Lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuki

Antopäivä
5.1.2018
Diaarinumero
A147/200/2017
Voimassaolo
5.1.2018 - Toistaiseksi
Valtuutussäännös
Laki Verohallinnosta (503/2010) 2 § 2 mom.
Korvaa ohjeen
samannimisen diarioimattoman ohjeen

Tässä ohjeessa käsitellään Kansaneläkelaitoksen (jatkossa Kela) ja kunnan maksaman lasten kotihoidon tuen ja yksityisen hoidon tuen sekä joustavan ja osittaisen hoitorahan verotusta. Ohjeessa käsitellään lisäksi lapsen vanhemman tai muun huoltajan maksamis- ja ilmoittamismenettelyä silloin, kun hän maksaa lastenhoidosta palkkaamalleen hoitajalle taikka yksityiselle päivähoidon tuottajalle.

1 Johdanto

Lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetussa laissa säädetään taloudellisista tuista, joilla tuetaan lapsen vanhempia ja muita huoltajia lapsen hoidon järjestämisessä sekä työ- ja perhe-elämän yhteensovittamisessa. Lain nojalla maksettavia tukia ovat kotihoidon tuki, yksityisen hoidon tuki, joustava hoitoraha ja osittainen hoitoraha.

Kotihoidon tukeen ja yksityisen hoidon tukeen kuuluu hoitoraha ja tulosidonnainen hoitolisä. Hoitorahan ja hoitolisän määriä voidaan korottaa kuntalisällä, jos tuen rahoituksesta vastaava kunta niin päättää. Hoitorahan ja hoitolisän maksaa Kela ja kuntalisän joko kunta tai Kela. Tuet ovat saajansa veronalaista tuloa.

2 Kotihoidon tuki

Lasten kotihoidon tukea voidaan maksaa lapsen vanhemmalle tai muulle huoltajalle, kun lapsi ei ole kunnallisessa hoidossa vaan lasta hoitaa kotona perheenjäsen tai perheeseen työsuhteessa oleva hoitaja.

Kotihoidon tuki maksetaan sille vanhemmalle tai muulle huoltajalle, joka lasta pääasiallisesti hoitaa ja se on hänen veronalaista ansiotuloaan. Kela toimittaa maksamastaan kotihoidon tuesta ennakonpidätyksen päätoimen palkan pidätysprosentin mukaan, kuitenkin aina vähintään 25 prosentin suuruisena.

Jos kotihoidon tuen saaja saa samanaikaisesti muuta ennakonpidätyksen alaista tuloa, josta toimitetaan ennakonpidätys päätoimen palkan pidätysprosentin mukaan, toimitetaan ennakonpidätys kotihoidon tuesta sivutulolle lasketun veroprosentin mukaan. Jos sivutulon pidätysprosenttia ei ole laskettu, pidätys toimitetaan 40 prosentin suuruisena. Ennakonpidätys voidaan toimittaa myös verotoimiston etuutta varten antaman muutosverokortin mukaan.

Kuntalisän maksaa käytännössä vanhemman tilille joko kunta tai Kela. Jos kuntalisän maksaa kunta, se toimittaa ennakonpidätyksen maksamastaan kuntalisästä sivutuloverokortin tietojen mukaan. Jos kuntalisän maksaa Kela, toimittaa se ennakonpidätyksen samalla tavalla kuten muustakin maksamastaan kotihoidon tuesta.

3 Yksityisen hoidon tuki

Lasten yksityisen hoidon tukea voidaan maksaa vanhemman palkkaamalle hoitajalle (vanhempaan työsuhteessa oleva hoitaja) tai yksityiselle päivähoidon tuottajalle. Poikkeustapauksessa yksityisen hoidon tuki voidaan tilapäisesti maksaa lapsen vanhemmille. Näin esimerkiksi silloin, jos tukeen oikeutettu perhe joutuu järjestämään lapsen hoidon tilapäisen avun turvin, koska jää ilman hoitajaa hoitosopimuksen purkamisen vuoksi, eikä hae tai välittömästi saa kunnan järjestämää hoitopaikkaa. Yksityisen hoidon tuen verotukseen vaikuttaa se, kenelle tuki maksetaan.

Vanhempaan työsuhteessa olevalle hoitajalle maksettu yksityisen hoidon tuki on hoitajan veronalaista palkkatuloa. Kela toimittaa maksamastaan yksityisen hoidon tuesta ja kuntalisästä ennakonpidätyksen päätoimen palkan pidätysprosentin mukaan. Jos kuntalisän maksaa hoitajalle kunta, toimitetaan siitä ennakonpidätys sivutuloverokortin tietojen mukaan. Jos sivutulon pidätysprosenttia ei ole laskettu, pidätys toimitetaan 40 prosentin suuruisena. Työnantajan sairausvakuutusmaksun yksityisen hoidon tuesta maksaa kuitenkin yleensä vanhempi (ks. kohta 6.2).

Yksityiselle päivähoidon tuottajalle maksettu yksityisen hoidon tuki on tuensaajan veronalaista työkorvausta. Kela ja kunnat eivät toimita ennakkoperintärekisteriin merkitylle yksityiselle päivähoidon tuottajalle maksamastaan yksityisen hoidon tuesta ennakonpidätystä. Jos yksityistä päivähoidon tuottajaa ei ole merkitty ennakkoperintärekisteriin, toimitetaan tälle maksetusta yksityisen hoidon tuesta ennakonpidätys.

Jos yksityisen hoidon tuki poikkeuksellisesti maksetaan vanhemmalle, se on hänen veronalaista ansiotuloaan. Kela toimittaa tällöin ennakonpidätyksen sivutuloverokortin tietojen mukaan. Ilman verokorttia pidätys toimitetaan 60 prosentin suuruisena.

Kunnat voivat maksaa vanhempaan työsuhteessa olevalle hoitajalle tai yksityisen hoidon tuottajalle erilaisia lakiin perustumattomia tukia esimerkiksi palvelurahan tai palvelusetelin nimellä. Tukia käsitellään verotuksessa yksityisen hoidon tuen tapaan. Hoitajalle tai yksityisen hoidon tuottajalle maksettu tuki on tämän veronalaista tuloa, josta kunta toimittaa tarvittaessa ennakonpidätyksen kuten yksityisen hoidon tukeen liittyvästä kuntalisästä.

4 Osittainen hoitoraha

Osittaista hoitorahaa maksetaan 1. ja 2. luokalla olevan lapsen vanhemmalle. Osittaisen hoitorahan edellytyksenä on, että keskimääräinen viikoittainen työaika on lapsen hoidon vuoksi enintään 30 tuntia viikossa.

Osittainen hoitoraha on vanhemman veronalaista ansiotuloa ja siitä toimitetaan ennakonpidätys joko sivutulon pidätysprosentin tai verotoimiston etuutta varten antaman muutosverokortin pidätysprosentin mukaan. Ilman verokorttia ennakonpidätys toimitetaan 40 prosentin suuruisena.

5 Joustava hoitoraha

Joustavaa hoitorahaa maksetaan alle 3 vuotiaan lapsen vanhemmalle. Joustavan hoitorahan edellytyksenä on, että keskimääräinen viikoittainen työaika on lapsen hoidon vuoksi enintään 30 tuntia viikossa tai enintään 80 % normaalista kokopäivätyön työajasta. Tuen saamiseksi riittää, että toinen ehdoista täyttyy.

Joustava hoitoraha on vanhemman veronalaista ansiotuloa ja siitä toimitetaan ennakonpidätys joko sivutulon pidätysprosentin tai verotoimiston etuutta varten antaman muutosverokortin pidätysprosentin mukaan. Ilman verokorttia ennakonpidätys toimitetaan 40 prosentin suuruisena.

6 Vanhemman palkkaama hoitaja

6.1 Yleistä

Kotihoidon tukea tai yksityisen hoidon tukea saava vanhempi voi palkata hoitajan tai maksaa hoitopalvelusta yksityiselle päivähoidon tuottajalle. Jos vanhempi palkkaa hoitajan, muodostuu vanhemman ja hoitajan välille työsuhde. Vanhempi on tällöin työnantaja ja häntä koskevat pääsääntöisesti samat velvoitteet kuin muitakin työnantajia.

Jos hoitaja ei ole työsuhteessa lapsen vanhempaan, on hoidosta maksettu korvaus työkorvausta. Työkorvauksen maksamista käsitellään tämän ohjeen kohdassa 7.

6.2 Ennakonpidätys ja työnantajan sairausvakuutusmaksu

Jos hoitaja on työsuhteessa vanhempaan, on vanhempi velvollinen toimittamaan ennakonpidätyksen ja maksamaan työnantajan sairausvakuutusmaksun hoitajalle maksamastaan palkasta. Ennakonpidätys toimitetaan hoitajan verokorttiin merkityn pidätysprosentin mukaan. Ilman verokorttia ennakonpidätys tulee toimittaa 60 prosentin suuruisena.

Työnantajan sairausvakuutusmaksu määräytyy prosenttiosuutena maksetusta palkasta. Vanhemman tulee maksaa työnantajan sairausvakuutusmaksu sekä itse maksamastaan palkasta että Kelan hoitajalle maksamasta yksityisen hoidon tuesta ja Kelan tai kunnan mahdollisesti maksamasta kuntalisästä.

Työnantajan sairausvakuutusmaksua ei tarvitse maksaa, jos työntekijä ei ole ennen palkan maksukuukautta täyttänyt 16 vuotta tai on täyttänyt 68 vuotta. Esimerkiksi jos työntekijä täyttää 16 vuotta 8. kesäkuuta, työnantajan sairausvakuutusmaksu on maksettava ensimmäistä kertaa heinäkuussa maksetusta palkasta, tai jos työntekijä on täyttänyt 68 vuotta 8. kesäkuuta, työnantajan sairausvakuutusmaksu on maksettava viimeistä kertaa kesäkuussa maksetusta palkasta.

Ennakonpidätystä ei kuitenkaan tarvitse toimittaa, jos samalle saajalle maksettu palkka ei ylitä 1 500 euroa kalenterivuodessa. Työnantajan sairausvakuutusmaksua ei puolestaan tarvitse maksaa, jos vanhemman maksama palkka ja Kelan maksama yksityisen hoidon tuki eivät yhteensä ylitä 1 500 euroa kalenterivuodessa. Vaikka palkasta ei toimitettaisi ennakonpidätystä, siitä tulee antaa työnantajan vuosi-ilmoitus, jos palkan määrä on yli 200 euroa vuodessa.

Esimerkki: Vanhempi maksaa vuonna 2018 hoitajalle palkkaa 700 euroa ja Kela yksityisen hoidon tukea 1 000 euroa. Vanhemman ei tarvitse toimittaa ennakonpidätystä maksamastaan palkasta. Hänen tulee kuitenkin maksaa työnantajan sairausvakuutusmaksu 1 700 eurosta, sillä palkan ja yksityisen hoidon tuen yhteismäärä 1 700 euroa ylittää 1 500 euron rajan. Vanhemman tulee myös antaa työnantajan vuosi-ilmoitus maksamastaan palkasta.

Jos 1 500 euron rajan ylittyminen varmistuu vasta työsuhteen alkamisen jälkeen, tulee ennakonpidätyksen toimittaminen aloittaa sen palkanmaksun yhteydessä, jolloin 1 500 euron rajan ylittyminen käy selväksi. Aikaisemmin samana vuonna maksetuista palkoista ei tarvitse toimittaa ennakonpidätystä. Työnantajan sairausvakuutusmaksu tulee kuitenkin suorittaa myös aikaisemmin samana vuonna maksetuista palkoista.

Työnantaja on lain mukaan vastuussa ennakonpidätyksen toimittamisesta. Jos vanhempi on jättänyt ennakonpidätyksen toimittamatta yli 1 500 euron suuruisesta palkasta, voidaan toimittamatta tai maksamatta jätetty ennakonpidätys määrätä hänen maksettavakseen.

Hoitajalle maksettu palkka on aina hänen veronalaista tuloaan riippumatta siitä, onko palkasta toimitettu ennakonpidätystä. Jos palkasta ei toimiteta ennakonpidätystä, on vaarana, että verovuonna ennakkoon maksetut verot eivät vastaa verovuoden lopullisen veron määrää ja hoitaja joutuu maksamaan jäännösveroa. Siksi on suositeltavaa, että vanhempi toimittaisi palkoista ennakonpidätyksen, vaikka palkan määrä ei ylittäisi 1 500 euroa kalenterivuodessa. Hoitaja voi myös itse pyytää vanhempaa toimittamaan ennakonpidätyksen. Työnantajan sairausvakuutusmaksua ei näissä tilanteissa tarvitse maksaa.

6.3 Vakuutetun sairausvakuutusmaksu

Verojen ohella hoitaja maksaa palkastaan vakuutetun sairausvakuutusmaksun. Vakuutetun sairausvakuutusmaksu koostuu päivärahamaksusta ja sairaanhoitomaksusta, joiden suuruus vaihtelee vuosittain. Sairausvakuutuksen päivärahamaksua maksetaan 16 vuoden iän täyttämistä seuraavan kuukauden alusta 68 vuoden iän täyttämiskuukauden loppuun.

Vakuutetun sairausvakuutusmaksu sisältyy hoitajan verokorttiin merkittyyn ennakonpidätysprosenttiin ja se maksetaan Verohallinnolle työntekijän palkasta toimitetussa ennakonpidätyksessä. Ennakonpidätysprosenttiin sisältyvä maksu otetaan huomioon hoitajan verovuoden lopullista verotusta toimitettaessa.

6.4 Työntekijän vakuuttaminen

Vanhempi on yleensä velvollinen ottamaan häneen työsuhteessa olevalle hoitajalle työeläke- ja tapaturmavakuutuksen sekä työttömyysvakuutuksen. Vanhempi voi lisäksi ottaa hoitajalle ryhmähenkivakuutuksen. Vakuuttamisvelvollisuuteen ei vaikuta se, toimitetaanko hoitajalle maksetusta palkasta ennakonpidätys tai maksetaanko siitä työnantajan sairausvakuutusmaksu.

Työeläkevakuutusmaksu jakautuu työnantajan ja työntekijän maksuosuuteen, jotka molemmat määräytyvät prosenttiosuutena palkasta. Työntekijän osuus lasketaan vanhemman maksaman bruttopalkan ja Kelan maksaman yksityisen hoidon tuen yhteismäärän perusteella, mutta vanhempi pidättää koko työntekijän osuuden hoitajalle maksamastaan palkasta. Vanhempi maksaa työeläkevakuutusyhtiölle työntekijän osuuden samassa yhteydessä kuin työnantajan osuuden.

Lisätietoa vakuuttamisesta ja vakuutusmaksujen määrästä saa eläkevakuutusyhtiöistä, eläketurvakeskukselta ja tapaturmavakuutusyhtiöiltä.

6.5 Vuosi-ilmoitus

Vanhempi on velvollinen ilmoittamaan häneen työsuhteessa olevalle hoitajalle maksamansa palkat Verohallinnolle annettavalla vuosi-ilmoituksella 7801 "Työnantajan tai suorituksen maksajan vuosi-ilmoitus". Vuosi-ilmoitus on annettava palkanmaksuvuotta seuraavan vuoden tammikuun loppuun mennessä. Vuosi-ilmoitus tulee antaa kaikista työntekijöistä, joille on maksettu vähintään 200 euroa palkkaa kalenterivuoden aikana.

Vanhempi ilmoittaa vuosi-ilmoituksen palkan/suorituksen saajakohtaisissa tiedoissa vain itse maksamansa palkan ja toimittamansa ennakonpidätyksen määrän. Palkka ilmoitetaan kohdassa 10 suorituslajilla P "Palkka päätoimesta". Maksetun palkan määrä ilmoitetaan kohdassa 14, toimitetun ennakonpidätyksen määrä kohdassa 15 ja työntekijältä perityt eläke- ja työttömyysvakuutusmaksut kohdassa 16.

Kelan ja kunnan maksaman yksityisen hoidon tuen yhteismäärä ilmoitetaan vuosi-ilmoituksen maksajakohtaisen yhteenvedon tiedoissa kohdassa 650 "Työnantaja ilmoittaa sijaismaksajan (esim. Kela) maksamat palkat yhteensä, joista työnantaja maksaa sairausvakuutusmaksun".

Verohallinto suosittelee antamaan vuosi-ilmoituksen sähköisesti. Ohjeet sähköiseen ilmoittamiseen löytyvät vero.fi/työnantajan tai suorituksen maksajan vuosi-ilmoitus.

6.6 Työntekijälle annettava tosite

Maksaessaan palkan vanhemman on annettava hoitajalle laskelma, josta käyvät ilmi palkan suuruus ja sen määräytymisen perusteet. Käteisenä rahana maksetusta palkasta työnantajalla on oltava työntekijän allekirjoittama kuitti tai muu maksun todentava selvitys. Tosite on vapaamuotoinen. Siinä tulee kuitenkin olla ainakin seuraavat tiedot:

  • Työnantajan nimi, henkilötunnus, osoite ja puhelinnumero
  • Työntekijän nimi, henkilötunnus ja osoite
  • Palkan ja siitä mahdollisesti toimitetun ennakonpidätyksen määrä
  • Palkanmaksukausi ja palkanmaksun ajankohta
  • Työntekijältä perityn työntekijän eläkemaksun ja työttömyysvakuutusmaksun määrä
  • Päivärahamaksun määrä.

Tosite on annettava aina riippumatta siitä, onko hoitajalle maksetusta palkasta toimitettu ennakonpidätys. Tosite kalenterivuoden aikana maksetun palkan ja siitä toimitetun ennakonpidätyksen ja muiden vähennysten yhteismääristä on annettava viimeistään palkanmaksuvuotta seuraavan vuoden tammikuun 15. päivään mennessä. Työsuhteen päättyessä tosite on palkansaajan vaatimuksesta annettava välittömästi.

6.7 Muistiinpanovelvollisuus

Vanhemman on pidettävä muistiinpanoja niistä palkoista, joita hän on maksanut häneen työsuhteessa olevalle hoitajalle. Muistiinpanoista tulee käydä ilmi hoitajan nimi, henkilötunnus, palkanmaksupäivä, maksetun rahapalkan määrä ja luontoisedun raha-arvo, maksetut kustannusten korvaukset sekä aika, jolta palkka on maksettu. Muistiinpanot ja tositteet (laskut, kuitit ja tiliotteet) on säilytettävä palkanmaksuvuotta seuraavat 6 vuotta.

7 Vanhemman yksityiselle päivähoidon tuottajalle maksama työkorvaus

Jos hoitaja ei ole työsuhteessa vanhempaan, hoidosta maksettu korvaus on työkorvausta. Työkorvauksen maksajalla ei ole työnantajan velvoitteita. Työkorvausta maksanut vanhempi on kuitenkin velvollinen toimittamaan ennakonpidätyksen maksamastaan työkorvauksesta ja ilmoittamaan sen vuosi-ilmoituksella, jos työkorvauksen saajaa ei ole merkitty ennakkoperintärekisteriin ja samalle saajalle maksettu työkorvauksen määrä ylittää 1 500 euroa kalenterivuodessa.

Ennakkoperintärekisteriin kuulumattomalle luonnolliselle henkilölle (esimerkiksi liikkeen- ja ammatinharjoittaja) maksetusta työkorvauksesta toimitetaan ennakonpidätys verokortille merkityn ennakonpidätysprosentin mukaan. Ilman verokorttia ennakonpidätys toimitetaan 60 prosentin suuruisena. Ennakkoperintärekisteriin kuulumattomalle yritykselle (esimerkiksi osakeyhtiö) maksetusta työkorvauksesta toimitetaan 13 prosentin suuruinen ennakonpidätys, ellei yritys esitä suoritusta varten verokorttia.

Vanhemman tulee ilmoittaa maksamansa työkorvaus Verohallinnolle annettavalla vuosi-ilmoituksella 7801 "Työnantajan tai suorituksen maksajan vuosi-ilmoitus". Vuosi-ilmoitus on annettava työkorvauksen maksuvuotta seuraavan vuoden tammikuun loppuun mennessä. Työkorvaus ilmoitetaan suorituslajilla H "Työkorvaus". Vuosi-ilmoituksen kohtaan 14 merkitään maksetun työkorvauksen määrä ja kohtaan 15 siitä toimitettu ennakonpidätys. Vuosi-ilmoitus suositellaan annettavaksi sähköisesti.

Vanhempi ja hoitaja voivat solmia työtä koskevan työsopimuksen tai toimeksiantosopimuksen. Verohallinnon ohjeessa Palkka ja työkorvaus verotuksessa on käsitelty tarkemmin näitä sopimustyyppejä. Niitä koskevat tunnusmerkit on syytä ottaa jo sopimusta laadittaessa huomioon ja näin varmistaa, että sopimuksen tyyppi, sisältö ja tosiasiallinen toiminta vastaavat osapuolten tarkoitusta. Mahdollisissa ristiriitatilanteissa ratkaistaan sopimustyyppien tunnusmerkkien perusteella tehtävällä kokonaisarviolla, onko suoritus palkkaa vai työkorvausta.

Ennakkoperintärekisteriin merkitylle yksityisen päivähoidon tuottajalle (esimerkiksi yksityinen päiväkoti) maksetusta työkorvauksesta ei tarvitse toimittaa ennakonpidätystä eikä antaa vuosi-ilmoitusta.

8 Maksaminen ja veroilmoitus työnantajasuorituksista

Ennakonpidätykset ja työnantajan sairausvakuutusmaksu ovat työnantajasuorituksia. Ne ovat niin sanottuja oma-aloitteisia veroja. Palkat, ennakonpidätykset ja työnantajan sairausvakuutusmaksu on ilmoitettava oma-aloitteisten verojen veroilmoituksella Verohallinnon sähköisessä OmaVero -palvelussa. Kotitalouden on annettava ilmoitus aina, kun palkasta tai työkorvauksesta on toimitettu ennakonpidätys tai on maksettu työnantajan sairausvakuutusmaksu. Ilmoitus on annettava viimeistään palkanmaksukuukautta seuraavan kuukauden 12. päivänä.

Vanhempi maksaa ennakonpidätykset ja työnantajan sairausvakuutusmaksun Verohallinnon tilille palkanmaksukuukautta seuraavan kuukauden 12. päivään mennessä. Jos 12. päivä ei ole pankkipäivä, eräpäivä siirtyy seuraavaksi pankkipäiväksi. Maksamiseen tarvittavat tiedot löytyvät OmaVero –palvelusta ja sieltä voi myös siirtyä verkkopankkiin maksamaan työnantajasuorituksia.

Lisätietoa maksamisesta ja ilmoittamisesta on Verohallinnon artikkelissa Työnantajasuoritusten ilmoittaminen ja maksaminen – kotitaloudet.

9 Takaisinperintä ja vuosi-ilmoituksen korjaaminen

Vanhempi saattaa joutua palauttamaan saamaansa kotihoidon tukea tai yksityisen hoidon tukea Kelalle tai kunnalle (etuuden takaisinperintä). Takaisinperintämenettelyyn vaikuttaa se, onko takaisinperinnän kohteena kotihoidon tuki vai yksityisen hoidon tuki.

Takaisinperityn kotihoidon tuen määrä vähennetään vanhemman veronalaisesta ansiotulosta. Kela korjaa tällöin antamaansa vuosi-ilmoitusta.

Yksityisen hoidon tuen takaisinperintä kohdistuu lapsen vanhempaan. Palautetun yksityisen hoidon tuen määrä vähennetään kuitenkin sen henkilön veronalaisesta tulosta, jolle tuki on maksettu. Kela ei tällöin korjaa antamiaan vuosi-ilmoituksia, minkä vuoksi tukea palauttaneen vanhemman vastuulle jää ilmoittaa takaisinperinnästä Verohallinnolle.

Etuuksien takaisinperinnästä on kerrottu tarkemmin Verohallinnon ohjeessa Etuustulojen ja eläkkeiden takaisinperintä.

10 Kotitalousvähennys

Vanhempi ei ole oikeutettu kotitalousvähennykseen lastenhoidosta maksamastaan palkasta tai työkorvauksesta, jos samaa lastenhoitoa varten on myönnetty kotihoidon tukea tai yksityisen hoidon tukea. Osittaisen hoitorahan tai joustavan hoitorahan saaminen ei sen sijaan estä kotitalousvähennyksen myöntämistä. Lisätietietoa tästä on Verohallinnon ohjeessa Kotitalousvähennys.

11 Ulkomailta tuleva hoitaja

Ulkomailta tulevan hoitajan verotus saattaa poiketa Suomessa asuvan hoitajan verotuksesta. Sosiaaliturvassa ja vakuuttamisessa saattaa myös olla eroja. Ulkomailta tulevan palkansaajan verotuksesta löytyy lisätietoa Verohallinnon ohjeesta Ulkomailta Suomeen tulevan työntekijän verotus sekä artikkelista Ulkomailta Suomeen tuleva au pair.

12 Palkka.fi –palvelu

Työnantajasuoritusten maksaminen ja ilmoittaminen hoituu helpoiten Palkka.fi-palvelun kautta. Palkka.fi-palvelu on kotitalouksille ja muille pientyönantajille suunnattu maksuton palvelu, jonka avulla palkanmaksaja voi muun muassa laskea palkkojen ja sivukulujen määrät sekä tehdä vaadittavat ilmoitukset ja tulostaa muistiinpanojen tositteet. Palkka.fi -palvelun avulla voi maksaa myös työkorvauksen. Katso lisätietoja osoitteesta www.palkka.fi.

johtava veroasiantuntija Tero Määttä

johtava veroasiantuntija Pirjo Mäkynen