Arvonlisäverottoman vähäisen toiminnan raja 15 000 euroa

Antopäivä
1.1.2021
Diaarinumero
VH/8130/00.01.00/2020
Voimassaolo
1.1.2021 - Toistaiseksi
Valtuutussäännös
Laki Verohallinnosta (503/2010) 2 § 2 momentti
Korvaa ohjeen
A189/200/2016, 21.12.2016

Tässä ohjeessa käsitellään keskeisiä arvonlisäverottoman vähäisen liiketoiminnan rajaan liittyviä kysymyksiä.

Vähäisen liiketoiminnan rajaa korotettiin 1.1.2021 alkaen 10 000 eurosta 15 000 euroon. Korotettua 15 000 euron rajaa sovelletaan 1.1.2021 tai sen jälkeen alkaviin tilikausiin. Tässä ohjeessa on esitetty euromääräiset rajat siten kuin ne ovat lakimuutoksen astuessa voimaan 1.1.2021.

Tarvittavat tiedot ajalta ennen rajan korotusta 10 000 eurosta 15 000 euroon löydät tämän ohjeen edellisestä versiosta Arvonlisäverottoman vähäisen toiminnan raja 10 000 euroa, 21.12.2016, A189/200/2016 (ks. yllä kohta "versiohistoria").

Tähän ohjeeseen on lisätty uudet esimerkit 1, 2 ja 5. Ohjeeseen on tehty myös muita tarkennuksia.

 

1 Vähäinen liiketoiminta

Vähäinen liiketoiminta on hallinnollisista syistä jätetty arvonlisäverotuksen ulkopuolelle. Vapautus on tarkoitettu koskemaan pienimuotoista, harrastusluonteista ja satunnaista toimintaa. Vähäinen liiketoiminta määritellään liikevaihdon suuruuden perusteella. Vähäisenä liiketoimintana pidetään toimintaa, josta 12 kuukauden mittaisen tilikauden aikana kertynyt liikevaihto on enintään 15 000 euroa (korotettua 15 000 euron rajaa sovelletaan 1.1.2021 tai sen jälkeen alkaviin tilikausiin). Verovelvollisen, jonka verokausi on neljänneskalenterivuosi tai kalenterivuosi, tilikautena pidetään arvonlisäverolain (AVL 216 §) mukaan kalenterivuotta. Myyjä ei ole arvonlisäverovelvollinen, jos arvonlisäverolaissa tarkoitettu tilikauden liikevaihto on enintään 15 000 euroa.

Jos myyjän tilikausi on lyhempi tai pidempi kuin 12 kuukautta, tilikauden liikevaihtona pidetään määrää, joka saadaan, kun myyjän tilikauden liikevaihto kerrotaan luvulla 12 ja jaetaan tilikauden kuukausien lukumäärällä. Kuukausiksi luetaan täydet kalenterikuukaudet. Tätä kutsutaan liikevaihdon suhteuttamiseksi.

Esimerkki 1:
Pienkoneiden korjaustoimintaa harjoittavan yritys A:n toiminta alkaa 14.9.2021. Yritys A:n ensimmäinen tilikausi on 14.9.2021–31.12.2021. A:n liikevaihto kyseisen tilikauden aikana on 4 200 euroa.

Yritys A:n ensimmäinen tilikausi sisältää kolme täyttä kalenterikuukautta (loka-, marras- ja joulukuu – syyskuu ei ole täysi kalenterikuukausi).

Liikevaihto on suhteutettava vastaamaan 12 kuukauden tilikautta, koska yrityksen ensimmäinen tilikausi on lyhyempi kuin 12 kuukautta. Liikevaihto suhteutetaan seuraavasti: 4 200 euroa x 12 kk / 3 kk = 16 800 euroa.

Yritys A:n suhteutettu liikevaihto ylittää arvonlisäverottoman vähäisen toiminnan rajan 15 000 euroa. A:n on ilmoittauduttava arvonlisäverovelvolliseksi toimintansa alusta lukien (14.9.2021).

Vähäisen liiketoiminnan harjoittajan on etukäteen itse arvioitava, ylittääkö hänen tilikauden myyntinsä 15 000 euron rajan vai ei. Jos hän arvioi rajan ylittyvän, hänen on ilmoittauduttava arvonlisäverovelvolliseksi. Arvonlisäverovelvolliseksi ilmoittaudutaan joko tekemällä sähköinen perustamis- tai muutosilmoitus YTJ-palvelussa tai kyseisestä palvelusta löytyvällä paperisella perustamis- tai muutosilmoituslomakeella (Y-lomake). Jos yrityksellä on jo Y-tunnus, se voi ilmoittautua arvonlisäverovelvolliseksi myös OmaVerossa. Yksityishenkilö, jolla ei vielä ole Y-tunnusta, voi jo yritystoimintaa aloittaessaan (toiminimenä tai maa- tai metsätaloudenharjoittajana) ilmoittautua arvonlisäverovelvolliseksi OmaVerossa.

Arvonlisäverovelvollisen on ilmoitettava ja maksettava arvonlisävero Verohallinnolle verokautensa mukaisesti. Verokausi on yleensä kalenterikuukausi, jolloin arvonlisävero ilmoitetaan ja maksetaan Verohallinnolle kuukausittain.

Myyjän harjoittaman toiminnan yritysmuodolla ei ole merkitystä, joten vähäisen toiminnan rajaa sovelletaan luonnollisten henkilöiden lisäksi muun muassa yhtymiin ja yhtiöihin. Rajaa ei kuitenkaan sovelleta kuntiin, kuntayhtymiin, Ahvenanmaan maakuntaan eikä sellaisiin ulkomaalaisiin, joilla ei ole Suomessa kiinteää toimipaikkaa.

2 Liikevaihtoon luettavat myynnit

Tilikauden liikevaihdon määrää laskettaessa otetaan huomioon tavaroiden ja palvelujen arvonlisäverolaissa tarkoitetut verolliset myynnit, käännetyn verovelvollisuuden alaiset myynnit (AVL 8 a–8 d §) sekä seuraavat arvonlisäverolaissa verottomiksi säädetyt myynnit:

  • tavaran myynti muihin EU-maihin (yhteisömyynti, AVL 72 a–72 c §)
  • vientimyynti (AVL 70 §)
  • veroton matkailijamyynti (AVL 70 b §)
  • verottomien palveluiden myynti (AVL 71 ja 72 §)
  • verottomien vesialusten ja niihin kohdistuvien työsuoritusten myynti (AVL 58 §)
  • vähintään neljä kertaa vuodessa ilmestyvän sanoma- tai aikakauslehden painoksen myynnit yleishyödylliselle yhteisölle (AVL 56 §)
  • verottomat myynnit diplomaattisille edustustoille ja kansainvälisille järjestöille (AVL 72 d §)
  • verottomat moottoriajoneuvojen myynnit (AVL 72 e §)
  • rahoitus- ja vakuutuspalvelujen myynnit (AVL 41 ja 44 §)
  • kiinteistön tai siihen kohdistuvien oikeuksien luovutukset.

Liikevaihdon määrää laskettaessa ei oteta huomioon:

  • liitännäisluonteisia rahoitus- ja vakuutuspalveluja eikä
  • käyttöomaisuuden myyntejä.

Arvonlisäverotuksessa kiinteistön käsite kattaa maa-alueiden lisäksi rakennukset, pysyvät rakennelmat ja niiden osat. Arvonlisäverottomia kiinteistön tai siihen kohdistuvien oikeuksien luovutuksia ovat siten myös huoneistojen myynnit ja vuokraukset. Kiinteistönä pidetään lisäksi kiinteistöllä harjoitettavaa erityistä toimintaa palvelevaa konetta, laitetta tai osaa, joka on asennettu pysyvästi rakennukseen tai rakennelmaan ja jota ei voida siirtää tuhoamatta tai muuttamatta rakennusta tai rakennelmaa (ks. Kiinteistön käsite arvonlisäverotuksessa 1.1.2017 alkaen).

Vaikka edellä luetelluista verottomista myynneistä ei ole suoritettava arvonlisäveroa, luetaan ne mukaan laskettaessa 15 000 euron rajaa.

Liikevaihto on edellä mainittujen tavaroiden ja palvelujen ostajilta perittyjen hintojen yhteismäärä. Liikevaihdon määrää laskettaessa ei siten ole merkitystä sillä, onko hintaan sisällytetty arvonlisävero vai ei.

Arvonlisäverolain mukaisesti laskettavaan liikevaihtoon ei lueta mukaan myyntejä, joiden myyntimaa ei arvonlisäverolain myyntimaasäännösten mukaan ole Suomi.

Esimerkki 2:
Suomalainen yritys B myy konsultointipalveluita sekä Suomeen että ulkomaille sijoittautuneille elinkeinonharjoittajille. Konsultointipalvelun myyntimaa määräytyy arvonlisäverolain niin sanotun yleissäännöksen (AVL 65 §) mukaisesti ostajana toimivan elinkeinonharjoittajan sijoittautumisvaltion perusteella.

Yritys B:n myynti Suomessa 12 kuukauden mittaisen tilikauden aikana on 13 000 euroa. Yritys B:n myynti toisiin EU-maihin sijoittautuneille elinkeinonharjoittajille on 7 000 euroa ja myynti EU:n alueen ulkopuolelle sijoittautuneille elinkeinonharjoittajille on 5 000 euroa.

Yritys B:n arvonlisäverolain (AVL 3 §) mukaisesti laskettavan liikevaihdon määrä on 13 000 euroa.

3 Rajan ylitys

Jos elinkeinonharjoittaja on arvioinut tilikauden myyntinsä jäävän alle 15 000 euron rajan, mutta myynti ylittääkin sen, elinkeinonharjoittajan on suoritettava arvonlisävero koko tilikauden myynnistä. Kun elinkeinonharjoittaja havaitsee, että raja ylittyy, hänen on ilmoittauduttava arvonlisäverovelvolliseksi. Hänet merkitään arvonlisäverovelvollisten rekisteriin takautuvasti tilikauden alusta tai, jos arvonlisäverollinen toiminta on alkanut kesken tilikautta, toiminnan aloittamispäivästä.

Esimerkki 3:
Yritys C, jonka tilikausi on kalenterivuosi, aloitti 1.3. romujen keräilyn ja myynnin. Yrityksen ensimmäinen tilikausi on 1.3.–31.12. Yritys arvioi, että romujen myynnistä saatavat tulot eivät 12 kuukauden mittaisen tilikauden liikevaihdoksi muunnettuna ylitä 15 000 euron rajaa, joten C ei ilmoittautunut arvonlisäverovelvolliseksi. Saman vuoden joulukuussa C totesi, että myyntitulot koko vuodelta olivat olleet 7 000 euroa. Näiden myyntitulojen perusteella C arvioi, että seuraavan tilikauden myyntitulot tulevat ylittämään 15 000 euroa.

C:n tulee ilmoittautua arvonlisäverovelvolliseksi seuraavan tilikauden alusta alkaen.

Esimerkki 4:
Henkilö D, jonka tilikausi on kalenterivuosi, ryhtyi tammikuun alussa myymään muutto- ja siivouspalveluja. Hän arvioi, että toiminnasta saatavat tulot jäävät alle 15 000 euron, eikä hän ilmoittautunut arvonlisäverovelvolliseksi. Marraskuussa hänen palvelujen myynnistä tilikauden aikana saamansa tulot ylittivät 15 000 euron rajan.

D:n tulee ilmoittautua takautuvasti arvonlisäverovelvolliseksi tilikauden alusta lähtien. D:n tulee maksaa arvonlisävero ja antaa arvonlisäveroilmoitukset koko vuodelta. D:lle voi tulla verokaudesta riippuen maksettavaksi myöhästymismaksua ja viivästyskorkoa.

Edellä arvonlisäverovelvolliseksi ilmoittautumisella tarkoitetaan pakollista velvollisuutta ilmoittautua arvonlisäverovelvolliseksi silloin, kun arvonlisäverottoman vähäisen toiminnan raja 15 000 euroa ylittyy tai arvonlisäverovelvollisuus on muutoin pakollista. Arvonlisäverovelvolliseksi hakeutumisella tarkoitetaan puolestaan vapaaehtoista mahdollisuutta hakeutua arvonlisäverovelvolliseksi silloin, kun vähäisen toiminnan raja ei ylity tai arvonlisäverovelvollisuus ei muutoin ole pakollista (esim. AVL 30 §:n mukainen kiinteistöjen vuokraustoiminta).

4 Verovelvolliseksi hakeutuminen

Elinkeinonharjoittaja voi halutessaan hakeutua arvonlisäverovelvolliseksi, vaikka hänen tilikauden liikevaihtonsa jää alle 15 000 euron. Arvonlisäverovelvolliseksi hakeudutaan joko tekemällä sähköinen perustamis- tai muutosilmoitus YTJ-palvelussa tai kyseisestä palvelusta löytyvällä paperisella perustamis- tai muutosilmoituslomakkeella (Y-lomake). Jos elinkeinonharjoittajalla on jo Y-tunnus, hän voi hakeutua arvonlisäverovelvolliseksi myös OmaVerossa. Yksityishenkilö, jolla ei vielä ole Y-tunnusta, voi jo yritystoimintaa aloittaessaan (toiminimenä tai maa- tai metsätaloudenharjoittajana) hakeutua arvonlisäverovelvolliseksi OmaVerossa.

Hakeutuja merkitään arvonlisäverovelvolliseksi aikaisintaan hakemuksen tekemisestä (AVL 173 § 2 momentti). Tällä tarkoitetaan sitä päivää, jolloin hakeutumista koskeva ilmoitus saapuu Verohallintoon tai Patentti- ja rekisterihallitukseen tai ilmoitus on annettu sähköisesti YTJ:ssä tai OmaVerossa. Hakeutujaa ei siis voida merkitä takautuvasti arvonlisäverovelvollisten rekisteriin. Poikkeuksen muodostavat kiinteistön käyttöoikeuden luovuttamisesta arvonlisäverovelvolliseksi hakeutuvat, jotka voidaan tietyissä tilanteissa merkitä pääsäännöstä poiketen rekisteriin takautuvasti niin sanotun kuuden kuukauden säännön perusteella. Kuuden kuukauden säännöstä voit lukea tarkemmin ohjeen Hakeutuminen arvonlisäverovelvolliseksi kiinteistön käyttöoikeuden luovuttamisesta luvusta 4.4.

Arvonlisäverovelvolliseksi merkitseminen edellyttää, että toiminta tapahtuu liiketoiminnan muodossa. Liiketoiminnan muodossa tapahtuvana toimintana pidetään ansiotarkoituksessa tapahtuvaa, jatkuvaa, ulospäin suuntautuvaa ja itsenäistä toimintaa, johon sisältyy tavanomainen yrittäjäriski.

Esimerkki 5:
Parturitoimintaa harjoittavan ei-arvonlisäverovelvollisen yritys E:n tilikausi on kalenterivuosi. Yritys E:n liiketoiminta on vähäistä eikä sillä ole velvollisuutta ilmoittautua arvonlisäverovelvolliseksi. E päättää kuitenkin kesken tilikauden hakeutua vapaaehtoisesti arvonlisäverovelvolliseksi. E täyttää ja palauttaa 5.10. asiaa koskevan lomakkeen OmaVerossa. Yritys E voidaan merkitä arvonlisäverovelvolliseksi aikaisintaan 5.10. alkaen.

Jos vähäisen toiminnan harjoittaja, jonka verollinen liikevaihto on enintään 15 000 euroa, on hakeutunut arvonlisäverovelvolliseksi, hänen tulee maksaa arvonlisävero kaikista arvonlisäveronalaisista myynneistään siitä huolimatta, vaikka liikevaihto jäisikin rajan alle. Kaikki liiketoiminnan muodossa tapahtuvat arvonlisäveronalaiset myynnit kuuluvat tällöin arvonlisäverotuksen piiriin.

Korkein hallinto-oikeus on kuitenkin antanut päätöksen KHO 14.12.2015 taltio 3678, jossa oli kyse metsän myyntitoiminnasta vapaaehtoisesti arvonlisäverovelvolliseksi hakeutuneesta yleishyödyllisestä yhteisöstä. Päätöksessä metsän myyntitoiminnasta arvonlisäverovelvolliseksi hakeutumista ei ulotettu koskemaan yleishyödyllisen yhteisön muita, metsän myyntitoiminnasta täysin erillisiä toimintoja.

Korkeimman hallinto-oikeuden päätöstä KHO 14.12.2015 taltio 3678 sovelletaan ainoastaan yleishyödyllisiin yhteisöihin.

KHO 14.12.2015 taltio 3678

A ry oli yleishyödyllinen yhteisö, jonka tarkoituksena oli siirtää kuntoutuspalveluyksikköjen toiminta tytäryhtiönsä tytäryhtiölle B Oy:lle. Siirron jälkeen A ry ryhtyi veloittamaan B Oy:ltä A ry:n omalla henkilökunnalla suorittamista keskitetyistä tukipalveluista, kuten laskentaosaston, tietohallinnon, kiinteistöosaston, hallinto-osaston, viestintäosaston ja sisäisen kehityksen palveluista. Palvelut veloitettiin omakustannushintaan. Palvelujen myynnin katsottiin tapahtuvan arvonlisäverolain 1 §:ssä tarkoitetulla tavalla liiketoiminnan muodossa, mutta palvelujen myynnistä saatuja tuloja ei pidetty arvonlisäverolain 4 §:ssä viitattuna yleishyödyllisen yhteisön elinkeinotulona.

A ry oli vuonna 1997 hakeutunut arvonlisäverolain 12 §:n nojalla verovelvolliseksi omistamaansa metsään liittyvästä liiketoiminnasta. Koska metsätalouden harjoittamisella ei ollut yhteyttä tukipalvelujen myyntiin B Oy:lle ja koska nämä toiminnot olivat helposti erotettavista toisistaan, mainitulla hakeutumisella ei ollut sellaista vaikutusta, että tämän hakeutumisen perusteella A ry:n olisi ollut suoritettava arvonlisäveroa myös tukipalvelujen myynnistä B Oy:lle.

Esimerkki 6:
Yleishyödyllinen yhteisö F on hakeutunut vapaaehtoisesti arvonlisäverovelvolliseksi metsän myyntitoiminnasta. F:llä on lisäksi metsän myyntitoiminnasta täysin erillistä varainhankintatoimintaa, jota se harjoittaa arvonlisäverolaissa tarkoitetulla tavalla liiketoiminnan muodossa, mutta josta saatua tuloa ei pidetä tuloverolain mukaan F:n veronalaisena elinkeinotulona. Metsän myyntitoiminnasta hakeutuminen ei aiheuta sitä, että F:n olisi suoritettava arvonlisäveroa erillisestä varainhankintatoiminnastaan.

Esimerkki 7:
Henkilö G, jonka tilikausi on kalenterivuosi, on hakeutunut vähäisen toiminnan harjoittajana arvonlisäverovelvolliseksi kampaamotoiminnasta. G aloittaa lisäksi pienimuotoisen käsityökorujen myynnin. Kampaamotoiminnan ja käsityökorujen myynnin yhteenlaskettu liikevaihto jää tilikaudella alle 15 000 euron. G:n on suoritettava arvonlisäveroa sekä kampaamotoiminnasta että käsityömyynnistä.

Esimerkki 8:
Henkilö H on hakeutunut arvonlisäverolliseksi metsän myyntitoiminnasta, mutta hänellä ei ole metsän myyntiä. H aloittaa liiketoiminnan muodossa tapahtuvan autokorjaamotoiminnan, jonka tilikauden liikevaihto on alle 15 000 euroa. H:n on suoritettava arvonlisäveroa autokorjaamotoiminnasta.

5 Verovelvollisten rekisteristä poistaminen

Verohallinto poistaa verovelvollisen arvonlisäverovelvollisten rekisteristä siitä lukien, kun arvonlisäverollinen liiketoiminta on päättynyt. Arvonlisäverovelvollisen on ilmoitettava arvonlisäverollisen toiminnan päättymisestä sähköisesti YTJ-palvelussa tai kyseisestä palvelusta löytyvällä paperisella muutos-/lopettamisilmoituksella. Jos toiminta ei lopu kokonaan, vaan pelkästään arvonlisäverollinen toiminta loppuu, onnistuu asiasta ilmoittaminen myös OmaVerossa. Sellainen maa- ja metsätalouden harjoittaja tai liikkeen- ja ammatinharjoittaja, joka ei ole kaupparekisterissä, voi ilmoittaa toiminnan päättymisestä kokonaan myös OmaVerossa.

Arvonlisäverovelvolliseksi hakeutunutta ei kuitenkaan poisteta takautuvasti arvonlisäverovelvollisten rekisteristä. Tämä koskee myös niitä arvonlisäverovelvollisia, jotka ovat arvioineet tilikauden liikevaihtonsa ylittävän 15 000 euron rajan, mutta joiden liikevaihto jääkin rajan alle. Poistaminen tehdään aikaisintaan verovelvollisen asiaa koskevan vaatimuksen tekemisestä lukien (AVL 174 § 2 momentti). Tällä tarkoitetaan sitä päivää, jolloin arvonlisäverollisen asiaa koskeva muutos-/lopettamisilmoitus saapuu Verohallintoon tai Patentti- ja rekisterihallitukseen tai ilmoitus on annettu sähköisesti YTJ:ssä tai OmaVerossa. Kiinteistön käyttöoikeuden luovuttamisesta arvonlisäverovelvolliseksi hakeutunutta ei kuitenkaan poisteta rekisteristä ennen kuin hakeutumisen edellytykset ovat päättyneet kaikkien hakeutumisen kohteena olleiden kiinteistöjen osalta (AVL 174 § 3 momentti).

Esimerkki 9:
Henkilö I, jonka tilikausi on 1.1.–31.12., ryhtyi tammikuussa valmistamaan ja myymään itse valmistamiaan koruja. I arvioi saamiensa tulojen ylittävän vähäisen toiminnan rajan ja ilmoittautui arvonlisäverovelvolliseksi. I havaitsi joulukuussa, että myynnistä saadut tulot olivat olleet vain 1 700 euroa. I ilmoitti Verohallintoon, ettei hän ole arvonlisäverovelvollinen, koska hänen tilikauden myyntinsä jää alle 15 000 euron. I:n ilmoitus saapui Verohallintoon 18.12. Verohallinto poistaa I:n arvonlisäverovelvollisten rekisteristä 18.12. lukien.

6 Valinnaiset verokaudet

Arvonlisäveron verokausi on pääsääntöisesti kalenterikuukausi. Tällöin arvonlisäveroilmoitus annetaan ja maksu suoritetaan kuukausittain.

Pienyritys on oikeutettu pidennettyyn, valinnaiseen verokauteen, jos sen:

  • liikevaihto on enintään 100 000 euroa. Tällöin arvonlisäveroilmoitus annetaan ja maksu suoritetaan kolmen kuukauden välein (neljännesvuosittain)
  • liikevaihto on enintään 30 000 euroa. Tällöin arvonlisäveroilmoitus annetaan ja maksu suoritetaan kalenterivuosittain
  • lisäksi sellainen alkutuotantoa harjoittava luonnollinen henkilö, kuolinpesä tai yhtymä sekä AVL 79 c §:ssä tarkoitetun taide-esineen tekijä, joka ei harjoita muuta arvonlisäverollista toimintaa, on oikeutettu arvonlisäverotuksessa kalenterivuoden pituiseen verokauteen liikevaihdon määrästä riippumatta.

Valinnaisten verokausien liikevaihtoraja määritellään kirjanpitolaissa tarkoitetun kalenterivuoden liikevaihdon tai sitä vastaavan tuoton mukaan.

Valinnaiseen, pidennettyyn verokauteen on mahdollista siirtyä Verohallinnolle tehtävästä erillisestä hakemuksesta. Samoin siirtyminen lyhyempään verokauteen tapahtuu hakemuksesta. Valittu verokausi sitoo vähintään 12 kuukauden ajan.

7 Alarajaan liittyvä huojennus

Arvonlisäverovelvollinen, jonka tilikauden liikevaihto on alle 30 000 euroa, voi saada tilikauden päätyttyä ns. alarajahuojennuksen. Jos liikevaihto on enintään 15 000 euroa, arvonlisäverovelvollinen voi saada huojennuksena koko tilikaudelta tilitettävän veron. Jos liikevaihto on yli 15 000 euroa mutta alle 30 000 euroa, arvonlisäverovelvollinen voi saada osittaisen huojennuksen. Alarajahuojennuksesta kerrotaan tarkemmin ohjeessa Arvonlisäveron alarajahuojennus.

 

 

johtava veroasiantuntija Mika Jokinen

 

veroasiantuntija Juha Pamppunen