Perus- ja viitekorko ovat pysyneet ennallaan
- Antopäivä
- 6.2.2019
- Diaarinumero
- VH/592/00.01.00/2019
- Voimassaolo
- 1.7.2017 - 31.12.2017
- Valtuutussäännös
- Laki Verohallinnosta (503/2010) 2 § 2 mom.
- Korvaa ohjeen
- VH/594/00.01.00/2019
Tässä ohjeessa käsitellään peruskorkoa ja viitekorkoa verotuksessa. Peruskorko ja viitekorko vaikuttavat verotukseen. Valtiovarainministeriö vahvistaa peruskoron puolivuosittain. Peruskorkoprosentti on verotuksessa voimassa saman ajan, jolle Valtiovarainministeriö on sen vahvistanut.
Viitekoron ilmoittaa Suomen Pankki. Verotuksessa sovelletaan aina edellisen vuoden loppupuolelle vahvistettua viitekorkoa, joten kesäkuussa 2017 ilmoitettua viitekorkoa sovelletaan verotuksessa 1.1.2018–31.12.2018. Vuoden 2017 loppuun saakka verotuksessa sovelletaan Suomen Pankin ajalle 1.7.2016–31.12.2016 vahvistamaa viitekorkoa.
Vuoden 2018 loppuun saakka voimassa olevat viitekorkoon perustuvat korkoprosentit selviävät tämän tiedotteen lopussa olevasta taulukosta Verotuksen korot vuosina 2016, 2017 ja 2018.
1 Peruskorko
Valtiovarainministeriö on vahvistanut peruskoroksi 0 prosenttia ajalle 1.7.2017-31.12.2017. Peruskorko on ollut 0 prosenttia 1.1.2016−30.6.2017, 0,25 prosenttia 1.1.2015-31.12.2015 ja 0,5 prosenttia 1.7.2013−31.12.2014.
Peruskoron suuruista korkoa käytetään verotuksessa seuraavissa tilanteissa:
1. Osakaslainan koron laskemisessa.
Osakaslainasta on perittävä peruskoron suuruista korkoa, jos lainaa ei ole tuloverolain 53a §:n mukaisesti luettu osakkaana olevan luonnollisen henkilön pääomatuloksi. Korkoa on siten perittävä lainasta, joka
- on maksettu takaisin saman verovuoden aikana,
- on annettu ennen 3.4.1998,
- on annettu sellaiselle osakkaalle, jonka omistusosuus tai äänimäärä yksin tai yhdessä perheenjäsenten kanssa on alle 10 prosenttia.
2. Niin sanotun negatiivisen pääoman koron laskemisessa.
Elinkeinotoiminnasta johtuneena ei pidetä sitä osaa koroista, joka vastaa yksityisestä liikkeestä, ammatista tai elinkeinoyhtymästä nostettujen yksityisottojen johdosta syntynyttä negatiivisen oman pääoman jäännöstä kerrottuna korkoprosentilla, jonka suuruus on peruskorko lisättynä yhdellä prosenttiyksiköllä (laki elinkeinotulon verottamisesta 18 § 2 momentti).
2 Viitekorko
Suomen Pankin ilmoittama viitekorko ajalle 1.7.−31.12.2017 on 0 prosenttia. Viitekorko on ollut 0 prosenttia 1.7.2016−30.06.2017, 0,5 prosenttia 1.7.2013−30.6.2016 ja 1 prosentti 1.1.2012−30.6.2013. Viitekorko vaikuttaa palautuskorkoon, jäännösveron korkoon, maksettavaan yhteisökorkoon, veronlisäykseen, viivekorkoon ja oma-aloitteisten verojen viivästyskorkoon. Ajalle 1.7.2017−31.12.2017 ilmoitettua viitekorkoa sovelletaan verotuksessa 1.1.2018−31.12.2018.
3 Palautuskorot vuonna 2018
Palautuskorko on edellä mainittu viitekorko vähennettynä kahdella prosenttiyksiköllä. Palautuskorko on 1.1.2010 alkaen kuitenkin aina vähintään 0,5 prosenttia. Vuonna 2018 palautuskorko on siten 0,5 prosenttia.
Palautuskorko lasketaan luonnollisten henkilöiden ja kuolinpesien ennakonpalautuksille helmikuun 1. päivästä palautuskuukautta edeltävän kuukauden loppuun. Palautettava yhteisökorko lasketaan veroilmoituksen viimeistä jättöpäivää seuraavasta päivästä palautuskuukautta edeltävän kuukauden loppuun.
Ennakonpalautuksille maksettava korko on kaikille verovelvollisille, niin luonnollisille henkilöille ja kuolinpesille kuin yhteisöille ja yhteisetuuksille, samansuuruinen. Samaa korkoprosenttia käytetään myös arvonlisäveron, kiinteistöveron, varainsiirtoveron sekä perintö- ja lahjaveron palautuksissa. Myös oma-aloitteisille veroille maksettava hyvityskorko on samansuuruinen. Palautuskorko ja hyvityskorko eivät ole tuloverotuksessa veronalaista tuloa.
4 Jäännösveron korot vuonna 2018
Luonnollisilta henkilöiltä ja kuolinpesiltä peritään jäännösveron korkoa, jos heidän hyväkseen luettavat ennakkoverot eivät riitä verojen suoritukseksi. Jäännösveron korko ei ole tuloverotuksessa vähennyskelpoinen.
Jäännösveron korko on viitekorko vähennettynä kahdella prosenttiyksiköllä. Jäännösveron korko on 1.1.2010 alkaen kuitenkin aina vähintään 0,5 prosenttia. Vuonna 2018 jäännösveron korko on siten 0,5 prosenttia. Siltä osin kuin jäännösvero ylittää 10.000 euroa jäännösveron korko on viitekorko lisättynä 2 prosenttiyksiköllä eli 2,0 prosenttia. Verovuoden 2017 jäännösveroille lasketaan korkoa 1.2.2018 alkaen jäännösveron ensimmäiseen eräpäivään.
Jäännösveron korko maksuunpannaan vain siltä osin kuin se ylittää 20 euroa. Verovuoden 2017 jäännösverosta korkoa peritään vasta, kun jäännösveron määrä ylittää noin 4.788 euroa. Välttyäkseen verovuoden 2017 jäännösveron korolta asiakkaan on maksettava ennakon täydennysmaksua viimeistään 1.2.2018 vähintään erotus, joka saadaan vähentämällä jäännösveron määrästä noin 4.788 euroa. Jäännösveron koron määrää voi alentaa maksamalla ennakon täydennysmaksua viimeistään 30.9.2018. Täydennysmaksun maksamisesta on ohjeet sivulla Henkilöasiakkaan ennakon täydennysmaksu.
5 Maksettava yhteisökorko vuonna 2018
Yhteisöiltä ja yhteisetuuksilta peritään maksettavaa yhteisökorkoa, jos niille määrättävä vero on suurempi kuin hyväksi luettavat ennakkoverot. Maksettava yhteisökorko ei ole tuloverotuksessa vähennyskelpoinen.
Maksettava yhteisökorko on edellä mainittu viitekorko lisättynä 2 prosenttiyksiköllä eli 2 prosenttia vuonna 2018. Yhteisökoron voi välttää kokonaan maksamalla lopullisen veron ja maksettujen ennakoiden erotuksen suuruisen ennakon täydennysmaksun viimeistään neljän kuukauden kuluessa tilikauden päättymiskuukauden lopusta lukien. Yhteisökoron määrää voi alentaa maksamalla täydennysmaksua viimeistään kuukautta ennen verotuksen päättymistä.
6 Maksun viivästymisen vuoksi määrättävät korot
Myös maksun viivästymisen vuoksi määrättävät korot ovat sidottuja Suomen Pankin ilmoittamaan viitekorkoon. Maksun viivästymisen vuoksi määrättäviä korkoja ovat viivekorko, viivästyskorko sekä veronlisäys. Korot ovat suuruudeltaan viitekorko lisättynä 7 prosenttiyksiköllä. Korkojen määrää alennettiin väliaikaisesti yhdellä prosenttiyksiköllä vuodelle 2010.
Viivekorkoa peritään maksuunpannulle verolle (kuten jäännösvero ja kiinteistövero), jonka maksaminen viivästyy. Viivekorko on aina vähintään 3 euroa. Viivästyskorkoa peritään suorittamatta jääneelle oma-aloitteiselle verolle. Oma-aloitteisia veroja ovat muun muassa arvonlisävero sekä työnantajasuoritukset. Veronlisäys lasketaan muun muassa varainsiirtoverolle, jota ei ole maksettu viimeistään määräpäivänä. Veronlisäystä peritään myös jälkiverotuksen ja ilmoittamisvelvollisuuden laiminlyöntiin perustuvan verotuksen oikaisun yhteydessä. Veronlisäys on aina vähintään 3 euroa. Viivästyskorot eivät ole tuloverotuksessa vähennyskelpoisia.
Viivekoron ja veronlisäyksen määrän laskemisessa auttaa Vero.fi -sivujen viivekorkolaskuri. Maksamatta oleville veroille kertyy korkoa eräpäivästä maksupäivään saakka. Maksettavan määrän ja koron voi tarkistaa OmaVerosta (vero.fi/omavero).
Maksamatta oleville oma-aloitteisille veroille kuten arvonlisävero ja työnantajasuoritukset, kertyy korkoa eräpäivästä maksupäivään saakka. Maksettavan määrän ja koron voi tarkistaa OmaVerosta (vero.fi/omavero).
Vero.fi -sivujen viivekorkolaskuri
7 Verotuksen korot vuosina 2016, 2017 ja 2018
| Korko | Peruste | 2016 | 2017 | 2018 |
|---|---|---|---|---|
| Palautuskorko | viitekorko - 2 % / minimikorko 0,5 % |
0,5 % | 0,5 % | 0,5 % |
| Palautettava yhteisökorko | viitekorko - 2 % / minimikorko 0,5 % |
0,5 % | 0,5 % | 0,5 % |
| Oma-aloitteisille veroille maksettava hyvityskorko | viitekorko - 2 % / minimikorko 0,5 % |
0,5 % | 0,5 % | 0,5 % |
| Jäännösveron korko: 10.000 euroon asti |
viitekorko - 2 % / minimikorko 0,5 % |
0,5 % | 0,5 % | 0,5 % |
| Jäännösveron korko: yli 10.000 euron osalta |
viitekorko + 2 % | 2,5 % | 2,0 % | 2,0 % |
| Maksettava yhteisökorko | viitekorko + 2 % | 2,5 % | 2,0 % | 2,0 % |
| Viivekorko | viitekorko + 7 % | 7,5 % | 7,0 % | 7,0 % |
| Viivästyskorko | viitekorko + 7 % | 7,5 % | 7,0 % | 7,0 % |
| Veronlisäys | viitekorko + 7 % | 7,5 % | 7,0 % | 7,0 % |
johtava veroasiantuntija Tero Määttä
ylitarkastaja Petri Manninen