesta saatujen eläkkeiden ja suoritusten ennakonpidätysprosentteja laskettaessa otetaan huomioon ennakonkannon alaisia tuloja enintään 2 000 euroa. Jos muu verotettava pääomatulo on enintään 2 000 euroa ja ei esiinny pääomatuloeläkettä tai -suoritusta, huomioidaan tästä laskettu pääomatulovero ansiotuloeläkkeiden ja -suoritusten pidätysprosentin laskennassa vastaavalla tavalla kuin yleisesti verovelvollisella. Enintään 600 euron suuruinen pääomatulovero huomioidaan ansiotuloeläkkeiden ja -suoritusten pidätysprosentin laskennassa.

Jos verotettava pääomatulo on enintään 7 000 euroa ja ei esiinny pääomatuloeläkettä tai -suoritusta, huomioidaan pääomatulosta laskettu pääomatulovero ansiotuloeläkkeiden ja -suoritusten pidätysprosentin laskennassa vastaavalla tavalla kuin yleisesti verovelvollisella.

Myös suuremmat kannonalaiset ansiotulot otetaan huomioon eläketulovähennysten laskennassa vastaavasti kuin yleisesti verovelvollisillakin.

Eläkkeet ja suoritukset otetaan huomioon eläkelaitosten ilmoittaman suuruisina.

1.3 Suorasiirron tiedot

Ennakkoperintää varten saadaan suorasiirtoon kuuluvilta eläkelaitoksilta arvioidut eläkkeiden ja suoritusten määrät. Yksi suorasiirtotietue sisältää vain yhteen eläketulon tai suorituksen suorituslajiin perustuvat tiedot.

Suorasiirtotiedosto sisältää rajoitetusti verovelvollisen suomalaisen henkilötunnuksen, nimi- ja osoitetiedot, kotivaltion maatunnuksen, kansalaisuuden ja toisen kansalaisuuden maatunnuksen, eläkkeen tai suorituksen määrän ja suorituslajin. Kansaneläkelaitokselta (Kela) saapuu kaikkien tiedossa olleiden eläkkeensaajien osalta myös tieto, vastaako Suomi vuonna 2014 sairaanhoitokustannusten korvaamisesta.

1.4 Asuinvaltio-, kansalaisuus- ja verosopimus soveltuu -tiedot

Ennakkoperintää varten saadaan henkilöverotuksen yhteisistä tiedoista rajoitetusti verovelvollista eläkeläistä koskevat asuinvaltio-, kansalaisuus- ja verosopimus soveltuu -tiedot. Verosopimus soveltuu -tiedot ovat Verohallinnon tallentamia tietoja.

1.5 Tietojen käsittely

Asuinvaltio

Verovelvollisen asuinvaltio saadaan henkilöverotuksen yhteisistä tiedoista.

Kansalaisuus

Verovelvollisen kansalaisuudet saadaan henkilöverotuksen yhteisistä tiedoista. Kansalaisuus-tieto voi myös puuttua tai asiakas voi olla kansalaisuudeton. Latvian, Liettuan ja Viron verosopimuksissa olevat erityissäännökset kansalaisuudettomien verotuskäsittelystä otetaan laskennassa huomioon suorituslajien B4, B7 ja B8 ja B9 osalta.

Verosopimus soveltuu -tieto

Henkilöverotuksen yhteisistä tiedoista saadaan Verohallinnon tallentama Verosopimus soveltuu -tieto, jos verovelvollisen verotuksessa sovelletaan asuinvaltion verosopimusta. Jos verosopimus-tietoa ei ole, vaikka asuinvaltiona on verosopimusmaa, verovelvolliselle määrätään verot eläkkeistä riippumatta siitä, mikä verosopimusvaltio on kyseessä. Jos verovelvollinen asuu Espanjassa, Portugalissa tai Ranskassa ja saa yksityissektorin tai julkisyhteisön liiketoiminnassa ansaittua eläkettä ja Verosopimus soveltuu -tieto on, hänelle ei määrätä valtionveroa ja kunnallisveroa Suomessa.

Osoitetiedot

Asiakkaan osoitetietona tai asianhoitaja-tietona käytetään Verohallinnon tiedoissa olevia tietoja. Osoite voi myös puuttua verovelvolliselta.

Kansaneläkelaitoksen ilmoitus vastaako Suomi sairaanhoitokustannusten korvaamisesta

Laskennassa otetaan huomioon Kansaneläkelaitokselta (Kela) saatu tieto, vastaako Suomi verovelvollisen sairaanhoidon kustannuksista. Jos Suomi vastaa, verovelvolliselle lasketaan sairaanhoitomaksu korotuksineen.

Suorituslajit ja niiden käsittely

Eläkkeensaajat ilmoittavat eläkkeet ja suoritukset seuraavien suorituslajien mukaisesti.

Tunnus Selite
B1 Julkisyhteisön maksama työeläke (ei liiketoiminnassa ansaittu)
B2 Muu sosiaaliturvalainsäädäntöön perustuva työeläke, luopumiseläke ja tapaturmaeläke
B3 Kansaneläkelaitoksen tai Valtiokonttorin maksama muu kuin työeläke
B4 Ansiotuloa oleva ostettu eläke (mm. vakuutetun tai työnantajan ottamaan yksilölliseen vapaaehtoiseen eläkevakuutukseen perustuva eläke)
B5 Julkisyhteisön liiketoiminnassa ansaittu eläke
B7 Muu kuin kohdissa B1-B5 tai B8 tarkoitettu eläke (esim. liikennevakuutukseen ja muuhun riskivakuutukseen perustuva eläke,
B7 ei voi perustua sosiaaliturvalainsäädäntöön)
B8 Pääomatuloa oleva ostettu eläke (mm. vakuutetun ottamaan yksilölliseen vapaaehtoiseen eläkevakuutukseen perustuva eläke)
B9 Vapaaehtoiseen eläkevakuutukseen perustuva eläke, joka verotetaan pääomatulona 20 prosentilla korotettuna
P4 Ansiotuloa oleva pitkäaikaissäästämissopimukseen perustuva suoritus
P5 Pitkäaikaissäästämissopimukseen perustuva suoritus, joka verotetaan pääomatulona
P6 Pitkäaikaissäästämissopimukseen perustuva suoritus, joka verotetaan pääomatulona 20 prosentilla korotettuna

Eläkkeet ja suoritukset jaotellaan kotivaltion, kansalaisuus-tietojen ja suorituslajien mukaisesti eri tavalla verotettavien eläkkeiden tai suoritusten yhteissummiksi.

Alankomaiden verosopimuksen mukaan suorituslajin B2, B3 tai B5 verotus estyy, jos eläkkeensaaja asui jo 20.12.1997 maassa ja hänen oikeutensa eläkkeeseen alkoi ennen 20.12.1997. Koska suorasiirtotiedosto ei sisällä päivämäärätietoa, tätä ehtoa ei voida ottaa huomioon.

1.6 Eläketulojen jaottelu verotuksen mukaan

Päättelyn tuloksena eläkkeet jaotellaan seuraavasti:

  • Ansiotuloa oleva eläke tai suoritus, josta määrätään Suomessa valtionvero, kunnallisvero ja sairaanhoitomaksu
  • Ansiotuloa oleva eläke tai suoritus, josta määrätään Suomessa valtionvero ja kunnallisvero mutta ei sairaanhoitomaksua
  • Ansiotuloa oleva eläke, josta määrätään Suomessa vain sairaanhoitomaksu
  • Ansiotuloa oleva eläke, josta ei määrätä Suomessa veroja eikä sairaanhoitomaksua
  • Pääomatuloa oleva eläke tai suoritus, josta määrätään Suomessa pääomatulovero
  • Pääomatuloa oleva eläke, jota ei veroteta Suomessa

Suorituslajeille B9 vapaaehtoiseen eläkevakuutukseen perustava eläke ja P6 pitkäaikaissäästämissopimukseen perustuva suoritus tehdään laskennassa 20 prosentin korotukset omina tietoinaan, jotka otetaan laskentaan mukaan.

Verokortin enimmäispidätysprosentit

Jos eläkettä ei voida verottaa Suomessa, mutta sairaanhoitomaksu saadaan määrätä, asetetaan ennakonpidätysprosentin katoksi 1,5 %, joka on sairaanhoitomaksun prosentin 1,32 ja eläkkeistä perittävän sairaanhoitomaksun korotusprosentin 0,17 yhteissumma pyöristettynä ylöspäin.

Jos verosopimuksessa on mainittu kattoprosentti esimerkiksi 15 ja verojen lisäksi voidaan määrätä sairaanhoitomaksu, asetetaan ennakonpidätysprosentin katoksi mainittu kattoprosentti + 1,5.

Suorituslajin B8 ja B9 tuloja verotetaan pääomatulon tavoin 32,0 prosentin verokannalla. Verosopimuksessa voi kuitenkin olla määriteltynä kattoprosentti.

2 Pääomatuloverotuksen laskenta

Jos verovelvollisella esiintyy muita Suomessa verotettavia pääomatuloja, enintään 600 euron pääomatulovero huomioidaan eläkkeiden pidätysprosentin laskennassa vastaavalla tavalla kuin yleisesti verovelvollisilla. Vastaavalla tavalla huomioidaan myös enintään 7 000 euron suuruiset verotettavat pääomatulot.

Jos R-eläkkeensaajan asuinvaltiona on joko Espanja tai Portugali ja Verosopimus soveltuu -tieto esiintyy ja jos vuokratulo on osakehuoneistosta tai ei ole tiedossa vuokratulon laatua, tuloa ei huomioida laskennassa.

Jos verosopimus estää pääomatulona verotettavan eläkkeen verottamisen, asetetaan kyseisen eläkkeen pidätysprosentiksi nolla (0). Tällöin kyseiselle eläkkeelle ei tehdä pidätysprosentin laskentaa.

Lasketaan yhteen suoritukset ja eläkkeet, joiden verottamista verosopimus ei estä. Tulokseksi saadaan pääomatuloina verotettavien eläkkeitten ja suoritusten yhteismäärä.

Lasketaan yhteen eläkkeet, joiden verottamisen verosopimus estää. Tulokseksi saadaan pääomatuloeläkkeiden yhteismäärä, joita ei veroteta. Pidätysprosentiksi asetetaan nolla (0).

Lasketaan P6 suorituslajin 20 prosentin korotus suorituksesta.

Jos suorituslajin B9 eläketulo saadaan verottaa, lasketaan siitä 20 prosentin korotus eläkkeestä.

2.1 Pääomatulosta tehtävät vähennykset

Veronalaisesta pääomatulosta vähennetään korot ja vapaaehtoiset eläkevakuutusmaksut sekä pitkäaikaissäästämissopimuksen maksut. Jos tulos on negatiivinen, erotuksesta syntyy alijäämä, joka huomioidaan ansiotuloverotuksessa vastaavalla tavalla kuin yleisesti verovelvollisella.

Alijäämän, alijäämähyvityksen ja erityisen alijäämähyvityksen määrää ei tulosteta selvitykselle, jos asiakkaalla ei ole ansiotuloeläkkeitä.

Jos syntyy alijäämähyvitystä, pääomatuloa olevan eläkkeen pidätysprosentiksi asetetaan 0.

2.2 Pääomatuloeläkkeen pidätysprosentin laskenta

Lasketaan yhteen pääomatuloeläkkeet, pääomatulosuoritukset ja mahdolliset tehdyt 20 %:n korotukset. Tulokseksi saadaan tuleva pääomatulo.

Pääomatuloveron määrä 30 % lasketaan verotettavasta pääomatulosta 40 000 euroon asti ja ylimenevästä osasta 32 % mukaan.

Tulevan pääomatuloeläkkeiden ja -suoritusten verontarve jaetaan tulevalla pääomatulolla. Tulokseksi saadaan pääomatulona verotettavien eläkkeiden ja suoritusten pidätysprosentti, johon tehdään viitospyöritys kolmannen desimaalin mukaan. Ennakonpidätysprosentti saa olla enintään 32,0.

Jos esiintyy alijäämää, pääomatuloeläkkeiden ja pääomatulosuoritusten pidätysprosentiksi asetetaan 0.

Jos verosopimus edellyttää pienempää prosenttia, muutetaan pääomatulo eläkkeiden pidätysprosentiksi verosopimuksen mukainen kattoprosentti. Lasketusta prosentista vähennetään kattoprosentti. Saadulla tuloksella kerrotaan pääomatuloeläkkeet. Tulokseksi saadaan pääomatuloeläkkeiden kattoprosentista johtuva määräämättä jätettävä pääomatulovero ja muodostetaan tieto ”Pääomatuloveroa jätetty määräämättä verosopimuksen kattoprosentin takia”.

3 Ansiotuloverotuksen laskenta

Ansiotuloeläkkeiden pidätysprosentit lasketaan suorituslajikohtaisesti. Ansiotuloeläkkeiden veroprogressioon ei vaikuta muualta kuin Suomesta saatu eläketulo. Laskennassa huomioidaan ennakonkannon alaiset ansiotulot, jos ne ovat määrätyn suuruiset vastaavalla tavalla kuin yleisesti verovelvollisella.

Lasketaan yhteen eläketulot, joita verosopimuksen mukaan saa verottaa ja ansiotuloa oleva pitkäaikaissäästämissopimukseen perustuva suoritus, joista voidaan määrätä sairaanhoitomaksu.

Lasketaan yhteen eläketulot, joita verosopimuksen mukaan saa verottaa ja ansiotuloa oleva pitkäaikaissäästämissopimukseen perustuva suoritus, joista ei saa määrätä sairaanhoitomaksua.

Lasketaan yhteen eläkkeet joista saa määrätä vain sairaanhoitomaksun.

Lisäksi lasketaan yhteen suorituslajikohtaisesti eläketulot, joita ei saa verottaa eikä saa määrätä sairaanhoitomaksua. Näiden suorituslajien maksajille palautetaan vastaustietona pidätysprosentti 0.

Lasketaan yhteen eläkkeet ja suoritukset (verotus ja sh–maksu), eläkkeet ja suoritukset (verotus) ja määritellyn suuruiset kannonalaiset ansiotulot. Tulokseksi saadaan valtion ja kunnan veronalaiset ansiotulot.

Lasketaan yhteen eläkkeet ja suoritukset, joista saa määrätä sairaanhoitomaksun ja eläkkeet, joista määrätään vain sairaanhoitomaksu. Tulokseksi saadaan veronalaiset ansiotulot sairaanhoitomaksun laskennassa.

3.1 Vähennysten laskenta

Valtion ja kunnan veronalaisten eläkkeiden ja suoritusten perusteella lasketaan valtion- ja kunnallisverotuksessa myönnettävät vähennykset samalla tavalla kuin ne lasketaan yleisesti verovelvollisten eläkkeensaajien verotuksessa.

3.1.1 Puhtaasta ansiotulosta valtionverotuksessa tehtävät vähennykset

Eläketulovähennys

Vähennyksen suuruus on enintään 12 610 euroa tai tätä pienempi eläkkeen tai suorituksen määrä. Jos verovelvollisen puhtaan ansiotulon määrä on suurempi kuin 12 610 euroa, pienennetään eläketulovähennystä 44 prosentilla määrästä, jolla puhdas ansiotulo ylittää 12 610 euroa.

3.1.2 Puhtaasta ansiotulosta kunnallisverotuksessa tehtävät vähennykset

Eläketulovähennys

Vähennyksen suuruus on enintään 8 950 euroa tai tätä pienempi eläkkeen tai suorituksen määrä. Jos verovelvollisen puhtaan ansiotulon määrä ylittää 8 950 euroa, pienennetään eläketulovähennystä 55 prosentilla määrästä, jolla puhdas ansiotulo ylittää 8 950 euroa.

Perusvähennys

Perusvähennyksen määrä on enintään 2  930 euroa. Jos verovelvollisen kunnallisverotuksessa verotettava puhdas ansiotulo on edellä lueteltujen vähennysten vähentämisen jälkeen 2  930 euroa suurempi, perusvähennys lasketaan vähennettynä 19 %:lla ylimenevästä tulosta.

Invalidivähennys

Kunnallisverotuksessa myönnettävä vuoden 1982 invalidiprosentti otetaan huomioon laskennassa vastaavalla tavalla kuin yleisesti verovelvollisella.

3.1.3 Sairaanhoitomaksun laskennassa puhtaasta ansiotulosta tehtävät vähennykset

Niiden eläkkeiden ja suoritusten perusteella, joista saadaan määrätä sairaanhoitomaksu, lasketaan sairaanhoitomaksun laskennassa myönnettävät vähennykset samojen laskusääntöjen mukaisesti kuin kunnallisverotuksessa.

3.2 Verotettava ansiotulo

Vähennetään kunnan veronalaisista eläkkeistä ja suorituksista kunnallisverotuksessa myönnetyt vähennykset. Tulokseksi saadaan kunnan verotettava ansiotulo.

Vähennetään valtion veronalaisista eläkkeistä ja suorituksista valtionverotuksessa myönnetyt vähennykset. Tulokseksi saadaan valtion verotettava ansiotulo.

Vähennetään sairaanhoitomaksun veronalaisista eläkkeistä ja suorituksista myönnetyt vähennykset. Tulokseksi saadaan sairaanhoitomaksun verotettava ansiotulo.

3.3 Verojen ja maksujen laskenta

Kunnallisvero lasketaan kertomalla kunnan verotettava ansiotulo kuntien keskimääräisellä tuloveroprosentilla.

Valtion tulovero lasketaan tuloveroasteikon mukaan valtion verotettavasta ansiotulosta.

Eläketuloa saaville lasketaan lisäksi eläketulon lisävero. Luonnollisen henkilön on suoritettava eläketulostaan valtiolle eläketulon lisäveroa silloin, kun eläketulo vähennettynä valtionverotuksen eläketulovähennyksellä on suurempi kuin 45 000 euroa. Lisäveron määrä on 6 prosenttia. Eläketulolla tarkoitetaan tuloverolain 100 §:ssä tarkoitettua eläketuloa.

Eläketulon lisävero maksetaan valtionverotuksessa sovellettavan progressiivisen tuloveroasteikon perusteella määrätyn tuloveron lisäksi ja siihen sovelletaan, mitä ansiotulosta valtiolle suoritettavasta tuloverosta on säädetty. Eläketulon lisävero on osa valtion ansiotuloveroa.

Sairaanhoitomaksu lasketaan kertomalla sairaanhoitomaksun verotettava ansiotulo sairaanhoitomaksuprosentilla (1,32). Sairaanhoitomaksun korotus lasketaan siten, että sairaanhoitomaksun verotettavasta ansiotulosta vähennetään päivärahamaksun perusteena oleva tulo ja erotus kerrotaan sairaanhoitomaksun korotusprosentilla (0,17). Lasketaan yhteen sairaanhoitomaksu ja sairaanhoitomaksun korotus. Tulokseksi saadaan sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksu.

3.4 Verosta tehtävät vähennykset

3.4.1 Työtulovähennys

Työtulovähennys lasketaan siihen oikeuttavien ansiotulojen perusteella kuten yleisesti verovelvollisella. Työtulovähennys vähennetään ansiotulosta valtiolle suoritettavasta tuloverosta. Siltä osin kuin vähennys ylittää ansiotulosta valtiolle suoritettavan tuloveron määrän, se tehdään kunnallisverosta ja sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksusta näiden suhteessa. Vähennys tehdään ennen muita tuloverosta tehtäviä vähennyksiä.

3.4.2 Valtionverotuksen invalidivähennys ja elatusvelvollisuusvähennys

Valtionverotuksen invalidivähennys lasketaan siihen oikeutetulle kertomalla vähintään 30 prosentin suuruisella verovelvollisen invaliditeettiprosentilla 115 euroa. Vähennys tehdään tuloverosta.

Elatusvelvollisuusvähennystä lasketaan siihen oikeutetulle kahdeksasosa elatusmaksuista kuitenkin enintään 80 euroa jokaista alaikäistä lasta kohden. Vähennys tehdään tuloverosta.

3.4.3 Alijäämähyvitys ja erityinen alijäämähyvitys

Asuntovelan ja ensi asunnon velan koroista otetaan laskennassa huomioon 75 prosenttia. Opinto- ja tulonhankkimislainan korot huomioidaan laskennassa ilman leikkausta.

Alijäämähyvitys on pääomatulon tuloveroprosentin (30 %) mukainen osuus samana vuonna syntyneestä pääomatulolajin alijäämästä, kuitenkin enintään 1 400 euroa. Ensiasunnon koroista alijäämähyvitys on 32 %. Alijäämähyvityksen lapsikorotukset lasketaan, mutta puolisosiirtoja ei tehdä.

Alijäämähyvitys vähennetään valtion ja kunnan tuloveroja laskettaessa valtion- ja kunnallisverotettavan ansiotulon perusteella lasketuista ansiotulojen veroista sekä sairaanhoitomaksuun laskennan verotettavan ansiotulon perusteella lasketusta sairaanhoitomaksusta.

Erityinen alijäämähyvitys lasketaan pääomatulosta vähentämättä jääneiden vapaaehtoisen eläkevakuutuksen maksujen perusteella vastaavalla tavalla kuin yleisesti verovelvollisella.

3.5 Verojen ja maksujen yhteismäärä

Valtion tuloverosta vähennetään työtulovähennys, invalidivähennys ja elatusvelvollisuusvähennys.

Lasketaan yhteen valtion ansiotulovero, kunnallisvero ja sairaanhoitomaksu. Tulokseksi saadaan verot ja maksut yhteensä.

Verojen ja maksujen yhteismäärästä vähennetään valtion ansiotuloverosta vähentämätön osa työtulovähennyksestä ja alijäämähyvitys sekä erityinen alijäämähyvitys. Jos erotus on negatiivinen, nollataan verojen ja maksujen yhteismäärä. Enintään 600 euron suuruinen pääomatulovero lisätään verojen ja maksujen yhteismäärään.

Jos esiintyy verotettavia pääomatuloja (max 7 000,00) ja ei esiinny kattoprosenttia eikä verokortin 1,5 prosentin kattoa eikä pääomatuloeläkettä esiinny millään suorituslajilla, lisätään verojen ja maksujen yhteismäärään pääomatulovero. Tulokseksi saadaan verontarve.

3.6 Ennakonpidätyksen alaisen ansiotulon pidätysprosenttien laskenta

Ennakonpidätyksen alainen ansiotulo ei sisällä niitä eläkkeitä, joita ei saa verottaa ja joista ei saa määrätä sairaanhoitomaksua

Verojen ja maksujen yhteismäärä jaetaan ennakonpidätyksen alaisella ansiotulolla. Tuloksena saadaan eläkkeen ja suorituksen pidätysprosentti. Pidätysprosentti pyöristetään ylöspäin seuraavaan puoleen tai tasaan prosenttiin. Pidätysprosentti saa olla enintään 60,0 prosenttia.

Jos verovelvollisella on eläkkeen, josta peritään vain sairaanhoitomaksu, lisäksi muuta ansiotulona verotettavaa eläkettä tai suoritusta ja laskettu pidätysprosentti on yli 1,5, niin lasketaan pidätysprosentti uudelleen muita eläketuloja varten. Eläkkeen, josta peritään vain sairaanhoitomaksu, pidätysprosentiksi asetetaan 1,5.

Lasketaan mainitusta tulevasta eläkkeestä 1,5 prosentin mukaan kertyvä vero, joka vähennetään tulevien ansiotuloeläkkeiden ja -suoritusten verontarpeesta ja tulevista ansiotuloeläkkeistä ja -suorituksista vähennetään tuleva mainitun eläkkeen määrä. Tulevien ansiotuloeläkkeiden ja -suoritusten verontarve jaetaan tulevilla ansiotuloeläkkeillä ja suorituksilla. Tulokseksi saadaan uusi laskettu ansiotuloeläkkeen ja -suorituksen pidätysprosentti.

Jos uusi prosentti on suurempi kuin verosopimuksen edellyttämä kattoprosentti, muutetaan kyseisen eläketulon pidätysprosentiksi kattoprosentin ja sairaanhoitomaksuprosentin, jos sitä määrätään, yhteismäärän perusteella laskettu verokortin enimmäisprosentti. Tätä yhteismäärää nimitetään kattoprosentiksi.

Lasketusta prosentista vähennetään kattoprosentti. Saadulla tuloksella kerrotaan kyseinen eläketulo. Tulokseksi saadaan kyseisen eläketulon verosopimuksen kattoprosentista johtuva määräämättä jätettävä vero. Tämä laskenta tehdään suorituslajikohtaisesti. Eri suorituslajeista syntyneet kattoprosentista johtuvat määräämättä jätettävät ansiotuloverot lasketaan yhteen ja tulokseksi saadaan ”Veroa (at) jätetty määräämättä verosopimuksen kattoprosentin takia” -tieto.

Jos verojen ja maksujen yhteismäärään on lisätty pääomatulovero kohdassa 3.5. kerrotulla tavalla, verontarve jaetaan tulevalla eläkkeiden ja suoritusten määrällä. Tulokseksi saadaan uusi eläkkeen ja suorituksen pidätysprosentti. Jos uusi prosentti on enintään 15 prosenttiyksikköä suurempi kuin aikaisemmin laskettu ja enintään 60,0 %:a, otetaan se tulevan eläkkeen ja suorituksen pidätysprosentiksi.

3.7 Voimaantulo

Edellä tässä päätöksessä vahvistettuja ennakonpidätysprosentteja sovelletaan 1.2.2014 tai sen jälkeen maksettaviin suorituksiin.


Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 2013


pääjohtaja Pekka Ruuhonen

johtava asiantuntija Tomi Peltomäki