Sivullisilmoittajan laiminlyöntimaksu 2016

Antopäivä
21.12.2016
Diaarinumero
A188/200/2016
Voimassaolo
1.1.2017 lukien
Valtuutussäännös
Laki Verohallinnosta (503/2010) 2 § 2 mom
Korvaa ohjeen
A14/200/2016, 27.1.2016

Verohallinnon henkilöasiakkaat saavat esitäytetyn veroilmoituksen, joka perustuu sivullisten, kuten suorituksen maksajien, antamiin vuosi-ilmoitustietoihin. Esitäytetyn veroilmoitusmenettelyn edellytyksenä on, että sivullisten Verohallinnolle antamat tiedot ovat oikein ja että ne annetaan oikea-aikaisesti ja oikealla tavalla.

Sivullisen tiedonantovelvollisuuden laiminlyönnistä voidaan määrätä verotusmenettelystä annetun lain 22 a §:n mukainen laiminlyöntimaksu. Laiminlyöntimaksun suuruutta määrättäessä otetaan huomioon mm. annettavien tietojen määrä, koska puuttuvien ja virheellisten tietojen paljoudella on huomattava vaikutus monen verovelvollisen esitäytetyn veroilmoituksen tietosisältöön.

Sivullisen tiedonantovelvollisuus

Verotusmenettelystä annetun lain 3 luvussa säädetään sivullisen yleisestä ja erityisestä tiedonantovelvollisuudesta.  Verohallinnon päätöksessä yleisestä tiedonantovelvollisuudesta määrätään tarkemmin sivullisten velvollisuudesta antaa vuosi-ilmoitustietoja verotuksen toimittamista varten. Päätöksen (A119/200/2015) 46 ja 47 §:ssä määrätään tietojen antamisajasta ja -tavasta.

Korkotulon lähdeveron alaisista koroista ja niiden ilmoittamisesta on säädetty korkotulon lähdeverosta annetussa laissa ja asetuksessa. Verotusmenettelylaissa säädetty tiedonantovelvollisuus ja laiminlyöntimaksu eivät koske vuosi-ilmoitusta vuodelta 2016 korkotulon lähdeveron alaisista koroista.

Tietojen antamisaika

Vuosi-ilmoituksen tulee olla Verohallinnossa viimeisenä jättöpäivänä. Jos ilmoituksen antamisen määräpäivä on lauantai, sunnuntai tai muu pyhäpäivä, ilmoituksen on oltava Verohallinnossa seuraavana arkipäivänä. Tyvi-palvelun kautta annettu vuosi-ilmoitus katsotaan saapuneeksi ajoissa, jos se on saapunut Tyvi-palveluntarjoajalle vuosi-ilmoituksen viimeisenä jättöpäivänä.

Vuosi-ilmoitukset on annettava pääsääntöisesti tammikuun loppuun mennessä.

Seuraavilla vuosi-ilmoituksilla on tammikuun lopusta poikkeava jättöaika:
  • Jos työnantajan vuosi-ilmoitus, vuosi-ilmoitus osingoista, vuosi-ilmoitus osuuskunnan ylijäämistä ja vuosi-ilmoitus välitetyistä ulkomaisista osingoista annetaan sähköisesti, ne voidaan antaa viimeistään 3.2.2017.
  • Korkotulon lähdeveronalaisista koroista on annettava vuosi-ilmoitus viimeistään 15.2.2017.
  • Ammattiyhdistysjäsenmaksuista ja työttömyyskassamaksuista sekä työttömien korvauspäivistä on annettava vuosi-ilmoitus viimeistään 20.2.2017.
  • Osakaslainoista on annettava vuosi-ilmoitus viimeistään 24.2.2017.

Vuosi-ilmoituksen antamisaikaan voidaan hakea pidennystä, jos vuosi-ilmoitusta ei pystytä antamaan määräaikana.

Tiedonantotapa

Työnantajan on annettava tiedot sähköistä tiedonsiirtomenetelmää käyttäen, jos vuosi-ilmoitus koskee viittä tai useampaa tulonsaajaa. Määräys ei koske luonnollista henkilöä eikä kuolinpesää.

Seuraavat vuosi-ilmoitukset on annettava sähköistä tiedonsiirtomenetelmää käyttäen: Välitetyt ulkomaiset osingot, Arvopaperinvälittäjän ja sijoitusrahaston osto- ja myyntierittelyt, Pitkäaikaissäästämisvarallisuuteen kuuluvien arvopapereiden ja johdannaisten osto- ja myyntierittelyt, Julkiset tuet, Työttömien korvauspäivät, Pääomanpalautukset, Vapaaehtoisen eläkevakuutuksen ja PS -sopimuksen maksut, Omaisuudenhoitomaksujen ilmoittaminen, Työtulotiedon ilmoittaminen.

Sähköisellä tiedonsiirtomenetelmällä tarkoitetaan Verohallinnon ilmoittamispalveluita, joita ovat: Ilmoitin.fi ja Tyvi- palvelu sekä Verohallinnon verkkolomakkeet (Suomi.fi). Sähköisesti saapuneiksi tiedoiksi katsotaan myös Palkka.fi -palvelun kautta saapuneet ilmoitukset ja tiedot, jotka ovat saapuneet Verohallinnon ja ilmoittajan välisen suoran tiedonsiirtoyhteyden välityksellä.

Sähköiseksi ilmoittamiseksi ei katsota tietovälineillä esimerkiksi CD-levyllä ilmoittamista. Jos sähköinen tiedonsiirtomenetelmä ei ole mahdollinen, seuraavat vuosi-ilmoitukset voi kuitenkin antaa vuodelta 2016 tietovälineillä: Arvopaperin välittäjän ja sijoitusrahaston osto- ja myyntierittelyt, Pitkäaikaissäästämisvarallisuuteen kuuluvien arvopapereiden ja johdannaisten osto- ja myyntierittelyt.

Vuosi-ilmoituksen antamisajan pidentäminen hakemuksesta

Hakemus vuosi-ilmoituksen antamisajan pidentämiseen on tehtävä Verohallinnon yksikköön viimeistään vuosi-ilmoituksen viimeisenä jättöpäivänä ennen virka-ajan päättymistä. Mikäli hakemus saapuu vasta edellä mainitun ajan jälkeen, hakemuksen katsotaan saapuneen myöhässä eikä sitä käsitellä. Vain erityisestä syystä viimeisen jättöpäivän jälkeen saapuneeseen hakemukseen voidaan myöntää pidennystä.

Pidennystä vuosi-ilmoituksen antamisaikaan voi hakea suullisesti tai kirjallisesti. Jos vuosi-ilmoituksen viimeinen palautuspäivä on 31.1.2017, lisäaikaa voidaan antaa puhelimitse 3.2.2017 saakka. Jos lisäaikaa pyydetään pidemmäksi aikaa tai ilmoituksen viimeinen palautuspäivä on 3.2.2017, pyyntö on tehtävä kirjallisesti. Perusteltuun kirjalliseen hakemukseen voidaan myöntää lisäaikaa 10.2.2017 saakka. Jos vuosi-ilmoituksen viimeinen palautuspäivä on 20.2. tai 24.2., hakemus on tehtävä kirjallisesti. Vuosi-ilmoituksen tulee olla Verohallinnossa hakemuksen perusteella myöhempään palautusaikaan mennessä.

Vapaamuotoisesta hakemuksesta tulee ilmetä seuraavat tiedot:
  • päiväys
  • asiakkaan nimi
  • y- tai henkilötunnus
  • ne vuosi-ilmoitukset, joihin lisäaikaa haetaan
  • mihin asti asiakas hakee lisäaikaa
  • millä perusteella asiakas hakee lisäaikaa
  • asiakkaan/asianhoitajan yhteystiedot

Laiminlyöntimaksu

Vuosi-ilmoituksen antamisvelvollisuuden laiminlyönnistä voidaan määrätä verotusmenettelylain 22 a §:n mukainen laiminlyöntimaksu, joka soveltuu tiedonantovelvollisen yleisen ja erityisen tiedonantovelvollisuuden laiminlyöntiin.

Laiminlyönnin suuruus määräytyy laiminlyönnin vakavuuden mukaan. Laiminlyöntimaksu määrätään täysin sadoin euroin eli pienin määrättävä maksu on 100 euroa. Laiminlyöntimaksun määrääminen edellyttää aina asiakkaan kuulemista.

Tiedonantovelvolliselle voidaan määrätä enintään 2 000 euron suuruinen laiminlyöntimaksu, jos

  1. tiedonantovelvollisuuden täyttämiseksi annettavassa ilmoituksessa, muussa tiedossa tai asiakirjassa on vähäinen puutteellisuus tai virhe eikä tiedonantovelvollinen ole noudattanut todistettavasti lähetettyä kehotusta sen korjaamiseksi;
  2. tiedonantovelvollinen on ilman pätevää syytä antanut ilmoituksen, tiedon tai asiakirjan myöhässä; taikka
  3. tiedonantovelvollinen on antanut tiedot muulla tavalla kuin Verohallinto on määrännyt.

Jos tiedonantovelvollinen on antanut tiedonantovelvollisuuden täyttämiseksi annettavan ilmoituksen, muun tiedon tai asiakirjan olennaisesti puutteellisena tai virheellisenä taikka antanut ne vasta todistettavasti lähetetyn kehotuksen jälkeen, tiedonantovelvolliselle voidaan määrätä enintään 5 000 euron suuruinen laiminlyöntimaksu.

Jos tiedonantovelvollinen on tiedonantovelvollisuuden täyttämiseksi tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta antanut olennaisesti väärän ilmoituksen, muun tiedon tai asiakirjan taikka ei ole lainkaan antanut ilmoitusta, tiedonantovelvolliselle voidaan määrätä enintään 15 000 euron suuruinen laiminlyöntimaksu.

Laiminlyöntimaksua määrättäessä otetaan huomioon myös tiedonantovelvollisen annettavien tietojen määrä.

Laiminlyöntimaksua ei määrätä luonnolliselle henkilölle tai kuolinpesälle, ellei kyse ole elinkeinotoimintaan taikka maa- tai metsätalouteen liittyvästä tiedonantovelvollisuuden laiminlyönnistä.

Maksuunpannulle ja maksettavaksi erääntyneelle maksamattomalle laiminlyöntimaksulle peritään veronlisäyksestä ja viivekorosta annetun lain 5 a §:n mukaista viivästyskorkoa. Viivästyskorko lasketaan päätöksellä määrättyä eräpäivää seuraavasta päivästä maksun suorittamispäivään. Maksamattomalle laiminlyöntimaksulle perittävä viivästyskorko ei ole tuloverotuksessa vähennyskelpoinen.

Laiminlyöntimaksun määräytyminen

Laiminlyöntimaksu määrätään erikseen jokaisesta puuttuvasta tai myöhässä annetusta vuosi-ilmoituksesta. Määrättäessä laiminlyöntimaksua, otetaan huomioon mm. ilmoittajan laiminlyöntien ja puuttuvien saajaerittelyjen lukumäärä, kuinka monta kertaa ilmoittajaa on kehotettu antamaan puuttuva vuosi-ilmoitus sekä ajankohta, milloin vuosi-ilmoitus on annettu. Laiminlyöntimaksu voidaan määrätä myös, jos vuosi-ilmoitusta ei anneta Verohallinnon määräämällä tiedonantotavalla. Maksu on korkeampi, jos vuosi-ilmoituksen tiedot eivät ehdi verovelvollisten esitäytetyille veroilmoituksille tai ilmoitusta ei ole lainkaan annettu.  Laiminlyöntimaksun suuruutta korotetaan, mikäli laiminlyönti on toistuvaa.

Laiminlyöntimaksun suuruus

Laiminlyöntimaksu määräytyy alla olevan taulukon mukaisesti niissä tilanteissa, joissa ei ole erityisiä laiminlyöntimaksua alentavia tai korottavia seikkoja.

Saajaerittelyjen lukumäärä / vuosi-ilmoitus  

Saajaerittelyt ovat saapuneet myöhässä, väärällä tiedonantotavalla tai asiakasta on kehotettu antamaan vuosi-ilmoitus

Kehotuksesta huolimatta vuosi-ilmoitustiedot eivät ehdi esitäytetylle veroilmoitukselle
  Myöhässä/ kehotettu kerran Kehotettu kaksi kertaa  
0–4 --- --- 300
5–20 100 200 400
21–50 200 400 800
51–100 300 500 1600
101–200 400 600 1800
201–700 500 700 2000
701– 1500 1500 3000

Jos tiedonantovelvollinen on tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta   antanut olennaisesti väärän ilmoituksen, muun tiedon tai asiakirjan taikka ei ole lainkaan antanut ilmoitusta, laiminlyöntimaksun suuruus on aina vähintään kaksinkertainen yllä olevan taulukon maksuista ja enintään 15 000 euron suuruinen.

Laiminlyöntimaksua voidaan kohtuullistaa tai se voidaan jättää kokonaan määräämättä perustellusta syystä. Perusteltuna syynä voidaan pitää esimerkiksi sitä, että ilmoitusvelvollisen laiminlyönti on olosuhteisiin nähden vähäinen.

Oikaisu ja muutoksenhaku

Tiedonantovelvollinen ja Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö saavat hakea laiminlyöntimaksua koskevaan Verohallinnon päätökseen muutosta kirjallisella oikaisuvaatimuksella verotuksen oikaisulautakunnalta.

Tiedonantovelvollisen on tehtävä oikaisuvaatimus 60 päivän kuluessa siitä, kun tiedonantovelvollinen on saanut tiedon Verohallinnon päätöksestä. Veronsaajien oikeudenvalvontayksikön määräaika on 60 päivää päätöksen tekemisestä.

Tiedonantovelvollinen ja Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö saavat hakea oikaisuvaatimukseen annettuun päätökseen muutosta valittamalla siihen hallinto-oikeuteen, jonka tuomiopiiriin tiedonantovelvollisen kotikunta päätöstä tehtäessä kuului. Tiedonantovelvollisen on tehtävä valitus 60 päivän kuluessa oikaisuvaatimukseen annetun päätöksen tiedoksisaannista.  Veronsaajien oikeudenvalvontayksikön määräaika on 60 päivää päätöksen tekemisestä.

Tiedonantovelvollinen ja Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö saavat hakea hallinto-oikeuden päätökseen muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.
 

Pääjohtaja Pekka Ruuhonen

Johtava asiantuntija Marja-Liisa Rantanen