Ahvenanmaan verotus

Antopäivä
1.8.2019
Diaarinumero
VH/2529/00.01.00/2019
Voimassaolo
1.8.2019 - 13.1.2021
Valtuutussäännös
Laki Verohallinnosta (503/2010) 2 § 2 mom.
Korvaa ohjeen
A26/200/2018

Tässä ohjeessa käsitellään Ahvenanmaan verotusta. Ahvenanmaan maakunnalle on annettu oikeus määrätä sekä maakunnalle että maakunnan kunnille maksettavista veroista. Valtionverot, kirkollisverot ja sairausvakuutusmaksut peritään Ahvenanmaalla samalla tavoin kuin muualla maassa.

Tämä ohje korvaa aikaisemman samannimisen ohjeen. Ohjeen työ- ja eläketulovähennystä koskevaa lukua 2.1.7 on päivitetty. Lisäksi ohjeeseen on lisätty uudet luvut 2.1.8-2.1.10 perusvähennyksestä, eläketulovähennyksestä ja työasuntovähennyksestä.

1 Johdanto

Maakunnalle on annettu oikeus määrätä pääosin sekä maakunnallisista että maakunnan omien kuntien veroista. Tähän mennessä maakunta ei kuitenkaan ole vielä omalta osaltaan käyttänyt hyväksi oikeuttaan periä maakuntaveroa (landskapsskatt). Valtionverot, kirkollisverot ja sairausvakuutusmaksut peritään Ahvenanmaalla samalla tavoin kuin muualla maassa.

2 Ahvenanmaan kunnallisverolaki

Valtakunnan verolait on tavallisesti otettu Ahvenanmaalla käyttöön siten, että niitä sovelletaan myöhemmin tehtävine muutoksineen sellaisinaan myös Ahvenanmaan maakunnassa, jollei maakunnassa toisin säädetä. Ansiotuloista, yhteisön tuloverosta sekä yhteisetuuksien tulosta peritään kunnallisveroa siten kuin tuloverolaissa säädetään (1535/1992, jäljempänä TVL).

Tarvittaessa maakunta voi säätää poikkeuksia valtakunnan verolakeihin oman toimivaltansa puitteissa. Poikkeukset sisältyvät Ahvenanmaan kunnallisverolakiin (ÅFS - Ålands författningssamling 119/2011), joka vastaa valtakunnan tuloverolakia (SäädK 1535/1992) ja jota näin ollen voidaan pitää Ahvenanmaan verolainsäädännön runkona.

Ahvenanmaan kunnallisverolaki uudistettiin teknisesti vuonna 2011. Laki määrää valtakunnallisen tuloverolain ja tuloveroasetuksen (1551/1992) tietyin poikkeuksin sellaisenaan sovellettavaksi myös Ahvenanmaan kunnallisverotuksessa. Ahvenanmaan kunnallisverolain lisäksi kunnallisverotusta säännellään yhteensä noin 30 eri maakuntalailla.

Elinkeinotoiminnan (ÅFS 42/1993) ja maatalouden tuloksen laskennasta (ÅFS 41/1993) on annettu omat säännöksensä. Mikäli henkilö on Ahvenanmaan kunnallisverolain mukaan rajoitetusti verovelvollinen, tulee hänen maksaa kunnallisveroa sen mukaan mitä säädetään maakuntalaissa rajoitetusti verovelvollisen kunnallisverosta (ÅFS 12/1973, viimeisin muutos ÅFS 33/1997).

2.1 Vähennykset

Luonnollisille henkilöille kunnallisverotuksessa myönnettävistä erityisistä paikallisista vähennyksistä säädetään Ahvenanmaan kunnallisverolain 7, 10, 16, 18 ja 21 §:ssä.

2.1.1 Ahvenanmaan yleisvähennys

Oikeus yleisvähennykseen on poistettu verovuodesta 2010 eteenpäin (ÅFS 65/2009). Verovuosina 2007 - 2009 verovelvollisella luonnollisella henkilöllä on ollut oikeus tehdä kunnallisverotuksessa viiden (5) prosentin yleisvähennys (allmänt avdrag) puhtaasta ansiotulostaan. Vähennys tehtiin kaikkien muiden kunnallisverotuksen vähennysten jälkeen ennen perusvähennystä. Veroviranomainen teki vähennyksen automaattisesti viran puolesta, joten verovelvollisen ei tarvinnut huomioida vähennystä veroilmoituksessaan.

2.1.2 Matka- ja vuokrakuluvähennys

Asunnon ja työpaikan välisten matkakustannusten vähennysoikeus kunnallisverotuksessa poikkeaa tuloverolain säännöksistä. Maakuntahallitus vahvistaa vuosittain laskentaperusteet, joiden mukaan asunnon ja työpaikan väliset matkakustannukset ja vuokrakulut työskentelypaikkakunnalla vähennetään.

Kunnallisverotuksessa matkakustannukset saa vähentää vain 6.000 euroon saakka. Omavastuuosuus oli Ahvenanmaan kunnallisverotuksessa 340 euroa vuoteen 2012 asti. Vuodesta 2013 alkaen omavastuu on ollut 600 euroa (ÅFS 2012:86). Matkakulut voidaan vähentää myös siltä osin kuin ne alittavat 600 euroa, jos yli puolet vähennyskelpoisista matkakuluista muodostuu linja-auton tai muun säännöllisesti liikennöivän kulkuneuvon (toisin sanoen joukkoliikenteen) kuluista.

Vähennyskelpoisiksi katsotaan myös kustannukset jotka aiheutuvat siitä että verovelvollisen on työpaikan ja kodin välisten liikenneolosuhteiden (puutteellisten liikenneyhteyksien) takia vuokrattava itselleen asunto siltä paikkakunnalta maakunnassa jossa työpaikka sijaitsee. Tällaisilla liikenneolosuhteilla työpaikan ja kotikunnassa sijaitsevan asunnon välillä tarkoitetaan vapaasti ohjailtavan lautan käyttöä tai edestakaista matka-aikaa joka normaaliolosuhteissa kestää pitempään kuin kolme tuntia. Vuonna 2013 vuokrakustannusten vähennyskelpoinen enimmäismäärä on 6,90 euroa kuukaudessa asunnon pinta-alaneliömetriä kohti siltä osin kun asunnon pinta-ala ei ylitä 30 neliömetriä.

2.1.3 Sairauskuluvähennys

Toisin kuin mantereella, Ahvenanmaan kunnallisverotuksessa voidaan edelleen vähentää sairauskuluja. Verovelvollinen saa vähentää kunnallisverotuksessa omat ja perheenjäsenensä sairauskulut täysimääräisinä. Kulut eivät ole vähennyskelpoisia siltä osin kun Kela, vakuutus tai muu vastaava taho maksaa niistä korvauksen.

Sairauskuluja ovat esimerkiksi kulut sairaalahoidosta, lääkärikäynneistä, hammashoidosta, 10 %:n arvonlisäverokannalla myytävistä apteekkiostoksista, fysioterapiasta lääkärin lähetteellä, silmälaseista ja linsseistä sekä lääketieteellisestä jalkahoidosta. Muita sairauteen liittyviä kuluja ovat tarveharkintaan perustuvat lääkärin määrämät kulut.

Eläinten lääkkeistä, terveysruokavalmisteista ja 14 %:n tai 24 %:n arvonlisäverokannalla myytävistä apteekkiostoksista johtuvia kuluja ei hyväksytä vähennyskelpoisiksi.

Laitoshoidosta tai tehostetusta palveluasumisesta aiheutuneista kuluista voi vähentää Ahvenanmaan hallintotuomioistuimen päätöksen (81/2008) mukaan enintään 25 % (muu osa kuluista on elantomenoa). Laitoshoidon tai tehostetun palveluasumisen kulujen vähentäminen edellyttää lääkärintodistusta siitä, että hoito johtuu sairaudesta.

Sairauskulujen omavastuu on yksinasuvalla 100 euroa ja puolisoilla 200 euroa. Lakia muutettiin vuonna 2012 (AFS 2012:86) niin että mikäli verovelvollisen nettoansiotulot ylittävät luonnollisten vähennysten jälkeen 15.000 euroa, vähennys myönnetään vain siitä määrästä joka on 50 % niistä sairauskustannuksista jotka ylittävät 100 euroa. Puolisot osalta ansiotulosta voidaan vähentää sairauskulut jotka yhteenlaskettuina nousevat 200 euroon ja että vähennys myönnetään täysimääräisenä mikäli puolisoiden yhteenlasketut nettoansiotulot eivät ylitä 22.500 euroa.

Verovelvollinen saa vähentää sairaalassaolosta Suomen tai Ruotsin ulkopuolella ilman kotimaisen lääkärin lähetettä aiheutuneita sairauskuluja saa vähentää ansiotulosta kunnallisverotuksessa korkeintaan 300 euroa, puolisot yhteensä kuitenkin korkeintaan 600 euroa. Määriä korotetaan 70 eurolla jokaisesta alle 17-vuotiaasta lapsesta, joka verovelvollisella on verovuoden aikana ollut huollettavanaan. Jos sairaalassaolo muualla kuin Suomessa tai Ruotsissa on tapahtunut kotimaisen lääkärin lähetteellä, saa kulut vähentää omavastuuosuuden ylittävältä osalta kokonaan.

Sellaiset matkakulut, jotka johtuvat lääkäriin, sairaalaan tai sairaalaan rinnastettavaan laitokseen menosta muualla kuin Suomessa tai Ruotsissa, ovat vähennyskelpoisia vain, jos matka on tehty kotimaisen lääkärin lähetteellä tai määräyksellä.

Vuodesta 2007 alkaen sairauskulujen vähennysoikeutta on laajennettu siten, että edellä mainittuja vähennysoikeuden rajoituksia sovelletaan Suomen ja Ruotsin ulkopuolisten alueiden sijaan Euroopan talousalueen ulkopuolisiin alueisiin.

2.1.4 Opiskelijavähennys

Ahvenanmaalaisella verovelvollisella on oikeus erityiseen opiskelijavähennykseen kunnallisverotuksessa. Verovelvollinen saa vähentää 340 euroa jokaisesta lukukaudesta, jolloin hän on saanut opetusta peruskoulutasolla tai opiskellut päätoimisesti korkeakoulussa tai muussa oppilaitoksessa Suomessa tai ulkomailla. Vuodesta 2007 alkaen opiskelijavähennys myönnetään myös etäopintoina järjestettyihin opintoihin.

2.1.5 Opintolainavähennys

Opintolainan lyhennyksen vähennysoikeutta koskevan maakuntalain (ÅFS 4/1984) mukaan maakunnassa vakituisesti asuva verovelvollinen on oikeutettu laissa annetuin edellytyksin vähentämään verotettavasta tulostaan suorittamansa opintolainan lyhennyksen. Vähennyksen määrä on enintään 500 euroa. Vähennys myönnetään enintään viideltä vuodelta.

Lakia muutettiin (lailla ÅFS 57/1997) siten että opintolainalla tarkoitetaan myös sellaista luottolaitoksen myöntämää lainaa, jolle maakuntahallitus tai maakuntahallituksen nimittämä opintotukilautakunta on myöntänyt maakunnan takauksen ja korkotuesta annetussa maakuntalaissa (ÅFS 48/1997) tarkoitetun korkotuen tai opintotuesta annetussa maakuntalaissa tarkoitetun maakunnan takauksen (ÅFS 94/1995).

Vuodesta 2007 alkaen opintolainavähennys on myönnetty vain lainoista, jotka on nostettu ennen 1. elokuuta 2005 aloitettuja opintoja varten.

2.1.6 Merityötulovähennys

Ahvenanmaan kunnallisverolain 8 §:ssä on määritelty, milloin tuloa voidaan pitää merityötulona Ahvenanmaan kunnallisverotuksessa.

Ahvenanmaan maakuntahallituksen alaisella maantielautalla palveleville merimiehille ei siis myönnetä lautalla saadusta merityötulosta merityötulovähennystä kunnallisverotuksessa. Tällaisesta työstä johtuneet tulonhankkimiskustannukset ovat kuitenkin vähennyskelpoisia. Muun kuin maantielautalta saadun palkan perusteella lasketaan merityötulovähennys normaalisti myös kunnallisverotuksessa.

2.1.7 Työ- ja eläketulovähennys

Ahvenmaan kunnallisverolain 25 §:än on lisätty ensimmäistä kertaa vuoden 2018 verotuksessa sovellettava uusi työ- ja eläketulovähennys. Vähennyksen saa verovelvollisen palkkatulojen, ansiotulona verotettavien eläketulojen tai muiden ansiotulona verotettavien tulojen perusteella. Vähennys tehdään verosta työtulovähennyksen jälkeen mutta ennen muita kunnallisverosta tehtäviä vähennyksiä.

Vähennyksen enimmäismäärä on 10 % yllä mainituista tuloista, kuitenkin korkeintaan 100 euroa ja se myönnetään verovelvollisille, joiden ansiotulot alittavat 35 000 euroa verovuonna 2018 ja 55 000 euroa verovuonna 2019. Verohallinto tekee vähennyksen viran puolesta automaattisesti.

2.1.8 Perusvähennys

Perusvähennyksen enimmäismäärä Ahvenanmaan kunnallisverotuksessa on 3 100 euroa verovuonna 2019.

2.1.9 Eläketulovähennys kunnallisverotuksessa

Eläketulovähennyksen enimmäismäärän laskemisessa käytettävä kerroin Ahvenanmaan kunnallisverotuksessa verovuonna 2019 on 1,393 % ja vähennyksen enimmäismäärä on 9 040 euroa.

2.1.10 Työasuntovähennys

Valtakunnan tuloverolain muutoksella nostettiin työasuntovähennyksen määrä 250 eurosta 450 euroon kuukaudessa verovuonna 2019. Ahvenanmaan kunnallisverotuksessa ei vähennyksen myöntämisperusteita kuitenkaan ole muutettu, joten Ahvenanmaan kunnallisverotuksessa työasuntovähennyksen määrä on 250 euroa täyttä kalenterikuukautta kohden.

2.2 Yhteisöjen ja yhteisetuuksien kunnallisvero

Kuntien jako-osuus yhteisöveroista kuuluu maakuntapäivien lainsäädäntövallan piiriin. Tästä syystä Ahvenanmaan kunnallisverolakiin on otettu säännökset verosta, jonka yhteisöt ja yhteisetuudet maksavat Ahvenanmaan kunnille.

Yhteisöjen ja yhteisetuuksien kunnallisveroprosentit

Taulukossa eri verovuosille yhteisöjen ja yhteisetuuksien kunnallisveroprosentit sekä niiden säädösnumerot.
Verovuosi Yhteisö Yhteisetuus Säädösnumero
2019 6,26 8,2945 ÅFS 49/2019
2018 6,27 8,30775 ÅFS 27/2018
2017 6,068 8,0401 ÅFS 34/2015, ÅFS 27/2018
2016 6,184 8,6576 ÅFS 19/2016
2015 7,06335 8,0724 ÅFS 35/2013
2014 7,0903 8,1032 ÅFS 35/2013
2013 7,22505 8,2572 ÅFS 35/2013

Yhteisöt ja yhteisetuudet joiden kotipaikka on Ahvenanmaalla maksavat kunnallisveron Ahvenanmaalle maakunnassa ansaitsemistaan tuloista. Sama koskee myös mantereella kotipaikan omaavia yhteisöjä ja yhteisetuuksia, jotka maksavat Ahvenanmaalle kunnallisveroa siitä osasta tuloa, joka on ansaittu Ahvenanmaalla.

Kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi Verohallinto ja maakuntahallitus myöntävät yrityksille vuosittain vapautuksia velvollisuudesta maksaa sekä Ahvenanmaan kunnallisveroa että valtakunnallisen yhteisöveron kunnille kuuluvaa osuutta. Viranomaisten periaatteena on verottaa yhteisöjä ja yhteisetuuksia Ahvenanmaalla, mikäli nämä ovat hankkineet tuloa maakunnasta, ja vastavuoroisesti verottaa yhteisöjä ja yhteisetuuksia mantereen puolella täältä saatujen tulojen osalta.

Kaksinkertainen kunnallisvero poistetaan hakemusmenettelyllä, ei veronoikaisuin. Maakuntahallitus ja Verohallinto sopivat menettelyn yksityiskohdista keskenään. Verotusta toimitettaessa esille tulevat tapaukset käsitellään Verohallinnossa huojennusasiana.

Yhteisön kunnallisvero tilitetään ja vahvistetaan soveltuvin osin sen mukaan, mitä veronkantolaissa on säädetty kuntien yhteisöveron tilittämisestä ja kuntien osuuksien vahvistamisesta.

3 Elinkeinotoiminnan tuloksen verotus

Elinkeinotoiminnan tulos lasketaan sen mukaan mitä maakuntalaissa elinkeinotoiminnan kunnallisverosta (ÅFS 42/1993) säädetään. Kyseisen lain nojalla maakunnassa sovelletaan lakia elinkeinotulon verottamisesta (SäädK 360/1968) myöhempine muutoksineen. Näin ollen elinkeinotoiminnan tulos lasketaan Ahvenanmaan kunnallisverotuksessa valtakunnallisen elinkeinoverolain mukaan. Elinkeinotoiminnan tulos lasketaan muiltakin osin pääosin samalla tavalla kuin muualla Suomessa.

4 Maa- ja metsätalouden tulojen verotus

Maatilatalouden tuloverolakia sovelletaan Ahvenanmaalla paikallisen maatilatalouden kunnallisverolain nojalla (ÅFS 41/1993, muutettu ÅFS 24/1994, 114/1998 ja 104/2006). Tämä maakuntalaki sisältää kuitenkin tiettyjä poikkeuksia valtakunnalliseen lakiin.

Maakunnallisen maatilatalouden kunnallisverolain 10 §:ssä tarkoitettujen salaojien, siltojen, patojen yms. hyödykkeiden hankintamenoista voidaan lain 7 § nojalla tehdä enintään 20 %:n poisto.

Maakunnallisen maatilatalouden kunnallisverolain 6 §:ssä sanotaan että lain 9.2 §:ssä mainitun rakennuksen ja rakennelman hankintameno voidaan vähentää myös siinä tapauksessa, että kysymyksessä on ainoastaan vuokraustoiminnassa käytetty vapaa-ajan rakennus.

5 Ahvenanmaan kiinteistöverotuksen erityispiirteitä

Kiinteistöveroa maksetaan vuosittain kunnille Ahvenanmaan maakunnan kiinteistöverolain mukaan (ÅFS 15/1993). Maakuntalain mukaan kiinteistöverolakia (SäädK 654/1992) sovelletaan tietyin poikkeuksin myös Ahvenanmaan maakunnassa.

Ahvenanmaan kiinteistöverolain 2 §:n mukaan valtakunnallisen kiinteistöverolain (SäädK 654/1992) 11 - 14 §:ssä mainitut kiinteistöveroprosentit voivat olla matalimmillaan 0,00 prosenttia, ja kiinteistöverolain 13 § 1 momentissa mainittu muiden asuinrakennusten veroprosentti voidaan määrätä enimmillään 0,90 prosenttiyksikköä korkeammaksi kuin pääasiassa vakituiseen asumiseen käytettävien rakennusten veroprosentti, kuitenkin enintään 0,90 prosenttia. Valtakunnallisen kiinteistöverolain 13 § 1 momentissa mainittua veroprosenttia ei sovelleta yksinomaan vuokralle tarjottaviin vapaa-ajan asuntoihin. Yleistä kiinteistöveroprosenttia sovelletaan verovuodesta 2018 lähtien tuulivoimalaitoksiin, joiden nimellisteho on korkeintaan 10 megavolttiampeeria, vaikka useammalla voimalaitoksella olisi yhteinen liittymäkohta sähköverkkoon (ÅFS 26/2018).

johtava veroasiantuntija Tero Määttä

toimistopäällikkö Emmelie Björkman

Sivu on viimeksi päivitetty 2.8.2019