Korkotulojen verotus

Avainsanat:

Tämä on vanha versio Versiohistoria Katso uusin versio
Voimassaolo
Vuodesta 2012 alkaen

Verovelvollisella voi olla erilaisia korkotuloja ja indeksihyvityksiä. Ne voivat olla korkotulon lähdeveron alaisia, verovapaita, tuloveron alaisia tai elinkeinotoimintaan tai maatalouteen kuuluvia.

Lähdeveron alaiset korot ovat tuloverotuksessa verovapaita

Korkotulo, josta on peritty lähdevero, ei ole yleisesti verovelvollisen luonnollisen henkilön eikä kotimaisen kuolinpesän veronalaista tuloa. Lähdeveron alaisen talletuksen tai joukkovelkakirjalainan korko on tuloverotuksessa verovapaata myös yksityiselle elinkeinonharjoittajalle.

Luonnollisen henkilön ei tarvitse ilmoittaa veroilmoituksella lähdeveron alaista talletusta, joukkovelkakirjalainaa tai niiden korkoa.Verotusmenettelylain mukainen ilmoittamisvelvollisuus ei koske myöskään verovapaita korkotuloja.

Millaiset korot ovat veronalaisia tuloverotuksessa?

Jos korkotulo ei ole lähdeveronalainen eikä verovapaa, se on veronalaista pääomatuloa tuloverotuksessa. Indeksihyvitykset rinnastetaan veronalaisiin korkotuloihin. Elinkeinotoiminnan tai maatalouden tulolähteeseen kuuluva korkotulo kuuluu jaettavaan yritystuloon, joka jaetaan ansio- ja pääomatuloksi (esim. KHO 1995/4067 B 516).

Osuuskunnan maksamiin osuuspääoman ja sijoitusosuuden korkoihin, säästöpankin lisärahastosijoituksen korkoihin sekä vakuutusyhtiön ja vakuutusyhdistyksen takuupääoman korkoihin sovelletaan erityissäännöksiä.

Jälkimarkkinahyvitys on veronalaista pääomatuloa

Jälkimarkkinahyvityksellä tarkoitetaan joukkovelkakirjan luovutuksen yhteydessä saatua tai maksettua hyvitystä, joka vastaa joukkovelkakirjan luovutusta edeltäneen koronmaksupäivän ja luovutuspäivän väliseltä ajalta kertynyttä korkoa.

Jälkimarkkinahyvitys voi kohdistua korkotulon lähdeveron alaiseen joukkovelkakirjalainaan, tuloverotuksen alaiseen joukkovelkakirjalainaan tai verovapaaseen joukkovelkakirjalainaan. Jälkimarkkinahyvitystä koskevia säännöksiä voidaan soveltaa myös hyvitykseen, jonka joukkovelkakirjalainan ostaja maksaa liikkeellelaskijalle ja joka on liikkeellelaskupäivän ja maksupäivän välisen joukkovelkakirjalainan korkokannan mukainen.

Saatu jälkimarkkinahyvitys on veronalaista pääomatuloa ja maksettu jälkimarkkinahyvitys on vähennyskelpoinen pääomatuloista (TVL 32 § ja 54 a §).

Esimerkki: Korkotulon lähdeveron alaisen joukkovelkakirjalainan arvo on 20 000 euroa  ja eräpäivä on 1.2.2009. Joukkovelkakirjalainan korko on 4 %. Verovelvollinen ostaa joukkovelkakirjalainan puolen vuoden kuluttua eräpäivästä. Tällöin hän maksaa jälkimarkkinahyvitystä joukkovelkakirjan korkokannan mukaisesti puolelta vuodelta kertyneestä korosta 400 euroa. Myyjälle 400 euroa on tuloveron alaista, pääomatulona pidettävää jälkimarkkinahyvitystä. Ostaja saa vähentää pääomatuloistaan tulonhankkimismenona maksamansa jälkimarkkinahyvityksen 400 euroa. Seuraavana vuonna korkotulon lähdevero peritään 800 euron suuruisesta korkotulosta.

Pitääkö jälkimarkkinahyvitys ilmoittaa veroilmoituksessa?

Luotto- ja rahoituslaitos ja muu ammattimaisen arvopaperikaupan tai arvopaperien välitystoiminnan harjoittaja on velvollinen toimittamaan ennakonpidätyksen suorittamastaan tai välittämästään jälkimarkkinahyvityksestä. Jälkimarkkinahyvitystä saavan luonnollisen henkilön tai kuolinpesän ei tarvitse ilmoittaa veroilmoituksessaan saamaansa jälkimarkkinahyvitystä eikä siitä toimitettua ennakonpidätystä.

Jälkimarkkinahyvitys ja siitä toimitettu ennakonpidätys luetaan verotuksessa hyväksi pankin tai muun arvopaperikaupan harjoittajan antaman vuosi-ilmoituksen perusteella. Luotto- ja rahoituslaitos sekä muu arvopaperikauppaa tai arvopapereiden välitystoimintaa harjoittava ilmoittaa Verohallinnolle ne jälkimarkkinahyvitykset, jotka vähennetään pääomatuloista tulonhankkimismenona. Sitä vastoin muunlainen vähennyskelpoinen jälkimarkkinahyvitys on ilmoitettava hyvityksen saajan veroilmoituksessa.

Sivu on viimeksi päivitetty 28.3.2013