Sairausvakuutusmaksu vuonna 2014

Antopäivä
8.1.2014
Voimassaolo
Toistaiseksi

Sairausvakuutusmaksu on jaettu sairaanhoitomaksuun ja päivärahamaksuun. Sairaanhoitomaksua peritään kunnallisverotuksessa verotettavan ansiotulon perusteella. Päivärahamaksua peritään ennakonpidätyksen alaisesta palkkatulosta sekä työtulosta. Maksut on laskettu mukaan verokortin pidätysprosenttiin ja ennakkoveron määrään.

Sairaanhoitomaksu

Sairaanhoitomaksun määrä

Vuonna 2014 sairaanhoitomaksun määrä on 1,32 %. Maksua peritään kuitenkin 0,17 prosenttiyksikköä enemmän niistä tuloista, joista ei tarvitse maksaa päivärahamaksua (ks. Päivärahamaksu). Vuonna 2014 korotetun maksun määrä on 1,49 %.

Sairaanhoitomaksun perusteena olevat tulot

Palkansaajan ja eläkeläisen sairaanhoitomaksun perusteena on kunnallisverotuksessa verotettava tulo.
Yrittäjän ja joissakin tapauksissa myös apurahansaajan sairaanhoitomaksun perusteena ovat eläkelain mukaiset työtulot.

Jos yrittäjä on YEL/MYEL-vakuutettu, sairaanhoitomaksun perusteena on yrittäjän tai maatalousyrittäjän eläkelain mukainen kunkin vuoden vahvistettu työtulo. Työtulo otetaan huomioon siltä osin, kuin se korvaa seuraavat tulot:

  • palkka, jonka verotusyhtymän tai elinkeinoyhtymän osakas tai hänen perheenjäsenensä saa yhtymästä
  • palkka, jonka perheenjäsen tai kuolinpesän osakas saa yritystoiminnasta tai maataloudesta
  • yhtiön maksama palkka sellaiselle työntekijälle, jota ei pidetä ko. yhtiöön työsuhteessa olevana
  • omasta yrityksestä saatu työkorvaus ja käyttökorvaus
  • elinkeinotoiminnasta tai maataloudesta saatu ansiotulo-osuus
  • verotusyhtymän tai elinkeinoyhtymän osakkaan saama ansiotulo-osuus
  • porotalouden ansiotulo
  • hankintatyön arvo
  • ansiotulo-osuus osakkaan yhtiöstä saamasta osingosta sekä peitelty osinko sellaiselle työntekijälle, jota ei pidetä yhtiöön työsuhteessa olevana.

Vuodesta 2009 alkaen myös apurahalla työskentelevä voi olla MYEL-vakuutettu. Apurahansaajan vahvistetusta MYEL-työtulosta peritään sairaanhoitomaksua. Sairaanhoitomaksu peritään työtulosta siltä osin, kuin se korvaa apurahan.

Päivärahamaksu

Päivärahamaksu peritään työtuloista, joiden perusteella vakuutettu on yleensä oikeutettu sairausvakuutuksen päivärahaetuuksiin. Eläke- ja etuustuloista ei peritä päivärahamaksua. Päivärahamaksua ei myöskään peritä kuolinpesiltä eikä verovuonna kuolleilta.

Päivärahamaksun määrä

Päivärahamaksun määrä vuonna 2014 on 0,84 % työtulosta. Yrittäjän YEL-työtulosta maksetaan korotettua maksua. Korotus on 0,13 prosenttiyksikköä, joten maksun määrä YEL-työtulosta on 0,97 %.

Päivärahamaksun perusteena olevat tulot – palkansaaja

Päivärahamaksua peritään veronalaisista palkkatuloista ja työtuloista. Maksua peritään myös työkorvauksesta, merityötulosta, urheilijan palkkiosta, omais- ja perhehoitajan palkkiosta, vakuutuspalkasta sekä sairauskassan maksamasta täydennyspäivärahasta ja työsuhteessa saadusta palvelurahasta.

Päivärahamaksua ei kuitenkaan peritä seuraavista suorituksista, vaikka ne olisivat veronalaisia:

  • henkilökuntaetu
  • työsuhdelainan korkoetu
  • henkilöstöannista saatu etu, jos etu on henkilökunnan enemmistön käytettävissä
  • työsuhdeoptiosta tai ns. synteettisestä optiosta saatu etu
  • odotusajan palkka (ks. työsopimuslain 2 luvun 14 §:n 1 momentti)
  • työ- tai virkasuhteen päättämisestä maksettava korvaus ja muu vahingonkorvaus
  • luento- ja esitelmäpalkkio, kokouspalkkio ja hallintoelimen jäsenyydestä saatu palkkio, jos palkkio ei perustu työ- tai virkasuhteeseen eikä siitä tarvitse henkilöön sovellettavien työeläkelakien mukaan maksaa työntekijän eläkemaksua
  • henkilöstörahastolaissa tarkoitettu voittopalkkioerä tai rahastosta nostettu rahasto-osuus
  • voittopalkkio, joka maksetaan yhtiökokouksen päätöksellä koko henkilöstölle.

Päivärahamaksu on muuttunut 1.1.2011 alkaen ikäperusteiseksi. Päivärahamaksua ei määrätä alle 16-vuotiaille eikä yli 67-vuotiaille maksetuista palkoista, työkorvauksista ja muista päivärahamaksun perusteena olevista suorituksista. Velvollisuus maksaa päivärahamaksua alkaa 16-vuoden iän täyttämistä seuraavan kalenterikuukauden alusta ja päättyy sen kalenterikuukauden jälkeen, jona vakuutettu täyttää 68 vuotta. Alle 16- ja yli 67-vuotias maksavat korotettua sairaanhoitomaksua, koska sairaanhoitomaksu on maksettava korotettuna suorituksista, joista ei makseta päivärahamaksua.

Päivärahamaksun perusteena olevat tulot – yrittäjä ja apurahansaaja

Jos yrittäjä tai apurahansaaja on YEL/MYEL-vakuutettu, päivärahamaksun perusteena on yrittäjän tai maatalousyrittäjän eläkelain mukainen kunkin vuoden vahvistettu työtulo. Työtulo otetaan huomioon siltä osin, kuin se korvaa seuraavat tulot:

  • palkka, jonka verotusyhtymän tai elinkeinoyhtymän osakas tai hänen perheenjäsenensä saa yhtymästä
  • palkka, jonka perheenjäsen tai kuolinpesän osakas saa yritystoiminnasta tai maataloudesta
  • yhtiön maksama palkka sellaiselle työntekijälle, jota ei pidetä yhtiöön työsuhteessa olevana
  • omasta yrityksestä saatu työkorvaus
  • elinkeinotoiminnasta tai maataloudesta saatu ansiotulo-osuus
  • verotusyhtymän tai elinkeinoyhtymän osakkaan saama ansiotulo-osuus
  • porotalouden ansiotulo
  • hankintatyön arvo
  • apuraha.

Jos vakuutettu on vapautettu YEL/MYEL-vakuuttamisvelvollisuudesta tai hänen ei muusta syystä tarvitse ottaa vakuutusta, päivärahamaksun perusteena on yllä kuvattu työtulo ja sen ulkopuolelle jäävä palkkatulo.

Päivärahamaksu vähennyksenä

Perityn päivärahamaksun saa vähentää verotuksessa. Vähennyksen saa puhtaasta ansiotulosta valtion- ja kunnallisverotuksessa. Verohallinto tekee vähennyksen viran puolesta.

Sairausvakuutusmaksu ulkomaantulosta

Suomessa asuva henkilö on yleensä velvollinen maksamaan sairausvakuutusmaksun (päivärahamaksun ja sairaanhoitomaksun) myös ulkomailta saamastaan tulosta. Jos henkilö on Suomessa vakuutettu ja ulkomaanpalkkaan soveltuu tuloverolain 77 §:n kuuden kuukauden sääntö, sairausvakuutusmaksu määrätään vakuutuspalkasta. Jos vakuutuspalkkaa ei ole määritelty, maksut määrätään vuodesta 2011 alkaen EPL 13 §:ssä tarkoitetusta ennakonpidätyksen alaisesta palkasta. Vuoden 2010 loppuun asti maksujen peruste on ollut viimeksi mainituissa tapauksissa rahapalkka. Muutos tarkoittaa käytännössä sitä, että myös luontoisetujen arvo lasketaan mukaan päivärahamaksujen määräytymisperusteeseen.

Jos työntekijä ei ole Suomessa vakuutettu, ulkomailta saadusta palkasta ei makseta sairausvakuutusmaksua. Maksuvelvollisuutta ei ole myöskään, jos työntekijä on EU:n sosiaaliturva-asetuksen (1408/71, 1.5.2010 alkaen 883/2004) tai muun kansainvälisen sosiaaliturvasopimuksen mukaan vakuutettu ulkomaisessa työskentelyvaltiossa eikä Suomessa.

Sairaanhoitomaksu maksetaan myös ulkomaisesta eläkkeestä. Jos henkilö saa eläkettä toisesta EU/ETA-maasta tai Sveitsistä, sairaanhoitomaksu ei kuitenkaan saa ylittää Suomesta saatavan eläkkeen määrää.
Ulkomailta saadun eläkkeen osalta säännökset ovat hieman täsmentyneet 1.1.2011 lukien.

Sairaanhoitomaksua määrättäessä ei oteta huomioon toisesta EU/ETA-maasta tai Sveitsistä maksettua sosiaaliturva-asetuksen tai perusasetuksen mukaista eläkettä jos:

  1. henkilölle ei makseta Suomesta sosiaaliturva-asetuksen tai perusasetuksen mukaista eläkettä tai
  2. henkilö on työskennellessään ulkomaaneläkettä maksavassa maassa maksanut työtulojensa perusteella vakuutusmaksua eläkeaikaisten sairaanhoitomaksujen rahoittamiseksi.

Suomessa työskentelevän ulkomailta saamasta eläkkeestä ei määrätä sairaanhoitomaksua, jollei henkilö saa eläkettä myös Suomesta.

Rajoitetusti verovelvollisen sairausvakuutusmaksu

Rajoitetusti verovelvolliselta työntekijältä peritään Suomesta saadusta tulosta sairausvakuutusmaksu (päivärahamaksu ja sairaanhoitomaksu), jos hän on Suomessa vakuutettu. Suomeen ulkomailta työskentelemään tuleva on Suomessa vakuutettu, jos hän tulee työskentelemään Suomeen vähintään 4 kuukauden ajaksi eikä hänellä ole kotimaastaan lähetetyn työntekijän todistusta (esim. E 101/A1). Eräät erityisryhmät kuten kuljetusliikkeen matkustava henkilökunta, merimiehet ja lentohenkilöstö voivat eräin edellytyksin olla Suomessa vakuutettuja, vaikka työ ei tapahtuisikaan Suomessa.

Rajoitetusti verovelvollisen työntekijän sairausvakuutusmaksun perusteena on lähdeverolain mukainen palkka. Poikkeuksellisesti maksu määrätään yleensä vakuutuspalkasta, jos kyse on sellaisesta Suomesta ulkomaille lähetetystä henkilöstä, jonka komennus on kestänyt niin pitkään, että hänestä on jo tullut Suomessa rajoitetusti verovelvollinen.

Rajoitetusti verovelvolliselle eläkkeensaajalle voidaan määrätä sairaanhoitomaksu Suomesta saadusta eläkkeestä vain, jos hän asuu EU/ETA-alueella tai Sveitsissä. Maksun periminen edellyttää lisäksi, että Suomi vastaa sairaanhoitokustannusten korvaamisesta uudelle asuinvaltiolle EU:n sosiaaliturva-asetuksen 1408/71 tai 883/2004 perusteella. Maksu jää tällöinkin usein määräämättä sen vuoksi, että eläkkeensaajan tulo ei nouse kunnallisverotuksessa verotettavaan määrään.

Esimerkkejä sairaanhoitomaksun ja päivärahamaksun laskemisesta.

Esimerkki 1 (palkansaaja, jolla on vain rahapalkkaa)

Palkansaajan palkka on 30 000 euroa. Vähennysten jälkeen hänen kunnallisverotuksessa verotettava tulonsa on 24 000 euroa.

Päivärahamaksun määrä on 252 euroa (30 000 x 0,84 %).

Sairaanhoitomaksun määrä on 316,80 euroa (24 000 x 1,32 %).

Esimerkki 2 (eläkeläinen, jolla on vain eläketuloja)

Eläkkeensaajan eläke on 16 000 euroa. Hänellä ei ole verovuonna muuta tuloa. Kunnallisverotuksessa verotettava tulo perusvähennyksen ja eläketulovähennyksen jälkeen on 11 118,60 euroa.

Sairaanhoitomaksun määrä on 165,67 euroa (11 118,60 x 1,49 %). Summa muodostuu 1,32 %:n sairaanhoitomaksusta ja 0,17 %:n korotetusta sairaanhoitomaksusta.

Päivärahamaksua eläketulosta ei määrätä.

Esimerkki 3 (eläkeläinen, jolla on eläkettä ja palkkioita)

Eläkkeensaajan eläke on 21 000 euroa. Sen lisäksi hänellä on 5 000 euroa palkkioita, jotka verotetaan palkkana. Vähennysten jälkeen kunnallisverotuksessa verotettava tulo on 24 000 euroa.

Päivärahamaksua peritään 5 000 euron palkkiosta.
Maksun määrä on 42 euroa (5 000 x 0,84 %).

Sairaanhoitomaksu määrätään kunnallisverotuksessa verotettavasta tulosta, joka tässä on 24 000 euroa. Sairaanhoitomaksun määrä on 316,80 euroa (24 000 x 1,32 %). Eläketulosta määrätään korotettu sairaanhoitomaksu. Se lasketaan kunnallisverotuksessa verotettavan tulon ja päivärahamaksun perusteena olevan tulon erotuksesta. Korotetun sairaanhoitomaksun määrä on 32,30 euroa ([24 000 – 5 000] x 0,17 %).

Sairaanhoitomaksun määrä on yhteensä 349,10 euroa (316,80 + 32,30).

Esimerkki 4 (yrittäjä, jolla on palkkaa sekä YEL-tuloa)

Yrittäjän saama palkka yritystoiminnasta on 22 000 euroa. Lisäksi hänellä on muualta saatua palkkaa 5 000 euroa. Yrittäjän eläkelain mukainen vahvistettu YEL -työtulo on 20 000 euroa.

Päivärahamaksu lasketaan vahvistetun YEL -työtulon ja muun palkan yhteismäärästä (20 000 + 5 000).

Päivärahamaksun määrä on 210 euroa (25 000 x 0,84 %), johon lisätään YEL-työtulon osalta korotettua päivärahamaksua 26 euroa (20 000 x 0,13 %).

Päivärahamaksun määrä on yhteensä 236 euroa (210 + 26).

Sairaanhoitomaksu peritään YEL -työtulon (20 000 euroa) ja muun tulon (5 000 euroa) perusteella. Tuloista tehdään samat vähennykset kuin kunnallisverotuksessa verotettavaa tuloa laskettaessa. Vähennysten jälkeen tulo on 21 000 euroa.

Sairaanhoitomaksun määrä on 277,20 euroa (21 000 x 1,32 %).

Esimerkki 5 (apurahansaaja)

Tutkija saa julkisyhteisöiltä tutkimustyötään varten yhteensä 25 000 euroa apurahaa, joka on verotuksessa verovapaata tuloa. Hänellä ei ole muita tuloja. Hänen vahvistettu MYEL-työtulonsa on 25 000 euroa.

Päivärahamaksun määrä on 210 euroa (0,84 % x 25 000).

Sairaanhoitomaksun perusteena on MYEL-työtulo, josta tehdään kunnallisverotuksen vähennykset. Tässä esimerkissä maksun perusteena oleva tulo on 21 692,50 euroa.

Sairaanhoitomaksun määrä on 286,34 euroa (21 692,50 x 1,32 %).

Maksut peritään, vaikka apurahansaajalla ei ole verotettavaa tuloa.

Esimerkki 6 (apurahansaaja, jolla on apurahaa ja palkkatuloa)

Tutkija saa julkisyhteisöltä tutkimustyötään varten 12 000 euroa apurahaa, joka on verovapaata tuloa. Lisäksi hän saa palkkaa muusta työstään 30 000 euroa. Hänen MYEL-työtulokseen on vahvistettu 12 000 euroa.

Päivärahamaksun määrä lasketaan MYEL-työtulon ja palkan perusteella. Maksun määrä on 352,80 euroa (0,84 % x [12 000 + 30 000]).

Kunnallisverotuksen verotettava ansiotulo on veronalaisesta tulosta tehtyjen vähennysten jälkeen 24 644,79 euroa. Sairausvakuutuksen maksuja laskettaessa otetaan kuitenkin huomioon myös MYEL-työtulo, vaikka sitä vastaava apuraha on verovapaata. Sairaanhoitomaksun perusteeksi saadaan tässä esimerkissä vähennysten jälkeen 36 644,79 euroa.

Sairaanhoitomaksun määrä on 483,71 euroa (36 644,79 x 1,30 %).



Sivu on viimeksi päivitetty 8.1.2014