Sivullisilmoittajan laiminlyöntimaksu 2019

Antopäivä
18.12.2019
Diaarinumero
VH/6008/00.01.00/2019
Voimassaolo
1.1.2020 - Toistaiseksi
Valtuutussäännös
Laki Verohallinnosta (503/2010) 2 § 2 mom

Verohallinnon henkilöasiakkaat saavat esitäytetyn veroilmoituksen, joka perustuu sivullisten, kuten suorituksen maksajien, antamiin vuosi-ilmoitustietoihin. Esitäytetyn veroilmoitusmenettelyn edellytyksenä on, että sivullisten Verohallinnolle antamat tiedot ovat oikein ja että ne annetaan oikea-aikaisesti ja oikealla tavalla.

Sivullisen tiedonantovelvollisuuden laiminlyönnistä voidaan määrätä verotusmenettelystä annetun lain 22 a §:n mukainen laiminlyöntimaksu. Laiminlyöntimaksun suuruutta määrättäessä otetaan huomioon mm. annettavien tietojen määrä, koska puuttuvien ja virheellisten tietojen määrällä on huomattava vaikutus monen verovelvollisen esitäytetyn veroilmoituksen tietosisältöön.

Tätä ohjetta ei sovelleta tulotietojärjestelmästä annetun lain (53/2018) perusteella 1.1.2019 alkaen tulorekisteriin annettavien palkka- ja ansiotulotietojen ilmoittamisvelvollisuuteen.

Sivullisen tiedonantovelvollisuus

Verotusmenettelystä annetun lain 3 luvussa säädetään sivullisen yleisestä ja erityisestä tiedonantovelvollisuudesta. Verohallinnon päätöksessä yleisestä tiedonantovelvollisuudesta määrätään tarkemmin sivullisten velvollisuudesta antaa vuosi-ilmoitustietoja verotuksen toimittamista varten. Päätöksen (A125/200/2018) 41 ja 42 §:ssä määrätään tietojen antamisajasta ja -tavasta.

Lisäksi tietojen antamisaikaa ja -tapaa koskevia määräyksiä on Verohallinnon antamissa päätöksissä:

  • Verohallinnon päätös finanssitilejä koskevasta tiedonantovelvollisuudesta (A35/200/2016),
  • Verohallinnon päätös FATCA -sopimukseen perustuvasta tiedonantovelvollisuudesta (A38/200/2015),
  • Verohallinnon päätös rakentamiseen liittyvästä tiedonantovelvollisuudesta (VH/1950/00.01.00/2019)
    sekä
  • Verohallinnon päätös korkotulon lähdeverosta annetussa laissa tarkoitetun koronmaksajan yleisestä tiedonantovelvollisuudesta (A70/200/2016).

Tietojen antamisaika

Vuosi-ilmoituksen tulee olla Verohallinnossa viimeisenä antamispäivänä. Jos ilmoituksen antamisen määräpäivä on lauantai, sunnuntai tai muu pyhäpäivä, ilmoituksen on oltava Verohallinnossa seuraavana arkipäivänä.

Vuosi-ilmoitukset on annettava pääsääntöisesti 31.1.2020 mennessä.

Seuraavilla vuosi-ilmoituksilla on tammikuun lopusta poikkeava antamisaika:

  • Jos vuosi-ilmoitus rajoitetusti verovelvollisille maksetuista suorituksista, vuosi-ilmoitus osingoista, vuosi-ilmoitus osuuskunnan ylijäämistä ja vuosi-ilmoitus välitetyistä ulkomaisista osingoista annetaan sähköisesti, ne voidaan antaa viimeistään 3.2.2020
  • Vuosi-ilmoitus korkotulon lähdeveron alaisista koroista on annettava viimeistään 15.2.2020
  • Työttömien korvauspäivistä on annettava vuosi-ilmoitus viimeistään 20.2.2020
  • Osakaslainoista on annettava vuosi-ilmoitus viimeistään 24.2.2020

Vuosi-ilmoituksen antamisaikaan voidaan hakea pidennystä, jos vuosi-ilmoitusta ei voida antaa määräaikana.

Tiedonantotapa

Työnantajan tai suorituksen maksajan on annettava tiedot sähköistä tiedonsiirtomenetelmää käyttäen, jos vuosi-ilmoitus koskee viittä tai useampaa tulonsaajaa. Määräys ei koske tiedonantovelvollista luonnollista henkilöä eikä kuolinpesää.

Seuraavat vuosi-ilmoitukset mm. on annettava sähköistä tiedonsiirtomenetelmää käyttäen: Ilmoitus lainoista ja koroista, Välitetyt ulkomaiset osingot, Arvopaperinvälittäjän ja sijoitusrahaston osto- ja myyntierittelyt, Pitkäaikaissäästämisvarallisuuteen kuuluvien arvopapereiden ja johdannaisten osto- ja myyntierittelyt, tiedot korkotulon lähdeveron alaisista koroista, Julkiset tuet, Työttömien korvauspäivät, Pääomanpalautukset, Vapaaehtoisen eläkevakuutuksen ja PS -sopimuksen maksut, Omaisuudenhoitomaksut, Työtulotiedot, apurahat, FATCA- ja CRS/DAC 2 - tiedot.

Sähköisellä tiedonsiirtomenetelmällä tarkoitetaan Verohallinnon ilmoittamispalveluita, joita ovat: Ilmoitin.fi -palvelu, verkkolomakkeet www.vero.fi/asioi verkossa >vuosi-ilmoitus ja Palkka.fi -palvelu sekä Tyvi -palveluntarjoajien palvelut.

Vuosi-ilmoituksen antamisajan pidentäminen hakemuksesta

Hakemus vuosi-ilmoituksen antamisajan pidentämiseen on tehtävä Verohallinnon yksikköön viimeistään vuosi-ilmoituksen viimeisenä antamispäivänä ennen virka-ajan päättymistä. Mikäli hakemus saapuu vasta edellä mainitun ajan jälkeen, hakemuksen katsotaan saapuneen myöhässä eikä sitä käsitellä. Vain erityisestä syystä viimeisen antamispäivän jälkeen saapuneeseen hakemukseen voidaan myöntää pidennystä.

Pidennystä vuosi-ilmoituksen antamisaikaan voi hakea suullisesti tai kirjallisesti. Jos vuosi-ilmoituksen viimeinen palautuspäivä on 31.1.2020, lisäaikaa voidaan antaa puhelimitse 3.2.2020 saakka. Jos lisäaikaa pyydetään pidemmäksi aikaa tai ilmoituksen viimeinen palautuspäivä on 3.2.2020, pyyntö on tehtävä kirjallisesti. Perusteltuun kirjalliseen hakemukseen voidaan myöntää lisäaikaa 7.2.2020 saakka. Mikäli tietoja kerätään Suomea velvoittavaa kansainvälistä tietojenvaihtoa varten, voidaan lisäaikaa myöntää perustellusta syystä tätä pidempään. Jos vuosi-ilmoituksen viimeinen palautuspäivä on 20.2. tai 24.2.2020, hakemus on tehtävä kirjallisesti. Vuosi-ilmoituksen tulee olla Verohallinnossa hakemuksen perusteella myöhempään palautusaikaan mennessä.

Vapaamuotoisesta hakemuksesta tulee ilmetä seuraavat tiedot:

  • päiväys
  • asiakkaan nimi
  • y- tai henkilötunnus
  • vuosi-ilmoitus, johon lisäaikaa haetaan
  • mihin asti asiakas hakee lisäaikaa
  • perustelut lisäajan hakemiselle
  • asiakkaan/asianhoitajan yhteystiedot

Laiminlyöntimaksu

Vuosi-ilmoituksen antamisvelvollisuuden laiminlyönnistä voidaan määrätä verotusmenettelylain 22 a §:n mukainen laiminlyöntimaksu, joka soveltuu tiedonantovelvollisen yleisen ja erityisen tiedonantovelvollisuuden laiminlyöntiin.

Laiminlyönnin suuruus määräytyy laiminlyönnin vakavuuden mukaan. Laiminlyöntimaksu määrätään täysin sadoin euroin eli pienin määrättävä maksu on 100 euroa. Laiminlyöntimaksun määrääminen edellyttää aina asiakkaan kuulemista.

Tiedonantovelvolliselle voidaan määrätä enintään 2 000 euron suuruinen laiminlyöntimaksu, jos

  1. tiedonantovelvollisuuden täyttämiseksi annettavassa ilmoituksessa, muussa tiedossa tai asiakirjassa on vähäinen puutteellisuus tai virhe eikä tiedonantovelvollinen ole noudattanut todistettavasti lähetettyä kehotusta sen korjaamiseksi;
  2. tiedonantovelvollinen on ilman pätevää syytä antanut ilmoituksen, tiedon tai asiakirjan myöhässä; taikka
  3. tiedonantovelvollinen on antanut tiedot muulla tavalla kuin laissa säädetään tai Verohallinto määrää.

Jos tiedonantovelvollinen on antanut tiedonantovelvollisuuden täyttämiseksi annettavan ilmoituksen, muun tiedon tai asiakirjan olennaisesti puutteellisena tai virheellisenä taikka antanut ne vasta todistettavasti lähetetyn kehotuksen jälkeen, tiedonantovelvolliselle voidaan määrätä enintään 5 000 euron suuruinen laiminlyöntimaksu.

Jos tiedonantovelvollinen on tiedonantovelvollisuuden täyttämiseksi tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta antanut olennaisesti väärän ilmoituksen, muun tiedon tai asiakirjan taikka ei ole lainkaan antanut ilmoitusta, tiedonantovelvolliselle voidaan määrätä enintään 15 000 euron suuruinen laiminlyöntimaksu.

Laiminlyöntimaksua määrättäessä otetaan huomioon myös tiedonantovelvollisen annettavien tietojen määrä.

Laiminlyöntimaksua ei määrätä luonnolliselle henkilölle tai kuolinpesälle, ellei kyse ole elinkeinotoimintaan taikka maa- tai metsätalouteen liittyvästä tiedonantovelvollisuuden laiminlyönnistä.

Laiminlyöntimaksu ei ole verotuksessa vähennyskelpoinen meno.

Maksuunpannulle ja maksettavaksi erääntyneelle maksamattomalle laiminlyöntimaksulle peritään veronlisäyksestä ja viivekorosta annetun lain 5 a §:n mukaista viivästyskorkoa. Viivästyskorko lasketaan päätöksellä määrättyä eräpäivää seuraavasta päivästä maksun suorittamispäivään. Maksamattomalle laiminlyöntimaksulle perittävä viivästyskorko ei ole tuloverotuksessa vähennyskelpoinen.

Laiminlyöntimaksun määräytyminen

Laiminlyöntimaksu määrätään erikseen jokaisesta puuttuvasta, olennaisesti virheellisestä tai myöhässä annetusta vuosi-ilmoituksesta tai siitä, että Verohallinnon selvityspyyntöön ei ole saatu hyväksyttävää vastausta. Laiminlyöntimaksun määräämisessä otetaan huomioon mm. ilmoittajan laiminlyöntien ja puuttuvien saajaerittelyjen lukumäärä, kuinka monta kertaa ilmoittajaa on kehotettu antamaan puuttuva vuosi-ilmoitus sekä vuosi-ilmoituksen antamisajankohta. Laiminlyöntimaksu voidaan määrätä myös, jos vuosi-ilmoitusta ei anneta Verohallinnon määräämällä tiedonantotavalla. Maksu on korkeampi, jos vuosi-ilmoituksen tietoja ei ole annettu 16.3.2020 mennessä, puutteet ja virheet vaikuttavat Suomea velvoittavaan kansainväliseen tietojenvaihtoon tai ilmoitusta ei ole lainkaan annettu. Laiminlyöntimaksun suuruutta korotetaan, mikäli laiminlyönti on toistuvaa.

Laiminlyöntimaksun suuruus

Laiminlyöntimaksu määräytyy alla olevan taulukon mukaisesti niissä tilanteissa, joissa ei ole erityisiä laiminlyöntimaksua alentavia tai korottavia seikkoja.

Laiminlyöntimaksun määräytyminen
Saajaerittelyjen lukumäärä / vuosi-ilmoitus Saajaerittelyt ovat saapuneet myöhässä, väärällä tiedonantotavalla tai asiakasta on kehotettu antamaan vuosi-ilmoitus tai selvityspyyntöön ei ole saatu hyväksyttävää vastausta Kehotuksesta huolimatta vuosi-ilmoitustietoja ei ole annettu viimeistään 16.3.2020
  Myöhässä/ kehotettu kerran Kehotettu kaksi kertaa  
0–4 --- --- 300
5–20 100 200 400
21–50 200 400 800
51–100 300 500 1600
101–200 400 600 1800
201–700 500 700 2000
701– 1500 1500 3000

Jos tiedonantovelvollinen on tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta antanut olennaisesti väärän ilmoituksen, muun tiedon tai asiakirjan taikka ei ole lainkaan antanut ilmoitusta, laiminlyöntimaksun suuruus on aina vähintään kaksinkertainen yllä olevan taulukon maksuista ja enintään 15 000 euron suuruinen.

Laiminlyöntimaksua voidaan kohtuullistaa tai se voidaan jättää kokonaan määräämättä perustellusta syystä. Perusteltuna syynä voidaan pitää esimerkiksi sitä, että tiedonantovelvollisen laiminlyönti on olosuhteisiin nähden vähäinen.

Laiminlyöntimaksun suuruus eräissä tilanteissa

Laiminlyöntimaksu voidaan määrätä myös kansainvälistä tietojenvaihtoa koskevien, verotusmenettelystä annetun lain 17 a-d §:n ja 23 a §:n mukaisten huolellisuusmenettely- ja tiedonantovelvollisuuksien laiminlyönnistä. Laiminlyöntimaksu määräytyy näissä tilanteissa alla olevan taulukon mukaisesti, ellei ole erityisiä laiminlyöntimaksua alentavia tai korottavia seikkoja.

Laiminlyönnin vuoksi ilmoittamatta jääneet tai virheellisesti ilmoitetut tilit ja tiedot Tiedot ovat saapuneet myöhässä, väärällä tiedonantotavalla tai asiakasta on kehotettu antamaan vuosi-ilmoitus tai selvityspyyntöön ei ole saatu hyväksyttävää vastausta Kehotuksesta huolimatta vuosi-ilmoitustiedot eivät ole ehtineet kansainväliseen tietojenvaihtoon
  Myöhässä/ kehotettu kerran Kehotettu kaksi kertaa  
1–20 100 200 800
21–50 200 400 1200
51–100 300 500 1600
101–200 400 600 2000
201–700 500 700 3000
701– 1500 2000 5000
Nollailmoitus 100 200 400

Jos tiedonantovelvollinen on tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta antanut olennaisesti väärän ilmoituksen, muun tiedon tai asiakirjan taikka ei ole lainkaan antanut ilmoitusta, laiminlyöntimaksun suuruus on aina vähintään kaksinkertainen yllä olevan taulukon maksuista ja enintään 15 000 euron suuruinen.

Laiminlyöntimaksua voidaan kohtuullistaa tai se voidaan jättää kokonaan määräämättä perustellusta syystä. Perusteltuna syynä voidaan pitää esimerkiksi sitä, että tiedonantovelvollisen laiminlyönti on olosuhteisiin nähden vähäinen.

Oikaisu ja muutoksenhaku

Tiedonantovelvollinen ja Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö saavat hakea laiminlyöntimaksua koskevaan Verohallinnon päätökseen muutosta kirjallisella oikaisuvaatimuksella verotuksen oikaisulautakunnalta.

Tiedonantovelvollisen on tehtävä oikaisuvaatimus 60 päivän kuluessa siitä, kun tiedonantovelvollinen on saanut tiedon Verohallinnon päätöksestä. Veronsaajien oikeudenvalvontayksikön määräaika on 60 päivää päätöksen tekemisestä.

Tiedonantovelvollinen ja Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö saavat hakea oikaisuvaatimukseen annettuun päätökseen muutosta valittamalla siihen hallinto-oikeuteen, jonka tuomiopiiriin tiedonantovelvollisen kotikunta päätöstä tehtäessä kuului. Tiedonantovelvollisen on tehtävä valitus 60 päivän kuluessa oikaisuvaatimukseen annetun päätöksen tiedoksisaannista. Veronsaajien oikeudenvalvontayksikön määräaika on 60 päivää päätöksen tekemisestä.

Tiedonantovelvollinen ja Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö saavat hakea hallinto-oikeuden päätökseen muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.

Pääjohtaja Markku Heikura

Johtava asiantuntija Kari Aaltonen