Loma-ajan palkkojen ja lomarahojen ennakonpidätys

Voimassaolo
Toistaiseksi

Loma-ajalta maksetaan työ/virkasuhteessa:

  • Normaali palkka loma-ajalta eli loma-ajan palkka. Tämä voidaan maksaa ennen kunkin loman alkua etukäteen tai sitten normaaleina palkanmaksupäivinä (riippuu työehtosopimuksista).
  • Palkan lisäksi loman tai lomaoikeuden pituuden mukaan määräytyvä lomarahatai lomaltapaluuraha tms. Tämäkin voidaan maksaa ennen kunkin lomajakson alkua, lomapalkan yhteydessä tai määräpäivänä.

Molemmat em. maksut ovat ennakkoperintälain tarkoittamaa palkkaa, mutta erien pidätyksen laskennassa on eroja riippuen siitä, millainen verokortti palkansaajalla on, käyttääkö työnantaja kausi- vai kumulatiivista laskentaa ja maksetaanko erät etukäteen ennen lomaa vai tavallisina palkanmaksupäivinä.

  • Lomat ja niihin sidotut etukäteen maksettavat palkat eivät välttämättä seuraa täysiä palkanmaksukausia, jolloin on käytettävä nk. poikkeavia palkkakausia tavallisen päätoimen verokortin mukaan pidätettäessä.

Säännökset pidätystavoista ja määristä ovat nykyään Ennakkoperintäasetuksessa, joka löytyy mm. säädöskokoelmasta 20.12.1996/1124 (lomapalkkojen ennakonpidätyssäännökset muuttamattomia). Nykyinen pidätysjärjestelmä on kuvattu internet-tiedotteessa Ennakonpidätyksen toimittaminen. Siinä käsitellään tarkemmin mm. pidätyksen laskemista, veropäiviä ja poikkeavia palkkakausia.

Porrasverokortti, yhden prosentin ja tavallinen sivutulon verokortti

Toimitaan verokortin määräysten mukaan. Lomaraha vaikuttaa porrasverokorteissa palkan yhteismäärään ja porrastukseen samoin kuin muutkin palkat ja palkanlisät.  

Tavallinen päätoimen verokortti,
jossa maksukauteen sidotut tulorajat perus- ja lisäprosentille  (Koskee myös sellaista sivutuloverokorttia, jossa on tulorajat perus- ja lisäprosentille).                             

Jos loma-ajan palkat ja lomarahat maksetaan etukäteen ennen loman alkua, täytyy huomata perus-/lisäprosentin rajaa laskettaessa laskea pidätys oikeiden veropäivien mukaan ennen lomallelähtöä ja sitten vielä seuraavassa loman jälkeisessä palkanmaksussa. Vuodessa kun on vain 12 kk ja 364 (tai 360 tai todelliset kalenteri- tai palkanmaksupäivät) veropäivää. Mm. negatiivinen tai poikkeuksellisen alhainen pidätys tarkoittaa yleensä virhettä veropäivissä, samoin poikkeuksellisen korkea loma-ajan palkan pidätys.

Jos työnantaja käyttää nk. kumulatiivista pidätysten laskentaa, loma-ajan palkat ja lomarahat käsitellään ihan tavallisena palkkana.  Jos perusprosentin vuosituloraja on kutakuinkin kohdallaan, lomarahasta ainakin osa menee lisäprosentille, mutta pidätys tasaantuu loppuvuodesta. Lomarahan saaminen alemmalle prosentille ei ole syy muuttaa verokortin pidätysprosenttia.

Jos työnantaja käyttää nk. kausilaskentaa , yleensä käsinlaskennassa, lomarahasta tms. loma-ajan palkan lisäksi maksettavasta rahasta pidätys toimitetaan perusprosentin mukaan. Vain tässä kohdin on eroa pidätysprosenteissa. Varsinaisesta loma-ajan palkasta pidätys toimitetaan aina siis normaalisti, huomioiden kuitenkin oikeat veropäivät.

Pitämättömän loman takia maksettavat lomakorvaukset käyttäytyvät kuten tavallinen palkka. Lomakorvauksen takia ei veropäiviä lisätä. Esim. palkkasuhteen päättyessä veropäivät päätetään suhteen päättymiseen.

Tilanne on toinen silloin, kun loma tosiaan pidetään lomana palvelussuhteen lopussa (esim. ennen eläkkeellejäämistä). Silloin veropäivät lasketaan normaalisti palvelussuhteen loppuun.

Rakennusalalla aiemmin käytetty erityinen lomapalkkajärjestelmä ei ole enää voimassa. Siihen kuuluneet työnantajat toimittavat ennakonpidätykset yleisten sääntöjen mukaisesti.

Vuosiloman määräytymis- ja korvaamissäännöksistä ohjaavat mm. työntekijä- ja työnantajaliitot sekä vähimmäisehdoissa myös työsuojelupiiri.