Kotitalous työn teettäjänä

Voimassaolo
- 11.1.2017

1 Kotitalous työn teettäjänä

Kotitalous voi teettää töitä ulkopuolisella esimerkiksi hankkimalla siivoojan, lastenhoitajan tai remonttimiehen. Kotitalous voi teettää työn palkkaamalla henkilön kyseiseen työhön tai tilaamalla työn ulkopuoliselta yritykseltä tai yrittäjältä. Yrityksellä tarkoitetaan tässä lähinnä osakeyhtiötä sekä avointa ja kommandiittiyhtiötä. Yrittäjällä tarkoitetaan tässä henkilöä, joka harjoittaa toimintaa yleensä toiminimellä ammatin- tai liikkeenharjoittajana.

Kotitalouden oikeuksien ja velvoitteiden kannalta työskentelytilanteet voidaan jakaa kolmeen eri ryhmään:

  • Kotitalous ostaa työn ennakkoperintärekisteriin kuuluvalta yritykseltä tai yrittäjältä (katso jäljempänä kohta 1.)
  • Kotitalous ostaa työn yritykseltä tai yrittäjältä, joka ei kuulu ennakkoperintärekisteriin (katso jäljempänä kohta 2.)
  • Kotitalous palkkaa yksityisen henkilön työsuhteeseen (katso jäljempänä kohta 3.)

Myös kotitalouden on tunnistettava miten työsuhteessa työskentely eroaa työskentelystä muussa toimeksiantosuhteessa.

Jos kotitalous palkkaa esimerkiksi siivoojan, rakennusmiehen tai kotiapulaisen, kotitaloudesta tulee tällöin työntekijän työnantaja. Aina ei ole selvää onko kysymyksessä työsuhde vai muu toimeksiantosuhde. Kysymyksessä on yleensä työsuhde, jos

  • kotitalous määrää milloin, miten ja missä työ tehdään
  • kotitalous hankkii tarveaineet
  • työntekijä ei voi laittaa työhön sijaista vaan hänen on työskenneltävä henkilökohtaisesti
  • työntekijälle maksetaan lomakorvausta ja palkkaa sairausajalta sekä
  • kotitalous maksaa työntekijän eläke- ja tapaturmavakuutusmaksut.

Työnantajaominaisuudessa työntekijälle maksettua suoritusta kutsutaan palkaksi. Kun työhön perustuva suoritus maksetaan muutoin kuin työsuhteessa yrittäjälle tai yritykselle, suoritusta ei kutsuta palkaksi. Erotukseksi palkasta yritykselle tai yrittäjälle maksettua suoritusta kutsutaan ennakkoperintälaissa (ennakkoperintälaki 25 §) työkorvaukseksi.

Lisätietoja: Palkkaa vai työkorvausta

1.1 Palkka.fi - maksuton palkanlaskentaohjelma netissä

Palkka.fi-palvelua voi käyttää, jos palkkaa kotiin työntekijän tai ostaa yritykseltä työsuoritteen tai palvelun. Palvelussa on linkki yhteisötietojärjestelmään (www.ytj.fi), josta voi helposti tarkastaa laskuttavan yrityksen ennakkoperintärekisteriin kuulumisen.

Palkka.fi-palvelun avulla voi laskea palkat sivukuluineen ja tulostaa palkkalaskelmat. Palvelu laskee myös työnantajamaksut: ennakonpidätykset ja sosiaaliturvamaksut sekä työeläkemaksut. Palvelu lähettää Verohallintoon, työeläkeyhtiöihin ja Työttömyysvakuutusrahastoon ilmoitukset automaattisesti. Palvelun kautta voi ilmoittaa kotitalousvähennyksen Verohallintoon laskuista sekä palvelun avulla lasketuista palkoista.

Kotitalousvähennysilmoitus lähtee automaattisesti esitäytetylle veroilmoitukselle. Lisää tietoa palvelusta osoitteessa www.palkka.fi ja neuvontanumerosta 029 497 034.

2 Ennakkoperintärekisteri

Ennakkoperintärekisteri on Verohallinnon ylläpitämä rekisteri. Siihen merkitään elinkeinotoimintaa harjoittavia verovelvollisia. Yhtiön tai toiminimen muodossa toimiminen ei kuitenkaan välttämättä merkitse sitä, että asianomainen olisi merkitty rekisteriin. Yrittäjiä, joilla on laiminlyöntejä verotuksessaan, ei ole merkitty rekisteriin tai ne on poistettu rekisteristä. Yritys voi myös omasta aloitteestaan olla hakeutumatta rekisteriin tai poistua siitä. Esimerkiksi tilapäispalkkioita saava voi pitää parempana ratkaisuna olla hakeutumatta rekisteriin.

Työn teettäjä voi tarkistaa työn suorittajan rekisteröintiaseman Internetistä yritys- ja yhteisötietojärjestelmän julkisesta tietopalvelusta www.ytj.fi. Palvelu on maksuton ja tietoja voi hakea joko yrityksen nimellä tai Y-tunnuksella. Jos haet nimellä, palvelu antaa ensin yrityksen Y-tunnuksen. Tiedot aukeavat näkyviin, kun klikkaat tätä. Rekisteriin merkinnän voi lisäksi tarkistaa Verohallinnon palvelunumerosta 029 497 030.

Lisätietoja: Ennakkoperintärekisteriin merkitsemisen edellytykset ja rekisteristä poistamisen perusteet

2.1 Kotitalous ostaa työn yritykseltä tai yrittäjältä, joka kuuluu ennakkoperintärekisteriin

Jos kotitalous ostaa työn sellaiselta yritykseltä tai yrittäjältä, joka kuuluu ennakkoperintärekisteriin, työn teettämisestä ei seuraa sille mitään velvoitteita Verohallinnolle eikä eläkevakuutus- tai tapaturmavakuutusyhtiöille.

Tällöin kotitaloudella on oikeus kotitalousvähennykseen, jos työ on sellaista, että vähennyksen edellytykset täyttyvät. Vähennys voidaan ottaa huomioon jo maksuvuoden verokortin ennakonpidätysprosentissa. Verokortin ennakonpidätysprosentin muutoksen voi tehdä sähköisesti verkossa: www.vero.fi/verokortti. Jos vähennyksen haluaa huomioon otetuksi vasta lopullisessa verotuksessa, niin sen voi ilmoittaa verotusta varten Verohallinnolle Palkka.fi -palvelun avulla sähköisesti heti, kun työ on tehty ja lasku maksettu. Asiakkaan tiedot välittyvät tällöin suoraan esitäytetylle veroilmoitukselle.

Lisätietoja: Kotitalousvähennys, Verohallinnon ohje

2.2 Kotitalous ostaa työn yritykseltä tai yrittäjältä, joka ei kuulu ennakkoperintärekisteriin

Jos kotitalous ostaa työn ennakkoperintärekisteriin kuulumattomalta yritykseltä tai yrittäjältä ja työn osuus samalta yritykseltä on yli 1500 euroa vuodessa, kotitalous on velvollinen toimittamaan maksamastaan määrästä ennakonpidätyksen. Sosiaaliturvamaksua ei tarvitse maksaa.

Kotitalous ei saa kotitalousvähennystä, koska työn tekijä ei kuulu ennakkoperintärekisteriin.

2.3 Ennakonpidätyksen toimittaminen

Jos työn tekijä on ennakkoperintärekisteriin merkitsemätön henkilö, ennakonpidätys toimitetaan hänen sivutuloverokorttinsa mukaan tai verotoimiston hänelle antaman muun verokortin mukaan. Jos luonnollinen henkilö ei esitä lainkaan verokorttia, ennakonpidätys toimitetaan 60 %:n suuruisena.

Jos työn tekee osakeyhtiö, avoin yhtiö, kommandiittiyhtiö tai muu vastaava yhteisö tai yhtymä, ennakonpidätys toimitetaan 13 %: n suuruisena.

Ennakonpidätys lasketaan laskun määrästä, josta on vähennetty arvonlisäveron osuus. Työn suorittamisesta aiheutuneita kustannuksia tai tavaroiden osuutta ei pääsääntöisesti vähennetä laskun määrästä ennen ennakonpidätyksen toimittamista. Ainoa poikkeus ovat työn suorittamisesta aiheutuneet työmatkakustannusten korvaukset (päivärahat, ateriakorvaukset, hotellimaksut, kilometrikorvaukset ja esimerkiksi lentoliput ja junaliput). Ne voidaan vähentää laskun määrästä ennen ennakonpidätyksen toimittamista, kun maksetaan työkorvausta luonnolliselle henkilölle eli muulle kuin esimerkiksi osakeyhtiölle ja avoimelle tai kommandiittiyhtiölle edellyttäen etteivät ne ylitä Verohallinnon vuosittain vahvistamia määriä. On huomattava kuitenkin, etteivät nämä kustannusten korvaukset ole verovapaita muille kuin työsuhteessa oleville, vaikka ne Verohallinnon päätöksellä on vapautettu ennakonpidätyksen toimittamisesta. Vuosi-ilmoituksella ne näin ollen ilmoitetaan kuten muutkin työkorvaukset (ks. kohta 2.4.).

2.4 Vuosi-ilmoituksen antaminen

Ennakkoperintärekisteriin kuulumattomalle henkilölle tai yritykselle maksetut suoritukset ja toimitetut ennakonpidätykset on ilmoitettava Verohallinnolle vuosi-ilmoituksella VEROH 7801. Suorituslajiksi merkitään ”muun suorituslajin tunnus” H. Maksetun suorituksen euromäärä merkitään kohtaan 14. Tähän sisällytetään myös mahdollisesti ilman ennakonpidätystä maksetut matkakustannusten korvaukset.

Lisätietoja: Vuosi-ilmoituslomakkeet

Vuosi-ilmoituksen antamisen lisäksi kotitalouden ei tarvitse huolehtia muista velvoitteista kuten esimerkiksi työn tekijän vakuuttamisesta.

2.5 Ulkomainen yritys tai yrittäjä työn suorittajana

Ulkomaiselle yritykselle tai yrittäjälle maksetuista suorituksista tulee periä lähdevero. Lähdeveron määrä on 35 %, jos työkorvaus on maksettu ulkomailla asuvalle liikkeen- ja ammatinharjoittajalle. Osakeyhtiötä, avointa tai kommandiittiyhtiötä vastaavalle ulkomaiselle yritykselle maksetusta työkorvauksesta lähdeveron määrä on 13 %. Lähdevero maksetaan Verohallinnon tilille ennakonpidätyksen tapaan (ks. kohta 2.3.3).

Lähdeveron voi jättää perimättä seuraavissa tilanteissa:

  • ulkomainen yritys tai yrittäjä on merkitty Suomen ennakkoperintärekisteriin; tai
  • ulkomainen yritys tai yrittäjä esittää maksajalle lähdeverokortin, jonka mukaan lähdeveroa ei tarvitse periä.

Työn teettäjä voi jättää lähdeveron perimättä myös silloin, kun ulkomainen yritys tai yrittäjä esittää selvityksen siitä, ettei sille synny Suomeen kiinteää toimipaikkaa. Jos työkorvausta maksetaan kuitenkin tehdystä talonrakennus-, maanrakennus-, vesirakennus- tai muusta rakennustyöstä, asennus- tai kokoonpanotyöstä, laivanrakennustyöstä, kuljetustyöstä tai siivous-, hoiva- tai hoitotyöstä, tai näille aloille vuokratusta työvoimasta, lähdeveron voi jättää perimättä vain, jos ulkomainen yritys tai yrittäjä on merkitty Suomen ennakkoperintärekisteriin tai esittää lähdeverokortin, jonka mukaan lähdeveroa ei tarvitse periä.

Esimerkki: Kotitalous maksaa asunnossaan tehdystä remontista työkorvausta virolaiselle Rakennus Oy:lle 10 000 euroa, joka on Suomen osakeyhtiötä vastaava ulkomainen yritys. Rakennus Oy:tä ei ole merkitty Suomen ennakkoperintärekisteriin eikä sille ole haettu lähdeverokorttia. Kotitalouden on perittävä työkorvauksesta 13 %:n suuruinen lähdevero eli 1 300 euroa.

3 Kotitalous teettää työn palkkaamallaan työntekijällä

3.1 Verotus

3.1.1 Ennakonpidätyksen toimittaminen

Jos kotitalous maksaa palkkaa ja muita etuuksia samalle henkilölle yhteensä yli 1 500 euroa vuodessa, kotitalouden on toimitettava maksamastaan palkasta ennakonpidätys ja maksettava työnantajan sosiaaliturvamaksu.

Ennakonpidätys toimitetaan siten, että kotitalous laskee bruttopalkan perusteella ennakonpidätyksen määrän, vähentää sen rahapalkasta ja maksaa määrän Veronhallinnolle. Myös mahdollisesta palkkaennakosta (förskotista) on toimitettava ennakonpidätys. Pidätysprosentin määrä näkyy palkansaajan verokortista.

Jos kyseessä on ulkomailta Suomeen alle puoleksi vuodeksi tullut työntekijä, tulee palkasta toimittaa lähdevero lähdeverokortin ohjeiden mukaisesti. Ulkomailta Suomeen tulleen työntekijän palkasta suoritettava työnantajan sosiaaliturvamaksun suorittamisvelvollisuus on myös erilainen, jos kyseessä on ulkomainen työntekijä.

Lisätietoja sosiaaliturvamaksusta: Vero.fi /kansainväliset tilanteet.

Rahapalkan lisäksi palkka voidaan maksaa luontoisetuna kuten esimerkiksi ravintoetuna. Verohallitus vahvistaa vuosittain luontoisetujen raha-arvot, joista saa tiedon internetistä vero.fi. Luontoisetujen raha-arvo lisätään rahapalkan määrään ja ennakonpidätys toimitetaan raha-palkan ja luontoisetujen yhteismäärästä.

Esimerkki: 
Rahapalkka 2000 euroa
Ravintoetu 110 euroa
Yhteensä 2110 euroa

Työntekijän ennakonpidätysprosentti on 25.  Ennakonpidätyksen määrä lasketaan 2110 eurosta, joten se on 527,50 euroa. Tämän summan kotitalous maksaa Verohallinnolle ja loput työntekijälle vähennettynä työntekijän eläkemaksun ja mahdollisen työttömyysvakuutusmaksun määrällä.

Palkan perusteena voi olla työaika (tunti- tai kuukausipalkka) tai työmäärä (urakkapalkka). Palkkaan luetaan myös erilaiset ylityö- tai muut lisät, lomaraha ja lomakorvaus. Jos palkka maksetaan pelkkänä luontoisetuna, ei ennakonpidätystä voi toimittaa, sen sijaan työnantajan sosiaaliturvamaksu luontoisetujen raha-arvosta on maksettava.

3.1.2 Ennakonpidätys päätoimesta

Jos työntekijä työskentelee päätoimisesti ja antaa kotitaloudelle päätoimen verokortin, ennakonpidätys toimitetaan tämän verokortin mukaisesti.

Päätulon verokortissa on yleensä perus- ja lisäprosentti. Lisäksi verokortissa on palkkakausikohtainen tuloraja, johon asti työnantaja voi käyttää perusprosenttia kunakin palkkakautena. Lisäprosenttia käytetään siihen osaan tuloja, jotka palkkakautena ylittävät verokorttiin merkityn tulorajan.

Vaihtoehtoisesti työntekijä voi valita ennakonpidätyksen toimittamistavakseen yhteen tulorajaan perustuvan ennakonpidätyksen (vaihtoehto B). Tällöin kotitalous käyttää perusprosenttia verokorttiin merkittyyn tulorajaan asti. Sen jälkeen loppuvuonna kaikista tuloista peritään veroa lisäprosentin mukaan.

Palkansaajan on annettava alkuperäinen päätulon verokortti työnantajalle. Työnantajan on säilytettävä verokortti itsellään koko verokortin voimassaoloajan. Jos työsuhde päättyy ennen verokortin voimassaoloajan päättymistä, verokortti on palautettava palkansaajalle.

Palkansaaja ei voi käyttää päätulon verokorttia samanaikaisesti useassa eri työsuhteessa, vaan se on tarkoitettu kerrallaan vain yhden työnantajan käyttöön. Jos palkansaajalla on useita työ- tai toimeksiantosuhteita, päätulon verokortti on annettava sille työnantajalle, jolta palkansaaja saa pääasiallisen toimeentulonsa.

Esimerkki: Ennakonpidätyksen laskeminen:

Verokortissa perusprosentti on 20 ja lisäprosentti 35. Henkilö on valinnut verokortilta vaihtoehdon A. Palkkakauden tuloraja, johon asti perusprosenttia käytetään, on 2 000 euroa. Palkkakausi on kuukausi eli palkka maksetaan kerran kuukaudessa.

Henkilön rahapalkka on 2100 euroa kuukaudessa. Lisäksi hän saa ateriaedun 6.00 euroa/päivä 20 päivältä. Ateriaedun arvo on siten kuukaudessa 120.00 euroa. Palkka yhteensä on (2100 +120.00) 2220.00 euroa.

Ennakonpidätys lasketaan perusprosentin (20 %) mukaan 2 000 euroon asti (2 000 x 20 % = 400 euroa) ja lisäprosentin (35 %) mukaan 2 000 euron
ylimenevästä osasta 220,00 eurosta (220,00 x 35 % = 77,21 euroa). Ennakonpidätys on yhteensä (400+77,21) 477,21 euroa. Ennakonpidätys vähennetään rahapalkasta 2 100 eurosta. 2100 – 477,21 = 1622,79.

Ennakonpidätyksen lisäksi työnantaja perii palkasta työntekijän osuuden työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksuista. Vuonna 2013 nämä maksut ovat yhteensä 5,75 % (= 5,15 % + 0,60 %) (henkilö alle 53-vuotias). Maksut lasketaan bruttopalkasta, tässä 2220,00 eurosta, joten maksut ovat 127,65 euroa. Maksut vähennetään nettopalkasta, tässä 1622,79 eurosta. Palkansaajalle käteen maksettavaksi määräksi jää (1622,79 – 127,65) 1.495,14 euroa.

Rahapalkka 2 100,00
Ateriaetu + 120,00
Bruttopalkka 2 200,00
Ennakonpidätys - 477,21
Nettopalkka 1 622,79
Työntekijän osuus TyEL-maksusta 5,15 % -  114,33
Työntekijän työttömyysvakuutusmaksun osuus 0,6 % -   13,32
Työntekijälle maksetaan 1495,14

3.1.3 Ennakonpidätys lomarahasta

Kotitalous toimittaa ennakonpidätyksen koko lomarahan määrästä perusprosentin mukaan, jos työntekijä on valinnut ennakonpidätystavakseen vaihtoehdon A. Vaihtoehdossa B, jossa ennakonpidätys toimitetaan työntekijän pyynnöstä perusprosentin mukaan vuositulorajaan asti, lomarahan ennakonpidätys toimitetaan samalla tavalla kuin muustakin palkasta.

3.1.4 Ennakonpidätys lomakorvauksesta, yli- ja sunnuntaityökorvauksesta tms.

Lomakorvaus (vuosiloman sijaan saatu rahakorvaus) yli- ja sunnuntaityökorvaus ja muu säännöllisen palkan lisäksi maksettava korvaus lasketaan yhteen säännöllisen rahapalkan kanssa. Ennakonpidätys toimitetaan näiden yhteismäärästä.

3.1.5 Ennakonpidätys sivutoimen palkasta

Jos työntekijä työskentelee sivutoimisena, ennakonpidätys toimitetaan sivutuloja varten annetun verokortin mukaan. Kotitalouden ei tarvitse ottaa sivutuloverokorttia itselleen, sen näyttäminen kotitaloudelle riittää. Kotitalous ottaa siitä ainoastaan työntekijän ennakonpidätys- ja henkilötiedot ennakonpidätyksen toimittamista varten.

Sivutuloverokortissa on perus- ja lisäprosentti sekä vuosikohtainen tuloraja, johon asti työnantaja voi käyttää perusprosenttia. Sivutuloverokortissa voi olla myös yksi prosentti, joka on sama kuin päätulon lisäprosentti. Tätä sovelletaan rajoituksetta kaikkiin sivutoimista maksettaviin suorituksiin.

3.1.6 Työnantajan sosiaaliturvamaksu

Kotitalouden on maksettava työnantajan sosiaaliturvamaksu, jos työntekijälle maksetaan palkkaa ja etuuksia yhteensä yli 1 500 euroa vuodessa.

Työnantajan sosiaaliturvamaksua ei makseta, jos ulkomainen työntekijä ei kuulu Suomen sosiaaliturvan piiriin. Työntekijä ei kuulu Suomen sosiaaliturvan piiriin, jos hän on oleskellut Suomessa alle neljä kuukautta, hänellä on todistus E101, A1 tai palkkaa ja työaikaa koskevat rajat eivät ylity. Työntekijä (esim. au - pair) ei kuulu Suomen sosiaaliturvan piiriin, jos työntekijä oleskelee Suomessa alle kaksi vuotta ja hänelle maksettu palkka vuonna 2013 on alle 1 134 euroa kuukaudessa tai työaika on alle 18 tuntia viikossa.

Kotitalouden maksama sosiaaliturvamaksu lasketaan prosentteina työntekijöiden ennakonpidätyksen alaisen palkan määrästä. Vuonna 2013 kotitalouksien maksaman sosiaaliturvamaksun suuruus on 2,04 prosenttia palkkasummasta.

3.1.7 Ennakonpidätyksen ja työnantajan sosiaaliturvamaksun maksaminen

Kotitalous maksaa työnantajan sosiaaliturvamaksun ennakonpidätyksen yhteydessä.

Suoritukset maksetaan jollekin seuraavista Verohallinnon tileistä. Maksun saajaksi merkitään Verohallinto.

Pankki IBAN BIC
Nordea FI64 1660 3000 1176 25 NDEAFIHH
Pohjola Pankki FI35 5000 0120 2535 04 OKOYFIHH
Sampo Pankki FI56 8919 9710 0007 24 DABAFIHH

(IBAN on korvannut kansallisen tilinumeron käytön myös kotimaan maksuissa. BIC-koodi on pankin osoite, jonka avulla pankki tunnistetaan.)

Maksettaessa on aina käytettävä verotilin viitenumeroa. Verotiliviite on pysyvä, jokaiselle verovelvolliselle yksilöllinen numerosarja. Sen avulla Verohallinto ohjaa maksun oikean verovelvollisen verotilille. Viitenumeron saa Verotili- tai Palkka.fi-palvelusta tai ottamalla yhteyttä Verotilin neuvontanumeroon 029 497 056.

Ennakonpidätys ja sosiaaliturvamaksu maksetaan viimeistään palkanmaksukuukautta seuraavan kuukauden 12. päivä. Jos 12. päivä ei ole pankkipäivä, eräpäivä siirtyy seuraavaksi pankkipäiväksi.

3.1.8 Kausiveroilmoitus

Kotitaloustyönantajan on annettava maksamistaan palkoista kausiveroilmoitus, jos palkoista on toimitettu ennakonpidätys tai maksettu työnantajan sosiaaliturvamaksu. Muussa tapauksessa kausiveroilmoitusta ei anneta. Kausiveroilmoituksen voi antaa verkossa toimivassa Verotili -palvelussa, Palkka.fi -palvelussa, Ilmoitin.fi -palvelussa tai Tyvi -palvelussa. Ilmoituksen voi antaa myös paperilla, mutta paperisen ilmoituksen määräpäivä on viisi päivää aikaisemmin kuin sähköisen. Paperilomakkeet ja täyttöohjeet löytyvät osoitteesta www.vero.fi/verotiliohjeet >Ilmoittaminen.

Kausiveroilmoituksen tulee olla perillä viimeistään palkanmaksukuukautta seuraavan kalenterikuukauden 12. päivänä. Jos ilmoitus annetaan paperilla, sen tulee olla perillä Verohallinnossa jo palkanmaksukuukautta seuraavan kuukauden 7. päivänä. Jos ilmoituksen antamisen määräpäivä sattuu lauantaiksi, sunnuntaiksi tai muuksi pyhäpäiväksi, ilmoituksen tulee olla perillä seuraavana arkipäivänä.

3.1.9 Vuosi-ilmoitus

Kotitalouden on annettava Verohallintoon myös vuosi-ilmoitus työntekijöille maksetuista palkoista ja niistä toimitetuista ennakonpidätyksistä. Vuosi-ilmoitus annetaan myös sellaisista palkoista, joista ei ole toimitettu ennakonpidätystä eikä ole maksettu työnantajan sosiaaliturvamaksua, jos määrä on vähintään 200 euroa kalenterivuodessa.

Vuosi-ilmoitus annetaan viimeistään palkanmaksuvuotta seuraavan tammikuun loppuun mennessä. Suositeltavaa kuitenkin on antaa ilmoitus heti työsuhteen päätyttyä, jos se ei jatku kalenterivuoden loppuun. Kotitalous voi antaa vuosi-ilmoituksen Verohallinnon verkkolomakkeella tai paperilomakkeella. Vuosi-ilmoitus annetaan lomakkeella 7801. Jos työntekijä on oleskellut Suomessa alle kuusi kuukautta, vuosi-ilmoitus annetaan lomakkeella 7809.

Matalapalkkatukea saanut työnantaja täyttää lisäksi lomakkeen 7811 ja Sosiaaliturvamaksun alueelliseen maksuvapautukseen kuuluva työnantaja täyttää liitteen 5233.

Vuosi-ilmoitusten lomakkeet ja ohjeet löytyvät Internet-palvelusta osoitteesta: www.vero.fi/lomakkeet > vuosi-ilmoituslomakkeet.

Maksetut palkat ja työkorvaukset ilmoitetaan työntekijöittäin. Lomakkeelle merkitään työntekijän henkilötunnus ja nimi täydellisinä. Kohtaan 10 merkitään suorituslaji (esim. P ”päätoimen palkka”, 1 ”sivutoimen palkka” tai H ”työkorvaus”).

3.1.10 Tosite palkansaajalle

Sekä sivutoimena että päätoimena tehdystä työstä maksetusta palkasta on työntekijälle annettava tosite, josta työntekijä voi tarkastaa palkan ja ennakonpidätyksen määrän. Tosite on annettava myös yritykselle tai yrittäjälle maksetusta suorituksesta. Tosite on vapaamuotoinen. Maksetun suorituksen lisäksi tositteella tulee olla näkyvissä maksajan ja saajan nimi, henkilötunnus sekä osoite. Tosite tulee myös päivätä ja allekirjoittaa. Se on annettava työntekijälle viimeistään palkanmaksuvuotta seuraavan vuoden tammikuun 15 päivään mennessä tai työntekijän vaatimuksesta heti työsuhteen päättyessä.

Jos työntekijä on valinnut yhteen tulorajaan perustuvan vaihtoehdon ennakonpidätyksen toimittamistavakseen, kotitalouden on merkittävä verokorttiin maksamansa bruttopalkka, työnantajan nimi sekä aika, jolta palkka on maksettu. Samat merkinnät tehdään portaikkoverokorttiin kohtaan lisätietoja.

3.1.11 Tositteiden säilyttämisvelvollisuus

Kotitalouden on tehtävä maksamistaan palkoista muistiinpanot ja säilytettävä ne. Muistiinpanoiksi riittää palkansaajalle annettavan tositteen jäljennös ja kuitti palkan maksamisesta.

Muistiinpanot, laskut ja kuitit on syytä säilyttää kuusi vuotta palkanmaksuvuoden päättymisestä lukien.

Verotusta koskevia tietoja saa lisää Verohallinnon verkkosivuilta sekä Verohallinnon valtakunnallisista palvelunumeroista. Kotitalous voi myös epäselvissä asioissa kääntyä verotoimiston puoleen.

3.2 Eläkevakuuttaminen

Kotitalouden on otettava palkkaamilleen 18–67-vuotiaille työntekijöille eläkevakuutus, jos työntekijän palkka on yli 55,59 euroa kuukaudessa. Vakuuttaminen alkaa, kun työntekijä täyttää 18 vuotta ja päättyy sen kuukauden lopussa, kun hän täyttää 68 vuotta. Alle 68-vuotiaalle työntekijälle on otettava eläkevakuutus, vaikka hän saisi jo eläkettä. Vakuutuksen voi ottaa mistä tahansa eläkevakuutusyhtiöstä.

Kotitalous voi hoitaa maksut joko kertatilityksenä tai tekemällä sopimuksen valitsemansa eläkevakuutusyhtiön kanssa. Jos kotitalous on tehnyt eläkevakuutusyhtiön kanssa vuosisopimuksen, TyEL-maksun suuruus on 23,40 % työntekijän palkasta. Jos sopimusta ei ole ja työ on tilapäistä, TyEL-maksun suuruus on 23,40 % työntekijän palkasta.

Kotitalouden eläkeyhtiölle maksamaan määrään sisältyy myös työnantajan työntekijältä perimä työntekijän maksuosuus. Työntekijän osuus on 18–52-vuotiailta 5,15 % ja 53–67-vuotiailta 6,50 % palkasta. Maksun määrä lasketaan bruttopalkasta, mutta työnantaja perii sen työntekijän palkasta, josta on ensin vähennetty ennakonpidätys.

Työntekijältä peritty eläkemaksu vähennetään verotuksessa työntekijän veronalaisista tuloista. Tätä varten työnantajan on merkittävä palkasta perimänsä maksu Verohallinnolle antamaansa vuosi-ilmoitukseen

3.3 Tapaturmavakuuttaminen

Työnantaja on velvollinen vakuuttamaan työntekijänsä työtapaturma- ja ammattitautilain mukaan, jos työnantaja maksaa palkkoja kalenterivuodessa yhteensä yli 1 200 euroa. Aiemmin vakuuttamisvelvollisuus liittyi työpäivien lukumäärään, mutta vuoden 2016 alusta työpäivien määrä ei enää vaikuta työntekijän vakuuttamiseen.

Tapaturmavakuutusmaksun suuruus riippuu palkkojen määrästä, työn vaarallisuudesta ja vakuutusmuodosta. Vakuutus otetaan jostain työtapaturmavakuutusyhtiöstä, josta saa myös maksuohjeet.

4 Muuta hyödyllistä verotukseen liittyvää tietoa kotitaloudelle

4.1 Kotitalousvähennys

Kotona teetetyn työn kustannukset voi osittain vähentää verosta. Kotitalousvähennyksen saa henkilö, joka maksaa asunnossaan tehdystä tavanomaisesta kotitalous-, hoiva- ja hoitotyöstä tai asuntonsa kunnossapidosta taikka perusparannuksesta palkkaa tai työkorvausta. Vähennystä ei saa uudisrakentamisesta eikä kodin koneiden ja laitteiden asennuksesta lukuun ottamatta kodin tietotekniikan ja viestintälaitteiden asennus-, korjaus- ja opastustöitä.

Yksityiskohtaista tietoa kotitalousvähennyksestä saa Verohallinnon verkkosivuilta:

4.2 Matalapalkkatuki

Matalapalkkatuki on päättynyt 1.1.2011 alkaen. Tukea on voinut saada vuosina 2006 – 2010 maksetuista palkoista.

Lisätietoa: (Verohallituksen ohje Dnro 722/31/2006, 28.4.2006)