Pääomatuloksi luettava osakaslaina

Antopäivä
1.6.2010
Voimassaolo
Toistaiseksi

Osakaslaina pääomatulona

Tuloverolain (TVL) 53 a §:ssä käsitellään rahalainaa, jonka osakas tai hänen perheenjäsenensä on saanut osakeyhtiöltään verovuoden aikana ja joka on maksamatta vielä verovuoden päättyessä. Tällainen osakaslaina on lainansaajan veronalaista pääomatuloa, jos lainansaaja tai hänen perheenjäsenensä omistavat yhdessä tai erikseen vähintään 10 prosenttia yhtiön osakkeista tai heillä on vastaava osuus yhtiön kaikkien osakkeiden tuottamasta äänimäärästä. Suoraan omistukseen rinnastetaan välillinen omistus. Säännöstä sovelletaan niihin osakaslainoihin, jotka on nostettu 3.4.1998 tai sen jälkeen.

Pääomatuloksi luetaan ainoastaan verovuonna nostetut rahalainat. Pääomatuloksi luettavaa osakaslainaa ei siis synny pelkän lainapäätöksen perusteella.

Laina katsotaan pääomatuloksi, vaikka lainansaaja ei omistaisi lainkaan yhtiön osakkeita, jos muiden perheenjäsenten omistus- tai äänimääräosuus on yhteensä vähintään 10 prosenttia.

Esimerkki

A ja B ovat puolisoita ja heillä on alaikäiset lapset C, D ja E. Vaimo B on helmikuussa saanut Y-osakeyhtiöltä rahalainan, joka on 31.12 .vielä maksamatta. Y Oy:n 675 osakkeesta

A omistaa 48 osaketta    =   7,11 %
C omistaa 15 osaketta    =   2,22 %
D omistaa 3 osaketta      =   0,44 %
E omistaa 2 osaketta      =   0,29 % 
Yhteensä 68 osaketta    = 10,06 %

B:n saama laina on hänen veronalaista pääomatuloaan, koska muut perheenjäsenet yhdessä omistavat osakkeista vähintään 10 prosenttia. Omistusosuus lasketaan osakkaan verovuoden lopun (31.12.) tilanteen mukaan.


Perheenjäsenen ja alaikäisen lapsen määritelmä

Tuloverolaissa perheenjäseninä pidetään puolisoa ja alaikäisiä lapsia. Lapsi on alaikäinen, jos hän ei ole täyttänyt 17 vuotta ennen verovuoden alkua.

Välillinen omistus

Osakaslaina on veronalaista pääomatuloa myös, jos osakas, hänen perheenjäsenensä tai molemmat yhdessä omistavat osakkeita, joiden omistus- tai äänimääräosuus on toisten yhtiöiden kautta vähintään 10 prosenttia. Välillinen omistus tai äänivaltaisuus lasketaan suhteellisesti. Jos esimerkiksi perhe omistaa 50 prosenttia A Oy:n osakkeista ja yhtiö A puolestaan omistaa 20 prosenttia B Oy:n osakkeista, katsotaan perheen välillisesti omistavan 10 prosenttia B Oy:n osakkeista (50 % x 20 %).

Osakaslainan takaisinmaksu

Lainansaajalla on oikeus vähentää pääomatuloistaan tulonhankkimismenona se osuus tuloksi luetusta osakaslainasta, jonka hän on maksanut takaisin. Edellytyksenä on, että maksu on suoritettu viimeistään viidentenä verovuonna lainan nostamisvuoden jälkeen (TVL 54 c §). Esimerkiksi jos laina on luettu tuloksi verovuoden 2007 verotuksessa, sen saa vähentää viimeistään verovuoden 2012 verotuksessa. Maksetun määrän saa vähentää pääomatuloista, vaikka 10 prosentin omistus- tai äänivaltaosuus lainanantajayhtiössä ei enää maksuvuonna täyttyisi. Lainan lyhennyksen tai maksun vähentämisen edellytykseksi riittää, että laina on aikanaan verotettu lainansaajan pääomatulona.

Vähennykseen sovelletaan samoja säännöksiä kuin muihinkin pääomatuloista tehtäviin vähennyksiin. Myös alijäämää ja pääomatulolajin tappiota koskevat säännökset ovat siis käytössä.

Koron periminen

Pääomatuloksi luetusta lainasta ei tarvitse periä korkoa. Korkoa on kuitenkin perittävä, jos osakaslaina täyttää muilta osin TVL 53 a §:n edellytykset, mutta laina on nostettu ja maksettu takaisin saman kalenterivuoden aikana.

Aiemmin kuin 3.4.1998 nostetusta lainasta on aina perittävä korkoa. Aikaisempaa oikeus- ja verotuskäytäntöä sovelletaan myös 3.4.1998 tai sen jälkeen nostettuun lainaan, jos vähintään 10 prosentin omistusosuus ei täyty eikä lainaa sen vuoksi voida lukea pääomatuloksi. Tällaisesta lainasta on siis edelleen perittävä korkoa.

Kohtuullisena osakaslainan korkona pidetään valtiovarainministeriön vahvistamaa peruskorkoa.

Koron lisääminen lainapääomaan

Osakaslainan korko katsotaan maksetuksi myös silloin, kun sen määrä on lisätty lainapääomaan. Jos aiemmin kuin 3.4.1998 nostetun lainan korko on lisätty lainapääomaan 3.4.1998 tai sen jälkeen, luetaan korko TVL 53 a §:n mukaisen lainansaajan pääomatuloksi. Tällaisessa tapauksessa lainansaajan katsotaan ottaneen koron suuruisen lisälainan. Sillä ei ole merkitystä, onko korko kertynyt ajalta ennen 3.4.1998 vai sen jälkeen. Sama koskee myös siirtosaamisiin kirjattua korkoa.

Maksetun koron vähennysoikeus

Osakaslainalle mahdollisesti maksettu korko ei ole vähennyskelpoinen pelkästään sillä perusteella, että laina on luettu lainansaajan veronalaiseksi tuloksi (TVL 58 §). Koron vähennysoikeutta koskevat samat säännökset kuin muitakin korkomenoja. Jos laina kohdistuu vakituisen asunnon hankkimiseen tai peruskorjaukseen, koron saa vähentää asuntolainan korkona. Jos laina kohdistuu veronalaisen tulon hankkimiseen, esimerkiksi vuokrattavan asunnon ostoon, lainasta maksetun koron saa vähentää tulonhankkimisvelan korkona.

Osakaslainan ilmoittamisvelvollisuus

Osakeyhtiön on ilmoitettava osakaslainoihin liittyvät tiedot Verohallinnolle  seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä vuosi-ilmoituksella 7851 (Osakeyhtiön antamat luonnollisen henkilön pääomatuloksi luettavat osakaslainat ja niiden takaisinmaksut). Vuosi-ilmoituksella ilmoitetaan edellisenä kalenterivuonna (1.1.–31.12.) annetut osakaslainat, jotka täyttävät TVL 53 a §:n edellytykset. Lisäksi on ilmoitettava pääomatuloksi luettujen lainojen takaisinmaksut, jotka ovat vähennyskelpoisia tulonhankkimismenona.

Vuosi-ilmoitus vuonna 2011 nostetuista ja takaisin maksetuista osakelainoista on annettava viimeistään 24.2.2012.

Myös lainansaajan on ilmoitettava laina ja takaisinmaksu veroilmoituksessaan. Jos esitäytetyistä tiedoista puuttuu laina- tai takaisinmaksutietoja, ne on lisättävä ilmoitukseen.

Lisätietoja vuosi-ilmoituksen antamisesta saa verotoimistoista ja sivulta Vuosi-ilmoituksen antaminen.
Vuosi-ilmoituslomake: 7851, Osakeyhtiön antamat luonnollisen henkilön pääomatuloksi luettavat osakaslainat ja niiden takaisinmaksut

(Aiemmin Verohallinnon julkaisu 30)