Avainsanat:

Jäteverotus

Voimassaolo
Toistaiseksi

Jäteverolain soveltamisala

Kaatopaikoille toimitetuista jätteistä on suoritettava jäteveroa. Veroa kannetaan jäteverolain (1126/2010) nojalla. Jäteverolakia ei sovelleta jätelainsäädännössä tarkoitettuihin vaarallisiin jätteisiin. Veron kantamisesta ja valvonnasta huolehtii Verohallinto.

Kaatopaikka

Jäteverolain piiriin kuuluvaksi kaatopaikkatoiminnaksi on rajattu vain jätteen lopullinen sijoittaminen jätepenkereeseen tai vastaavaan paikkaan. Jätteiden veronalaisena loppusijoittamisena pidetään toimintaa, joka edellyttää ympäristölainsäädännön mukaista kaatopaikkaa koskevaa ympäristölupaa. Jäteverolakia sovelletaan sekä yleisiin että yksityisiin kaatopaikkoihin.

Lain soveltamisalueen ulkopuolelle rajatut alueet

Jäteverotus kohdistuu vain jätteiden kaatopaikkakäsittelyyn. Muun muassa käsittely ongelmajätelaitoksissa ja jätteenpolttolaitoksissa jää veron ulkopuolelle. Myös kaatopaikkojen yhteydessä samalla jätteenkäsittelyalueella sijaitsevat muihin toimintoihin kuin loppusijoitukseen käytettävät alueet ovat jäteverottomia. Tällaisia samalla jätteenkäsittelyalueella sijaitsevia muita alueita kuin loppusijoitusalueita ovat esimerkiksi:

  • Maankaatopaikka eli alue, jolle sijoitetaan yksinomaan maan ja kallioperän aineksia. Alueelle voidaan verottomasti sijoittaa esimerkiksi teollisuuden sivukiviä, hiekkaa ja kivipölyä ja muita vastaavia aineksia.
  • Kompostointialue eli alue, jossa yksinomaan kompostoidaan tai muuten biologisesti käsitellään erilliskerättyä biojätettä tai jäteveden puhdistamon lietettä. Mikäli alueelle tuodaan muuta kuin edellä tarkoitettua jätettä, sitä voidaan pitää jäteverolaissa tarkoitettuna kaatopaikkana.
  • Välivarastointialue eli alue, jossa säilytetään muista jätteistä erotettuna jätettä väliaikaisesti kolmea vuotta lyhyemmän ajan ennen sen muualla tapahtuvaa käsittelyä tai hyödyntämistä. Välivarastoitavan jätteen tuleva hyödyntämis- tai käsittelytarkoitus on oltava tiedossa jo jätettä alueelle tuotaessa. Kolmen vuoden enimmäisaika koskee yksittäistä jäte-erää. Säilytysajan toteamiseen sovelletaan niin sanottua FIFO-periaatetta (first in-first out) eli samanlajinen jäte katsotaan poistetuksi alueelta siinä järjestyksessä, jossa se on alueelle toimitettu. Jos enimmäisaika ylittyy yhdenkin jäte-erän osalta, niin alueen katsotaan olevan jäteverolaissa tarkoitettu kaatopaikka, ja kaiken siellä olevan jätteen veronalaista.
  • Jätteiden hyödyntämisalue eli muualla kuin kaatopaikalla sijaitseva alue, jossa jätettä hyödynnetään. Arvioitaessa sitä, onko kyse jätteen verottomasta hyödyntämisestä, nojaudutaan pääsääntöisesti kohteen ympäristölupaan. Jätteen on kuitenkin aina oltava lajiltaan ja laadultaan sellaista, että sitä voidaan kyseessä olevassa kohteessa hyödyntää. Lisäksi jätteen hyödyntäjän on osoitettava, että hyödyntäminen on luonteeltaan sellaista, että sillä korvataan ensikäytössä olevaa raaka ainetta.

Edellä tarkoitettujen muiden alueiden tulee olla selkeästi erotettu jätepenkereestä eli jäteverolaissa tarkoitetusta kaatopaikasta. Erottelu voidaan toteuttaa esimerkiksi maisemoinnin, aidan tai tien avulla. Alueiden toisistaan erottomista auttaa, jos koko jätehuoltoalueesta on laadittu kartta, jossa eri tarkoituksiin osoitetut alueet on selkeästi erotettu. Kartta ei kuitenkaan yksinään riitä, vaan alueiden on erotuttava myös maastossa. Eri tarkoituksiin käytettyjen alueiden erottamisen tulee tapahtua niin, ettei eri alueilla sijaitsevien jätteiden osalta ole sekaantumisen mahdollisuutta.

Verotettavat jätteet

Veronalaisiksi on säädetty ne jätelainsäädännön mukaiset jätteet, joiden hyödyntämiselle on olemassa teknisiä ja ympäristöllisiä perusteita. Veronalaiset jätteet luetellaan jäteverolain liitteenä olevassa verotaulukossa. Verotaulukon jäteryhmät vastaavat sisällöllisesti ympäristöministeriön yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta annetun asetuksen sekä Ahvenanmaan maakunnan vastaavan lainsäädännön nimikeryhmiä.

Verottomat jätteet

Kaatopaikalla hyödynnettävä jäte

Veroa ei ole suoritettava kaatopaikalle muista jätteistä eroteltuna toimitettavasta jätteestä, joka hyödynnetään kaatopaikalla sen perustamisen, käytön tai käytöstä poistamisen kannalta välttämättömissä rakenteissa tai rakennuksissa. Verottomasti on mahdollista hyödyntää esimerkiksi asfalttijätettä kaatopaikkateissä, tiilimurskaa kaatopaikan pintarakenteissa sekä ensisijaisen käyttötarkoituksen kannalta huonolaatuista roskaista kompostituotetta kaatopaikan verhoilussa. Hyödynnettävän jätteen verottomuus ei kuitenkaan koske lasijätettä eikä halkaisijaltaan yli 150 millimetrin kokoisista kappaleista koostuvaa betonijätettä.

Jätteen veroton hyödyntäminen kaatopaikalla on mahdollista, jos kaatopaikkaa koskeva ympäristölupa tai kaatopaikkaa valvovan viranomaisen hyödyntämistä koskeva kannanotto ja sen laadulliset ja määrälliset rajaukset mahdollistavat kyseessä olevan jätteen hyödyntämisen.

Verottomaksi hyväksyttävän hyödyntämisen tulee olla suunnitelmallista eli jätteen hyödyntämiskohde on tiedettävä jo jätettä kaatopaikalle toimitettaessa. Jätteen tulee myös ominaisuuksiensa puolesta soveltua käytettävään kohteeseen.

Verovelvollinen

Velvollinen suorittamaan veroa on kaatopaikan pitäjä eli esimerkiksi kaatopaikkaa ylläpitävä kuntayhtymä, kuntien yhteisomistuksessa oleva osakeyhtiömuotoinen jätelaitosyhtiö, yksityinen jätealan yritys taikka tuotantolaitos, joka ylläpitää kaatopaikkaa oman tuotantotoimintansa jätteitä varten. Kaatopaikan pitäjä on kaatopaikkaa koskevan ympäristöluvan haltija tai, jos ympäristöluvan hakeminen olisi laiminlyöty, sen hakemiseen velvollinen.

Verotettavat määrät

Vuonna 2017 veroa on suorittava 70 euroa tonnilta jätettä, joka toimitetaan kaatopaikalle.
Vero määrätään kultakin verokaudelta siitä jätteestä, joka verokauden aikana on toimitettu kaatopaikalle. Verokausia ovat tammi-maaliskuu, huhti–kesäkuu, heinä–syyskuu ja loka–joulukuu. 

Mikäli välivarastointialueena pidetyn alueen katsotaan varastointiajan pituuden johdosta olevan veronalainen kaatopaikka, kaiken alueella olevan jätteen katsotaan olevan veronalaista. Veroa määrättäessä kaikki alueella oleva jäte katsotaan toimitetuksi kaatopaikalle sinä päivänä, jona kolmen vuoden määräaika täyttyi. Veroa määrättäessä kyseessä oleviin jätteisiin sovelletaan mitä jäteverolaissa on säädetty.

Vähennykset

Verovelvollisella on oikeus vähentää verokaudelta suoritettavasta verosta kaatopaikalta asianomaisen verokauden aikana poisviedystä jätteestä suoritettu tai suoritettava vero. Vähennys voidaan tehdä sellaisesta jätteestä, jonka kaatopaikan pitäjä osoittaa siirtäneensä pois kaatopaikalta ja vain sellaisesta jätteestä, joka on kaatopaikalle toimitettaessa ollut verollista. Jos edellä mainittua vähennystä ei verokaudelta suoritettavaa veroa laskettaessa voida tehdä täysimääräisenä, verovelvollinen saa vähentää vähentämättä jääneen määrän kuluvan vuoden seuraavilta verokausilta tai seuraavan kalenterivuoden verokausilta tehtävissä veroilmoituksissa.

Jos vähennysoikeutta ei ole voitu käyttää täysimääräisenä vähennyksen tekemiselle säädetyssä määräajassa, verovelvollisella on oikeus hakemuksesta saada vähentämättä jäänyttä suoritettua veroa vastaava palautus. Määräaika palautuksen hakemiselle on kolme vuotta sen kalenterivuoden päättymisestä, jolloin oikeus vähennyksen tekemiseen syntyi. Palautushakemuksen voi tehdä käyttäen Verohallinnon sähköistä järjestelmää, Valmisteveroilmoituspalvelua. Huom! Oikeutta palautukseen ei ole, jos oikeus vähennyksen tekemiseen on syntynyt ennen vuotta 2014.

Esimerkki: Jos vuoden 2014 tammi-maaliskuun verokaudella jätettä on toimitettu pois kaatopaikalta, eikä tältä verokaudelta, kuluvan vuoden seuraavilta, tai seuraavan kalenterivuoden verokausilta ole voinut vähennystä tehdä täysimääräisenä (vähennyksen määrä ylittää suoritettavaksi tulevan veron), voi verovelvollinen sen jälkeen hakea vähentämättä jääneen veron palauttamista. Esimerkin tapauksessa palautushakemus voidaan tehdä aikaisintaan vuonna 2016 ja aikaa palautuksen hakemiselle on vuoden 2017 loppuun asti.

Verovelvollisen velvollisuudet

Rekisteröitymisvelvollisuus

Kaatopaikan pitäjän on tehtävä ennen kaatopaikkatoiminnan aloittamista kirjallinen ilmoitus Verohallinnolle verovelvolliseksi rekisteröitymistä varten. Rekisteröinnin jälkeen verovelvollinen saa veroilmoitustunnuksen, jota käyttäen ilmoitus pääsääntöisesti annetaan Verohallinnon järjestelmässä, Valmisteveroilmoituspalvelussa.

Myös kaatopaikan käytöstä poistamisesta on tehtävä ilmoitus veroviranomaiselle. Kaatopaikka on poistettu käytöstä, kun sille ei enää toimiteta veronalaisia jätteitä joko verollisina sijoitettaviksi tai verottomasti hyödynnettäviksi.

Velvollisuus antaa veroilmoitus ja tilastoilmoitus

Verovelvollisen on annettava Verohallinnolle veroilmoitus kultakin verokaudelta viimeistään verokautta seuraavan kalenterikuukauden 18 päivänä. Veroilmoitus on annettava erikseen kustakin kaatopaikasta.

Verovelvollisen on lisäksi annettava Verohallinnolle erillinen tilastoilmoitus niistä kunakin verokautena kaatopaikalle toimitetuista jätelain 5 §:n 1 momentissa tarkoitetuista jätteistä, jotka eivät ole veronalaisia. Tilastoilmoitus on annettava erikseen kustakin kaatopaikasta viimeistään verokautta seuraavan kuukauden 18. päivänä. Myös tilastoilmoitus annetaan pääsääntöisesti edellä mainitussa Valmisteveroilmoituspalvelussa. Tilastoilmoitus on annettava, vaikka kyseisen verokauden aikana ei kaatopaikalle olisi toimitettu lainkaan ilmoitusvelvollisuuden piiriin kuuluvia jätteitä.

Ilmoitusvelvollisuus koskee myös välivarastointialueina aikaisemmin pidettyjen mutta välivarastoinnin keston vuoksi kaatopaikkoina kohdeltavien alueiden ylläpitäjiä. Alueen pitäjän on annettava veroilmoitus heti, kun kolmen vuoden määräaika on umpeutunut. Tämän jälkeen kaatopaikan pitäjä tekee normaalisti veroilmoituksen jäteverolain 10 §:n mukaisesti. Jos oma-aloitteinen ilmoitus on laiminlyöty, toimitetaan jälkiverotus veronkorotuksineen.

Kirjanpitovelvollisuus

Verovelvollisen on pidettävä sellaista kirjanpitoa, josta käy selville kaatopaikalle toimitetun jätteen määrä sekä muut verotuksen toimittamista ja valvontaa varten tarpeelliset tiedot.

Välivarastointialuetta ylläpitävän on pidettävä kirjanpitoa, josta käy selville alueelle toimitetun jätteen laji, määrä ja säilytysaika. Kirjanpito on vaadittaessa esitettävä tarkastusta varten toimivaltaiselle viranomaiselle (Verohallinto ja Tulli). Tarkastuksen, tietojenantovelvollisuuden ja haltuunoton sekä salassapitovelvollisuuden osalta välivarastointialueeseen sovelletaan samoja säännöksiä kuin kaatopaikkaan.

Kirjanpitoaineisto on säilytettävä vähintään neljä kalenterivuotta verokauden päättymisestä. Välivarastointialueen osalta kirjanpitoaineistoa on säilytettävä neljä kalenterivuotta kunkin jäte-erän säilytysajan päättymisestä.

Valmisteverotusmenettelyä koskevien säännösten soveltaminen

Jäteverotuksessa noudatetaan monilta osin valmisteverotusmenettelyä. Verovelvollisten rekisteristä, ilmoitusvelvollisuudesta, verotuksen toimittamisesta, veron maksamisesta ja veronkannosta, tarkastuksesta, tietojenantovelvollisuudesta ja haltuunotosta, oikeussuojakeinoista, salassapitovelvollisuudesta sekä rangaistuksista on soveltuvin osin voimassa mitä valmisteverotuslaissa tai sen nojalla säädetään tai määrätään. Jäteverovelvolliseen sovelletaan tällöin valmisteverotuslain verokausi-ilmoittajaa koskevia säännöksiä.

Lisätietoja

Jäteverotaulukko

Veroilmoituslomakkeet

Rekisteröinti-ilmoitus

Valmisteveroneuvonta yrityksille: p. 029 497 154 (9–16.15) / Energia- ja jäteverot