Ahvenanmaan mediamaksu

Tässä ohjeessa käsitellään Ahvenanmaan mediamaksua.

Ohjetta on päivitetty henkilön mediamaksuun tulleen korotuksen vuoksi.

Ohjeen loppuun on lisätty liite, jossa esitetään henkilön mediamaksun määrä eri verovuosina.

1 Johdanto 

Ahvenanmaan julkisen radio- ja televisiotoiminnan rahoittamiseksi peritään Ahvenanmaan maakunnalle vuotuista medieavgift -nimistä maksua, jatkossa suomeksi mediamaksu.  Ahvenanmaan mediamaksun suorittamisvelvollisuudesta ja verotusmenettelystä säädetään mediamaksusta annetussa maakuntalaissa (landskapslag (2019:103) om medieavgift). Laki tuli voimaan 1. tammikuuta 2020 ja sitä sovelletaan ensimmäisen kerran verovuodelta 2021 toimitettavassa verotuksessa. Verohallinto määrää mediamaksun tuloverotuksen yhteydessä. Maksu tilitetään maakunnalle.

Mediamaksua maksavat 18 vuotta täyttäneet luonnolliset henkilöt ja elinkeinotoimintaa tai maataloutta harjoittavat yhteisöt, joilla on kotikunta Ahvenanmaan maakunnassa. Henkilön mediamaksua suoritetaan valtionverotuksen puhtaan pääomatulon ja puhtaan ansiotulon yhteismäärän tai sitä korkeamman yrittäjän eläkelain tai maatalousyrittäjän eläkelain mukaan vahvistetun työtulon yhteismäärän ylittäessä 14 000 euroa. Yhteisön mediamaksu on verotettavan tulon määrästä riippuen 140–3 000 euroa. Yhteisö ei maksa mediamaksua, jos sen verotettava tulo on alle 50 000 euroa.

Mediamaksu on korvannut aiemman Ahvenanmaan maakuntalainsäädäntöön perustuneen televisiomaksun (landskapslag (2011:95) om radio- och televisionsverksamhet sekä Ålands Landskapsregeringens beslut nr 108/2011).

2 Henkilön mediamaksu

2.1 Henkilön mediamaksun suorittamisvelvollisuus 

Henkilön mediamaksua (Medieavgift för personer) suorittavat Suomessa yleisesti verovelvolliset henkilöt, joilla on kotikunta Ahvenanmaalla ja jotka ovat viimeistään verovuoden aikana täyttäneet 18 vuotta. Mediamaksua suorittavat myös henkilöt, jotka ovat olleet Suomessa yleisesti verovelvollisia vain osan verovuodesta. Mediamaksu suoritetaan vielä henkilön kuolinvuodelta. Kuolinpesä ei maksa mediamaksua kuolinvuoden jälkeisiltä verovuosilta.

Mediamaksun suorittamisvelvollisuus on henkilökohtainen. Samassa perheessä tai taloudessa voi siten olla useampikin henkilö, joka suorittaa maksun. Mediamaksu on suoritettava riippumatta siitä, onko henkilöllä tai hänen taloudessaan radio tai televisio. Mediamaksu suoritetaan myös riippumatta siitä, käyttääkö henkilö Ahvenanmaan julkisia radio- ja televisiopalveluita tai voiko hän edes käyttää niitä.

Avoimet yhtiöt, kommandiittiyhtiöt, laivanisännistöyhtiöt ja verotusyhtymät ovat tuloverolain (1535/1992, TVL) 4 §:n mukaan yhtymiä. Yhtymät eivät suorita itse mediamaksua. Yhtymää ei veroteta tuloverotuksessa erillisenä verovelvollisena, vaan sen tulos jaetaan verotettavaksi yhtymän osakkaiden tulona (TVL 15 § ja 16 §). Osakkaan osuus yhtymän tulosta otetaan huomioon laskettaessa osakkaana olevan luonnollisen henkilön puhdasta ansio- tai pääomatuloa. Tällä tavoin osuus yhtymän tulosta luetaan yhtymän osakkaana olevan luonnollisen henkilön mediamaksun laskentaperusteeseen.

Verovuoden aikana kuolleen henkilön mediamaksu määrätään hänen kuolinpesälleen noudattaen mitä TVL 17 §:n 1 momentissa säädetään (mediamaksusta annetun maakuntalain 2 §:n 3 momentti). TVL 17 §:n 1 momentin mukaan verovuoden aikana kuolleen henkilön kuolinpesää verotetaan kuolinvuodelta sekä vainajan että kuolinpesän tulosta. Tämän mukaisesti kuolinvuoden puhdasta ansiotuloa ja puhdasta pääomatuloa laskettaessa otetaan huomioon sekä henkilön elinaikaiset että hänen kuolemansa jälkeiset kuolinpesän tulot ja niihin kohdistuvat luonnolliset vähennykset.

Mediamaksua ei suorita verovuodelta henkilö, jonka muuttaa verovuoden aikana Manner-Suomesta Ahvenanmaalle. Hän suorittaa kyseiseltä verovuodelta yleisradioveroa. Jos henkilö muuttaa verovuoden aikana Ahvenanmaalta Manner-Suomeen, hän suorittaa kyseiseltä vuodelta mediamaksua, mutta ei yleisradioveroa.

Mediamaksua ei suorita henkilö, joka on ollut koko verovuoden rajoitetusti verovelvollinen. Tuloverolain säännösten perusteella ratkaistaan, onko henkilö Suomessa yleisesti vai rajoitetusti verovelvollinen.

Henkilö voi olla Suomessa yleisesti verovelvollinen vain osan verovuodesta esimerkiksi tilanteessa, jossa hän muuttaa Suomeen verovuoden aikana. Muutettuaan ulkomailta Ahvenanmaalle  henkilö suorittaa mediamaksun niiden tulojen perusteella, joista häntä verotetaan Suomessa yleisesti verovelvollisena. Esimerkiksi palkkaa, jonka hän on saanut ennen Suomeen tuloaan, ei lueta puhtaaseen ansiotuloon, jota käytetään mediamaksun laskentaperusteena.

2.2 Henkilön mediamaksun määrä 

Henkilön mediamaksun laskentaperusteesta ja määrästä säädetään mediamaksusta annetun maakuntalain 2 §:ssä. Luonnollisen henkilön vuotuinen mediamaksu määrätään, jos tuloverolaissa tarkoitettu verovuoden puhtaan ansiotulon ja puhtaan pääomatulon yhteismäärä valtionverotuksessa tai sitä korkeampi hänelle yrittäjän eläkelain (1272/2006) tai maatalousyrittäjän eläkelain (1280/2006) mukaan vahvistetun työtulon yhteismäärä ylittää 14 000 euroa.

Mediamaksun määrä on sidottu elinkustannusindeksiin. Ahvenanmaan maakuntahallitus päättää vuosittain viimeistään lokakuussa seuraavan verovuoden mediamaksun määrän. Ohjeen liitteenä on lista eri verovuosille päätetyn henkilön mediamaksun määrästä.

Jos henkilölle ei ole vahvistettu yrittäjän tai maatalousyrittäjän työtuloa, mediamaksun määrä lasketaan suoraan hänelle tuloverotuksessa lasketun puhtaiden tulojen yhteismäärän perusteella.

Puhdas ansiotulo lasketaan vähentämällä veronalaisista ansiotuloista niistä tehtävät luonnolliset vähennykset (TVL 30 §:n 3 momentti). Puhdas pääomatulo lasketaan vähentämällä veronalaisista pääomatuloista niistä tehtävät luonnolliset vähennykset (TVL 30 §:n 2 momentti). Luonnollisia vähennyksiä ovat tulon hankkimisesta ja säilyttämisestä johtuvat menot, kuten palkkatulon perusteella vähennettävä tulonhankkimisvähennys ja asunnon ja työpaikan välisten matkojen kustannusten vähennyskelpoinen määrä. Luonnollisia vähennyksiä eivät ole esimerkiksi asunto-, opinto- tai tulonhankkimisvelan korot, palkansaajan eläkevakuutusmaksut tai eläketulovähennys.

Eläkelaitos vahvistaa yrittäjän työtulon ja maatalousyrittäjän työtulon niille henkilöille, joilla on yrittäjän eläkelain (1272/2006) tai maatalousyrittäjän eläkelain (1280/2006) mukainen eläkevakuutus. Eläkelaitos ilmoittaa Verohallinnolle kunkin verovuoden työtulon määrän.

Jos henkilölle on vahvistettu yrittäjän tai maatalousyrittäjän työtuloa, mediamaksun laskentaperuste on suurempi seuraavista:

1) puhdas ansiotulo + puhdas pääomatulo valtionverotuksessa

2) YEL-työtulo + MyEL-työtulo

Kun henkilön mediamaksu lasketaan vaihtoehtoisesti vahvistetun työtulon määrän perusteella, mediamaksua voi joutua suorittamaan yrittäjä, jonka harjoittaman yritystoiminnan verotuksellinen tulo on pieni tai tappiollinen, tai joka harjoittaa yritystoimintaa osakeyhtiömuodossa ja saa yhtiöstään osittain verovapaita osinkotuloja. 

Mediamaksua ei suoriteta, jos edellä esitetty laskentaperuste jää alle 14 000 euron. Käytännössä mediamaksu maksetaan vasta 14 750 euroa ylittävistä palkkatuloista ja 14 000 euroa ylittävistä eläketuloista ja päivärahatuloista. Ero johtuu siitä, että palkkatuloja saava verovelvollinen saa vähentää palkkatulostaan tulonhankkimisvähennyksen, joka on 750 euroa.  Eläketulosta tai päivärahatulosta ei tehdä tulonhankkimisvähennystä. Verohallinto tekee tulonhankkimisvähennyksen palkkatulosta viran puolesta.

Ahvenanmaalla asuvalla henkilöasiakkaalla, joka maksaa Ahvenanmaan mediamaksua ja saa tuloa ulkomailta sellaisesta valtiosta, jonka kanssa Suomella on verosopimus, voidaan ulkomaille maksettu vero vähentää valtion tuloverosta, kunnallisverosta, kirkollisverosta ja Ahvenanmaan mediamaksusta. Sen sijaan, jos tulo on saatu valtiosta, jonka kanssa Suomella ei ole verosopimusta, ei ulkomaille maksettua veroa voida vähentää Ahvenanmaan maakunnalle tilitettävästä mediamaksusta. Mediamaksusta voi tulla vähennettäväksi esimerkiksi veroa, jonka henkilö on maksanut verosopimusvaltiossa sieltä saamastaan eläketulosta tai joka kohdistuu tuohon eläketuloon. Mediamaksusta voidaan vähentää myös esimerkiksi lähdeveroa, jonka henkilö on suorittanut verosopimusvaltiossa sieltä saamastaan osinkotulosta. Ulkomaan veron vähentämisen jälkeen maksuunpantava henkilön mediamaksu voi olla olla pienempi kuin verovuodelle päätetty henkilön mediamaksun määrä.

Mediamaksusta ei vähennetä tuloverolain mukaisia verosta tehtäviä vähennyksiä kuten kotitalousvähennystä, valtionverotuksen invalidivähennystä tai työtulovähennystä. Henkilön mediamaksu ei ole myöskään tuloverotuksessa vähennyskelpoinen meno (9 § kommunalskattelagen för landskapet Åland, TVL 31 §:n 8 momentti).

Mediamaksun määrä voi muuttua, jos verovuodelta toimitettua verotusta myöhemmin muutetaan esimerkiksi verotuksen oikaisun tai muutoksenhaun johdosta ja verotuksen muutos muuttaa mediamaksun laskentaperustetta. Verovuodelta suoritettava mediamaksu voi tällöin poistua tai tulla ensimmäistä kertaa maksettavaksi. Mediamaksu palautetaan tai maksetaan osana verotuksen muutoksen johdosta palautettavaa tai lisää maksettavaa määrää.

3 Yhteisön mediamaksu

3.1 Yhteisön mediamaksun suorittamisvelvollisuus 

Yhteisön mediamaksua (Medieavgift för samfund) suorittavat yhteisöt, joiden kotikunta on Ahvenanmaan maakunnassa ja jotka harjoittavat  elinkeinotulon verottamisesta annetun lain (360/1968, EVL) 1 §:n 1 momentissa tarkoitettua liike- tai ammattitoimintaa tai maatilatalouden tuloverolaissa (543/1967, MVL) tarkoitettua maataloutta,  jos niiden verovuoden verotettava tulo on vähintään 50 000 euroa. Eräät yhteisöt on kuitenkin vapautettu mediamaksun suorittamisesta mediamaksusta annetun maakuntalain 3 §:n 2 momentin säännöksellä. 

Yhteisöt on määritelty TVL 3 §:ssä. TVL 3 §:n mukaisista yhteisöistä mediamaksun suorittamiseen velvollisia eivät kuitenkaan ole Ahvenanmaan maakuntapäivät ja maakuntapäiviin liittyvä hallinto, Ahvenanmaan maakunnan hallitus ja sen alaiset viranomaiset ja laitokset, kunnat ja kuntayhtymät, Ålands Radio och Tv Ab eivätkä ne yhteisöt, jotka on vapautettu yleisradioverosta yleisradioverosta annetun lain (484/2012) 3 §:n 2 momentin mukaan, vaikka ne harjoittaisivatkin elinkeinotoimintaa tai maataloutta. Yleisradioverosta annetun lain 3 §:n 2 momentin mukaan yleisradioverosta on vapautettu valtio ja se laitokset, kunnat, kuntayhtymät, seurakunnat, uskonnolliset yhdyskunnat, asunto-osakeyhtiöt, TVL 20 §:ssä tarkoitetut tuloverosta vapaat yhteisöt ja ulkomaiset kuolinpesät. 

Yhteisöjä, jotka  voivat olla velvollisia suorittamaan mediamaksua, ovat esimerkiksi osakeyhtiö, osuuskunta, säästöpankki, keskinäinen vakuutusyhdistys, yhdistys ja säätiö. Myös yleishyödyllinen yhteisö voi olla velvollinen suorittamaan mediamaksua, jos se harjoittaa verovuonna elinkeinotoimintaa tai maataloutta.

Avoimet yhtiöt, kommandiittiyhtiöt, laivanisännistöyhtiöt ja verotusyhtymät eivät ole yhteisöjä, vaan yhtymiä (TVL 4 §). Yhtymät eivät suorita itse mediamaksua. Yhtymää ei veroteta tuloverotuksessa erillisenä verovelvollisena, vaan sen tulos jaetaan verotettavaksi yhtymän osakkaiden tulona (TVL 15 § ja 16 §). Siten yhtymän osakkaana olevan yhteisön osuus yhtymän tuloon luetaan yhteisön mediamaksun laskentaperusteeseen.

Yhteisön mediamaksun suorittamisvelvollisuuden edellytyksenä on aina, että yhteisö on harjoittanut verovuonna EVL 1 §:n 1 momentissa tarkoitettua elinkeinotoimintaa tai maataloutta. Elinkeinotoiminnan tai maatalouden laajuudella, voitollisuudella tai tappiollisuudella ei ole sinänsä merkitystä, vaan yhteisö on velvollinen suorittamaan mediamaksua harjoittaessaan vähäisessäkin määrin elinkeinotoimintaa tai maataloutta, jos yhteisön koko toiminnan verovuoden tuloverotuksessa verotettava tulo on vähintään 50 000 euroa.

Tietyillä yhteisöillä ei voi EVL 1 §:n 2 momentin perusteella olla henkilökohtaista tulolähdettä, vaan niiden harjoittaman toiminnan tulos maataloutta lukuunottamatta lasketaan EVL:n mukaan. Näiden yhteisöjen EVL:n mukaan laskettu  tulos voi siten muodostua kokonaan tai osin myös muusta kuin EVL 1 §:n 1 momentin mukaisesta elinkeinotoiminnasta. Jos yhteisön toiminta muodostuu kokonaan muusta kuin elinkeinotoiminnasta, se ei ole velvollinen suorittamaan yhteisön mediamaksua, vaikka yhteisön toiminnan tulos lasketaankin EVL:n mukaan.

Tulolähdejaon poistamisen piiriin kuulumaton yhteisö, jolla voi olla sekä elinkeinotoiminnan, maatalouden että henkilökohtainen tulolähde EVL 1 §:n 2 momentin perusteella, ei ole velvollinen suorittamaan mediamaksua, jos yhteisöllä on vain henkilökohtaiseen tulolähteeseen luettavaa toimintaa.

Jos yhteisöllä on pelkästään tonnistoverotettavaa tuloa, se ei ole mediamaksuvelvollinen. Jos tonnistoverotettavalla yhteisöllä on tonnistoveronalaisen toiminnan lisäksi muuta, tuloverotuksessa verotettavaa elinkeinotoimintaa tai maataloutta, on yhteisö velvollinen suorittamaan mediamaksua tuloverotuksessa verotettavan tulon perusteella mediamaksusta annetussa maakuntalaissa säädetyllä tavalla. 

3.2 Yhteisön mediamaksun määrä 

Yhteisön mediamaksun laskentaperuste on yhteisön verovuoden verotettava tulo. Yhteisömuoto ja yleishyödyllisyysasema voivat vaikuttaa verotettavan tulon laskentaan. EVL 1 §:n 2 momentin perusteella tulolähdejaon poistamisen ulkopuolella olevien yhteisöjen verotettava tulo lasketaan TVL 30 §:n 4 momentissa säädetyllä tavalla. TVL 30 §:n 4 momentin mukaan yhteisön elinkeinotoiminnan verotettava tulo, maatalouden verotettava tulo ja muun toiminnan verotettava tulo lasketaan erikseen vähentämällä verovuoden tulosta aikaisemmilta verovuosilta vahvistetut samanlajiset tappiot.

EVL 1 §:n 2 momentin perusteella tulolähdejaon poistamisen piiriin kuuluvien yhteisöjen verotuksessa elinkeinotoiminnan tulolähteen verotettava tulo lasketaan vähentämällä elinkeinotoiminnan tulolähteen verovuoden tuloksesta aiemmilta verovuosilta vahvistetut elinkeinotoiminnan tulolähteen vahvistetut tappiot sekä muun toiminnan tulolähteen verovuonna 2019 tai sitä aiemmin vahvistetut tappiot.

Yhteisön verotettava tulo on yhteisön kaikkien tulolähteiden verotettavan tulon yhteismäärä. Jos yhteisöllä on muun toiminnan tulolähde, yhteisön verotettavaan tuloon luetaan siten myös muun toiminnan tulolähteen verotettava tulo. Siten mediamaksu lasketaan saman verotettavan tulon perusteella kuin yhteisön tulovero.Tonnistoverotettavaa tuloa ei lueta mukaan mediamaksun perusteena olevaan tuloon.

Yhteisön, jonka verovuoden verotettava tulo on vähintään 50 000 euroa, on suoritettava mediamaksua 140 euroa lisättynä 0,35 prosentilla verotettavan tulon 50 000 euroa ylittävältä osalta. Yhteisön mediamaksun enimmäismäärä on 3 000 euroa. Maksu on 3 000 euroa, jos yhteisön verovuoden verotettava tulo on 867 142 euroa tai suurempi. Jos yhteisön verovuoden verotettava tulo on vähemmän kuin 50 000 euroa, yhteisö ei maksa mediamaksua.

Ahvenanmaan mediamaksusta annetun maakuntalain 3 §:ssä määritellyllä tavalla lasketusta yhteisön mediamaksun määrästä vähennetään mahdollinen ulkomaisen veron hyvitys vieraassa valtiossa suoritetun veron perusteella, jos ulkomaille maksettu vero on maksettu valtioon, jonka kanssa Suomella on voimassa oleva verosopimus.  Sen sijaan, jos vero on maksettu valtioon, jonka kanssa Suomella ei ole verosopimusta, ei ulkomaille maksettua veroa voida vähentää Ahvenanmaan maakunnalle tilitettävästä mediamaksusta.  Ulkomaan veron vähentämisen jälkeen maksuunpantava yhteisön mediamaksu voi siten olla pienempi kuin 140 euroa. 

Mediamaksun määrä voi muuttua, jos verovuodelta toimitettua verotusta myöhemmin muutetaan esimerkiksi verotuksen oikaisun tai muutoksenhaun johdosta ja muutos pienentää tai suurentaa verotettavan tulon määrää. Verovuodelta suoritettavan mediamaksun määrä voi tällöin vähentyä tai lisääntyä.

3.3 Yhteisön mediamaksun vähentäminen

EVL 8 §:n 1 momentin 19  kohdan mukaan yhteisön mediamaksu on elinkeinotoiminnan tulolähteen tulosta vähennyskelpoinen meno. Mediamaksu on säädetty vähennyskelpoiseksi myös Ahvenanmaan maakuntalain landskapslag om kommunalskatt för näringsverksamhet 2 §:n 2 momentissa.  Maatalouden tuloon kohdistuva yhteisön mediamaksu on puolestaan MVL  6 §:n 14 kohdan mukaan vähennyskelpoinen maatalouden tulosta. Mediamaksu on säädetty vähennyskelpoiseksi myös Ahvenanmaan maakuntalain landskapslag om kommunalskatt för gårdsbruk 4 §:ssä.  Sen sijaan yhteisön mediamaksu ei ole vähennyskelpoinen TVL:n mukaan verotettavasta muun toiminnan tulolähteen tulosta.

Elinkeinoverolaissa ei ole erikseen säädetty siitä, miten yhteisön mediamaksu jaksotetaan vähennyksenä.  Tämän vuoksi mediamaksun jaksottamiseen sovelletaan EVL:n mukaisessa verotuksessa EVL 22 §:n yleissäännöstä, jonka mukaan meno on sen verovuoden kulua, jonka aikana sen suorittamisvelvollisuus on syntynyt. Vähäiset menoerät saadaan kuitenkin lukea sen verovuoden kuluksi, jona niiden maksu on tapahtunut.

Verohallinto katsoo, että yhteisön mediamaksu tulee jaksottaa tuloverotuksessa ensisijaisesti sen verovuoden kuluksi, jonka aikana lopullinen mediamaksu on maksuunpantu. Vastaavaa jaksotusperiaatetta noudatettiin esimerkiksi katumaksun jaksottamista koskevassa korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisussa KHO 1981-B-II-524.

Jaksottamiskysymystä arvioitaessa on huomattava myös, että verovuoden vähennettävää mediamaksua ei voida kaikissa tapauksissa määrittää täsmälleen oikein samalta verovuodelta annettavassa veroilmoituksessa ja toimitettavassa säännönmukaisessa verotuksessa, koska yhteisön mediamaksun perusteena on yhteisön verotettava tulo, jonka määrään mediamaksu toisaalta vaikuttaa vähennyskelpoisena eränä. Sitä vastoin, jos jaksotus tapahtuu verotuspäätöksen tekohetken mukaan, maksuunpannun mediamaksun ja vähennyksen tarkka määrä on tiedossa. Tällöin ei ole tarvetta mediamaksun jälkikäteisiin oikaisuihin säännönmukaisessa verotuksessa tapahtuneiden, suoritettavan mediamaksun määrään vaikuttavien muutosten perusteella.

Verohallinto katsoo, että yhteisö voi halutessaan jaksottaa verovuodelta suoritettavan mediamaksun saman verovuoden kuluksi arviomääräisenä. Jos näin vähennetty vero poikkeaa verovuodelta toimitetussa verotuksessa määrätystä mediamaksusta, poikkeama tulee ottaa  huomioon siten, että se vaikuttaa yhteisön verotettavaan tuloon mediamaksun määräämisvuonna. 

EVL 22 §:n mukaan vähäiset menoerät saadaan lukea myös sen verovuoden kuluksi, jona niiden maksu on tapahtunut. Yhteisön mediamaksu voidaan vaihtoehtoisesti lukea maksuperusteen mukaisesti verovuoden kuluksi mediamaksun suoritukseksi verovuonna maksetun ennakon ja lisäennakon määräisenä.

Jos ennakkona ja lisäennakkona maksettu mediamaksu on pienempi kuin verovuodelta toimitetussa verotuksessa määrätty mediamaksu, lisää maksettava määrä vähennetään maksuhetkellä kuluvan verovuoden veronalaisesta tulosta. Jos ennakkona ja lisäennakkona maksettu mediamaksu on suurempi kuin verovuodelta toimitetussa verotuksessa määrätty mediamaksu, liikaa maksettu ja vähennetty mediamaksun määrä lisätään maksuhetkellä kulumassa olevan verovuoden veronalaiseen tuloon.

Verovuodelta määrätyn mediamaksun määrä voi myöhemmin muuttua, kun yhteisön verotettavan tulon määrä muuttuu esimerkiksi verotuksen oikaisun johdosta. Mediamaksun määrän muutos jaksotetaan verotuksessa sen verovuoden kuluksi tai tuotoksi, jonka aikana päätös verotuksen muuttamisesta on tehty.

Maatilatalouden tuloverolain mukaisessa verotuksessa mediamaksu jaksotetaan maksuperusteen mukaisesti veron maksuvuoden kuluksi.

4 Verotusmenettely 

Verohallinto määrää mediamaksun maksettavaksi tuloverotuksen toimittamisen yhteydessä siten kuin verotusmenettelystä annetussa laissa (1558/1995, VML) säädetään. Yhteisön mediamaksu määrätään kuitenkin yhteisön tuloverosta erillisenä. Mediamaksun kantoon, perintään ja palauttamiseen sovelletaan veronkantolakia (11/2018) ja tilitykseen verontilityslakia (532/1998), kuitenkin niin, että yhteisön mediamaksuun ei sovelleta säännöstä yhdessä kannettavista veroista. Mediamaksu tilitetään maakunnalle muista veroista erillisenä eränä.

Mediamaksua suoritetaan verovuoden aikana osana ennakonpidätystä tai ennakonkantoa. Henkilön mediamaksu otetaan huomioon laskettaessa ennakonpidätysprosenttia ennakonpidätyksen alaisille tuloille, kuten palkka- ja eläketulolle. Mediamaksu otetaan huomioon myös määrättäessä ennakkoveroa esimerkiksi vuokratulosta. Yhteisön mediamaksu otetaan erilllisenä eränä huomioon määrättäessä yhteisön ennakkoveroa. Yhteisön ennakkoverojen maksamista käsitellään tarkemmin vero.fi-sivustolla.

Tuloveron tapaan mediamaksua voi tulla verovuodelta toimitettavassa verotuksessa maksettavaksi lisää jäännösverona tai palautettavaksi veronpalautuksena. Lisää maksettavalle mediamaksulle lasketaan huojennettua viivästyskorkoa. Jäännösverolle määrättävän koron laskemisesta säädetään veronlisäyksestä ja viivekorosta annetussa laissa (1556/1995). Veronpalautukselle lasketaan hyvityskorkoa. Veronpalautukselle maksettavan koron laskemisesta säädetään veronkantolaissa.

Mediamaksua koskevaan verotuksen muuttamiseen ja muutoksenhakuun sovelletaan samoja säännöksiä kuin tuloverotuksessa. Verovelvollisen muutoksenhakuaika on pääsääntöisesti kolme vuotta verovuoden päättymistä seuraavan vuoden alusta, ja muutosta haetaan ensi asteessa oikaisuvaatimuksella verotuksen oikaisulautakunnalta.

Kun mediamaksu lasketaan kaavamaisesti puhtaiden tulojen yhteismäärän tai yhteisön verotettavan tulon perusteella, mediamaksun määrä voi käytännössä muuttua vain, jos verovuoden verotusta muutetaan siten, että puhtaiden tulojen yhteismäärä tai yhteisön verotettava tulo muuttuu.

5 Ohjeen soveltaminen 

Ohjetta sovelletaan verovuodelta 2021 tai sen jälkeen toimitettavassa verotuksessa.

johtava veroasiantuntija Tero Määttä

johtava veroasiantuntija Pirjo Mäkynen 

Liite 1. Henkilön mediamaksun määrä eri verovuosina