Ensiasunnon varainsiirtoverovapaus

Tässä ohjeessa käsitellään ensiasunnon varainsiirtoverovapautta.

Ohjeen pohjana on Verohallinnon Varainsiirtoverotuksen yhtenäistämisohjeen luvut 3, 6.5, 6.6, 11.3 ja 11.5. Tässä ohjeessa näitä asioita on ryhmitelty uudelleen ja niiden esittämisjärjestystä on vaihdettu. Ohjeistusta on lisäksi täsmennetty ja täydennetty muun muassa korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) päätösten perusteella ja esimerkkien avulla.  

Aikaisemmin Varainsiirtoverotuksen yhtenäistämisohjeeseen sisältynyttä ohjeistusta on siirretty tämän ohjeen lisäksi seuraaviin syventäviin ohjeisiin: Varainsiirtovero arvopapereiden luovutuksessa, Varainsiirtovero kiinteistön luovutuksessa ja Yritysmuodonmuutosten ja yritysjärjestelyjen varainsiirtoverotus.

1 Johdanto

Tässä ohjeessa käsitellään ensiasunnon varainsiirtoverovapautta. Ensiasunnon varainsiirtoverovapaus on poikkeus pääsäännöstä, jonka mukaan luovutuksensaajan on suoritettava kiinteistön ja arvopapereiden luovutuksesta varainsiirtoveroa.

Ensiasunnon varainsiirtoverovapauden edellytyksistä säädetään varainsiirtoverolain 11 §:ssä (kiinteistöt) ja 25 §:ssä (asuinhuoneiston hallintaan oikeuttavat osakkeet ja osuudet). Verovapauden edellytykset liittyvät luovutuksensaajan ikään, aikaisempaan asunto-omistukseen sekä hankittavaan asuntoon ja sen käyttämiseen omana vakituisena asuntona. Kaikkien säännösten edellytysten on täytyttävä, jotta luovutus olisi varainsiirtoverosta vapaa.

Verovapauden edellytykset ovat pääpiirteissään yhteneväiset riippumatta siitä, onko hankittu ensiasunto kiinteistö vai asuinhuoneisto. Luovutuskohteiden erilaisuudesta johtuen verovapauden edellytysten täyttymiseen liittyy kuitenkin joitakin luovutuksen kohteen mukaan määräytyviä erityispiirteitä. Näitä erityispiirteitä käsitellään ohjeessa niitä koskevissa asiayhteyksissä.

Luovutuksensaajan on annettava varainsiirtoveroilmoitus, vaikka kyse olisi kokonaan varainsiirtoverosta vapaasta ensiasunnosta. 1.11.2019 tai sen jälkeen tehdyistä luovutuksista on annettava varainsiirtoveroilmoitus myös silloin, kun kohde on kiinteistö. Tämä koskee myös ensiasunnoksi hankittua kiinteistöä. Arvopapereihin (asunto-osakkeet tai osuudet) liittyvää varainsiirtoveron ilmoittamisvelvollisuutta on käsitelty Verohallinnon ohjeessa Varainsiirtovero arvopapereiden luovutuksessa. Kiinteistöihin liittyvää ilmoittamisvelvollisuutta on käsitelty Verohallinnon ohjeessa Varainsiirtovero kiinteistön luovutuksessa.

Ohjeen luvussa 2 käsitellään ensiasunnon varainsiirtoverovapauden edellytykset. Luvussa 3 käsitellään ensiasunnon varainsiirtoveroverovapautta tilanteissa, joihin liittyy kansainvälinen näkökulma. Luku 4 koskee tilanteita, joissa ensiasunnon varainsiirtoverovapauden edellytykset täyttyvät vasta sen jälkeen, kun varainsiirtovero on ilmoitettu ja maksettu. Luvussa 5 käsitellään ensiasunnosta suoritetun varainsiirtoveron palauttamista.

2 Ensiasunnon varainsiirtoverovapauden edellytykset

2.1 Yleistä

Seuraavissa alaluvuissa käsitellään ensiasunnon varainsiirtoverovapauden edellytykset edellytyskohtaisesti. Kaikkien verovapaussäännöksissä mainittujen edellytysten on täytyttävä, jotta luovutus olisi varainsiirtoverosta vapaa.

Jos luovutuksensaajia on useita, verosta vapaata on vain ensiasunnon verovapauden edellytykset täyttävän luovutuksensaajan osuus kauppahinnasta.

Ensiasunnon varainsiirtoverovapaus voi olla myös osittainen siten kuin jäljempänä luvuissa 2.4 ja 2.5 on kerrottu. Tällaisissa tilanteissa ensiasunnon ostajan on esitettävä perusteltu arvio luovutushinnan jakautumisesta verovapaaseen ja verolliseen osaan, ellei luovutushinnan jakautuminen käy ilmi luovutussopimuksesta.

Jos kiinteistönvälittäjä on vastuussa varainsiirtoverotuksen suorittamisesta, kiinteistönvälittäjän vastuu ensiasunnoksi hankittavan huoneiston hallintaan oikeuttavien osakkeiden tai osuuksien kaupassa ulottuu luovutuksensaajan ikää ja hankittavaa asuntoa koskevien edellytysten täyttymisen valvontaan (katso kuitenkin luku 3.2). 

2.2 Luovutuksensaajan ikää koskeva edellytys

Luovutuksensaajan ikää koskevaa edellytys täyttyy, jos luovutuksensaaja on luovutuskirjan allekirjoitushetkellä täyttänyt 18, mutta ei vielä 40 vuotta. Ikärajaedellytyksen täyttyminen ratkaistaan siis sitovan luovutussopimuksen allekirjoitushetken mukaan. Omistusoikeuden siirtymispäivällä ei ole merkitystä ikää koskevan edellytyksen täyttymisen arvioinnissa.

2.3 Aikaisempaa asunto-omistusta koskeva edellytys

Aikaisempaa asunto-omistusta koskeva edellytys täyttyy, jos luovutuksensaaja ei ole vuoden 1989 jälkeen ja ennen luovutussopimuksen allekirjoitushetkeä omistanut Suomessa tai ulkomailla vähintään puolta asuinrakennuksesta tai asuinhuoneiston hallintaan oikeuttavista osakkeista tai osuuksista. Aikaisemmalla omistuksella tarkoitetaan jäljempänä sellaisia omistuksia, joissa luovutuksensaajalla on ollut omistuksessaan vähintään puolet asuinrakennuksesta tai asuinhuoneiston hallintaan oikeuttavista osakkeista tai osuuksista.

Asumisoikeusasuntoa ei hallita osakkeiden tai osuuksien perusteella, joten asumisoikeuden hallinta ei vie oikeutta ensiasunnon verovapauteen.

Omistuksen saantoperusteella ei ole merkitystä. Tästä syystä myös perintönä tai lahjana saadun asuinhuoneiston tai -rakennuksen omistaminen muodostaa esteen verovapauden saamiselle. Välillinen omistaminen ei ole säännöksessä tarkoitettua aikaisempaa omistamista. Luovutuksensaaja ei siten menetä oikeutta ensiasunnon varainsiirtovapauteen sillä perusteella, että hän on ollut osakkaana asuinrakennuksen tai asuinhuoneiston hallintaan oikeuttavat osakkeet omistavassa kuolinpesässä.

Verovapauden estää myös se, jos aiemmin omistetun asuinhuoneiston tai ‑rakennuksen hallintaoikeus on pidätetty tai luovutettu muulle taholle (KHO 13.7.1998 taltio 1304) tai asunnon käyttäminen saajan omaan asumiseen ei ole tarkoituksenmukaista (KHO 2016:134). Varainsiirtoverovapauden edellytysten täyttymisen kannalta merkitystä ei ole muutoinkaan sillä, onko luovutuksensaaja käyttänyt aiemmin omistamaansa asuntoa omana vakituisena asuntonaan. Siten esimerkiksi aiempi sijoitusasunnon omistaminen on este verovapaudelle. Merkitystä ei ole myöskään sillä, että omistus on ollut lyhytaikaista tai, että henkilö on ollut asunnon omistaessaan alle 18-vuotias.  

Luovutuksensaaja ei ole omistanut asuntoa säännöksen tarkoittamalla tavalla aikaisemmin, jos asunto ei ole ollut hänen omistusaikanaan asuinkelpoinen joko sen keskeneräisyyden (KHO 2.12.1997 taltio 3058) tai heikkokuntoisuuden (KHO 28.3.2006 taltio 717) takia. Myöskään vapaa-ajan asunnon tai lomaosakkeen aiempi omistaminen ei ole este verovapaudelle.

Luovutuksensaaja on oikeutettu ensiasunnon varainsiirtoverovapauteen myös silloin, jos aikaisemmin omistettua asuntoa koskeva luovutus on tuomioistuimen päätöksellä kumottu tai määrätty purkautumaan. Luovutuksensaaja on oikeutettu ensiasunnon varainsiirtoverovapauteen myös, jos aikaisemmin omistetun asunnon luovutus on purettu sopimuksella tilanteessa, jossa se olisi voinut luovutuskirjassa olevan ehdon tai sopimusrikkomuksen vuoksi tulla puretuksi tuomioistuimen tuomiolla (KHO 17.9.2002 taltio 2202).

Ensiasunnon verovapautta ei menetetä myöskään silloin, jos ensiasunnon kauppa ei jää pysyväksi sen vuoksi, että ensiasunnoksi ostetut asunto-osakkeet on lunastettu yhtiöjärjestyksen mukaisesti.

Jos luovutus on purettu pelkästään osapuolten keskinäisellä sopimuksella, Verohallinto arvioi aikaisempaa asuntoa koskevan edellytyksen täyttymisen siinä vaiheessa, kun luovutuksensaaja hankkii omistukseensa toisen asunnon purkusopimuksen kohteena olleen ensiasunnon tilalle. Asian arviointi perustuu näyttöön kaupan tai muun luovutuksen purkamiseen oikeuttavista seikoista, kuten esimerkiksi laatuvirheen laajuudesta ja olennaisuudesta.

2.4 Hankittavaa asuntoa koskeva edellytys

Hankittavaa asuntoa koskeva edellytys täyttyy, jos luovutuksensaaja on hankkinut omistukseensa kiinteistön ja vähintään puolet sillä olevasta tai sille rakennettavasta asuinrakennuksesta tai sillä olevasta erillisestä asunnosta tai vähintään puolet asuinhuoneiston hallintaan oikeuttavista osakkeista tai osuuksista. Verovapaus koskee myös esimerkiksi perinnönjaon yhteydessä saatua asuntoa, josta luovutuksensaaja on maksanut vastiketta jaettavaan omaisuuteen kuulumattomilla varoilla.

Ensiasunnon verovapauden voi saada ainoastaan vakituiseen asumiskäyttöön tarkoitetun asuinhuoneiston hallintaan oikeuttaviin osakkeisiin tai osuuksiin tai vakituiseen asumiskäyttöön tarkoitettuun asuinrakennukseen. Esimerkiksi vapaa-ajan käyttöön tarkoitettuun asuntoon ei voi saada varainsiirtoverovapautta.

Ensiasunnon hankinta voi olla myös vaiheittainen. Hankinta on vaiheittainen esimerkiksi silloin, kun ensiasunto on osaomistusasunto, jossa ostetaan alkuvaiheessa vähemmistöosuuksia ja enemmistöosuus ostetaan vasta myöhemmin. Vaiheittaisia hankintoja tehdään tyypillisesti myös sukulaisten kesken. Hankittavaa asuntoa koskeva edellytys täyttyy siinä vaiheessa, kun luovutuksensaajan omistusosuudeksi muodostuu vähintään puolet.

2.4.1 Ensiasunnoksi hankittua kiinteistöä koskevat erityispiirteet

Kiinteistöön ja sillä olevaan asuinrakennukseen rinnastetaan rakennuspaikka siltä osin kuin se on enintään kaavan mukaisen tontin suuruinen. Kaavoittamattomalla alueella kiinteistöön ja sillä olevaan asuinrakennukseen rinnastetaan rakennuspaikka, joka voi pinta-alaltaan olla enintään 10 000 neliömetriä. Määrittelyllä rajataan ainoastaan ensiasunnon rakennuspaikan verovapaa enimmäiskoko. Verovapaana rakennuspaikkana pidetään kiinteistöveron laskennan perusteena olevaa rakennuspaikkaa.

Asuinrakennukseen luetaan kuuluvaksi myös asumiseen liittyvät muut rakennustilat, esimerkiksi erillinen talousrakennus tai pihasauna. Varainsiirtovero on suoritettava luovutushinnasta, joka kohdistuu muuhun kuin asuinrakennukseen ja sen verovapaaseen rakennuspaikkaan (esimerkiksi metsämaa, pelto, toinen rakennuspaikka tai maatalouden tuotantorakennukset). Verotuksessa luovutushinta kohdistetaan eri omaisuuserille niiden käypien arvojen suhteessa.

Hankittavaa kiinteistöä ja sillä sijaitsevaa asuinrakennusta koskeva edellytys voi täyttyä, vaikka asuinrakennus ja maapohja hankittaisiin erillisillä luovutuksilla, jos luovutukset muodostavat asiallisesti ja ajallisesti ensiasunnon hankintakokonaisuuden (KHO 2009:3). Verovapauden kannalta olennaista on tällöin se, että maapohja ostetaan viivytyksettä sen jälkeen, kun maapohjan omaksi ostaminen on tullut mahdolliseksi, esimerkiksi kun tontin omaksi lunastamisen ehtona ollut rakentamisvelvoite on täytetty.

2.4.2 Ensiasunnoksi hankittua asuinhuoneistoa koskevat erityispiirteet

Verovapauden voi saada ainoastaan vakituiseen asumiskäyttöön tarkoitetun asuinhuoneiston hallintaan oikeuttavista osakkeista. Muiden tilojen hallintaan oikeuttavista osakkeista verovapautta ei voi saada. Jos ensiasunnon ostaja ostaa asunnon yhteydessä esimerkiksi autotallin tai varaston, nämä eivät kuulu verovapauden piiriin, jos niiden hallinta perustuu eri osakkeisiin kuin asuinhuoneiston hallinta.

Ensiasunnon ostajan verovapauden voi saada lähtökohtaisesti vain yhteen asuinhuoneistoon. Jos kaupan kohteena on ollut yhtiöjärjestyksen mukaan kahden tai useamman asuinhuoneiston hallintaan oikeuttavat osakkeet, mutta tila muodostaa käytännössä yhden asunnon, ensiasunnon verovapauden edellytysten täyttyminen arvioidaan tapauskohtaisesti (katso KHO 28.3.2006 taltio 716).

Varainsiirtovero on suoritettava luovutushinnasta, joka kohdistuu muuhun kuin verovapauden piiriin kuuluvaan omaisuuteen, esimerkiksi erillisiin autopaikan hallintaan oikeuttaviin osakkeisiin.

2.5 Asunnon käyttämistä koskeva edellytys

Ensiasunnon varainsiirtovapauden edellytyksenä on myös, että luovutuksensaaja ryhtyy käyttämään hankkimaansa asuntoa omana vakituisena asuntonaan. Verovapauden voi saada vain siltä osin kuin asuinhuoneistoa tai asuinrakennusta käytetään omana vakituisena asuntona. Verovapaus ei siten koske esimerkiksi huoneistossa tai asuinrakennuksessa olevaa tilaa, jota käytetään liiketoiminnassa.

Verotuskäytännössä on vakiintuneesti katsottu, että verovapaus myönnetään ilman vaatimusta veron suorittamisesta, jos asuntoa ryhdytään käyttämään omana asuntona kuuden kuukauden kuluessa luovutussopimuksen allekirjoittamisesta. Varainsiirtovero on suoritettava, jos kiinteistöä tai asuinrakennusta ei oteta omaan vakituiseen asumiskäyttöön tässä ajassa. Kun varainsiirtovero on suoritettu ensiasunnon käyttöönoton viivästymisen vuoksi, voi luovutuksensaaja tehdä muuton tapahduttua varainsiirtoveron palautushakemuksen (katso luku 5). Asunnon käyttöönoton on oltava tosiasiallista ja sen on tapahduttava viivytyksettä mahdollisen esteen poistuttua (katso esimerkiksi KHO 2000:32).

3 Ensiasunnon verovapaus kansainvälisissä tilanteissa

3.1 Edellytysten täyttymisen arviointi, kun ostaja on ulkomaalainen

Ensiasunnon varainsiirtoverovapauden saaminen ei ole sidottu kansalaisuuteen. Ensiasunnon varainsiirtoverovapauden edellytyksenä on muun muassa ehto asunnon vakituisesta asuinkäytöstä. Tämä edellyttää sitä, että luovutuksensaajalla on tosiasiallisesti tarkoitus asua Suomesta ostamassaan asunnossa vakituisesti ja hänellä on oikeus oleskella Suomessa siten, että asunnon käyttäminen tässä tarkoituksessa on mahdollista.

Ensiasunnon varainsiirtoverovapaussäännöksissä ei ole määritelty sitä, kuinka pitkään vakituisen asumiskäytön on jatkuttava, jotta asumista koskeva edellytys täyttyy. Vakituisen asumiskäytön vaatimus tarkoittaa kuitenkin käytännössä sitä, että asuntoon muutetaan siinä tarkoituksessa, että asuminen voi jatkua toistaiseksi. Tämän vuoksi oleskeluoikeuden pysyvyydellä tai pituudella on vaikutusta verovapauden edellytysten täyttymisen arvioinnissa.

Arvioitaessa oikeutta Suomessa oleskeluun otetaan huomioon se, millainen oleskelulupa luovutuksensaajalla on siinä tapauksessa, kun hän on sellaisen valtion kansalainen, jolta edellytetään oleskelulupaa Suomessa asumiseen. EU-valtion (pois lukien Pohjoismaiden kansalaiset), Liechtensteinin tai Sveitsin kansalaiselta edellytetään sitä, että hänellä on rekisteröity oleskeluoikeus.

• Asunnon käyttämistä koskeva edellytys täyttyy, jos ostaja ilmoittaa ryhtyvänsä käyttämään ostamaansa asuntoa vakituisena asuntonaan ja hänellä on oleskelulupa, jossa on merkintä P (pysyvä oleskelulupa), P-Ey tai P-EU (pitkään oleskelleen kolmannen maan kansalaisen EU-oleskelulupa) tai A (jatkuva oleskelulupa).
• Silloin kun ostajalla on oleskelulupa, jossa on merkintä B (tilapäinen oleskelulupa), vakituista asumista koskevan edellytyksen täyttyminen riippuu oleskeluluvan kestoajasta. Jos oleskeluluvassa on merkintä B ja lupa on myönnetty vuoden määräajaksi, asunnon käyttämistä koskevan edellytyksen täyttymistä arvioidaan sen perusteella, onko ostajalla sellainen liittymä Suomeen, josta voidaan päätellä, että hänellä on tarkoitus olosuhteet kokonaisuudessaan huomioon ottaen jäädä Suomeen vakinaisesti asumaan. Henkilön Suomessa asumisen vakinaisuutta osoittavia seikkoja ovat muun muassa seuraavat:
  • hän on suomalaista syntyperää
  • hänellä on aiemmin ollut Suomessa kotikuntalaissa tarkoitettu kotikunta
  • hänellä on voimassa oleva työsopimus tai muu siihen rinnastettava selvitys Suomessa tehtävää, vähintään kaksi vuotta kestävää työtä tai opiskelua varten
  • hänellä on ollut tilapäinen asuinpaikka Suomessa yhtäjaksoisesti vähintään yhden vuoden ajan maahanmuuton jälkeen.

Jos tilapäinen lupa on myönnetty lyhyemmäksi kuin vuoden määräajaksi, on kaupasta suoritettava varainsiirtovero.

Jos ulkomaalainen ostaja on suorittanut varainsiirtoveron esimerkiksi oleskeluluvan lyhytaikaisuuden vuoksi, mutta Suomessa oleskelu jatkuu pidempään siten, että asuminen voidaan myöhemmin katsoa vakituiseksi, vero palautetaan hakemuksesta hakemuksen tekemiselle säädettyjen määräaikojen puitteissa (katso luku 5).

Ulkomailla vuoden 1989 jälkeen ollut tai oleva asunnon omistus estää verovapauden saamisen. Tarvittaessa on esitettävä kirjallinen selvitys mahdollisesta ulkomaisesta omistuksesta (jos lähtömaassa on vakiintunut yhteiskuntajärjestys, selvitys asumishistoriasta).

3.2 Ulkomaalainen ensiasunnon ostaja ja kiinteistövälittäjän välittämä kauppa

Ostaja voi osoittaa kiinteistönvälittäjälle ikäedellytyksen täyttymisen henkilötodistuksella, esimerkiksi passilla.

Varainsiirtoverovapauden saamiseksi edellytetään sitä, että luovutuksensaaja voi tosiasiallisesti ja luvallisesti käyttää Suomesta hankkimaansa asuntoa omana vakituisena asuntonaan, kuten edellä kohdassa 3.1 on todettu. Tästä syystä kiinteistövälittäjän välityksin tehdyissä kaupoissa on välittäjän tarkistettava, onko ostajalle myönnetty rekisteröityä oleskeluoikeutta tai oleskelulupaa, ja minkä laatuisesta oleskeluluvasta on kyse.

Jos ostaja ei esitä kaupanteon yhteydessä rekisteröityä oleskeluoikeutta tai oleskelulupaa, jossa on P, P-Ey, P-EU tai A, ostajan antamaa selvitystä ensiasunnon edellytysten täyttymisestä vakituisesta asumisesta ei voida pitää riittävänä. Tällöin ostajan on suoritettava varainsiirtovero kaupanteon yhteydessä. Ostaja voi tehdä Verohallinnolle varainsiirtoveron palautushakemuksen, jos hän katsoo olevansa oikeutettu ensiasunnon varainsiirtoverovapauteen (katso luku 5).

4 Ensiasunnon varainsiirtoverovapauden edellytysten täyttyminen veron suorittamisen jälkeen

Ensiasunnon varainsiirtoverovapauden edellytykset eivät aina täyty kokonaisuudessaan kaupantekohetken yhteydessä siten, että varainsiirtoverovapaus voidaan myöntää varainsiirtoveroilmoituksen käsittelyn yhteydessä. Tällöin luovutuksensaajan on annettava varainsiirtoveroilmoitus ilman ensiasunnon verovapauden vaatimista ja maksettava varainsiirtovero. Luovutuksensaaja voi kuitenkin hakea veron palauttamista sen jälkeen, kun ensiasunnon verovapauden edellytykset ovat täyttyneet kokonaisuudessaan.

Edellä mainittu tilanne voi syntyä esimerkiksi asunnon vaiheittaisen hankinnan vuoksi (katso luku 2.4) tai siksi, että ostetaan rakentamaton tontti, jolle ryhdytään rakentamaan ensiasunnoksi tarkoitettua asuinrakennusta.

5 Varainsiirtoveron palautushakemus ensiasuntoperusteella

5.1 Yleistä palautuksen hakemisesta

Luovutuksensaaja voi hakea varainsiirtoveron palauttamista OmaVerossa, Verohallinnon vahvistamalla paperilomakkeella tai kirjallisella vapaamuotoisella hakemuksella. Hakijan on esitettävä selvitys veron palauttamisen edellytyksistä. Varainsiirtoveron palauttamisen edellytysten täyttyminen arvioidaan tapauskohtaisesti.

Varainsiirtoveroa ei voida palauttaa enempää kuin se määrä, joka luovutuksesta olisi ollut määräajassa maksettava. Toisin sanoen mahdollisia viivästysseuraamuksia ei palauteta, vaikka veron palauttamisen edellytykset olisivat täyttyneet veron suorittamisen jälkeen siten, että kyse on varainsiirtoverosta vapaasta ensiasunnosta.

5.2 Palautushakemus, kun ensiasunnosta on maksettu aiheetta varainsiirtovero

Varainsiirtoveroa voidaan pyytää palautettavaksi, jos ensiasunnon verovapausperusteet ovat täyttyneet jo veron maksuhetkellä. Tällöin maksu on ollut aiheeton. Palautusta aiheettomasti maksetusta verosta on haettava yleisen 3 vuoden määräajan kuluessa. Aika alkaa kaupantekovuotta seuraavan vuoden alusta ja päättyy kolmannen vuoden lopussa. Luovutuksissa, joissa kauppa on tehty ennen 1.1.2017, palautushakemusaika on 5 vuotta sen kalenterivuoden päättymisestä, jonka aikana vero on suoritettu.

5.3 Palautushakemus, kun ensiasunnon verovapausperuste täyttyy vasta varainsiirtoveron maksamisen jälkeen

Hakemus veron palauttamiseksi on tehtävä vuoden kuluessa siitä, kun ensiasunnon verovapauden edellytykset ovat kaikilta osin täyttyneet. Jos varainsiirtoveroa haetaan palautettavaksi luovutuksesta, joka on tehty ennen 1.1.2017, on määräaika hakemuksen tekemiselle kuitenkin 10 vuotta edellytysten täyttymisestä. Näin voi olla esimerkiksi luvussa 4 olevan esimerkin 5 kaltaisessa tilanteessa, jossa rakentamaton tontti on ostettu vuonna 2016, mutta asuinrakennusta ja sen käyttämistä koskeva edellytys on täyttynyt vuonna 2017 tai myöhemmin.

Varainsiirtoveron palauttamisen yleinen määräaika on kolme vuotta kaupantekovuotta seuraavan vuoden alusta. Kun varainsiirtoveroa haetaan palautettavaksi ensiasuntoperusteella, hakemuksen tekemiselle säädetyn määräajan noudattamisen arvioinnissa ei ole merkitystä sillä, onko kolmen vuoden yleinen määräaika vielä avoin tai jo päättynyt.

johtava veroasiantuntija Tero Määttä

veroasiantuntija Terhi Lehikoinen