Avainsanat:

Maa- ja metsätalouden tuotantorakennusten ja niiden rakennuspaikkojen arvostaminen kiinteistöverotuksessa

Antopäivä
2.1.2014
Diaarinumero
A183/200/2013
Voimassaolo
2.1.2014–28.12.2015
Valtuutussäännös
Laki Verohallinnosta (503/2010) 2 § 2 mom.

Maa- ja metsätalouden tuotantorakennusten arvostaminen kiinteistöverotuksessa poikkeaa muussa käytössä olevien rakennusten arvostamisesta. Tässä ohjeessa kerrotaan niistä perusteista, joiden mukaan maa- ja metsätalouden tuotantorakennukset ja rakennuspaikat arvostetaan. Ohjeessa on lisäksi kerrottu, miten tuotantorakennuksen siirtyminen pois maa- ja metsätalouden käytöstä vaikuttaa niiden kiinteistöverotukseen.

1 Maa- ja metsätalousrakennusten verotusarvo

1.1 Maa- ja metsätalouden tuotantorakennus

Yleisimpiä maatalouden rakennuksia ovat maataloustoiminnassa käytetyt erilaiset tuotanto- ja varastorakennukset/-rakennelmat sekä eläinsuojat. Maataloutena pidetään varsinaisen maatalouden lisäksi sellaista maatilalla harjoitettua maa- ja metsätalouteen liittyvää muuta toimintaa, jota ei pidetä eri liikkeenä.

Maatilatalouteen liittyvää tai sen yhteydessä harjoitettavaa toimintaa pidetään verotuksessa eri liikkeenä silloin kun on kyse kauppapuutarhasta, laajassa mitassa harjoitetusta kalanviljelystä ja turkistarhauksesta. Myös myllyä, sahaa ja muuta sellaista laitosta, joka huomattavassa määrin jalostaa myös muualta hankittuja tuotteita myyntitarkoitukseen, on verotuksessa pidettävä eri liikkeenä. Maatilalla sijaitsevat harrastustoimintaa (esimerkiksi hevosharrastusta) varten rakennetut rakennukset eivät ole tuotantorakennuksia.

Metsätalouden rakennuksiksi katsotaan muun muassa metsätaloudessa käytettävien koneiden konesuojat ja myyntiin menevien polttopuiden kuivaukseen ja varastointiin tarvittavat rakennukset. Yksityistalouden rakennusten lämmittämiseen tarkoitettujen polttopuiden varastorakennukset eivät kuulu metsätalouden rakennuksiin.

1.2 Arvostaminen

Kiinteistön verotusarvo määrätään erikseen maapohjan ja rakennusten osalta. Verotusarvo määräytyy varojen arvostamisesta verotuksessa annetun lain (22.12.2005/1142, jäljempänä arvostamislaki) 5 luvun ja sen nojalla annettujen säännösten ja päätösten perusteella. Verotusarvona pidetään kiinteistöveron määräämisvuotta edeltävälle kalenterivuodelle laskettua verotusarvoa, joka määräytyy 31.12. tilanteen perusteella.

Maa- ja metsätalouteen kuuluvan tuotantorakennuksen verotusarvoksi katsotaan tuloverotuksessa poistamatta olevan rakennuksen tai rakennelman hankintamenon osa (arvostamislaki 31 §:n 2 momentin 1 kohta). Samalla tavalla lasketaan maataloutta harjoittavan osakeyhtiön maatalouden tuotantorakennusten arvo.

Maa- ja metsätalouden tuotantorakennusten poistamatta oleva hankintameno eli menojäännös siirtyy vuosittain kiinteistöverotukseen asiakkaan palauttamalta 2- ja/tai 2C-lomakkeelta. Jos tuotantorakennusten menojäännösarvosta ei saada verovelvolliselta tietoa näillä lomakkeilla (esimerkiksi maataloutta harjoittavat osakeyhtiöt), Verohallinto tekee kiinteistöverotuksessa jo olevalle tuotantorakennusten poistamattomalle hankintamenolle 10 prosentin poiston. Näin saatua arvoa käytetään tuotantorakennusten kiinteistöveron määräämisen perusteena.

2 Maa- ja metsätalousrakennusten rakennuspaikka

Maa- ja metsätalouden tuotantorakennusten rakennuspaikat kuuluvat myös kiinteistöverotuksen piiriin. Maa- ja metsätalouteen kuuluvan tuotantorakennuksen rakennuspaikka käsittää rakennuksen alla olevan maan sekä sen välittömässä läheisyydessä olevan pihamaan.

Jos rakennusmaan pinta-alan jakautuminen asuinrakennuksen tontin ja maatalousrakennusten rakennuspaikan välillä ei ole muulla tavalla selvitetty, niin alueesta katsotaan asuinrakennuksen tontiksi puolet, kuitenkin enintään 10 000 m². Muu osa katsotaan maatalousrakennusten rakennuspaikaksi. Jos maa- ja metsätalousrakennusten rakennuspaikan pinta-alaa ei ole muulla tavoin selvitetty, niin pinta-ala määräytyy Verohallinnon vuosittain verotuksen toimittamista varten annetun yhtenäistämisohjeen perusteella.

Maa- ja metsätalouden tuotantorakennuksen rakennuspaikan arvo lasketaan siten, että vastaavan suuruiselle maatalousmaalle arvostamislain 20 §:n mukaan määrättävä arvo kerrotaan neljällä.

3 Maatalousrakennusten arvostaminen toiminnan päättyessä tai muuttuessa

Maataloustoiminnan päättyessä tai muuttuessa tuotantorakennusten käyttö ja arvostus kiinteistöverotuksessa yleensä muuttuu.

Purkukuntoisilla ja pysyvästi käytöstä poistetuilla tuotantorakennuksilla ei katsota olevan arvoa, joten niiden perusteella ei määrätä kiinteistöveroa. Asiakkaan on esitettävä selvitys rakennusten kunnosta ja käytöstä poistamista.

Jos maatalouden tuotantorakennuksia käytetään jatkossa metsätalouden tuotantorakennuksina, siirtyy rakennusten menojäännös 2-lomakkeelta metsätalouden puolelle 2C-lomakkeelle. Rakennusten arvo metsätaloudessa lasketaan edellä mainitulla tavalla poistamattomasta menojäännöksestä.

Jos maatalouden tuotantorakennus siirretään muun elinkeinotoiminnan tulolähteeseen, asiakkaan on selvitettävä rakennuksen ominaisuustiedot ja käyttötarkoitus. Niiden perusteella rakennus arvostetaan rakennusten jälleenhankinta-arvon perusteista annetun valtiovarainministeriön asetuksen mukaisesti. Samassa yhteydessä asiakkaan on esitettävä selvitys rakennukseen mahdollisesti tehdyistä muutostöistä ja peruskorjaustoimenpiteistä, jotka vaikuttavat rakennuksen arvostukseen.

Jos käyttökuntoinen rakennus siirtyy yksityistalouden käyttöön varastoksi tai esimerkiksi eläinharrastustoiminnan käyttöön, asiakkaan on selvitettävä rakennuksen ominaisuustiedot ja käyttötarkoitus. Niiden perusteella rakennus arvostetaan rakennusten jälleenhankinta-arvon perusteista annetun valtiovarainministeriön asetuksen mukaisesti. Myös näissä tilanteissa asiakkaan on esitettävä selvitys rakennukseen mahdollisesti tehdyistä muutostöistä ja peruskorjaustoimenpiteistä, jotka vaikuttavat rakennuksen arvostukseen.

Jos rakennuksilla on arvoa, mutta niitä ei ole siirretty muuhun käyttöön, määrätään niistä kiinteistövero viimeisestä poistamattomasta menojäännöksestä, josta tehdään vuotuinen ikäalennus. Tällaisia rakennuksia ovat esimerkiksi uudehkot pinta-alaltaan suuret karjatalousrakennukset, jotka jäävät tyhjilleen toiminnan lopettamisen johdosta eikä niillä ole käyttöä yksityistaloudessa.


Helsingissä 2. päivänä tammikuuta 2014


johtava veroasiantuntija Tero Määttä

verosihteeri Vuokko Kukkola