Apurahat

Tässä ohjeessa apuraha-sanalla viitataan myös sellaisiin stipendeihin ja tunnustuspalkintoihin, jotka täyttävät apurahalle mainitut ehdot.

Seuraavat apurahat eivät ole veronalaisia:

• stipendi tai muu apuraha, joka on saatu opintoja, tieteellistä tutkimusta tai taiteellista toimintaa varten
• tunnustuspalkinto tieteellisestä, taiteellisesta tai yleishyödyllisestä toiminnasta
• eläke, jonka valtio on myöntänyt ennen vuotta 1984 ansiokkaasta tieteellisestä, taiteellisesta, yleishyödyllisestä tai muusta vastaavasta toiminnasta, ja tällaiseen eläkkeeseen liittyvä perhe-eläke (TVL 82.1 §)
• huippu-urheilijan valmennus- ja harjoitteluapuraha, joka maksetaan liikuntalain (984/79) 21 §:n nojalla valtion varoista opetus- ja kulttuuriministeriön nimeämälle huippu-urheilijalle (TVL 352/95, katso myös Urheilijan palkkiot).

Julkisyhteisöltä opintoihin, tieteeseen tai taiteeseen saatu apuraha on verovapaata

Julkisyhteisön myöntämistä stipendeistä kokonaan verovapaita ovat

• stipendi tai apuraha, joka on saatu opintoja tai tieteellistä tai taiteellista toimintaa varten valtiolta, kunnalta, muulta julkisyhteisöltä tai Pohjoismaiden neuvostolta
• tunnustuspalkinto tieteellisestä, taiteellisesta tai yleishyödyllisestä toiminnasta.

Mitkä ovat julkisyhteisöjä?

Julkisyhteisöjä ovat muun muassa

• valtio
• läänien taidetoimikunnat
• kunnat
• kuntayhtymät
• evankelisluterilainen kirkko ja ortodoksinen kirkkokunta
• Suomen Pankki
• Kansaneläkelaitos
• taiteen keskustoimikunta
• valtion tieteelliset toimikunnat, joista käytetään yhteisnimitystä Suomen Akatemia
• sosiaali- ja terveysministeriön valvonnassa toimiva työsuojelurahasto.

Valtion yliopistot ja korkeakoulut

Uuden yliopistolain (558/2009) mukaan suomalaiset yliopistot ja korkeakoulut eivät enää vuodesta 2010 alkaen ole julkisyhteisöjä. Yliopistoista 14 on itsenäisiä julkisoikeudellisia laitoksia ja 2 itsenäisiä yksityisoikeudellisia säätiöitä. Verotuksessa kumpaakaan ryhmää ei pidetä julkisyhteisönä.

Julkisyhteisöjä eivät ole tässä yhteydessä esimerkiksi

• ulkomaiset valtiot
• ulkomaiset julkisyhteisöt
• valtion tai kunnan omistamat yhteisöt, esimerkiksi osakeyhtiöt (koska ne eivät ole julkisoikeudellisia oikeussubjekteja)
• yksityistaloudelliset yhdistykset ja säätiöt, rekisteröidyt yhdistykset ja poliittiset puolueet
• Suomen Kulttuurirahasto.

Yksityisen myöntämä apuraha voi olla osittain veronalaista

Yksityisten edellä mainittuihin tarkoituksiin myöntämät stipendit, opintorahat, apurahat ja tunnustuspalkinnot ovat kokonaan verottomia, jos niiden yhteismäärä (menojen vähentämisen jälkeen) on korkeintaan yhtä suuri kuin valtion vuotuinen taiteilija-apuraha. Jos apurahoja ym. on vuodessa enemmän kuin taiteilija-apurahan verran, ylimenevä osa on veronalaista tuloa (TVL 82.2 §).

Yksityisiä myöntäjiä ovat kaikki muut paitsi julkisyhteisöt ja Pohjoismaiden neuvosto.

Apurahojen verovapaat määrät vuositasolla:

Työnantajalta saatu apuraha voi todellisuudessa olla palkkaa

Apuraha on verovapaa silloin, kun se on saatu opintoja tai tieteellistä tai taiteellista toimintaa varten. Apurahan on lisäksi oltava maksajan kannalta vastikkeeton suoritus: apurahan myöntämisestä ei saa aiheutua maksajalle taloudellista eikä muutakaan hyötyä.

Jos apurahan myöntää saajan työnantaja, suoritus on yleensä korvausta tehdystä työstä. Silloin kyse on palkasta, vaikka se maksettaisiin apurahan nimellä. Jos apuraha on annettu työssä tarvittavaa ammattitaitoa ylläpitävää tai täydentävää opiskelua varten, apuraha voidaan rinnastaa työnantajan järjestämään koulutukseen (KHO 1988 B 587 www.finlex.fi).

Apurahan veronalaisuus selvitetään tapauskohtaisesti

Muuhun tarkoitukseen kuin opintoja, tieteellistä tutkimusta tai taiteen harjoittamista varten saadut apurahat ja stipendit ovat veronalaisia. Jonkin määrätyn työn tekemistä varten saatu korvaus on veronalaista, vaikka korvaus olisi nimetty stipendiksi, esim. KHO 1976/4136 (www.finlex.fi).

Apurahan saajan tulee tarvittaessa esittää selvitys apurahan verovapaudesta. Keskeistä selvitysaineistoa ovat apurahan myöntämistä koskeva päätös tai ilmoitus, josta ilmenevät apurahan myöntämiseen mahdollisesti liittyvät ehdot.

Stipendin ja apurahan veronalaisuus ratkaistaan tapauksittain. On tärkeää erottaa tieteen ja taiteen harjoittaminen toisen lukuun tehdystä työstä. Jos kyse on toisen lukuun tehdystä työstä, apuraha on palkkaa.

Apurahan veronalaisuuden ratkaisemisessa on tärkeää muun muassa:

• kuka on apurahan saaja
• onko apuraha yleisesti haettavissa
• onko apurahan saajan ja myöntäjän välillä
• työsuhde
• onko apuraha vastike tehdystä työstä
• onko apuraha myönnetty ilman hakemusta,
• mitä selvityksiä apurahan hakijan on täytynyt esittää
• onko apurahan myöntämiseen liitetty erityisiä ehtoja
• onko apurahan myöntäjä yleishyödyllinen yhteisö.

Kuntien asukkailleen myöntämät stipendit

Kunta saattaa myöntää asukkailleen erilaisia avustuksia (esim. opiskeluavustus, vauvaraha), joita ei pidetä verovapaina TVL 92 §:n säännösten perusteella. Niiden käsittelyn verotuksessa ratkaisee suorituksen luonne, ei se, minkä nimisenä suoritus on maksettu. Vaikka suoritusta ei olisikaan maksettu stipendin, apurahan tai tunnustuspalkinnon nimellä, se voi silti olla sellainen. Silloin suoritukseen sovelletaan TVL 82 §:n säännöksiä.

Jos kunnan myöntämä suoritus katsotaan stipendiksi, se ei ole veronalaista pelkästään sillä perusteella, että kunta myöntää sen vain asukkaalleen. Verovapauden edellytysten on kuitenkin täytyttävä. Jos suoritus on saatu vain sillä perusteella, että asutaan kunnassa tai tullaan kunnan asukkaaksi, kyseessä ei ole verovapaa stipendi. Sen sijaan esimerkiksi kuntien opiskelijoille opintoja varten myöntämät stipendit ovat TVL 82.1 §:n 1 kohdan perusteella verovapaita, vaikka muu kuin kunnan asukas ei voisi stipendiä saada.

Tutkimustyöstä voi saada sekä palkkaa että apurahoja

Seuraavista toimista saadut tulot ovat veronalaista palkkaa:

• assistentti ja tutkimusassistentti
• dosentti
• amanuenssi
• tutkijaprofessori
• vanhempi ja nuorempi tutkija
• akatemiatutkija ja akatemiaprofessori (Suomen Akatemiasta annetun lain (922/2009) 9 §:ssä tarkoitetut tutkijantehtävät

Kaikki nämä tutkijat voivat kuitenkin saada tutkimustyötään varten myös verovapaita apurahoja.

Taiteilijan määritelmä

Taiteilija saa vähentää tuloistaan taiteellisesta työstä aiheutuneet kustannukset. Sen sijaan tuloa tuottamattomasta harrastustoiminnasta aiheutuneita kustannuksia ei voi vähentää.

KHO on päätöksessään 2009:106 ottanut kantaa siihen, kuka on taiteilija. Päätös koski henkilöä, jolla oli taiteellinen peruskoulutus ja usean ammattitaiteilijoille tarkoitetun järjestön jäsenyys. Hän oli harjoittanut taiteellista toimintaa monen vuoden ajan ja osallistunut kansainväliseenkin näyttelytoimintaan. Henkilö sai työeläkettä. KHO katsoi, että verovuoden toiminnan tappiollisuus ei ollut esteenä sille, että toimintaa pidettiin TVL 31.1 § 4 kohdassa tarkoitettuna taiteellisena toimintana. Taiteilija sai vähentää taiteen harjoittamisesta aiheutuneet menot luonnollisena vähennyksenä.

KHO 2009:106 (www.finlex.fi)

Vähennykset veronalaisista apurahoista

Muulta kuin julkisyhteisöltä saadun apurahan veronalaista määrää laskettaessa apurahasta vähennetään ensin siihen kohdistuvat luonnolliset vähennykset, kuten kustannukset opintomateriaalista, apuhenkilöistä, matkoista, puhtaaksikirjoituksesta ja muista välittömästi tutkimustoimintaan liittyvistä menoista.

Jos stipendi tai apuraha on annettu jotain tiettyä työtä tai tutkimusta varten, siihen ei kohdisteta muita kuin tähän työhön tai tutkimukseen liittyviä menoja. Taiteen puolella puhutaan kohdeapurahasta (vuosi-ilmoituksella koodi 01).

Toinen apurahatyyppi on elatusapuraha tai työskentelyapuraha, joka on tarkoitettu elinkustannusten rahoittamiseen (vuosi-ilmoituksella koodi 02). Oikeuskäytännön mukaan elatuksen turvaamiseksi annetusta työskentelyapurahasta ei saa vähentää tutkimustyön kustannuksia (KHO 2007/230, KHO 2010:4).

Myöskään taiteellisesta työstä johtuneet menot eivät edes osaksi kohdistu valtion taiteilija-apurahaan, joka on myönnetty työskentelyedellytysten turvaamiseksi ja parantamiseksi (KHO 1983/3028). Elatus- tai työskentelyapurahaan ei saa kohdistaa taiteellisen toiminnan menoja, vaan ne vähennetään taiteilijan muista tuloista. Jos muita tuloja ei ole, taiteilijalle vahvistetaan tappio. Sitä vastoin jos valtion taiteilija-apuraha on myönnetty tietyn työn suorittamiseksi (kohdeapuraha), tästä työstä aiheutuneet kustannukset kohdistetaan ensisijaisesti tähän apurahaan.

KHO 2007/230, KHO 2010:4 (www.finlex.fi)

Miten apurahan verotettava osuus lasketaan?

Jos apurahansaaja on saanut sekä julkisyhteisön että yksityisten myöntämiä apurahoja, niiden yhteismäärä vaikuttaa siihen, onko yksityiseltä saatu osuus verovapaata vai verotettavaa. Jos julkisyhteisöiltä ja yksityisiltä saatujen apurahojen yhteismäärä on suurempi kuin valtion vuotuinen taiteilija-apuraha, ylimenevästä määrästä on veronalaista se osa, joka on saatu yksityisiltä.

Kun apurahojen yhteismäärää lasketaan, apurahoista vähennetään ensin kustannukset. Huomioon otetaan siis apurahan nettomäärä. Jos henkilö on saanut samaa tutkimusta varten apurahaa sekä julkisyhteisöltä että muualta, tutkimuksesta aiheutuneet kustannukset jaetaan apurahojen suhteessa. Jos apurahat kohdistuvat eri tutkimuksiin, tulee kustannukset kohdistaa erikseen kuhunkin tutkimukseen.

Miten tutkimusryhmän apuraha ja kustannukset jaetaan ryhmän jäsenten kesken?

Tutkimusryhmälle myönnetystä stipendistä vähennetään ensin ryhmän menot. Sen jälkeen jäljelle jäänyt osa jaetaan ryhmän jäsenille, jotka voivat lisäksi vähentää omat menonsa. Stipendin jakamisesta työryhmän jäsenten kesken hankitaan tarvittaessa selvitys. Jos apurahan saanut tutkimusryhmä palkkaa itselleen apulaisia, näiden saama korvaus on palkkaa, vaikka sen rahoittamiseen käytettäisiin tutkimusryhmän saama apurahaa.

Minkä verovuoden tuloa apuraha on?

Apuraha on aina sen verovuoden tuloa, jona se on ensimmäisen kerran nostettavissa. Jos apuraha  todellisuudessa nostetaan vasta myöhemmin, se ei ole nostamisvuoden tuloa.

Jos apuraha on myönnetty niin, ettei siihen kohdistuvia menoja voida vähentää nostamisvuonna, voitaneen myöhempinä vuosina syntyvät menot ottaa huomioon niin, että apurahasta vähennetään kustannusvarauksia selvityksen perusteella.

Apurahan ja tunnustuspalkinnon antajan on ilmoitettava Verohallinnolle kaikki vähintään 1 000 euron suuruiset stipendit, opintorahat, kirjasto- ja näyttöapurahat sekä palkinnot (VHp 21/99 7 §).

Kirjastoapuraha on verovapaata tuloa

Kirjastoapurahojen (kirjastokorvausten) maksaminen perustuu lakiin eräistä kirjailijoille ja kääntäjille suoritettavista apurahoista ja avustuksista (236/61). Apurahoja maksetaan, koska kirjailijoiden ja kääntäjien kirjoittamia ja kääntämiä teoksia on maksutta käytettävissä yleisissä kirjastoissa.

Kirjastoapuraha on verovapaata tuloa (TVL 82.4 §). Se on työskentelyapuraha, joka on tarkoitettu taiteilijan elinkustannuksiin. Siksi siihen ei saa kohdistaa taiteellisen toiminnan kuluja.

Lainausmääriin perustuva lainauskorvaus on veronalaista ansiotuloa. Korvausta voidaan maksaa takautuvasti, joten tulontasaus saattaa tulla sovellettavaksi.

Näyttöapuraha on verovapaa apuraha kuvataiteilijoille

Kuvataiteilijoille voidaan maksaa apurahaa sen perusteella, että heidän tekemiään, julkisessa omistuksessa olevia teoksia voidaan näyttää julkisesti (laki eräistä kuvataiteen tekijöille suoritettavista apurahoista, 115/97 www.finlex.fi). Myös tämä valtion varoista maksettava apuraha on verovapaa. Näyttöapuraha on työskentelyapuraha.