Koneiden ja laitteiden korotetut poistot verovuosina 2020-2023

Antopäivä
28.2.2020
Diaarinumero
VH/48/00.01.00/2020
Voimassaolo
28.2.2020 - Toistaiseksi
Valtuutussäännös
Laki Verohallinnosta (503/2010) 2 § 2 momentti

Ohjeessa käsitellään koneiden, kaluston ja muun niihin verrattavan irtaimen käyttöomaisuuden korotetuista poistoista verovuosina 2020-2023 annetun lain soveltamista.

Korotettujen poistojen ilmoittamista tuloveroilmoituksella käsitellään lomakkeen 62 täyttöohjeessa.

Ohjetta on päivitetty 5.6.2020. Lukuun 2.1 on lisätty kaksi uutta esimerkkiä. Lisäksi luvun 3 hyllypoistoja ja poistojen aloitusajankohtaa koskevia kannanottoa on täsmennetty.

1 Johdanto

Elinkeinotulon verottamisesta annetun lain (EVL, elinkeinoverolaki) 30 §:n mukaan koneiden, kaluston ja muun niihin verrattavan irtaimen käyttöomaisuuden verovuoden poiston suuruus saa olla enintään 25 prosenttia menojäännöksestä. Vastaavasti maatilatalouden tuloverolain (MVL) 8 §:n mukaan koneiden, kaluston ja laitteiden verovuoden poiston suuruus saa olla enintään 25 prosenttia menojäännöksestä.

Korotettujen poistojen tekemisestä säädetään koneiden, kaluston ja muun niihin verrattavan irtaimen käyttöomaisuuden korotetuista poistoista verovuosina 2020-2023 annetussa laissa (1572/2019, jäljempänä tässä ohjeessa laki). Lain perusteella verovelvollinen saa tehdä lain soveltamisedellytysten täyttyessä EVL 30 §:n ja MVL 8 §:n soveltamisalaan kuuluvien koneiden, kaluston ja muun niihin verrattavan irtaimen käyttöomaisuuden (jäljempänä myös koneet ja laitteet) hankintamenoista säännönmukaiseen poistoon verrattuna enintään kaksinkertaisen poiston. Laki on tullut voimaan 1.1.2020, ja sitä sovelletaan verovuosilta 2020-2023 toimitettavissa verotuksissa.

Korotettuja poistoja koskevia veronhuojennuslakeja on ollut voimassa myös aiemmin. Verovuosia 2020-2023 koskevan lain soveltamisala poikkeaa kuitenkin aiempien veronhuojennuslakien soveltamisalasta siten, että oikeus korotettujen poistojen tekemiseen koskee vain koneita ja laitteita. Korotettuja poistoja ei siten voi verovuosina 2020-2023 tehdä rakennuksista. Verovuosia 2020-2023 koskevan lain soveltamisala ei rajoitu aiempien veronhuojennuslakien tapaan pelkästään tuotannollisessa toiminnassa käytettävään käyttöomaisuuteen, vaan korotetut poistot voi tehdä myös esimerkiksi palveluiden tuottamista varten hankitusta koneesta tai laitteesta. Lisäksi korotetut poistot voi tehdä enintään neljänä verovuonna aiempien veronhuojennuslakien kahden vuoden sijaan.

Korotetun poiston voivat tehdä lain soveltamisalaan kuuluvasta koneesta tai laitteesta kaikki elinkeinotoimintaa tai maataloutta harjoittavat verovelvolliset, kuten liikkeen- ja ammatinharjoittajat, avoimet yhtiöt, kommandiittiyhtiöt ja yhteisöt.

2 Korotetun poiston kohdetta koskevat edellytykset

Korotetun poiston tekeminen edellyttää, että korotetun poiston kohteena oleva kone tai laite on verovelvollisen itse harjoittaman elinkeinotoiminnan tai maatalouden käytössä, ja kuuluu EVL 30 §:n tai MVL 8 §:n soveltamisalaan. Lisäksi koneen tai laitteen pitää olla verovelvollisen uutena hankkima ja lain voimassaoloaikana käyttöönotettu.

2.1 Koneen tai laitteen käyttäminen verovelvollisen elinkeinotoiminnassa tai maataloudessa

Lain 1 §:n mukaan korotetun poiston voi tehdä EVL 1 §:n 1 momentissa tarkoitetun elinkeinotoiminnan tai MVL 2 §:n 1 momentissa tarkoitetun maatalouden käytössä olevasta koneesta tai laitteesta. Lain 2 §:n perusteella elinkeinotoiminnan tulolähteessä koneen tai laitteen pitää kuulua EVL 30 §:n perusteella poistettavaan irtaimeen käyttöomaisuuteen, ja maatalouden tulolähteessä MVL 8 §:n mukaiseen käyttöomaisuuteen.

EVL 12 §:n perusteella elinkeinotoiminnassa pysyvään käyttöön tarkoitetut koneet ja laitteet kuuluvat käyttöomaisuuteen. Koneiden, kaluston ja muuhun niihin verrattavan irtaimen käyttöomaisuuden hankintamenot vähennetään EVL 30 §:ssä säädetyllä tavalla. EVL 31 §:n perusteella myös rakennuksen ainesosiin luettavien koneiden ja laitteiden sekä voimajohtojen hankintamenojen vähentämiseen sovelletaan EVL 30 §:ää. Rakennuksen aineosiin luettavia koneita ja laitteita ovat esimerkiksi hissit, lämpökeskuksen koneet ja laitteet, liedet, jää- ja pakastekaapit, ilmanvaihto- ja ilmastointilaitteet sekä keskusantennit.

Korotetun poiston saa siten tehdä kaikesta EVL 30, 31 §:ssä tai MVL 8 §:ssä tarkoitetusta omaisuudesta. Myös ammattimaisessa liikenteessä käytettävistä autoista voi tehdä korotetun poiston, jos verovelvollinen valitsee autojen poistamisen EVL 33 §:n 3 momentin sijaan EVL 30 §:n mukaisesti.

Esimerkki 1:

A Oy harjoittaa internet-sivujen suunnittelua. A Oy:n toimintaa pidetään elinkeinotoimintana. A Oy hankkii 1.6.2020 suunnittelutoiminnassa käytettävän uuden tietokoneen sekä sähköpöydän ja toimistotuolin. Hankintojen katsotaan kuuluvan EVL 30 §:n mukaisesti poistettavaan irtaimeen käyttöomaisuuteen. Siten A Oy saa tehdä tietokoneesta, sähköpöydästä ja toimistotuolista korotetut poistot.

Verovelvollinen voi harjoittaa myös muuta toimintaa kuin EVL 1 §:n 1 momentissa tarkoitettua elinkeinotoimintaa tai MVL 2 §:n 1 momentissa tarkoitettua maataloutta. Muussa kuin elinkeinotoiminnassa tai maataloudessa käytettävistä koneista ja laitteista ei voi tehdä korotettuja poistoja, vaikka niiden hankintamenot jaksotettaisiin EVL 42 a §:n 1 momentin tai TVL 114 §:n 1 momentin viittaussäännöksen perusteella EVL 30 §:ssä säädetyllä tavalla.

Esimerkki 2:

 A Oy harjoittaa huoltoasematoimintaa, jota pidetään elinkeinotoimintana. Lisäksi A Oy vuokraa omistamaansa huoneistoa yksityishenkilöille. Vuokraustoiminta ei täytä elinkeinotoiminnan tunnusmerkkejä, joten se ei ole elinkeinotoimintaa. Vuokraustoiminta ei ole myöskään maataloutta. Sekä huoltoasematoiminnan että vuokraustoiminnan tulos lasketaan A Oy:n verotuksessa EVL 1 §:n 2 momentin perusteella elinkeinoverolain mukaan, ja ne muodostavat A Oy:lle elinkeinotoiminnan tulolähteen.

Huoltoasematoiminnassa käytettävät koneet ja laitteet kuuluvat EVL 30 §:n mukaisesti poistettavaan irtaimeen käyttöomaisuuteen, ja vuokraustoimintaan liittyvät koneet ja laitteet EVL 12 a §:ssä tarkoitettuun muun omaisuuden omaisuuslajiin.

A Oy ostaa 30.6.2020 huoltoasematoiminnassa käytettävän henkilöauton sekä jääkaapin vuokraamaansa huoneistoon. Koska henkilöauto kuuluu A Oy:n irtaimeen käyttöomaisuuteen, A Oy saa tehdä autosta korotetun poiston. Sen sijaan jääkaappi ei oikeuta korotetun poiston tekemiseen, vaikka jääkaapin hankintameno poistetaan EVL 42 a §:n 1 momentin mukaan EVL 30 §:ssä säädetyllä tavalla. Tämä johtuu siitä, että jääkaappia ei käytetä A Oy:n elinkeinotoiminnassa.

Esimerkki 3:

A Ky harjoittaa ulkopuolisiin suuntautuvaa kiinteistön vuokraustoimintaa, joka ei täytä elinkeinotoiminnan tunnusmerkkejä eikä sitä ole pidettävä myöskään maataloutena. Siten vuokraustoimintaa verotetaan tuloverolain mukaan, ja se muodostaa A Ky:lle henkilökohtaisen tulolähteen.

A Ky ostaa vuokraustoiminnassa käytettävän tietokoneen 15.1.2020. Vaikka tietokoneen hankintameno poistetaan TVL 114 §:n 1 momentin perusteella EVL 30 §:ssä säädetyllä tavalla, tietokoneesta ei voi tehdä korotettua poistoa, koska se ei ole elinkeinotoiminnan tai maatalouden käytössä.

Esimerkki 4:

Asunto-osakeyhtiö omistaa asuinrakennuksen. Koska kyseinen asunto-osakeyhtiö ei harjoita elinkeinotoimintaa eikä maataloutta, sitä verotetaan TVL:n mukaan sen toiminnan luonteen perusteella.

Asunto-osakeyhtiö hankkii poistoilmalämpöpumpun 1.8.2020. Vaikka poistoilmalämpöpumpun hankintamenon poistamiseen sovelletaan TVL 114 §:n 1 momentin perusteella EVL 31 §:ää, poistoilmalämpöpumpusta ei voi tehdä korotettua poistoa, koska se ei ole elinkeinotoiminnan tai maatalouden käytössä.

Koneen tai laitteen osittainen käyttäminen muussa kuin elinkeinotoiminnassa tai maataloudessa ei estä korotetun poiston tekemistä, jos kone tai laite on kuitenkin pääasiallisesti elinkeinotoiminnan tai maatalouden käytössä, ja kuuluu siten elinkeinotoiminnan tulolähteen irtaimeen käyttöomaisuuteen tai maatalouden tulolähteen käyttöomaisuuteen.

Esimerkki 5:

A Ay harjoittaa ravintolatoimintaa, jota pidetään elinkeinotoimintana. Siten toiminta muodostaa A Ay:lle elinkeinotoiminnan tulolähteen. Ravintolatoiminnassa käytettävät koneet ja laitteet kuuluvat EVL 30 §:n mukaisesti poistettavaan irtaimeen käyttöomaisuuteen.

A Ay ostaa ravintolatoiminnan käyttöön 1.1.2020 henkilöauton, jota A Ay:n yhtiömies käyttää myös yksityisajoihinsa. Esitetyn selvityksen perusteella auton käytöstä alle puolet on muodostunut yksityiskäytöstä ja yli puolet elinkeinotoiminnan käytöstä. Koska henkilöauto kuuluu siten A Ay:n elinkeinotoiminnan tulolähteen irtaimeen käyttöomaisuuteen, A Ay saa tehdä autosta korotetun poiston. Yksityiskäyttöä vastaava osuus poistosta ei kuitenkaan ole A Ay:n vähennyskelpoista menoa ja se tuloutetaan A Ay:n veroilmoituksella.

Koneen tai laitteen tulolähteen määräytymistä liikkeen- ja ammatinharjoittajan, avoimen yhtiön ja kommandiittiyhtiön verotuksessa käsitellään tarkemmin Verohallinnon ohjeessa Tulolähdesiirrot, yksityiskäyttöönotot ja yksityissijoitukset luonnollisten henkilöiden ja henkilöyhtiöiden verotuksessa.

2.2 Uusi kone tai laite

Lain 2 §:n mukaan korotetun poiston tekeminen edellyttää, että kone tai laite on verovelvollisen uutena käyttöön ottama.  Korotettua poistoa ei siten voi tehdä käytettynä hankitun koneen tai laitteen hankintamenosta.

Uudesta koneesta tai laitteesta voidaan tehdä korotetun poiston myös silloin, kun uusi kone tai laite liittyy ennen lain voimaantuloa käyttöönotetun koneen, laitteen, näiden muodostaman kokonaisuuden tai tuotantoprosessin osan uusimiseen. Korotettua poistoa ei kuitenkaan voida tehdä sellaisista yksittäisistä varaosista, jotka eivät ole lain tarkoittamia uusia koneita tai laitteita. Oikeus korotetun poiston tekemiseen ei koske myöskään koneen, laitteen, näiden muodostaman kokonaisuuden tai tuotantoprosessin ennen lain voimaantuloa käyttöönotettuja osia.

Esimerkki 6:

 A Oy harjoittaa paperin valmistusta paperikoneella, joka on otettu kokonaisuudessaan käyttöön ennen 1.1.2020. A Oy hankkii 30.6.2020 paperikoneeseen uuden perälaatikon. Koska kysymyksessä oleva investointi liittyy tuotantoprosessin osan uusimiseen ja se on lain tarkoittama kone tai laite, A Oy saa tehdä perälaatikosta korotetun poiston. Oikeus korotetun poiston tekemiseen ei koske paperikoneen muita osia.

2.3 Koneen tai laitteen käyttöönotto

Oikeus korotetun poiston tekemiseen koskee vain koneita ja laitteita, jotka otetaan käyttöön lain voimassaoloaikana. Laki on tullut voimaan 1.1.2020 ja sitä sovelletaan verovuosina 2020-2023. Siten koneesta tai laitteesta voi tehdä korotetun poiston, jos sen käyttöönotto on tapahtunut aikaisintaan 1.1.2020 tai sen jälkeen viimeistään verovelvollisen verovuonna 2023. Jos koneen tai laitteen käyttöönotto on tapahtunut ennen 1.1.2020, koneesta tai laitteesta ei voi tehdä korotettua poistoa.

Esimerkki 7:

A Oy:n tilikausi on 1.5.2019–30.4.2020. A Oy on ottanut 1.12.2019 elinkeinotoiminnassaan käyttöön irtaimeen käyttöomaisuuteensa kuuluvan uuden koneen. A Oy ei voi tehdä koneesta korotettua poistoa, koska kone on otettu käyttöön ennen lain voimaantuloa. Jos kone olisi otettu käyttöön 1.1.2020, A Oy voisi tehdä koneesta korotetun poiston verovuonna 2020 ja sen jälkeen lain soveltamisaikana.

Koneen tai laitteen tilaaminen tai toimittaminen ennen 1.1.2020 ei estä korotetun poiston tekemistä, jos koneen tai laitteen tosiasiallinen käyttö elinkeinotoiminnassa tai maataloudessa alkaa vasta 1.1.2020 tai sen jälkeen.

Pelkästään koneen tai laitteen asentamista tai koekäyttöä ei pidetä käyttöönottona (ks. KHO 1961 II 151 ja KHO 1985 taltio 1252).  Sen sijaan esimerkiksi varakoneet katsotaan otetuksi käyttöön, kun ne on hankittu.

Lain 3 §:n mukaan verovelvollisen on esitettävä verotuksen toimittamista varten luotettava selvitys omaisuuden käyttöönottamisen ajankohdasta.

3 Poiston määrä ja vähentäminen

Lain 2 §:n 1 momentin mukaan koneesta tai laitteesta tehtävät poistot saavat olla verovuonna enintään 50 prosenttia koneen tai laitteen poistamatta olevasta hankintamenosta.

Lain 3 §:n mukaan edellytyksenä korotetun poiston vähentämiselle elinkeinotoiminnan verotuksessa on, että poisto on vähennetty kuluna myös verovelvollisen kirjanpidossa. Lisäksi irtaimen käyttöomaisuuden hankintamenot on verovelvollisen kirjanpidossa eriteltävä siten, että ne ovat helposti erotettavissa muista menoista. Myös verotuksessa korotettujen poistojen kohteena oleva kone tai laite muodostaa erillisen poistokohteensa.

Verovelvollisella voi olla irtaimen käyttöomaisuuden hyllypoistoja, jotka ovat muodostuneet aiempina verovuosina, kun kirjanpidossa tehty irtaimeen käyttöomaisuuteen kohdistuva poisto tai osa siitä on jätetty vähentämättä verotuksessa. Hyllypoiston käyttäminen korotetun poiston tekemiseen ei lähtökohtaisesti täytä lain 3 §:n edellytystä, vaan korotetun poiston tekeminen edellyttää, että kirjanpidossa vähennettävä poisto kohdistuu korotetun poiston kohteena olevaan koneeseen tai laitteeseen. Siten korotettua poistoa ei yleensä ole mahdollista tehdä aiempien verovuosien hyllypoistojen perusteella. Jos hyllypoisto kuitenkin kohdistuu samaan koneeseen tai laitteeseen, josta tehtävään korotettuun poistoon hyllypoistoa on tarkoitus käyttää, hyllypoiston käyttäminen korotetun poiston tekemiseen on poikkeuksellisesti mahdollista. Koneesta tai laitteesta tehtävän poiston määrä saa hyllypoistoja käytettäessäkin olla kunakin verovuonna enintään 50 prosenttia koneen tai laitteen poistamatta olevasta hankintamenosta.

Maatalouden verotuksessa korotetun poiston tekeminen ei edellytä poiston vähentämistä kuluna verovelvollisen kirjanpidossa. Tämä johtuu siitä, että kaikki maatalouden harjoittajat eivät ole kirjanpitovelvollisia, minkä lisäksi maatalouden verotus on maksuperusteista.

Koneesta tai laitteesta saa tehdä korotetun poiston ensimmäisen kerran sinä verovuonna, jona kone tai laite otetaan käyttöön, ja sitä seuraavina verovuosina lain voimassaoloaikana. Esimerkiksi verovuonna 2020 käyttöönotetusta koneesta tai laitteesta saa tehdä korotetun poiston verovuosina 2020-2023, ja verovuonna 2023 käyttöönotetusta laitteesta tai laitteesta saa tehdä korotetun poiston ainoastaan verovuonna 2023. Tämä tarkoittaa sitä, että kone tai laite voi olla korotetun poiston piirissä enintään neljän verovuoden ajan. Kalenterivuodesta poikkeava tilikausi voi vaikuttaa verovelvollisen mahdollisuuteen tehdä korotetut poistot tietyltä verovuodelta.

Esimerkki 8:

 A Oy:n tilikausi on 1.2.-31.1.. Siten A Oy:n verovuosi 2020 muodostuu tilikaudesta 1.2.2019-31.1.2020. A Oy ottaa elinkeinotoiminnassaan käyttöön uuden koneen 15.1.2020. A Oy saa tehdä koneesta korotetut poistot verovuosina 2020-2023.

Jos A Oy olisi ottanut koneen käyttöön vasta 1.2.2020 eli verovuoden 2021 aikana, A Oy saisi tehdä koneesta korotetut poistot vain verovuosina 2021-2023.

Lakia ei sovelleta verovuonna 2024. Korotettua poistoa ei siten voi tehdä enää verovuodelta 2024 toimitettavassa verotuksessa, vaikka kone tai laite olisi otettu käyttöön kalenterivuoden 2023 aikana tai aiemmin.

Esimerkki 9:

 A Oy:n verovuosi 2024 muodostuu tilikaudesta 1.7.2023–30.6.2024. A Oy on ottanut 15.10.2023 elinkeinotoiminnassaan käyttöön irtaimeen käyttöomaisuuteensa kuuluvan uuden koneen. A Oy ei voi tehdä koneesta korotettua poistoa, koska lakia ei voida soveltaa verovuoden 2024 verotukseen.

Koska kone tai laite, johon korotettua poistoa sovelletaan, muodostaa erillisen poistokohteen. Myös koneen tai laitteen luovutus- tai menetystilanteissa tällaisen koneen tai laitteen luovutushintaa tai vakuutuskorvausta käsitellään erillään yhteenlasketusta menojäännöksestä lain soveltamisvuosien ajan. Luovutushintaa tai vakuutuskorvausta ei siten vähennetä EVL 30 §:n mukaisesta yhteenlasketusta menojäännöksestä.

Se osa korotetun poiston kohteena olleen koneen tai laitteen hankintamenosta, jota ei ole poistettu verohuojennuslain perusteella, siirtyy lain voimassaolon päätyttyä vähennettäväksi EVL 30 §:ssä tai MVL 8 §:ssä säädetyllä tavalla osana EVL 30 §:n 2 momentissa tai MVL 8 §:n 3 momentissa tarkoitettua menojäännöstä.

Esimerkki 10:

 A Oy on ottanut 1.1.2020 elinkeinotoiminnassaan käyttöön kaksi uutta konetta, joista A Oy on tehnyt korotetut poistot verovuosina 2020-2022.

Verovuosi 2023:

Verovuonna 2023 A Oy myy toisen koneista 20 000 eurolla. Koneen jäljellä oleva poistamaton hankintameno on 10 000 euroa, joten luovutuksesta syntyy 10 000 euroa luovutusvoittoa. A Oy:n elinkeinotoiminnan tulos ennen luovutuksen huomioon ottamista on 5 000 euroa.

Koska kone muodostaa erillisen poistokohteen, luovutusvoitto luetaan verovuonna 2023 osaksi A Oy:n elinkeinotoiminnan tulolähteen tuloa. A Oy:n verovuoden 2023 elinkeinotoiminnan tulokseksi muodostuu siten 15 000 euroa (5 000 euroa + 10 000 euroa).

Verovuosi 2024:

A Oy ei voi enää verovuonna 2024 tehdä toisesta omistuksessaan olevasta koneesta korotettua poistoa. Siten koneen jäljellä oleva poistamaton hankintameno luetaan osaksi A Oy:n irtaimen käyttöomaisuuden menojäännöstä.

A Oy myy koneen verovuoden aikana 15 000 eurolla. Koneen jäljellä oleva poistamaton hankintameno on 10 000 euroa.

Koska kone kuuluu osaksi irtaimen käyttöomaisuuden menojäännöstä, luovutus tuloutetaan EVL 30 §:ssä säädetyllä tavalla vähentämällä koneen luovutushinta A Oy:n irtaimen käyttöomaisuuden menojäännöksestä. Siten koneen luovutushinnan ja hankintamenon erotus ei tuloudu verovuonna A Oy:n verotuksessa suoraan, vaan se tuloutuu epäsuorasti pienempien poistojen kautta.

Korotettujen poistojen tekemistä ei tarvitse aloittaa koneen tai laitteen hankintavuonna. Siten esimerkiksi verovuonna 2020 hankitusta uudesta, lain edellytykset täyttävästä koneesta tai laitteesta voi halutessaan tehdä korotetun poiston ensimmäisen kerran vasta verovuonna 2021 tai myöhemmin. Jos koneesta tai laitteesta on tarkoitus tehdä yhtenä tai useampana verovuonna korotetut poistot, koneen tai laitteen katsotaan kuuluvan lain soveltamisalaan sen hankintahetkestä lähtien, vaikka korotettua poistoa ei hankintavuonna tehtäisi. Tämä tarkoittaa sitä, että kone tai laite muodostaa hankintahetkestä lähtien oman erillisen poistokohteensa ja siihen sovelletaan tässä luvussa esitettyjä periaatteita. Vaikka korotettujen poistojen tekeminen aloitettaisiin vasta koneen tai laitteen hankintavuoden jälkeen, lain soveltamisaika ei tämän johdosta muutu, joten korotetut poistot voi tehdä viimeisen kerran verovuonna 2023.


johtava veroasiantuntija Lauri Savander

ylitarkastaja Nina Salakka