Vahingonkorvaukset ja esinevahinkoon perustuvat vakuutuskorvaukset

Voimassaolo
Vuodesta 2012 alkaen−4.9.2014

Vahingonkorvaukset

Vahingonkorvaus voi olla pääomatuloa, ansiotuloa tai verovapaata tuloa. Jos vahingonkorvauksella korvataan verovelvollisen yksityistalouteen kuuluvaa omaisuutta, kuten koti-irtaimistoa, korvaus on verovapaa. Veronalaisen pääomatulon sijaan saatu vahingonkorvaus on veronalaista pääomatuloa.

Pankin luonnolliselle henkilölle sen johdosta, että pankki oli virheellisesti pitänyt talletukselle maksettua korkoa verovapaana, maksama vahingonkorvaus oli veronalaista pääomatuloa siltä osin, kuin se oli katsottava saaduksi veronalaisen tulon sijaan (KHO 1996 B 521).

Ratkaisussa KHO 2002/2346 tilitoimisto erehtyi osakeyhtiön nettovarallisuuden laskennassa siten, että omistajan osingosta huomattava osa tulikin verotettua ansiotulona, vaikka tilitoimiston laskelmien mukaan se olisi ollut kokonaisuudessaan pääomatuloa. Tilitoimiston vastuuvakuutuksen perusteella osakeyhtiön omistajalle maksettu vahingonkorvaus katsottiin pääomatuloksi.

Osakeyhtiö oli mitätöinyt osakepääomaa alentaen sellaiset aikanaan vaihtamatta jääneet osakkeensa, jotka oli tarkoitettu annettaviksi yhtiöön eri aikoina sulautuneiden muiden yhtiöiden osakkeenomistajille sulautumisvastikkeena. Henkilö oli omistanut yhtiöön sulautuneen toisen yhtiön osakkeita, joita hän ei ollut aikanaan vaihtanut. Hänen saamaansa korvausta osakkeenomistajan oikeusaseman menetyksestä ei pidetty veronalaisen tulon sijaan saatuna, vaan TVL 78 §:ssä tarkoitettuna verovapaana vahingonkorvauksena (KVL:024/2001).

Ratkaisussa KHO 2007:88 virheellisen veroneuvonnan johdosta saatua vahingonkorvausta ei katsottu saadun veronalaisen tulon sijaan, eikä sitä siten voitu pitää veronalaisena vahingonkorvauksena. Ratkaisussa oli kyse omaisuuden kaupan ja lahjoituksen toteuttamisen järjestyksestä. Valittu vaihtoehto johti suurempaan veron määrään kuin kaupan ja lahjoituksen toteutus toisessa järjestyksessä olisi johtanut. Korvaus ei tosiasiallisesti koskenut tulosta menevää veroa, vaan lahjoituksen veroseuraamuksia. Korvauksen jälkeenkään vahinkoa kärsineet eivät saaneet enempää varoja, kuin he olisivat saneet, jos lahjoitus ja kauppa olisi tapahtunut toisessa järjestyksessä.

Jos vahingonkorvauksella korvataan elinkeinotoiminnan tai maatalouden tulolähteeseen kuuluvalle omaisuudelle aiheutuneita vahinkoja taikka korvaus muuten saadaan elinkeinotoiminnan tai maatalouden tulon sijaan, vahingonkorvaus on kyseisen tulolähteen yritystuloa (EVL 5 § ja 50 § sekä MVL 5 §).

Esinevahinkoon perustuva vakuutuskorvaus

TVL 36 §:n 2 kohdan mukaan veronalaista tuloa ei ole esinevahingon tai muun siihen rinnastettavan vahingon johdosta saatu vahingonkorvaus, jollei sitä ole saatu veronalaisen tulon sijaan.Vakuutuskorvaus on verovapaa esimerkiksi silloin, kun vakuutuskorvauksella korvataan verovelvollisen yksityistalouteen kuuluvaa omaisuutta, kuten tavanomaista koti-irtaimistoa.

Veronalaisen pääomatulon sijaan saatu vakuutuskorvaus on lähtökohtaisesti veronalaista pääomatuloa. Jos esimerkiksi huoneistoa vuokraavalla verovelvollisella on keskeytysvakuutus ja hänen vuokraamansa huoneisto tuhoutuu tulipalossa, keskeytysvakuutuksesta vuokratulon sijaan saatu tulo on veronalaista pääomatuloa.

Metsävakuutuksesta metsätalouden pääomatulon sijaan saatu korvaus on erikseen säädetty veronalaiseksi pääomatuloksi (TVL 43.2 §).

Jos vakuutuskorvauksella korvataan elinkeinotoiminnan tai maatalouden tulolähteeseen kuuluvalle omaisuudelle aiheutuneita vahinkoja, vakuutuskorvaus on kyseisen tulolähteen yritystuloa (EVL 5 § ja 50 § sekä MVL 5 §).

Liikennevahingosta saatu vahingonkorvaus ja seisontapäiväkorvaus on yleensä verovapaata tuloa. Jos seisontapäiväkorvaus tulee veronalaisen ansiotulon tai elinkeinotulon sijaan, se on veronalaista ansiotuloa tai elinkeinotuloa.