Henkilöverotuksen lakimuutoksia vuodelle 2017

Antopäivä
10.2.2017
Voimassaolo
Toistaiseksi

Tuloveroasteikko sekä kunnallis- ja kirkollisveroprosentit 

Luonnollinen henkilö ja kuolinpesä maksavat valtiolle tuloveroa verotettavasta ansiotulostaan progressiivisen tuloveroasteikon perusteella. Eduskunta päättää vuosittain tuloveroasteikkolaista, jossa säädetään valtionverotuksen progressiivisesta tuloveroasteikosta. Vuodelle 2017 on vahvistettu seuraava tuloveroasteikko: 

Verotettava ansiotulo, euroa Vero alarajan kohdalla, euroa Vero alarajan ylittävästä tulon osasta, %
16 900–25 300 8 6,25
25 300–41 200 533 17,5
41 200–73 100 3 315,50 21,5
73 100– 10 174 31,5

Luonnollinen henkilö maksaa valtiolle vuodesta 2017 lukien eläketulon lisäveroa 5,85 prosenttia (6 prosenttia vuonna 2016) siltä osin kuin eläketulo vähennettynä hänelle lasketun valtionverotuksen eläketulovähennyksen määrällä ylittää 47 000 euroa (45 000 euroa vuonna 2016). Lisävero koskee ansiotulona verotettavia eläkkeitä. Lisävero suoritetaan eläkkeestä normaalisti menevän veron lisäksi. Lisävero maksetaan myös kuolinvuodelta.

Luonnollinen henkilö ja kuolinpesä maksavat kunnallisverotuksen verotettavasta tulostaan tuloveroa asuinkunnalleen. Seurakuntaan kuuluvat maksavat lisäksi ansiotuloistaan kirkollisveroa, joka peritään kunnallisverotuksen verotettavan tulon perusteella. Kunnat ja seurakunnat vahvistavat vuosittain tuloveroprosentit, joiden mukaan kunnallisvero ja kirkollisvero peritään. Vuodelle 2017 vahvistetut tuloveroprosentit ovat seuraavassa luettelossa: Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna.

Vakuutetun sairausvakuutusmaksu

Suomessa sairausvakuutetuilta peritään verojen lisäksi vakuutetun sairausvakuutusmaksu. Vakuutetun sairausvakuutusmaksu koostuu päivärahamaksusta ja sairaanhoitomaksusta.

Maksujen määrät vahvistetaan vuosittain Valtioneuvoston asetuksella. Vuonna 2017 vakuutetun sairaanhoitomaksu on 0,00 prosenttia. Jos kuitenkin vakuutettu saa eläke- ja etuustuloa tai muuta tuloa, josta ei määrätä päivärahamaksua, perittävän sairaanhoitomaksun suuruus on 1,45 prosenttia.

Vuonna 2017 palkansaajalta ja yrittäjältä perittävä päivärahamaksu on 1,58 prosenttia, jos vuotuisen palkka- ja työtulon yhteismäärä on vähintään 14 000 euroa. Päivärahamaksu peritään tällöin myös kyseisen tulorajan alittavasta tulon osasta. Jos vuotuisen palkka- ja työtulon yhteismäärä alittaa 14 000 euroa, päivärahamaksu on 0,00 prosenttia. Yrittäjän päivärahamaksun korotus on 0,06 prosenttia.

Viran puolesta tehtävät vähennykset

Verovelvollisen palkkatulosta kaavamaisena vähennettävän tulohankkimisvähennyksen määrä nousee vuodesta 2017 alkaen 620 eurosta 750 euroon. Muilta osin vähennystä koskevat säännökset säilyvät ennallaan.

Kunnallisverotuksen perusvähennys myönnetään puhtaasta ansiotulosta kunnallisverotuksen verotettavaa tuloa laskettaessa. Perusvähennyksen enimmäismäärä nousee vuodesta 2017 alkaen 3 020 eurosta 3 060 euroon. Muilta osin vähennystä koskevat säännökset säilyvät ennallaan. Muutoksen jälkeen perusvähennyksen vaikutus ulottuu päivärahatulon saajalla noin 20 100 euron vuosituloille, palkkatulonsaajalla noin 25 900 euron vuosituloille ja eläketulonsaajalle noin 22 500 euron vuosituloille.

Työtulovähennys myönnetään palkoista, työkorvauksista ja ansiotulona verotettavista käyttökorvauksista sekä yritystoiminnasta saaduista ansiotuloista. Työtulovähennyksen enimmäismäärä nousee vuodesta 2017 alkaen 1 260 eurosta 1 420 euroon. Vähennyksen kertymäprosentti nousee 11,8 prosentista 12 prosenttiin. Lisäksi vähennyksen poistumaprosentti nousee 1,46 prosentista 1,51 prosenttiin. Kun puhdas ansiotulo on noin 127 600 euroa, työtulovähennystä ei enää myönnetä.

Valtionverotuksen eläketulovähennyksen enimmäismäärää on vuoden 2017 alusta lukien kasvatettu korottamalla eläketulovähennyksen täyden määrän laskemiseksi käytettävää kerrointa 3,80:stä 3,81:ään. Lisäksi vähennyksen poistumaprosenttia on alennettu 44 prosentista 38 prosenttiin. Muilta osin vähennystä koskevat säännökset säilyvät ennallaan.

Kunnallisverotuksen eläketulovähennyksen enimmäismäärää on vuoden 2017 alusta lukien kasvatettu korottamalla eläketulovähennyksen täyden määrän laskemiseksi käytettävää kerrointa 1,39:stä 1,393:een. Lisäksi vähennyksen poistumaprosenttia on alennettu 54 prosentista 51 prosenttiin. Muilta osin vähennystä koskevat säännökset säilyvät ennallaan.

Verohallinto myöntää edellä mainitut vähennykset vähennykseen oikeutetuille viran puolesta, joten niitä ei tarvitse erikseen vaatia.

Asuntovelan korkojen vähentäminen

Luonnollisella henkilöllä on oikeus vähentää pääomatuloistaan oman tai perheen vakituisen asunnon hankintaan otetun velan korkoja. Jos vähennettävien korkojen määrä ylittää pääomatulojen määrän, korot voidaan tietyin rajoituksin vähentää alijäämähyvityksenä ansiotulon verosta.

Vuoteen 2011 asti asuntolainan korot olivat kokonaisuudessaan pääomatulosta vähennyskelpoisia. Tuloverolakia on sittemmin muutettu siten, että vähennyskelpoista on enää osa asuntovelan koroista. Vuonna 2017 vähennyskelpoista on 45 prosenttia koroista. Vähennys pienenee edelleen asteittain siten, että vuonna 2018 vähennyskelpoista on enää 35 prosenttia koroista ja vuodesta 2019 alkaen vähennyskelpoista on enää 25 prosenttia koroista. Muilta osin korkojen vähentämistä koskevat säännökset säilyvät ennallaan.

Asuntolainan korkojen vähennyskelpoisuuden rajoittaminen koskee sekä pääomatulosta vähennettäviä että ansiotulon verosta alijäämähyvityksen kautta vähennettäviä korkoja. Alijäämähyvityksen määrä on siten vuodesta 2012 alkaen 30 prosenttia vähennyskelpoisen koron määrästä. Enimmäismäärää korotetaan 2 prosenttiyksiköllä siltä osin kuin kyseessä on ensiasunnon hankintaan otetun asuntovelan korko.

Kotitalousvähennys

Vuoden 2017 alusta lukien kotitalousvähennyksenä saa vähentää 20 prosenttia maksetusta palkasta (15 prosenttia vuonna 2016) ja 50 prosenttia maksetusta työkorvauksesta (45 prosenttia vuonna 2016). Muilta osin kotitalousvähennystä koskevat säännökset säilyvät ennallaan.

Työterveyshuolto työsuhteen päättymisen jälkeen

Lakiin on vuoden 2017 alusta lukien lisätty uusi säännös työnantajan entiselle työntekijälleen järjestämän terveydenhuollon verovapaudesta (tuloverolaki 69 §:n 6 momentti). Työnantaja voi tarjota työterveyshuollon palveluita entiselle työntekijälleen verovapaasti kuuden kuukauden ajan työsuhteen päättymisestä. Työsuhteen päättymisen syyllä ei ole merkitystä työterveyshuoltopalveluiden verovapauden kannalta.

Irtisanotun työllistymistä edistävä valmennus tai koulutus

Lakiin on vuoden 2017 alusta lukien lisätty uusi säännös irtisanotun työntekijän työllistymistä edistävän valmennuksen ja koulutuksen verovapaudesta (tuloverolaki 69 a §). Etu on verovapaa, jos työnantaja on työ- tai virkasuhdetta koskevan lainsäädännön mukaan velvollinen tarjoamaan irtisanotulle työntekijälle työllistymistä edistävää valmennusta tai koulutusta. Velvoite valmennuksen tai koulutuksen tarjoamiseen on olemassa, jos työnantajalla on vähintään 30 työntekijää ja irtisanottu työntekijä on ollut yhdenjaksoisesti vähintään viisi vuotta työnantajan palveluksessa ja irtisanottu tuotannollisista ja taloudellisista syistä (ks. esimerkiksi työsopimuslain 7 luvun 13 §).

Verovapaus ei koske tilannetta, jossa työnantaja ja henkilöstö sopivat valmennuksen tai koulutuksen sijasta muusta järjestelystä, jolla edistetään irtisanottavan työllistymistä. Työnantajan maksama korvaus työllistämistä edistävän valmennuksen tai koulutuksen laiminlyönnistä on veronalaista ansiotuloa.

Työtapaturma- ja ammattitautilain mukainen haittaraha

Tuloverolain 80 §:ään on vuoden 2017 alusta lisätty uusi kohta (kohta 10), jonka mukaan vahingoittuneelle vahinkotapahtuman aiheuttamasta vammasta ja sairaudesta johtuvasta pysyvästä yleisestä haitasta maksettava haittaraha on verovapaata vakuutuskorvausta. Säännös on lisätty lakiin selvyyden vuoksi. Haittarahalla ei korvata ansionmenetystä eikä sitä saada veronalaisen tulon sijaan tai korvaukseksi elatuksen vähentymisestä.

Perustulokokeilu

Tuloverolain 92 §:ään on vuoden 2017 alusta väliaikaisesti lisätty uusi kohta (kohta 18), jonka mukaan perustulokokeilusta annetussa laissa (1528/2016) tarkoitettu perustulo ei ole veronalaista tuloa. Säännös on voimassa 31.12.2018 saakka ja liittyy vuosina 2017 ja 2018 toteutettavaan perustulokokeiluun.

Vastaanottoraha ja käyttöraha

Tuloverolain 92 §:ään on vuoden 2017 alusta lisätty uusi kohta (kohta 27), jonka mukaan veronalaista tuloa eivät ole kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta sekä ihmiskaupan uhrin tunnistamisesta ja auttamisesta annetun lain (746/2011) mukainen vastaanottoraha ja käyttöraha. Säännös vastaa vallinnutta verotuskäytäntöä.

Vapaaehtoiset eläkevakuutus- ja pitkäaikaissäästämissopimusten maksut sekä työntekijän maksamat kollektiivisen lisäeläketurvan maksut

Vuoden 2017 alusta tuli voimaan eläkelainsäädännön muutoksia. Tämän vuoksi vuoden 2017 alusta on tarkistettu myös vapaaehtoisten yksilöllisten eläkevakuutusten ja pitkäaikaissäästämissopimusten sekä työntekijän maksamien kollektiivisen lisäeläketurvan maksujen verovähennyskelpoisuuden edellytyksenä olevia eläkeikiä. Muilta osin näitä maksuja koskeviin säännöksiin ei tehty muutoksia.

Vapaaehtoisen yksilöllisen eläkevakuutuksen ja pitkäaikaissäästämissopimuksen maksujen vähennyskelpoisuuden edellytyksenä vuoden 2017 alusta lukien on, että sopimuksen mukaan vanhuuseläkettä aletaan maksaa aikaisintaan saavutettaessa syntymävuoden ja sopimuksen tekoajan perusteella alla olevan taulukon mukaan määräytyvä ikä.  

a) sopimus on tehty ennen 1 päivää tammikuuta 2013:
Syntymävuosi Eläkeikä (v)
1957 tai aiemmin 63
1958–1961 64
1962–1972 65
1973–1984 66
1985–1997 67
1998 tai myöhemmin 68
b) sopimus on tehty 1 päivänä tammikuuta 2013 tai sen jälkeen:
Syntymävuosi Eläkeikä (v)
1957 tai aiemmin 68
1958–1961 69
1962 tai myöhemmin 70

Edellä olevan taulukon b-kohdassa mainitut ikärajat ovat edellytyksenä myös työntekijän maksamien kollektiivisen lisäeläketurvan maksujen verovähennyskelpoisuudelle, jos vakuutuksen piiriin on tultu 1 päivänä tammikuuta tai sen jälkeen. Lakimuutoksella ei muutettu kollektiivisen lisäeläketurvan maksujen vähennyskelpoisuuden edellytyksenä olevaa eläkeikää tilanteissa, joissa verovelvollinen on tullut työnantajan järjestämän lisäeläketurvan piiriin ennen 1 päivää tammikuuta 2013.

Sukupolvenvaihdoksella saadun yrityksen edelleen luovutus

Tuloverolain luovutusvoittoverotusta koskevia säännöksiä on 1.1.2017 alkaen muutettu siten, että myytäessä perintönä tai lahjana saatu maatila, muu yritys tai sen osa, johon on sovellettu perintö- ja lahjaverolain sukupolvenvaihdoshuojennusta koskevia säännöksiä, huojennetun omaisuuden hankintamenona käytetään perintö- ja lahjaverolain huojennussäännösten mukaista aliarvostettua arvoa (tai hankintameno-olettamaa). Lahjan osalta säännöstä sovelletaan tilanteissa, joissa luovutus tapahtuu vähintään vuoden kuluttua lahjoituksesta. Jos luovutus tapahtuu aiemmin, sovelletaan tuloverolain 47 §:ään sisältyvää sääntöä, jonka mukaan hankintameno lasketaan tällöin lahjoittajan hankintamenosta.

Metsälahjavähennys

Lakiin on vuoden 2017 alusta lukien lisätty uudet säännökset metsälahjavähennyksestä (tuloverolaki 55 a – 55 d §). Säännöksen mukaan luonnollisella henkilöllä on oikeus tietyin edellytyksin tehdä metsätalouden puhtaasta pääomatulosta lahjana tai lahjanluonteisella kaupalla 1.1.2017 tai sen jälkeen saamastaan metsästä suorittamansa lahjaveron perusteella metsälahjavähennys.

Jos metsälahjavähennyksen edellytykset täyttyvät, verovuonna tehtävä metsälahjavähennys on lähtökohtaisesti enintään 195 000 euroa ja enintään 50 prosenttia metsätalouden puhtaasta pääomatulosta ennen metsälahjavähennyksen tekemistä. Verovuonna ja aiemmin tehtyjen metsälahjavähennysten yhteismäärä ei saa ylittää tuloverolain mukaan laskettavaa vähennyksen kokonaismäärää (vähennyspohja).

Metsälahjavähennystä on vaadittava ennen verovuodelta toimitettavan verotuksen valmistumista ja verovuodelta tehtävän vähennyksen on oltava vähintään 1 500 euroa. Tuloverolaissa säädetyin edellytyksin tehdyt metsälahjavähennykset lisätään 20 prosentilla korotettuina luovutusvuoden metsätalouden pääomatuloon, jos verovelvollinen luovuttaa metsän tai määrätyn osan siitä ennen kuin 15 vuotta on kulunut lahjoituksesta.

Perintö- ja lahjaverotus

Perintöveroa suoritetaan perintönä tai testamentilla saadusta ja lahjaveroa lahjaksi saadusta omaisuudesta. Perintö- ja lahjaverolakia on muutettu siten, että verotusta kevennettiin veroasteikkojen kaikissa portaissa. Lisäksi lahjaveroasteikkojen alaraja korottui 4 000 eurosta 5 000 euroon. Muutettuja asteikkoja sovelletaan, jos perittävä on kuollut tai lahja annettu 1.1.2017 tai sen jälkeen. Kevennykset painotettiin yritysten ja maatilojen sukupolvenvaihdosten edistämiseksi ensimmäisen veroluokan lahjaveroasteikkoon.

Kuolinpesästä tulevien osuuksien saajat luetaan kahteen veroluokkaan:

I. perinnönjättäjän aviopuoliso, suoraan ylenevässä tai alenevassa polvessa oleva perillinen, aviopuolison suoraan alenevassa polvessa oleva perillinen sekä perinnönjättäjän kihlakumppani tai avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta annetussa laissa (26/2011) tarkoitettu avopuoliso saamansa perintökaaren 8 luvun 2 §:ssä tarkoitetun avustuksen määrään asti; sekä

II. muut sukulaiset ja vieraat.

Perintöveroa maksetaan I veroluokassa seuraavan asteikon mukaan:

Verotettavan osuuden arvo euroina Veron vakioerä osuuden alarajan kohdalla euroina Veroprosentti ylimenevästä osasta
20 000–40 000 100 7
40 000–60 000 1 500 10
60 000–200 000 3 500 13
200 000–1 000 000 21 700 16
1 000 000– 149 700 19

Perintöveroa maksetaan II veroluokassa seuraavan asteikon mukaan:

Verotettavan osuuden arvo euroina Veron vakioerä osuuden alarajan kohdalla euroina Veroprosentti ylimenevästä osasta
20 000–40 000 100 19
40 000–60 000 3 900 25
60 000–200 000 8 900 29
200 000–1 000 000 49 500 31
1 000 000– 297 500 33

Lahjaveroa maksetaan I veroluokassa seuraavan asteikon mukaan:

Verotettavan osuuden arvo euroina Veron vakioerä osuuden alarajan kohdalla euroina Veroprosentti ylimenevästä osasta
5 000–25 000 100 8
25 000–55 000 1 700 10
55 000–200 000 4 700 12
200 000–1 000 000 22 100 15
1 000 000– 142 100 17

Lahjaveroa maksetaan II veroluokassa seuraavan asteikon mukaan:

Verotettavan osuuden arvo euroina Veron vakioerä osuuden alarajan kohdalla euroina Veroprosentti ylimenevästä osasta
5 000–25 000 100 19
25 000–55 000 3 900 25
55 000–200 000 11 400 29
200 000–1 000 000 53 450 31
1 000 000– 301 450 33

Lahjansaajien lahjaveroluokkaan sovelletaan perintöverotuksen lahjaveroluokkia.

Perintöverotuksessa vakuutuskorvauksen ja vastaavan taloudellisen tuen lesken vapaaosa ja 35 000 euron vapaaosa on kumottu 1.1.2017 voimaan tulleella lailla. Siirtymäsäännöksen mukaan tältä osin lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä noudatetaan kuitenkin vielä yhden vuoden ajan lain tultua voimaan. Puolison ja suoraan alenevassa polvessa olevien perillisten asemaa on helpotettu siten, että 1.1.2017 alkaen perintöverotuksen puolisovähennystä on korotettu 60 000 eurosta 90 000 euroon ja alaikäisyysvähennystä 40 000 eurosta 60 000 euroon.

Lisäksi perintö- ja lahjaverolakia on muutettu siten, että maksamatonta perintöveroa ei laiteta perintään kahteen vuoteen veron ensimmäisestä eräpäivästä lukien. Tätä perintähuojennusta sovelletaan silloin, kun veron ensimmäinen eräpäivä on 1.11.2017 tai sen jälkeen. Säännös koskee vain perintään siirtämistä eli säännös ei muuta perintöverolle laskettavia lain mukaisia viivästysseuraamuksia. Perintähuojennuksen tarkoituksena on helpottaa perintöveron maksuongelmia erityisesti tilanteissa, joissa perintö koostuu vaikeasti rahaksi muutettavista varoista.

Kiinteistöverotus

Vuodelta 2017 toimitettavassa kiinteistöverotuksessa yleisen kiinteistöveroprosentin ja vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveroprosentin vaihteluvälin ala- ja ylärajaa on korotettu. Yleisen kiinteistöveroprosentin vaihteluväli nousi 0,80 – 1,55 prosentista 0,93 – 1,80 prosenttiin ja vakituisten asuinrakennusten veroprosentti 0,37 – 0,80 prosentista 0,41 – 0,90 prosenttiin. Lisäksi kunnan tulee vahvistaa myös muiden kuin vakituisten asuinrakennusten veroprosentti, jonka vaihteluväli säädettiin 0,93 – 1,80 prosenttiin.

Rakentamattoman rakennuspaikan kiinteistöveroprosentin vaihteluväli korotettiin 1,00 – 4,00 prosentista 2,00 – 6,00 prosenttiin. Eräiden Helsingin seudun kuntien rakentamattomalle rakennuspaikalle määräämän veroprosentin on oltava vähintään 3,00 prosenttiyksikköä niiden soveltamaa yleistä kiinteistöveroprosenttia korkeampi, kuitenkin enintään 6,00 prosenttia.

Verotuksen muuttamista, veron määräämistä ja muutoksenhakua koskevien säännösten ja yleisten menettelysäännösten yhtenäistäminen

Kaikkien verolajien verotuksen muuttamista, veron määräämistä ja muutoksenhakua koskevat säännökset sekä yleiset menettelysäännökset on vuoden 2017 alusta lukien yhtenäistetty verolajikohtaisia välttämättömiä poikkeuksia lukuun ottamatta (katso hallituksen esitys 29/2016). Uusien säännösten mukaan määräaika viranomaisaloitteiselle verotuksen muuttamiselle ja verovelvollisen muutoksenhaulle on pääsääntöisesti kolme vuotta verovuoden, kalenterivuoden tai tilikauden päättymistä seuraavan vuoden alusta. Verotukseen haetaan muutosta kaikissa Verohallinnon tehtäväalaan kuuluvissa veroissa aina ensiasteena verotuksen oikaisulautakunnalta. Ennakkopäätösvalitus koskee jatkossa kaikkia verolajeja.

Vuoden 2017 alusta tuli voimaan uusi veronkantolaki sekä uusi laki oma-aloitteisten verojen verotusmenettelystä. Veronkantolaissa säädetään kaikkien Verohallinnolle suoritettavien verojen ja maksujen kannossa, maksamisessa ja perinnässä sovellettavasta menettelystä. Oma-aloitteisten verojen verotusmenettelystä annettuun lakiin on koottu oma-aloitteisten verojen yleiset veron ilmoittamista, maksamista, määräämistä ja muutoksenhakua koskevat säännökset.

OmaVero korvasi Verotili-palvelun

Verotililaki on kumottu vuoden 2017 alusta. Verohallinnon uusi verkkopalvelu OmaVero on korvannut Verotili-palvelun. Verohallinnon nykyiset sähköiset asiointipalvelut siirtyvät OmaVeroon vaiheittain. Vuoden 2017 alusta lukien OmaVerossa voi antaa ilmoituksen oma-aloitteisista veroista (esimerkiksi työnantajasuorituksista), antaa lahjaveroilmoituksen sekä ilmoittaa tilinumeron. Tutustu OmaVeroon osoitteessa vero.fi/omavero.