Merityötulon verotus

Voimassaolo
Vuodesta 2012 alkaen−20.10.2014

Merityötuloa on tuloverolain (TVL) 74 §:n mukaan laivanisännän palveluksessa bruttovetoisuudeltaan vähintään 100 rekisteritonnin aluksessa tehdystä aluksen liikennöintiin liittyvästä työstä rahana tai rahanarvoisena etuutena saatu palkkatulo. Säännös koskee sekä suomalaisia että ulkomaisia aluksia.

Laivanisäntä
Verohallinto voi yksittäistapauksittain määrätä, että laivanisäntään rinnastettavan, aluksen liikennöintiä hoitavan työnantajan maksama palkka on merityötuloa. Määräämistä voi hakea työnantaja tai verovelvollinen (TVL 74.5 §).

Usein alusta käyttää liikennöintiin hoitosopimuksen nojalla muu kuin aluksen omistaja. Hoitoyhtiönä toimivaa varustamoa pidetään merimiesten verotuksessa laivanisäntänä edellyttäen, että työsopimukset on tehty varustamon ja työntekijän välillä.

Alus
Alus, jolta saatua palkkatuloa pidetään merityötulona, voi olla kauppa-alus, kalastusalus, jäänmurtaja tai hinaaja, jos sen bruttovetoisuus vähintään 100 rekisteritonnia.

Aluksen liikennöinti
Aluksen, jossa työskentelystä saatua palkkatuloa pidetään merityötulona, tulee lisäksi täyttää seuraavat ehdot:

1. alusta käytetään ulkomaan liikenteeseen tai verovuoden aikana pääasiassa rannikkoliikenteeseen tai

2. alus on Merenkulkulaitoksen, Varustamoliikelaitoksen tai muun laivanisännän alus, jota käytetään viranomaisen tilaamissa tehtävissä merialueella (TVL 561/2004) tai

3. alus on Ahvenanmaan maakuntahallituksen alainen muu alus kuin sellainen lautta, joka välittää yleisen tien liikenteen vesistön yli.

Vuoden 2010 alusta 2 kohtaa sovelletaan Liikenneviraston tilaamiin tehtäviin (TVL 1321/2009).

Ulkomaanliikenteellä tarkoitetaan liikennettä Suomessa olevan paikkakunnan ja vieraassa valtiossa olevan paikkakunnan välillä tai liikennettä rannikkoliikenteen alueen ulkopuolella.

Rannikkoliikenteellä tarkoitetaan kotimaan liikennettä saaristoalueen ulkopuolella Suomenlahdella, Pohjanlahdella ja Itämerellä 57 pohjoisen leveysasteen pohjoispuolella, ei kuitenkaan liikennettä Viipurinlahdelta Virolahden kunnan Santioon sisäväylää pitkin eikä Sipoon kunnan Kaunissaaren ohitusta eikä myöskään Porkkalanniemen tai Hankoniemen ohitusta, jos alusta muutoin käytetään rannikon saaristoalueen sisäpuolella.

Verovuoden aikana pääasiassa rannikkoliikenteeseen käytettävällä aluksella tarkoitetaan alusta, jota sen liikenteessä oloajasta verovuoden aikana vähintään puolta käytetään rannikkoliikenteessä. Ehto ei täyty yleensä mm. kaupunkien satamahinaajien eikä satamajäänsärkijöiden osalta, jotka saattavat siten jäädä merityötulovähennystä koskevien säännösten soveltamisalueen ulkopuolelle.

Mitä merityötulo on?

Merityötulona pidetään kaikkea aluksessa tehdystä, aluksen liikennöintiin liittyvästä työstä rahana tai rahanarvoisena etuutena saatua palkkatuloa. Merityötuloa on paitsi varsinaisissa merimiesammateissa toimivan myös laivanisännän tai tähän rinnastettavan muun työnantajan palveluksessa aluksella työskentelevän henkilön, esim. tarjoilijan, esiintyvän taiteilijan tai myyjän saama palkkatulo (TVL 74 § 1 ja 6 mom.).

Merityötuloa on esim. peruspalkka luontoisetuineen, erilaiset palkanlisät kuten ylityökorvaus, vastikekorvaus, valtamerilisä, lomakorvaus ja lomaraha sekä yhtymän osakkaalleen aluksella tehdystä työstä maksama kohtuullinen palkka.

Merityötuloa on myös merimieslain säännösten mukaisesti työnantajalta saatu muukin kuin aluksen liikennöintiin välittömästi liittyvästä työstä saatu tulo kuten odotusajan palkka, irtisanomisajan palkka tai korvaus aiheettomasta irtisanomisesta ja palkka työsuorituksen estyessä. Merityötuloa on myös laivanisännän aluksen uudisrakennukselle valvojaksi määräämän henkilön kuten päällikön tai konepäällikön saama tulo, jos tämä pestautuu alukselle välittömästi sen valmistuttua sekä pääluottamusmiehen em. työnantajalta merityötulon sijaan saama korvaus.

Merityötuloa on myös kalastusaluksessa tehdystä työstä suoritettu, saaliin suuruudesta riippuva palkkio.

Merillä saadut luontoisedut

Merillä saatu luontoisetu, joka käsittää lähinnä ravintoedun, käsitellään kuten maissakin saatu luontoisetu. Verohallinto vahvistaa vuosittain edun raha-arvon luontoisetupäätöksessä.

Merimiehellä voi olla muitakin kuin aluksella saatuja luontoisetuja, kuten auto- tai asuntoetu. Myös nämä luontoisedut ovat merityötuloa.

Veronalaista palkkatuloa on niin ikään saamatta jääneestä luontoisedusta maksettu rahakorvaus. Sitä ei ole miltään osin säädetty verovapaaksi.

Palkan sijaan tullut tulo

Työnantajan maksama sairaus-, tapaturma-, tai äitiysloma-ajan palkka on merityötuloa. Merimiehen vastaavalta ajalta sairausvakuutuksesta tai vakuutusyhtiöstä suoraan saama tulo on sen sijaan muuta tuloa. Myöskään työttömyyspäiväraha ei ole merityötuloa.

Sitä vastoin palkkaturvalain nojalla valtion varoista maksettava korvaus saamatta jääneestä merityötulosta on merityötuloa.

Terveydenhuolto

Merimieslain säännösten mukaan työnantajan on suoritettava työsuhteen kestäessä sairastuneen tai vahingoittuneen hoidosta aiheutuneet kustannukset myös sairaanhoidon osalta. Työntekijän hoidosta aiheutuneita kustannusten korvauksia voidaan yleensä pitää TVL 69 §:n tarkoittamana työnantajan järjestämänä verovapaana terveydenhuoltona.

Muuta kuin merityötuloa

Kaikki aluksella tehdystä työstä saatu palkkatulo ei kuitenkaan ole merityötuloa. Merityötuloa ei ole esim. sellaisen henkilön saama palkkatulo, joka ei ole työsuhteessa laivanisäntään tai aluksen muuhun liikennöijään.

Tilapäisessä korjaustyössä toisen palveluksessa aluksella olevan henkilön tai ohjelmatoimiston palveluksessa olevan esiintyvän taiteilijan saama palkka ei ole siten merityötuloa. Koska merityötulolla tarkoitetaan vain aluksen liikennöintiin liittyvästä työstä maksettua palkkaa, merityötuloa eivät ole laivalla pidetystä kokouksesta saadut kokous- ja esitelmäpalkkiot.

Merityötulona ei pidetä myöskään tuloa:

  • joka saadaan työstä, jonka henkilö seuraamatta aluksen mukana tekee aluksessa sen ollessa satamassa. Tällaista tuloa on esimerkiksi satamassa tehdystä matkustaja-aluksen siivous-, jätehuolto- ja muista vastaavista töistä saatu palkkatulo, edellyttäen, etteivät työntekijät seuraa aluksen mukana.
  • tilapäistä tarkastus-, huolto-, luotsaus- tai muusta samanlaatuisesta työstä saatua tuloa
  • huvialuksessa tai aluksessa, jossa omistajan lisäksi työskentelee vakituisesti vain työnantajan perheen jäseniä, työskentelystä saatua tuloa
  • valtiolle kuuluvassa puolustus- tai rajavartiotehtäviin käytettävässä aluksessa tehdystä työstä maksettua palkkaa.

Verovuosi

Merityötulo on sen vuoden tuloa, jona se on maksettu tai merkitty tilille riippumatta siitä, minkä kalenterivuoden aikana palkka on ansaittu tai miltä ajalta se on kertynyt. Palkka katsotaan kuitenkin maksetuksi sinä päivänä, jona se on palkansaajan nostettavissa. Merimieslain 18 §:n nojalla merimiehellä on oikeus nostaa ansaitsemaansa palkkaa palkkajakson aikana, viimeistään palkkajakson viimeisenä päivänä, ellei toisin ole sovittu.

Esimerkki: Jos merityötulon maksaja on käyttänyt vuonna 2010 palkkajaksona kalenterikuukautta, merimiehellä on ollut oikeus nostaa palkkansa viimeistään kuukauden viimeisenä päivänä. Vuoden 2010 tuloksi katsotaan näin ollen myös se palkka, joka on nostettavissa vuoden viimeisenä päivänä, vaikka palkansaaja ei sitä nostaisikaan ja vaikka palkan lopullinen laskenta ja maksatus tapahtuisikin käytännön syistä vasta tammikuussa 2011.

Matkakustannusten korvaukset

Tuloverolain (TVL) 75 §:n mukaan veronalaista tuloa ei ole sellainen korvaus matkustamis- ja elantokustannusten keskimääräisestä kohtuullisesta lisääntymisestä, jonka työnantaja on suorittanut merityötuloa saavalle verovelvolliselle matkasta asunnolta aluksen saapumis- ja lähtösatamaan ja takaisin. Verovapaata tuloa on kuitenkin vain korvaus sellaisista matkoista, jotka aiheutuvat vuosi- ja vastikelomamatkoista sekä matkoista, joista johtuvat matkustamiskustannukset työnantaja on velvollinen korvaamaan merimieslain nojalla. Matka voidaan tällöin tehdä joko kotimaahan tai ulkomaille. Näiden matkojen ajalta voidaan maksaa myös päiväraha tai ateriakorvaus.

Merimieslain nojalla korvattavat matkat

Merimieslain nojalla korvattavia matkoja ovat esim. matkat kotipaikkakunnalle työsuhteen päättyessä ja työntekijän halutessa raskauden keskeytystä. Lomautuksesta, sairaus-, äitiys-, isyys ja vanhempainlomasta aiheutuvat matkat korvataan sekä kotipaikkakunnalle että takaisin alukseen. Myös meriselityksen antamisesta aiheutuvat matkat korvataan merimieslain perusteella.

Matkat työsuhteen alkaessa

Merimieslaki ei velvoita työnantajaa korvaamaan matkaa alukselle työsuhteen alkaessa. Jos työnantaja korvaa matkakustannukset, jotka syntyvät kotimaassa työsuhteen alkaessa matkasta asunnolta alukselle, katsotaan korvaus veronalaiseksi merityötuloksi. Jos alus on ulkomailla, matkakustannusten korvauksia voitaneen pitää verovapaina.

Merityötulosta myönnettävät vähennykset

Merityötulon verotuksessa otetaan huomioon merimiesammatin erityisolosuhteet. Siksi merillä saaduista palkkatuloista on mahdollista tehdä erityinen vain merityötuloon kohdistuva vähennys (merityötulovähennys). Merityötulovähennys myönnetään myös ulkomaisessa aluksessa työskentelevälle.

Puhtaasta ansiotulosta myönnettävän merityötulovähennyksen määrä on valtionverotuksessa 18 % merityötulon kokonaismäärästä, kuitenkin enintään 6 650 euroa ja kunnallisverotuksessa 30 %, kuitenkin enintään 11 350 euroa.

Merityötulosta myönnetään kaikki tuloverolain mukaiset vähennykset paitsi luonnolliset vähennykset tulonhankkimisvähennyksen ylimenevältä osalta (TVL 95.2 §). Tulonhankkimisvähennyksen ylittävien tulon hankkimisesta ja säilyttämisestä johtuvien menojen kuten työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen ja matkakustannusten katsotaan sisältyvän merityötulovähennykseen. Myöskään merimiespalvelumaksu (Mepa) ei ole vähennyskelpoinen.

Merimieseläkekassalle maksettava eläkevakuutusmaksu on vähennyskelpoinen TVL 96.1 §:n nojalla.

Cross-trade vähennys

Kauko- ja ns. cross-trade liikenteessä (ns. kolmansien maiden välisessä liikenteessä) työskenteleville vähennys myönnetään korotettuna kunnallisverotuksessa. Korotus on 170 euroa jokaiselta täydeltä kalenterikuukaudelta, jonka aikana alus ei käy Suomen satamassa tai muutoin Suomen rajojen sisäpuolella ja jonka ajan verovelvollinen työskentelee aluksessa (ns. cross-trade vähennys ). Korotusta ei myönnetä siltä kalenterikuukaudelta, jona matka on alkanut, ellei aloittamispäivä ole kalenterikuukauden ensimmäinen. Sitä vastoin matkan päättymiskuukaudelta korotus myönnetään, vaikka matka päättyisikin kesken kalenterikuukauden. Kuitenkin päättymiskuukauden osalta pitää työskennellä edeltävä kokonainen kuukausi, että saa vähennyksen päättymiskuukaudelta.

Rajoitetusti verovelvolliset

Suomalaisessa vesi- tai ilma-aluksessa toimessa olevan rajoitetusti verovelvollisen henkilön Suomesta saatua tuloa on aluksessa tai työnantajan määräyksestä väliaikaisesti muualla aluksen lukuun tekemästään työstä saama palkkatulo. Suomesta saatua on myös välittömästi tai välillisesti mainittuun työhön perustuva eläketulo (TVL 13 §).

Rajoitetusti verovelvolliselta merimieheltä peritään suomalaisella aluksella tehdystä työstä saadusta palkkatulosta lähdeveroa. Suomalaiseen alukseen rinnastetaan tällöin suomalaisen työnantajan vuokralle ottama tai muulla perusteella hallitsema sellainen ulkomainen alus, jonka mukana seuraa vain vähäinen määrä miehistöä tai jonka mukana ei lainkaan seuraa miehistöä.

Lähdeveron perimistä saattavat rajoittaa kansainväliset verosopimukset. Suomen tekemissä verosopimuksissa on kuitenkin tavallisesti määrätty, että verotusoikeus aluksella tehdystä työstä maksetusta palkkatulosta on sillä valtiolla, jonka kansallisuus aluksella on tai jossa yrityksen tosiasiallinen liikkeen johto on. Näin ollen verosopimus ei yleensä estä työnantajaa perimästä lähdeveroa suomalaisella aluksella työskentelevälle rajoitetusti verovelvolliselle Suomesta maksetusta palkkatulosta.

Lähdeveron määrä on 35 % merityötulon bruttomäärästä.

Lue lisää rajoitetusta verovelvollisuudesta.

Yleisesti verovelvollisen työskentely ulkomaisella aluksella

Ulkomaisella aluksella työskentelevä merimies, joka TVL 9 §:n säännösten mukaan asuu Suomessa, on Suomessa yleisesti verovelvollinen täältä ja muualta saamastaan tulosta. Ulkomaisella aluksella tehdystä työstä maksetusta palkasta verotetaan tällöin Suomessa tavalliseen tapaan paitsi, jos ns. kuuden kuukauden säännön edellytykset täyttyvät tai jos verosopimuksessa on rajoitettu Suomen verotusoikeutta.

Jos ulkomaisella aluksella saatuun palkkaan ei sovellu kuuden kuukauden sääntö, on asianomaisesta verosopimuksesta tarkistettava, onko Suomen poistettava kaksinkertainen verotus vapautusmenetelmällä vai hyvitysmenetelmällä.