Palvelussa voi olla satunnaisia häiriöitä sunnuntaina 8.12. klo 10.00–16.00 huoltotöiden vuoksi. Pahoittelemme asiasta aiheutuvaa vaivaa.
Ahvenanmaan verotus
Avainsanat:
- Voimassaolo
- Vuodesta 2012 alkaen
Maakunnalle on annettu itsenäinen oikeus määrätä sekä maakunnallisista että maakunnan omien kuntien veroista. Maakunta ei kuitenkaan ole vielä omalta osaltaan käyttänyt hyväksi oikeuttaan periä maakuntaveroa (landskapsskatt). Valtionveron, kirkollisveron ja sairausvakuutusmaksujen perintä toimitetaan maakunnassa samalla tavoin kuin muuallakin.
Kunnallisverolaki
Yleistä
Tavallisesti valtakunnan verolait on otettu Ahvenanmaalla käyttöön siten, että niitä sovelletaan myöhemmin tehtävine muutoksineen sellaisinaan myös Ahvenanmaan maakunnassa, jollei Ahvenanmaalla toisin säädetä. Ansiotuloista, yhteisön tuloverosta sekä yhteisetuuksien tulosta suoritetaan kunnallisveroa siten kuin TVL:ssä säädetään.
Poikkeuksista säädetään tarvittaessa Ahvenanmaan kunnallisverolaissa (ÅFS - Ålands författningssamling 119/2011), jota voidaan pitää maakunnan verolainsäädännön selkärankana. Ahvenanmaan kunnallisverolaki uudistettiin teknisesti vuonna 2011. Laki määrää valtakunnallisen tuloverolain (1535/1992) ja -asetuksen (1551/1992) sekä näihin kohdistuvat muutokset sellaisenaan sovellettavaksi myös maakunnassa. Paikallisen kunnallisverolain lisäksi kunnallisverotusta säännellään yhteensä noin 30 eri maakuntalaissa.
Elinkeinotoiminnan (ÅFS 42/1993) ja maatalouden tuloksen laskennasta (ÅFS 41/1993), on säädetty erikseen. Mikäli henkilö on Ahvenanmaan kunnallisverolain mukaan rajoitetusti verovelvollinen, tulee hänen maksaa kunnallisveroa sen mukaan mitä säädetään maakuntalaissa rajoitetusti verovelvollisen kunnallisverosta (ÅFS 12/1973, viimeisin muutos ÅFS 33/1997).
Vähennykset
Luonnollisille henkilöille kunnallisverotuksessa myönnettävistä erityisistä paikallisista vähennyksistä säädetään Ahvenanmaan kunnallisverolain 7, 10, 16, 18 ja 21 §:ssä.
Ahvenanmaan yleisvähennys
Oikeus yleisvähennykseen on poistettu verovuodesta 2010 alkaen (ÅFS 65/2009). Verovuosina 2007-2009 verovelvollisella luonnollisella henkilöllä on oikeus tehdä kunnallisverotuksessa viiden prosentin yleisvähennys (allmänt avdrag) puhtaasta ansiotulostaan. Vähennys tehdään kaikkien muiden kunnallisverotuksen vähennysten jälkeen ennen perusvähennystä. Veroviranomaiset tekevät vähennyksen automaattisesti viran puolesta, joten verovelvollisen ei tarvitse huomioida vähennystä veroilmoituksessaan.
Matka- ja vuokrakuluvähennys
Asunnon ja työpaikan välisten matkakustannusten vähennysoikeus kunnallisverotuksessa poikkeaa tuloverolain säännöksistä. Maakuntahallitus vahvistaa vuosittain laskentaperusteet, joiden mukaan asunnon ja työpaikan väliset matkakustannukset ja vuokrakulut työntekemispaikkakunnalla vähennetään.
Kunnallisverotuksessa matkakustannukset vähentää vain 6 000 euron ylärajaan saakka. Omavastuuosuus on Ahvenanmaan kunnallisverotuksessa 340 euroa. Matkakulut voidaan vähentää myös siltä osin kuin ne alittavat omavastuuosuuden silloin, kun yli puolet vähennyskelpoisista matkakuluista muodostuu julkisen liikenteen kuluista. Vähennyskelpoisia kustannuksia ovat myöskin kustannukset jotka aiheutuvat siitä että verovelvollisen on puutteellisten liikenneyhteyksien takia vuokrattava itselleen asunto työpaikkakunnalta. Vuonna 2012 vuokrakustannusten vähennyskelpoinen enimmäismäärä on 6,90 euroa kuukaudessa asunnon pinta-alaneliömetriä kohti siltä osin kun asunnon pinta-ala ei ylitä 30 neliömetriä.
Sairauskuluvähennys
Toisin kuin mantereella, Ahvenanmaan kunnallisverotuksessa voidaan edelleen tehdä sairauskuluvähennys. Verovelvollinen voi vähentää kunnallisverotuksessa omat ja perheenjäsenensä sairauskulut täysimääräisinä. Sairaskulujen omavastuu on yksinasuvalla 84 euroa ja puolisoilla 168 euroa
Suomen tai Ruotsin ulkopuolella sairaalassaolosta aiheutuneita sairauskuluja saa yksinasuva henkilö vähentää 300 euroa. Jos kysymyksessä ovat puolisot, vähennys on enintään 600 euroa. Määriä korotetaan 70 eurolla jokaisesta alle 17-vuotiaasta lapsesta, joka verovelvollisella on verovuoden aikana ollut huollettavana. Mikäli sairaalassaolo muualla kuin Suomessa tai Ruotsissa on tapahtunut kotimaisen lääkärin lähetteellä, saa kulut vähentää omavastuuosuuden ylittävältä osalta kokonaan.
Sellaiset matkakulut, jotka johtuvat lääkäriin, sairaalaan tai sairaalaan rinnastettavaan laitokseen menosta muualla kuin Suomessa tai Ruotsissa, ovat vähennyskelpoisia vain, jos matka on tehty kotimaisen lääkärin lähetteellä tai määräyksellä.
Vuodesta 2007 alkaen sairauskulujen vähennysoikeutta on laajennettu siten, että edellä mainittuja vähennysoikeuden rajoituksia sovelletaan Suomen ja Ruotsin ulkopuolisten alueiden sijaan Euroopan talousalueen ulkopuolisiin alueisiin.
Maksut eivät ole vähennyskelpoisia siltä osin kuin kuluja on korvattu vakuutuksesta tms.
Opiskelijavähennys
Verovelvollisella on oikeus opiskelijavähennykseen kunnallisverotuksessa, jos hän on saanut säännöllistä kokopäiväistä opetusta. Vähennyksen määrä on 340 euroa jokaisesta lukukaudesta, jolloin hän on saanut opetusta peruskoulutasolla tai harjoittanut opiskelua päätoimisesti korkeakoulussa tai muussa oppilaitoksessa kotimaassa tai ulkomailla.
Ahvenanmaalainen opiskelija on opiskelijavähennyksen lisäksi oikeutettu saamaan myös TVL 105 §:n mukaisen opintorahavähennyksen.
Vuodesta 2007 alkaen opiskelijavähennys myönnetään myös etäopintoina järjestettyihin opintoihin.
Opintolainavähennys
Opintolainan lyhennyksen vähennysoikeutta koskevan maakuntalain (ÅFS 4/84) mukaan maakunnassa vakituisesti asuva verovelvollinen on oikeutettu laissa annetuin edellytyksin vähentämään veronalaisesta tulostaan suorittamansa opintolainan lyhennyksen. Vähennyksen määrä on enintään 500 euroa kalenterivuonna. Vähennys myönnetään enintään viitenä vuotena. Vuoden 1997 alusta tuloverolakia on muutettu siten, että maakuntahallituksen takaama opintolaina rinnastetaan valtion takaamaan. Muutos on myös huomioitu maakuntalaissa (ÅFS 57/97). Käytännössä korkojen verokohtelu on kuitenkin jo aikaisemminkin ollut samanlainen.
Vuodesta 2007 alkaen opintolainavähennys myönnetään vain lainoista, jotka on nostettu ennen 1 elokuuta 2005 aloitettuja opintoja varten.
Merityötulovähennys
Ahvenanmaan kunnallisverolain 8 §:ssä on määritelty, milloin tuloa voidaan pitää merityötulona Ahvenanmaan kunnallisverotuksessa.
Ahvenanmaan maakuntahallituksen alaisella maantielautalla palveleville merimiehille ei siis myönnetä lautalla saadusta merityötulosta merityötulovähennystä kunnallisverotuksessa. Tällaisesta työstä johtuneet tulonhankkimiskustannukset voidaan kuitenkin vähentää. Muun kuin maantielautalta saadun palkan perusteella lasketaan merityötulovähennys normaalisti myös kunnallisverotuksessa.
Yhteisöjen ja yhteisetuuksien kunnallisveroprosentit
Kuntien osuus yhteisöveroista kuuluu maakuntapäivien lainsäädäntövallan piiriin. Tästä syystä maakunnan kunnallisverolakiin on otettu erityiset säännökset yhteisöjen ja yhteisetuuksien kunnallisverosta.
Yhteisöjen ja yhteisetuuksien kunnallisveroprosentit
Verovuosi | Kunnallisveroprosentti | Säädösnumero |
2011 | 5,7174 | ÅFS 119/2011 |
2010 | 5,7278 | ÅFS 48/2004 |
2009 | 5,7278 | ÅFS 48/2004 |
2008 | 5,7278 | ÅFS 48/2004 |
2007 | 5,7278 | ÅFS 48/2004 |
2006 | 5,7278 | ÅFS 48/2004 |
Ahvenanmaalainen yhteisö maksaa tulostaan kunnallisveron Ahvenanmaalle. Myös mantereella kotipaikan omaava yhteisö maksaa Ahvenanmaalle kunnallisveroa siitä osasta tuloa, joka saadaan Ahvenanmaalta. Kunnallisverotus on siten kaksinkertainen. Verohallitus ja Ahvenanmaan maakuntahallitus myöntävät kuitenkin vuosittain vapautuksia jälkikäteen yrityksille velvollisuudesta maksaa sekä ahvenanmaalaista kunnallisveroa että valtakunnallisen yhteisöveron kunnille kuuluvaa osuutta. Viranomaisten periaatteena on verottaa yhteisöjä ja yhteisetuuksia Ahvenanmaalla, mikäli nämä ovat hankkineet tuloa maakunnasta, ja vastavuoroisesti verottaa yhteisöjä ja yhteisetuuksia mantereen puolella täältä saatujen tulojen osalta. Kaksinkertainen kunnallisverotus poistetaan hakemusmenettelyllä, ei siis esimerkiksi veronoikaisuin. Menettelyn yksityiskohdista on sovittu maakunnan ja Verohallinnon välillä. Verotusta toimitettaessa esille tulevat tapaukset siirretään huojennustoimenpiteitä varten Verohallinnolle.
Yhteisön kunnallisvero tilitetään ja vahvistetaan soveltuvin osin sen mukaan, mitä veronkantolaissa on säädetty kuntien yhteisöveron tilittämisestä ja kuntien osuuksien vahvistamisesta.
Elinkeinotoiminnan tulojen kunnallisverotus
Maakuntalaki elinkeinotoiminnan kunnallisverosta (ÅFS 42/1993) on myöskin niin sanottu blankettilaki, eli laki jonka nojalla maassa voimassa olevaa lakia elinkeinotulon verottamisesta voidaan soveltaa myös kunnallisverotuksessa.
Ahvenanmaalla elinkeinotoiminnan tulos lasketaan kunnallisverotuksessa sen mukaisesti, mitä EVL:ssä säädetään elinkeinotoiminnan tuloksen laskemisesta. Elinkeinotoiminnan tulos lasketaan muiltakin osin pääasiallisesti samalla tavalla kuin muualla Suomessa.
Maa- ja metsätalouden tulojen kunnallisverotus
Maatilatalouden tuloverolakia sovelletaan Ahvenanmaalla paikallisen maatilatalouden kunnallisverolain nojalla (ÅFS 41/1993, muutettu ÅFS 24/1994, 114/1998 ja 104/2006). Tämä maakuntalaki sisältää kuitenkin tiettyjä poikkeuksia valtakunnalliseen lakiin nähden.
MVL:n 10 §:ssä tarkoitettujen salaojien, siltojen, patojen yms. hyödykkeiden hankintamenoista voidaan tehdä enintään 20 %:n poisto (maakuntalain 7 §). Maatilatalouden tuloverolain 9.2 §:ssä mainitun rakennuksen ja rakennelman hankintameno voidaan vähentää myös siinä tapauksessa, että kysymyksessä on ainoastaan vuokraustoiminnassa käytetty vapaa-ajanrakennus (maakuntalain 6 §).
Kiinteistöverotuksen erikoispiirteitä
Kiinteistöveroa maksetaan vuosittain kunnille Ahvenanmaan maakunnan kiinteistöverolain mukaan (ÅFS 15/1993). Laki on ns. blankettilaki, jonka mukaan kiinteistöverolakia (654/1992) sovelletaan tietyin poikkeuksin myös maakunnassa.
Ahvenanmaan kiinteistöverolain mukaan valtakunnallisen kiinteistöverolain 11-14 §:ssä mainitut kiinteistöveroprosentit voivat olla matalimmillaan 0,00 prosenttia, ja kiinteistöverolain 13 § 1 momentissa mainittu muiden asuinrakennusten veroprosentti voidaan määrätä enimmillään 0,90 prosenttiyksikköä korkeammaksi kuin pääasiassa vakituiseen asumiseen käytettävien rakennusten veroprosentti, kuitenkin enintään 0,90 prosenttia. Valtakunnallisen kiinteistöverolain 13 § 1 momentissa mainittua veroprosenttia ei sovelleta vapaa-ajan asuntoihin joita käytetään yksinomaan vuokraustoiminnassa vuokrattavaksi tarjottavina rakennuksina.