Arvonlisäverottoman vähäisen toiminnan raja 10 000 euroa

Ohjetta on päivitetty 1.1.2017 voimaan tulleiden lakimuutosten johdosta. Samalla ohjetta on päivitetty myös muilta osin siten, että aiempaan ohjeeseen on tehty tarkennuksia.

Ohjeen kohtaa 4 on muutettu 31.8.2016 korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen KHO 14.12.2015 T 3678 johdosta. Kohtaa 4 on tarkennettu 21.12.2016.

Ohjeeseen on lisätty uusi kohta 6, jossa käsitellään valinnaisia verokausia.

1 Vähäinen liiketoiminta

Vähäinen liiketoiminta on jätetty arvonlisäverotuksen ulkopuolelle. Vähäisen liiketoiminnan raja määräytyy tilikauden liikevaihdon perusteella. Verovelvollisen, jonka verokausi on neljänneskalenterivuosi tai kalenterivuosi, tilikautena pidetään arvonlisäverolain (AVL 216 §) mukaan kalenterivuotta. Myyjä ei ole verovelvollinen, jos arvonlisäverolaissa tarkoitettu tilikauden liikevaihto on enintään 10 000 euroa.

Jos myyjän tilikausi on lyhempi tai pitempi kuin 12 kuukautta, tilikauden liikevaihtona pidetään määrää, joka saadaan, kun myyjän tilikauden liikevaihto kerrotaan luvulla 12 ja jaetaan tilikauden kuukausien lukumäärällä. Kuukausiksi luetaan täydet kalenterikuukaudet.

Vähäisen liiketoiminnan harjoittajan on etukäteen itse arvioitava, ylittääkö hänen tilikauden myyntinsä 10 000 euron rajan vai ei. Jos hän arvioi rajan ylittyvän, hänen on ilmoittauduttava arvonlisäverovelvolliseksi antamalla Verohallinnolle joko perustamis- tai muutosilmoitus (Y-lomake). Ilmoituksia on saatavana Internet-osoitteesta www.ytj.fi sekä Verohallinnon toimipisteistä.

Verovelvollisen on annettava verokausittain veroilmoitus, jolla ilmoitetaan Verohallinnolle tiedot oma-aloitteisista veroista. Arvonlisäveron tiedoissa ilmoitettujen verojen määrät lasketaan yhteen ja tästä summasta vähennetään palautukseen oikeuttavien verojen osuus. Erotus maksetaan Verohallinnon tilille asiakaskohtaista oma-aloitteisten verojen viitenumeroa käyttäen.

Myyjän harjoittaman toiminnan yritysmuodolla ei ole merkitystä, joten vähäisen toiminnan rajaa sovelletaan luonnollisten henkilöiden lisäksi muun muassa yhtymiin ja yhtiöihin. Rajaa ei kuitenkaan sovelleta kuntiin, kuntayhtymiin, Ahvenanmaan maakuntaan eikä sellaisiin ulkomaalaisiin, joilla ei ole Suomessa kiinteää toimipaikkaa.

2 Liikevaihtoon luettavat myynnit

Tilikauden liikevaihdon määrää laskettaessa otetaan huomioon tavaroiden ja palvelujen verolliset myynnit, käännetyn verovelvollisuuden alaiset myynnit (AVL 8 a–8 d §) sekä seuraavat verottomat myynnit:

• tavaran myynti muihin EU-maihin (yhteisömyynti, AVL 72 a–72 c §)
• vientimyynti (AVL 70 §)
• veroton matkustajamyynti (AVL 70 b §)
• verottomien palveluiden myynti (AVL 71 ja 72 §)
• verottomien vesialusten ja niihin kohdistuvien työsuoritusten myynti (AVL 58 §)
• vähintään neljä kertaa vuodessa ilmestyvän sanoma- tai aikakauslehden painoksen myynnit yleishyödylliselle yhteisölle (AVL 56 §)
• verottomat myynnit diplomaattisille edustustoille ja kansainvälisille järjestöille (AVL 72 d §)
• verottomat moottoriajoneuvojen myynnit (AVL 72 e §)
• rahoitus- ja vakuutuspalvelujen myynnit (AVL 41 ja 44 §)
• kiinteistön tai siihen kohdistuvien oikeuksien luovutukset.

Liikevaihdon määrää laskettaessa ei oteta huomioon:

• liitännäisluonteisia rahoitus- ja vakuutuspalveluja eikä
• käyttöomaisuuden myyntejä.

Kiinteistöjä ovat maa-alueiden lisäksi rakennukset, pysyvät rakennelmat ja niiden osat. Uuden kiinteistön määritelmän mukaan kiinteistönä pidetään myös kiinteistöllä harjoitettavaa erityistä toimintaa palvelevaa konetta, laitetta tai osaa, joka on asennettu pysyvästi rakennukseen tai rakennelmaan ja jota ei voida siirtää tuhoamatta tai muuttamatta rakennusta tai rakennelmaa (ks. Kiinteistön käsite arvonlisäverotuksessa 1.1.2017 alkaen). Verottomia ovat siten kiinteistöjen myyntien ja vuokrausten lisäksi myös huoneistojen luovutukset. Vaikka edellä mainituista tuloista ei ole suoritettava arvonlisäveroa, niistä saadut tulot (lukuun ottamatta käyttöomaisuuden myyntejä) otetaan mukaan laskettaessa tätä 10 000 euron rajaa.

Liikevaihto on edellä mainittujen tavaroiden ja palvelujen ostajilta perittyjen hintojen yhteismäärä. Liikevaihdon määrää laskettaessa ei siten ole merkitystä sillä, onko hintaan sisällytetty arvonlisävero vai ei.

3 Rajan ylitys

Jos elinkeinonharjoittaja on arvioinut tilikauden myyntinsä jäävän alle 10 000 euron rajan, mutta myynti ylittääkin sen, elinkeinonharjoittajan on suoritettava vero koko tilikauden myynnistä. Kun elinkeinonharjoittaja havaitsee, että raja ylittyy, hänen on ilmoittauduttava arvonlisäverovelvolliseksi (Y-lomake). Hänet merkitään arvonlisäverovelvollisten rekisteriin takautuvasti tilikauden alusta tai, jos verollinen toiminta on alkanut kesken tilikautta, toiminnan aloittamispäivästä.

4 Verovelvolliseksi hakeutuminen

Elinkeinonharjoittaja voi halutessaan hakeutua verovelvolliseksi, vaikka hänen tilikauden liikevaihtonsa jää alle 10 000 euron. Verovelvolliseksi hakeutuvan on täytettävä joko perustamis- tai muutosilmoitus (Y-lomake). Ilmoituksia on saatavana Internet-osoitteesta www.ytj.fi sekä Verohallinnon toimipisteistä.

Hakeutuja merkitään verovelvolliseksi aikaisintaan siitä päivästä alkaen, jona ilmoitus saapuu Verohallintoon tai Patentti- ja rekisterihallitukseen.

Verovelvolliseksi merkitseminen edellyttää, että toiminta tapahtuu liiketoiminnan muodossa. Liiketoiminnan muodossa tapahtuvana toimintana pidetään ansiotarkoituksessa tapahtuvaa, jatkuvaa, ulospäin suuntautuvaa ja itsenäistä toimintaa, johon sisältyy tavanomainen yrittäjäriski.

Jos vähäisen toiminnan harjoittaja, jonka verollinen liikevaihto on enintään 10 000 euroa, on hakeutunut arvonlisäverovelvolliseksi, hänen tulee maksaa arvonlisävero lähtökohtaisesti kaikista arvonlisäveronalaisista myynneistään siitä huolimatta, vaikka liikevaihto jäisikin rajan alle. Kaikki liiketoiminnan muodossa tapahtuvat arvonlisäveronalaiset myynnit kuuluvat tällöin arvonlisäveron piiriin.

Korkein hallinto-oikeus on kuitenkin antanut päätöksen KHO 14.12.2015 T 3678, jossa oli kyse metsän myyntitoiminnasta vapaaehtoisesti arvonlisäverovelvolliseksi hakeutuneesta yleishyödyllisestä yhteisöstä. Päätöksessä metsän myyntitoiminnasta arvonlisäverovelvolliseksi hakeutumista ei ulotettu koskemaan yleishyödyllisen yhteisön muita, metsän myyntitoiminnasta täysin erillisiä toimintoja.

Korkeimman hallinto-oikeuden päätöstä KHO 14.12.2015 T 3678 sovelletaan ainoastaan yleishyödyllisiin yhteisöihin.

KHO 14.12.2015 T 3678
A ry oli yleishyödyllinen yhteisö, jonka tarkoituksena oli siirtää kuntoutuspalveluyksikköjen toiminta tytäryhtiönsä tytäryhtiölle B Oy:lle. Siirron jälkeen A ry ryhtyi veloittamaan B Oy:ltä A ry:n omalla henkilökunnalla suorittamista keskitetyistä tukipalveluista, kuten laskentaosaston, tietohallinnon, kiinteistöosaston, hallinto-osaston, viestintäosaston ja sisäisen kehityksen palveluista. Palvelut veloitettiin omakustannushintaan. Palvelujen myynnin katsottiin tapahtuvan arvonlisäverolain 1 §:ssä tarkoitetulla tavalla liiketoiminnan muodossa, mutta palvelujen myynnistä saatuja tuloja ei pidetty arvonlisäverolain 4 §:ssä viitattuna yleishyödyllisen yhteisön elinkeinotulona.

A ry oli vuonna 1997 hakeutunut arvonlisäverolain 12 §:n nojalla verovelvolliseksi omistamaansa metsään liittyvästä liiketoiminnasta. Koska metsätalouden harjoittamisella ei ollut yhteyttä tukipalvelujen myyntiin B Oy:lle ja koska nämä toiminnot olivat helposti erotettavista toisistaan, mainitulla hakeutumisella ei ollut sellaista vaikutusta, että tämän hakeutumisen perusteella A ry:n olisi ollut suoritettava arvonlisäveroa myös tukipalvelujen myynnistä B Oy:lle.

5 Verovelvollisten rekisteristä poistaminen

Verovelvolliseksi hakeutunutta ei poisteta taannehtivasti verovelvollisten rekisteristä. Tämä koskee myös niitä verovelvollisia, jotka ovat arvioineet tilikauden liikevaihtonsa ylittävän 10 000 euron rajan, mutta joiden liikevaihto jääkin rajan alle. Poistaminen voidaan tehdä aikaisintaan siitä päivästä, jona lopettamisilmoitus (Y-lomake) saapuu Verohallintoon tai Patentti- ja rekisterihallitukseen.

6 Valinnaiset verokaudet

Arvonlisäveron verokausi on pääsääntöisesti kalenterikuukausi. Tällöin arvonlisäveroilmoitus annetaan ja maksu suoritetaan kuukausittain.

Pienyritys on oikeutettu pidennettyyn, valinnaiseen verokauteen, jos sen:

• liikevaihto on enintään 100 000 euroa. Tällöin arvonlisäveroilmoitus annetaan ja maksu suoritetaan kolmen kuukauden välein (neljännesvuosittain);
• liikevaihto on enintään 30 000 euroa. Tällöin arvonlisäveroilmoitus annetaan ja maksu suoritetaan kalenterivuosittain;
• lisäksi sellainen alkutuotantoa harjoittava luonnollinen henkilö, kuolinpesä tai yhtymä sekä AVL 79 §:ssä tarkoitettu taide-esineen tekijä, joka ei harjoita muuta arvonlisäverollista toimintaa, on oikeutettu arvonlisäverotuksessa kalenterivuoden pituiseen verokauteen liikevaihdon määrästä riippumatta.

Valinnaisten verokausien liikevaihtoraja määritellään kirjanpitolaissa tarkoitetun kalenterivuoden liikevaihdon tai sitä vastaavan tuoton mukaan.

Valinnaiseen, pidennettyyn verokauteen on mahdollista siirtyä Verohallinnolle tehtävästä erillisestä hakemuksesta. Samoin siirtyminen lyhyempään verokauteen tapahtuu hakemuksesta. Valittu verokausi sitoo vähintään 12 kuukauden ajan.

7 Alarajaan liittyvä huojennus

Verovelvollinen, jonka tilikauden liikevaihto on alle 30 000 euroa, voi saada tilikauden päätyttyä ns. alarajahuojennuksen. Jos liikevaihto on enintään 10 000 euroa, verovelvollinen voi saada huojennuksena koko tilikaudelta tilitettävän veron. Jos liikevaihto on vähintään 10 000 euroa mutta alle 30 000 euroa, verovelvollinen voi saada osittaisen huojennuksen. Alarajahuojennuksesta kerrotaan tarkemmin ohjeessa Arvonlisäveron alarajahuojennus.
 

Mika Jokinen
johtava veroasiantuntija

Juha Pamppunen
veroasiantuntija