Verovalitusmenettelyä koskeva ohje

Avainsanat:

Tämä on vanha versio Versiohistoria Katso uusin versio

Antopäivä: 7.1.2013
Diaarinumero: A139/200/2012
Voimassaolo: 7.1.2013−toistaiseksi
Valtuutussäännös: Laki Verohallinnosta (503/2010) 2 § 2 mom.
Korvaa ohjeen: 1207/38/2010, 15.12.2010

Hallinto-oikeus johtaa useimmissa verolajeissa valitusprosessia valituksen vireille tulemisesta alkaen. Korkein hallinto-oikeus johtaa valitusprosessia kaikissa verolajeissa. Verovalitusten käsittelyä koskevia menettelyjä on kehitetty yhdessä Verohallinnon, oikeusministeriön ja tuomioistuinlaitoksen kanssa. Tässä ohjeessa käsitellään verovalituksiin liittyviä menettelykysymyksiä siltä osin kuin niillä on vaikutuksia hallintotuomioistuimien, Verohallinnon ja muutoksenhakijoiden menettelyihin sekä näiden väliseen asiakirjaliikenteeseen.

Tämä ohje korvaa 15.12.2010 annetun samannimisen Verohallinnon ohjeen. Tässä ohjeessa on otettu huomioon vuoden 2013 alusta voimaantulleet eri verolakien muutoksenhakumenettelyä koskevien säännösten muutokset samoin kuin oikeudenkäynnin viivästymisen hyvittämisestä annetun lain muutokset. Ohje koskee kaikki niitä verovalitusasioita, joissa valituksen kohteena on Verohallinnon päätös.

Verohallinto esittää, että hallintotuomioistuimet ottaisivat ohjeessa esitetyt menettelyyn liittyvät näkökohdat huomioon tarpeelliseksi katsomassaan laajuudessa. Verohallinnon yksiköt, verotuksen oikaisulautakunta ja Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö noudattavat muutoksenhakua koskevassa menettelyssä yhtenäisiä menettelytapoja koko maassa.

Täytäntöönpanon keskeyttämistä koskevien asioiden käsittelyä on ohjeistettu Verohallinnon ohjeessa Täytäntöönpanon keskeyttäminen, suullisiin käsittelyihin liittyviä menettelyjä ohjeessa Suulliset käsittelyt hallintotuomioistuimissa, oikeudenkäynnin viivästymisen hyvittämistä ohjeessa Oikeudenkäynnin alkamisajankohtaa koskeva ohje ja veronsaajien oikeudenvalvontaa ohjeessa Veronsaajien oikeudenvalvonta Verohallinnossa. Hakemusasioiden käsittelystä on lisäksi annettu erillinen ohje.

Pääjohtaja Pekka Ruuhonen

Ylitarkastaja Janne Myllymäki

1 Verovalitusasioissa sovellettavat menettelyt

Verovalitusasioiden käsittelyä koskevat säännökset vaihtelevat verolajeittain, minkä vuoksi verovalitusasioiden käsittelyssä sovellettavat menettelyt poikkeavat toisistaan eri verolajeissa. Menettelyt voidaan jakaa kolmeen eri pääryhmään:

asiat, joissa on pakollinen oikaisuvaatimusmenettely (jäljempänä oikaisuvaatimusmenettely),
asiat, joissa Verohallinto käsittelee valituksen ensin oikaisuasiana ja siirtää asian hylätyiltä osin hallinto-oikeuden käsiteltäväksi (jäljempänä siirtomenettely) ja
asiat, joissa valitus tehdään suoraan hallinto-oikeuteen (jäljempänä hakemusasioiden menettely).

Oikaisuvaatimusmenettelyn soveltamisalaan kuuluvissa verolajeissa Verohallinnon päätökseen on ensi vaiheessa haettava muutosta oikaisuvaatimuksella ja vasta oikaisuvaatimukseen annetusta päätöksestä on mahdollista valittaa hallinto-oikeuteen. Oikaisuvaatimusmenettelyä sovelletaan tuloverotuksessa, ennakkoperinnässä, perintö- ja lahjaverotuksessa sekä kiinteistöverotuksessa. Lisäksi oikaisuvaatimusmenettelyä sovelletaan maataloudessa käytettyjen eräiden energiatuotteiden valmisteveron palautuksesta annetussa laissa tarkoitettuihin päätöksiin (ns. maatalouden energiaveron palautus) sekä verotililain mukaisessa muutoksenhaussa ja veronkantolaissa tarkoitetuissa veronkuittausasioissa. Oikaisuvaatimukset ratkaistaan joko verotuksen oikaisulautakunnassa tai Verohallinnossa.

Siirtomenettelyn soveltamisalaan kuuluvissa verolajeissa verovelvollisen valitus käsitellään ensin oikaisuasiana Verohallinnossa. Jos Verohallinto oikaisee päätöstään verovelvollisen vaatimuksen mukaisesti, valitus raukeaa. Siltä osin kuin Verohallinto katsoo, että verovelvollisen valitus ei anna aihetta päätöksen oikaisemiseen, Verohallinto antaa valituksen johdosta lausuntonsa ja siirtää valituksen tältä osin hallinto-oikeuden käsiteltäväksi. Siirtomenettelyä sovelletaan arvonlisäverotuksessa, vakuutusmaksuverotuksessa, varainsiirtoverotuksessa ja arpajaisverotuksessa.

Hakemusasioiden menettelyssä Verohallinnon päätöksestä valitetaan aina suoraan hallinto-oikeuteen. Hakemusasioiden menettelyä sovelletaan yleishyödyllisten yhteisöjen veronhuojennuksia koskeviin päätöksiin, lahjoitusvähennyksen nimeämispäätöksiin, tappioiden poikkeuslupapäätöksiin, jälleenhankintavarauksen käyttöajan pidentämistä koskeviin päätöksiin sekä tonnistoverovelvolliseksi hyväksymistä ja hyväksymisen peruuttamista koskeviin päätöksiin. Hakemusasioiden menettelyä sovelletaan myös Verohallinnon eri verolajeissa antamista ennakkoratkaisusta tehtäviin valituksiin.

2 Verohallinnon kuuleminen verovalitusasioissa

2.1 Yleistä Verohallinnon kuulemisesta

Veronhallinnosta annetun lain (VHL) 1.1 §:n mukaan Verohallinnon tehtäviin kuuluu muun ohessa veronsaajien oikeudenvalvonta. Oikeudenvalvonnasta vastaa Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö. VHL 24.1 §:n mukaan oikeudenvalvontayksikkö käyttää veronsaajien puhevaltaa verotusta koskevassa asiassa asianosaisena siten kuin kyseisessä laissa ja muualla laissa säädetään.

Verovalitusprosessissa oikeudenkäynnin osapuolia ovat verovelvollinen ja oikeudenvalvontayksikkö. Pääosa verovalitusasioista on tästä syystä sellaisia, että hallintotuomioistuin ei valitusvaiheessa pyydä lausuntoja tai muutoinkaan kuule muutoksenhaun kohteena olevan päätöksen tehnyttä Verohallinnon yksikköä tai toimintayksikköä (ts. verotoimistoa). Näitä ovat oikaisuvaatimusmenettelyssä ja hakemusasioiden menettelyssä olevat asiat. Siirtomenettelyssä olevissa asioissa on kuitenkin edelleen käytössä menettely, jossa päätöksen tehnyt Verohallinnon yksikkö antaa hallinto-oikeudelle lausunnon.

2.2 Veronsaajien oikeudenvalvontayksikön kuuleminen eri verolajeissa

2.2.1 Oikaisuvaatimusmenettelyyn kuuluvat asiat

Verotusmenettelystä annetun lain (VML) 69.1 §:n mukaan valitusta käsittelevän hallintotuomioistuimen tulee varata verovelvollisen tekemästä valituksesta oikeudenvalvontayksikölle tilaisuus vastineen ja tarvittaessa vastaselityksen antamiseen. Säännöstä sovelletaan ennakkoperintälain (EPL) 50.1 §:n, kiinteistöverolain (KiVL) 26.2 §:n, veronkantolain (VKantoL) 32.3 §:n ja verotililain (VTL) 41.2 §:n viittaussäännösten nojalla myös näissä laeissa tarkoitetussa muutoksenhaussa. Perintö- ja lahjaverolain (PerVL) 46.1 §:ssä ja energiaveron palauttamista koskevan lain (EnergiaL)12.3 §:ssä on puolestaan vastaava säännös.

Verohallinnon käsityksen mukaan VML 69.1 § ja muut edellä mainitut säännökset ovat erityissäännöksiä suhteessa kuulemista koskevaan hallintolainkäyttölain (HLL) 36 §:n säännökseen, jonka mukaan hallinto-oikeuden on hankittava päätöksen tehneen viranomaisen lausunto asiasta. VML 69.1 §:ssä ja muiden verolakien vastaavissa säännöksissä säädetään siten tyhjentävästi Verohallinnon kuulemisesta. Asia on todettu myös muun muassa hallituksen esityksessä 76/2012 vp.

Verohallinto katsoo, että oikeudenvalvontayksikön lisäksi muille Verohallinnon yksiköille ei yleensä ole tarvetta varata tilaisuutta tulla kuulluksi verovelvollisen tekemän valituksen johdosta. Hallintotuomioistuin voi kuitenkin aina hankkia asianomaisen Verohallinnon yksikön lausunnon, jos siihen on erityisiä syitä.

2.2.2 Siirtomenettelyyn kuuluvat asiat

Verohallinto voi verovelvollisen valituksen johdosta oikaista arvonlisäverotusta, vakuutusmaksuverotusta, varainsiirtoverotusta ja arpajaisverotusta koskevaa päätöstään. Tällöin verovelvollisen valitus raukeaa hyväksytyiltä osin. Jos valitusta ei kaikilta osin hyväksytä, Verohallinto antaa valituksen johdosta lausuntonsa ja siirtää valituksen siihen liittyvine verotusasiakirjoineen hallinto-oikeuden käsiteltäväksi. Verohallinnon lausunto sisältää selvityksen verovelvollisen valituksessaan esittämistä vaatimuksista ja niiden keskeisistä perusteista sekä Verohallinnon perustellut kannanotot näihin vaatimuksiin. Jos valitus sisältää vaatimuksen täytäntöönpanon kiellosta, Verohallinto antaa ratkaisun myös tähän vaatimukseen. Tämä jälkeen hallinto-oikeus johtaa prosessia.

Jos valittajana ollut verovelvollinen, hallinto-oikeuden on varattava valituksen ja lausunnon johdosta oikeudenvalvontayksikölle tilaisuus vastineen antamiseen sekä tarvittaessa verovelvolliselle tilaisuus vastaselityksen antamiseen. Verohallinto katsoo, että oikeudenvalvontayksikön lisäksi muille Verohallinnon yksiköille ei ole yleensä tarvetta tässä vaiheessa varata tilaisuutta tulla kuulluksi verovelvollisen vastaselityksessään mahdollisesti esittämän uuden selvityksen johdosta.

Oikaisuasiana käsitteleminen ei koske niitä valituksia, joissa muutoksenhakijana on oikeudenvalvontayksikkö. Oikeudenvalvontayksikkö jättää valituksen siihen liittyvine verotusasiakirjoineen hallinto-oikeudelle. Hallinto-oikeus varaa verovelvolliselle mahdollisuuden antaa vastineen ja oikeudenvalvontayksikölle mahdollisuuden antaa vastaselityksen vastineen johdosta. Hallinto-oikeus voi, kuten muissakin asioissa, pyytää HLL 36 §:n nojalla Verohallinnon lausunnon valituksen johdosta.

Siirtomenettelyä sovelletaan ainoastaan hallinto-oikeudelle osoitettuihin valituksiin. Verohallinnolle osoitettuja korjaamista tai oikaisua koskevia vaatimuksia taikka muita vastaavia kirjelmiä ei siten siirretä hallinto-oikeuden käsiteltäväksi, vaan ne käsitellään oikaisumenettelyssä. Verohallinto antaa vaatimukseen oikaisupäätöksen, joka voi olla kokonaan hyväksyvä taikka osittain tai kokonaan hylkäävä (arvonlisäverolaki (AVL) 192 §, varainsiirtoverolaki (VSVL) 48 § ja arpajaisverolaki (ArpVL) 12 §). Oikaisupäätökseen liitetään muutoksenhakuosoitus.

2.2.3 Hakemusasiat

Hakemusasioissa valitetaan suoraan hallinto-oikeuteen. Näitä valituksia ei käsitellä Verohallinnossa oikaisuvaatimusmenettelyssä tai muutoinkaan oikaisuasioina.

Ennakkoratkaisuasioissa sovellettavasta valitusmenettelystä on eri verolaeissa säädetty tietyiltä osin hallintolainkäyttölain säännöksistä poikkeavasti. Ennakkoratkaisuasioissa sovelletaan useissa verolajeissa viittaussäännöksen nojalla verotusmenettelystä annettua lakia. Sen sijaan muissa hakemusasioissa valituksen käsittelyyn sovelletaan hallintolainkäyttölain säännösten lisäksi ainoastaan VML 69 §:n säännöksiä.

Käytännössä hakemusasioita koskevien valitusten käsittelyssä sovelletaan samoja menettelyjä kuin oikaisuvaatimusmenettelyyn kuuluvia asioita koskevien valitusten käsittelyssä.

2.2.4 Verointressiltään vähäiset verovalitusasiat

Verovelvollisen tekemän verovalituksen perusteena on pääsääntöisesti verotuksen oikaisulautakunnan tai Verohallinnon oikaisuvaatimuksen johdosta antama perusteltu päätös. VML 69.2 §:n nojalla hallinto-oikeus voi ratkaista oikaisuvaatimukseen annetusta päätöksestä tehdyn valituksen kuulematta oikeudenvalvontayksikköä, jos valituksen kohteena olevan asian verointressi on alle 6 000 euroa eikä asia ole tulkinnanvarainen tai epäselvä.

Näissä verointressiltään vähäisissä asioissa oikeudenvalvontayksikön kuulemista koskeva sääntely on yhtenäinen kaikissa niissä tilanteissa, joissa oikeudenvalvontayksikkö on hallinto-oikeudessa oikeudenkäynnin toinen osapuoli: VML 69.2 §:ää sovelletaan EPL 50.1 §:n, KiVL 26.2 §:n, VTL 41.2 §:n ja VKantoL 32.3 §:n viittaussäännösten nojalla myös kyseisissä verolajeissa. Vastaavansisältöinen säännös on lisäksi PerVL 46.2 §:ssä, EnergiaL 12.3 §:ssä, AVL 194.2 §:ssä, VSVL 47.4 §:ssä sekä ArpVL 16.4 §:ssä. Kuulemista koskevaa sääntelyä sovelletaan varsinaisten verojen ohella erilaisiin Verohallinnon määräämiin seuraamuksiin, esimerkiksi AVL 168 a §:ssä tarkoitettuun yhteenvetoilmoituksen laiminlyöntimaksuun.

Verointressin määrä ilmenee esimerkiksi siitä, onko oikaisuvaatimus käsitelty verotuksen oikaisulautakunnan laajassa (1 + 4) vai suppeassa (1 + 1) jaostossa: kyseisten jaostojen välisessä tehtäväjaossa sovelletaan vastaavaa 6 000 euron verointressirajaa. Siirtomenettelyyn kuuluvissa asioissa Verohallinto puolestaan ilmaisee lausunnossaan Verohallinnon käsityksen siitä, tulisiko hallinto-oikeuden kuulla oikeudenvalvontayksikköä.

Tulkinnanvaraisuudella ja epäselvyydellä tarkoitetaan edellä mainituissa säännöksissä vastaavaa tulkinnallisuutta tai epäselvyyttä kuin VML 26.2 §:ssä. Oikeudenvalvontayksikköä ei siten ole tarpeen kuulla tapauksissa, joissa ratkaistava oikeuskysymys on selkeä ja ratkaisulinjat vakiintuneet, merkityksellistä erimielisyyttä näytöstä ei ole ja taloudellinen intressi on vähäinen. Sillä seikalla, hyväksytäänkö vai hylätäänkö verovelvollisen valitus, ei ole sääntelyn soveltamisen kannalta sinänsä merkitystä.

Jos hallinto-oikeus ei varaa oikeudenvalvontayksikölle tilaisuutta vastineen antamiseen, hallinto-oikeuden päätöksen kohtaan ”vastineet ja vastaselitykset” (tai muu vastaava kohta) voidaan merkitä, että oikeudenvalvontayksikköä ei ole kuultu asiassa VML 69.2 §:n tai muun vastaavan säännöksen nojalla. Sovellettu säännös voidaan merkitä tämän lisäksi myös päätöksen kohtaan ”sovelletut oikeusohjeet”.

2.2.5 Autovero, ajoneuvovero ja polttoainemaksu

Autoveroa ja ajoneuvoveroa koskevissa asioissa veronsaajien puhevalta on jaettu oikeudenvalvontayksikön ja Tullin kesken (autoverolaki 69 § ja ajoneuvoverolaki 53 §). Polttoaineveroa koskevissa asioissa veronsaajien puhevaltaa käyttää oikeudenvalvontayksikkö (polttoainemaksulaki 26 §).

Edellä mainituissa asioissa verotuspäätöksen tehnyt viranomainen on antanut oikaisuvaatimukseen johdosta päätöksen tai muutoin antanut lausunnon hallinto-oikeudelle. Verohallinto katsoo, että oikeudenvalvontayksikköä ei yleensä ole tällöin tarpeen kuulla näissä asioissa. Hallinto-oikeus voi joka tapauksessa ratkaista asian kuulematta oikeudenvalvontayksikköä, jos valituksen kohteena olevan asian verointressi on alle 6 000 euroa eikä asia ole tulkinnanvarainen tai epäselvä.

2.3 Vastinepyyntöön sisältyvä ohjaus

HLL 33 §:ssä säädetään asian selvittämisestä (virallisperiaate). Hallintotuomioistuimen prosessinjohto mahdollistaa menettelyn, jossa tuomioistuin pyytää oikeudenvalvontayksikölle osoittamassaan vastinepyynnössä prosessinjohtotoimena selvitystä tai lausuntoa jostakin asian ratkaisemisen kannalta merkityksellisestä seikasta, verotuskäytännöstä, ulkomaisesta oikeuskäytännöstä tai vain osasta käsiteltävänä olevaa asiaa. Mahdollista on myös, että tuomioistuin pyytää oikeudenvalvontayksikköä hankkimaan esimerkiksi Verohallinnon keskusjohdon tai jonkin Verohallinnon ulkopuolisen viranomaisen lausunnon asiasta, jos sellainen katsotaan asiassa tarpeelliseksi.

Verohallinto katsoo, että edellä kuvatut menettelyt edistävät oikeaan asianratkaisuun pääsemistä ja jouduttavat prosessia, kun oikeudenvalvontayksikön vastineessa voidaan keskittyä asian ratkaisemisen kannalta merkityksellisiin seikkoihin. Verohallinto esittää, että hallintotuomioistuimet HLL 33 §:n mukaisesti osoittaisivat vastinepyynnössään tarvittaessa ne asiakohdat, joista vastine tai selvitystä on erityisesti tarpeen antaa.

Jos tuomioistuin pyytää oikeudenvalvontayksikköä hankkiminaan asiassa selvitystä kolmannelta taholta, tämä otettaneen huomioon vastineen antamiseen asetettavassa määräajassa.

3 Valituksiin liittyvä asiakirjaliikenne

3.1 Yleistä valitusasiakirjan jättämisestä

Valitus hallinto-oikeudelle voidaan pääsääntöisesti jättää joko Verohallintoon tai hallinto-oikeuteen. Tällainen menettely on käytössä oikaisuvaatimusmenettelyyn kuuluvissa valitusasioissa samoin kuin varainsiirtoverotuksessa ja arpajaisverotuksessa sekä ennakkoratkaisuasioissa. Menettely koskee sekä verovelvollisen että oikeudenvalvontayksikön tekemiä valituksia.

Verohallinnolle jätettävä valitus toimitetaan käytännössä yleensä verotuksen toimittaneeseen verotoimistoon. Valitus voidaan kuitenkin laissa säädetyssä määräajassa jättää mihin tahansa Verohallinnon yksikköön, koska Verohallinto on yksi viranomainen. Kun valitus on jätetty Verohallintoon, valituksen vastaanottanut verotoimisto kirjaa viipymättä asiakirjan saapumista koskevat tiedot asianomaiseen tietojärjestelmään tai muuhun kirjaamon järjestelmään.

Arvonlisäverotusta koskeva valituskirjelmä on AVL 193.1 §:n mukaan toimitettava valitusajassa Verohallintoon. HLL 26.2 §:n nojalla arvonlisäverotusta koskeva valituskirjelmä voidaan kuitenkin jättää myös hallinto-oikeuteen. Hakemusasioissa puolestaan sovelletaan ennakkoratkaisuasioita lukuun ottamatta HLL 26 §:n säännöstä, jonka mukaan valituskirjelmä on toimitettava valitusajan kuluessa valitusviranomaiselle eli hallinto-oikeuteen.

Jos arvonlisäverotusta koskeva valitus on toimitettu hallinto-oikeuteen, hallinto-oikeus siirtää HLL 29 §:n nojalla valituskirjelmän Verohallintoon siirtomenettelyn mukaisesti. Vastaavasti Verohallinnon on hallintolain (HL) 21 §:n nojalla siirrettävä sille toimitettu hakemusasiaa (pois lukien ennakkoratkaisua) koskeva valituskirjelmä toimivaltaiselle hallinto-oikeudelle.

3.2 Oikaisuvaatimusmenettelyyn kuuluvat asiat

3.2.1 Verovelvollisen valitus

3.2.1.1 Verovelvollinen on jättänyt valituksen hallinto-oikeuteen

Hallinto-oikeus pyytää Verohallinnolta asiakirjat käyttämällä kirjallisen asiakirjapyynnön liitteenä hallinto-oikeuden diaarista tulostettua asiaa koskevaa diaarilehteä tai muuta vastaavat yksilöintitiedot sisältävää asiakirjaa. Diaarilehdestä käyvät ilmi Verohallinnon tarvitsemat tiedot. Tiedot ovat edellytyksenä myös sille, että Verohallinto voi toimittaa hallinto-oikeudelle tiedon oikeudenkäynnin alkamisajankohdasta. Tarvittaessa hallinto-oikeus liittää asiakirjapyyntöön kopion valituskirjelmästä.

Asiakirjojen tilauspyynnön saapuminen kirjataan Verohallinnon asianomaiseen tietojärjestelmään tai kirjaamon järjestelmään.

Hallinto-oikeus pyytää asiakirjat verotuspäätöksen tehneestä verotoimistosta, joka yleensä on verovelvollisen kotikunnan perusteella määräytyvä henkilö- tai yritysverotoimisto. Verotililain tai veronkantolain mukaisia oikaisuvaatimukseen annettuja päätöksiä koskevat asiakirjat pyydetään päätöksen tehneestä Veronkantoyksikön toimintayksiköstä. Jos hallinto-oikeudelle on epäselvää, mihin asiakirjapyyntö tulee lähettää, hallinto-oikeus voi ottaa yhteyttä mihin tahansa verotoimistoon. Verotoimisto ilmoittaa hallinto-oikeudelle sen verotoimiston tai muun toimintayksikön, josta asiakirjat ovat saatavissa.

Verotoimisto tai muu Verohallinnon toimintayksikkö lähettää pyydetyt asiakirjat viipymättä hallinto-oikeudelle. Asiakirjojen lähettäminen hallinto-oikeudelle kirjataan Verohallinnon asianomaiseen tietojärjestelmään tai kirjaamon järjestelmään ja asiakirjojen lainauksesta laitetaan paikanmerkki arkistoon. Jos valituksen vireilletulopäivä ei ole tiedossa, vireilletulopäiväksi voidaan kirjata asiakirjojen tilauspyynnön päivä.

Toisinaan valituksen käsittelyssä tarvittavat asiakirjat ovat useassa eri verotoimistossa. Näin on esimerkiksi tilanteessa, jossa valitus koskee useita verovuosia ja verovelvollisen kotipaikka on muuttunut. Näissä tilanteissa hallinto-oikeus voi pyytää asiakirjat siitä verotoimistosta, joka on tehnyt valituksen kohteena olevaa viimeisintä verovuotta koskevan verotuspäätöksen. Tämä verotoimisto hankkii muiden verovuosien asiakirjat muista verotoimistoista.

3.2.1.2 Verovelvollinen on jättänyt valituksen Verohallintoon

Verohallinnossa laitetaan valitukseen saapumisleima, joka osoittaa asian vireilletulopäivän hallinto-oikeudessa. Valitus ja sen liiteasiakirjat tulee säilyttää yhtenä kokonaisuutena (esimerkiksi niittaamalla). Verohallinto postittaa valituksen ja siihen liittyvät asiakirjat sekä verotusasiakirjat (myös puolison asiakirjat) viipymättä toimivaltaiselle hallinto-oikeudelle. Asiakirjojen lainauksesta laitetaan paikanmerkki Verohallinnon arkistoon. Jos valitukseen on liitetty verojen täytäntöönpanon keskeyttämistä koskeva hakemus, asiakirjat postitetaan ykköspostissa hallinto-oikeudelle. Tieto valituksen jättämisestä ja asiakirjojen lähettämisestä hallinto-oikeudelle kirjataan Verohallinnon asianomaiseen tietojärjestelmään tai kirjaamon järjestelmään.

Jos valituskirjelmä on jätetty muuhun kuin siihen verotoimistoon, jossa verotusta koskevat asiakirjat ovat, valituskirjelmän vastaanottanut verotoimisto laittaa valitukseen asian vireilletuloa osoittavan saapumisleiman ja lähettää valituksen suoraan toimivaltaiselle hallinto-oikeudelle. Valituskirjelmän vastaanottanut verotoimisto pyytää asiakirjojen sijaintipaikan verotoimistoa lähettämään asiakirjat hallinto-oikeudelle sekä laittaa hallinto-oikeudelle tästä pyynnöstä tiedon. Tieto valituksen jättämisestä ja asiakirjojen lähettämisestä hallinto-oikeudelle kirjataan Verohallinnon asianomaiseen tietojärjestelmään tai kirjaamon järjestelmään.

3.2.1.3 Veronsaajien oikeudenvalvontayksikön vastine

Hallinto-oikeudet Ahvenanmaan hallintotuomioistuinta lukuun ottamatta lähettävät vastinepyynnöt Pohjois-Pohjanmaan verotoimistoon Ouluun, jossa ne kirjataan Verohallinnon tietojärjestelmiin ja josta ne edelleen jaetaan tehtäväksi veroasiamiehille. Hallinto-oikeudet lähettävät vastinepyynnöt osoitteeseen:

Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö, PL 57, 90101 OULU.

Ahvenanmaan hallintotuomioistuin lähettää vastinepyynnöt Ahvenanmaan verotoimistoon.

Oikeudenvalvontayksikön antamasta vastineesta ilmenee sen veroasiamiehen nimi, joka hoitaa kyseistä asiaa jatkossa sekä hänen prosessiosoitteensa. Tältä veroasiamieheltä hallinto-oikeus voi pyytää mahdollisen lisävastineen tai muuta selvitystä käyttäen vastineessa mainittua prosessiosoitetta.

Edellä kuvattu menettely ei koske korkeimman hallinto-oikeuden ja oikeudenvalvontayksikön välistä asiakirjaliikennettä. Korkein hallinto-oikeus toimittaa kaikki oikeudenvalvontayksikölle osoitetut asiakirjat osoitteella:

Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö, PL 90, 00052 VERO.

Verohallinnossa korkeimman hallinto-oikeuden ja oikeudenvalvontayksikön väliseen asiakirjaliikenteeseen liittyvät kirjaukset tekee Uudenmaan yritysverotoimisto ja Pohjois-Pohjanmaan verotoimisto.

Hallintotuomioistuimet asettavat vastineen antamiselle 30 päivän määräajan. Oikeudenvalvontayksikkö pyytää tarvittaessa perustellusta syystä lisäaikaa vastineen antamiselle.

3.2.1.4 Verovelvollisen vastaselitys

Kun oikeudenvalvontayksikkö on antanut vastineen ja asiakirjat vastineineen on palautettu hallinto-oikeudelle, hallinto-oikeus lähettää oikeudenvalvontayksikön vastineen verovelvolliselle vastaselityksen antamista varten. Hallinto-oikeus asettaa määräajan vastaselityksen antamiselle ja pyytää verovelvollista toimittamaan vastaselityksen suoraan hallinto-oikeudelle.

Tässä kuulemisessa hallinto-oikeus voi käyttää apuna verotoimistoa. Tällöin hallinto-oikeus ilmoittaa verovelvolliselle, että jos hän vastaselityksen antamista varten haluaa tutustua asiakirjoihin, ne lähetetään verovelvollisen pyytämään verotoimistoon. Kun hallinto-oikeus lähettää asiakirjat verotoimistoon, hallinto-oikeus merkitsee lähetteeseen, että kyseessä on verovelvollisen kuuleminen ja tiedon siitä, kuka asiaa hallinto-oikeudessa hoitaa. Kuulemiselle varatun määräajan kuluttua umpeen verotoimisto palauttaa asiakirjat hallinto-oikeudelle. Verohallinnon asianomaiseen tietojärjestelmään tai kirjaamon järjestelmään laitetaan merkinnät asiakirjojen saapumisesta verovelvollisen kuulemista varten ja myös asiakirjojen takaisin lähettämisestä hallinto-oikeuteen.

Koska hallinto-oikeus johtaa prosessia, verotoimisto ei voi myöntää lisäaikaa vastaselityksen antamiselle. Jos verovelvollinen pyytää lisäaikaa vastaselityksen antamiseen, hänet ohjataan pyytämään sitä hallinto-oikeudelta. Jos verovelvollinen jättää vastaselityksensä verotoimistoon, verotoimisto lähettää sen viipymättä edelleen hallinto-oikeudelle. Tieto vastaselityksen lähettämisestä hallinto-oikeudelle merkitään Verohallinnon asianomaiseen tietojärjestelmään tai kirjaamon järjestelmään.

3.2.2 Veronsaajien oikeudenvalvontayksikön valitus

3.2.2.1 Veronsaajien oikeudenvalvontayksikön valituksen jättäminen

Kun oikeudenvalvontayksikkö valittaa hallinto-oikeuteen, veroasiamies pyytää asiakirjat asianomaisesta Verohallinnon toimintayksiköstä, joka lähettää asiakirjat veroasiamiehelle ja asiakirjojen lainauksesta laitetaan paikanmerkki arkistoon. Verohallinnon asianomaiseen tietojärjestelmään tai kirjaamon järjestelmään kirjataan tieto asiakirjojen lähettämisestä oikeudenvalvontayksikölle.

Sen jälkeen, kun oikeudenvalvontayksikkö on tehnyt valituksen, se lähettää valituksen asiakirjoineen suoraan asianomaiselle hallinto-oikeudelle. Oikeudenvalvontayksikkö voi kuitenkin aina jättää valituksen myös Verohallintoon. Oikeudenvalvontayksikkö toimittaa valitusta koskevat tiedot Pohjois-Pohjanmaan verotoimistolle, joka kirjaa valitusta ja asiakirjojen lähettämistä koskevat tiedot asianomaiseen tietojärjestelmään tai kirjaamon järjestelmään.

Oikeudenvalvontayksikön laatimassa valituskirjelmässä ilmenee aina oikeudenvalvontayksikön prosessiosoite siinä asiassa.

3.2.2.2 Verovelvollisen vastine

Hallinto-oikeus lähettää oikeudenvalvontayksikön valituksen verovelvolliselle vastineen antamista varten. Hallinto-oikeus asettaa määräajan vastineen antamiselle ja pyytää verovelvollista toimittamaan vastineen suoraan hallinto-oikeudelle.

Tässä kuulemisessa hallinto-oikeus voi käyttää apuna verotoimistoa. Tällöin hallinto-oikeus ilmoittaa verovelvolliselle, että jos tämä vastineen antamista varten haluaa tutustua asiakirjoihin, ne lähetetään verovelvollisen pyytämään verotoimistoon. Kun hallinto-oikeus lähettää asiakirjat verotoimistoon, hallinto-oikeus merkitsee lähetteeseen, että kyseessä on verovelvollisen kuuleminen ja tiedon siitä, kuka asiaa hallinto-oikeudessa hoitaa. Kuulemiselle varatun määräajan kuluttua umpeen verotoimisto palauttaa asiakirjat hallinto-oikeudelle. Verohallinnon asianomaiseen tietojärjestelmään tai kirjaamon järjestelmään laitetaan merkinnät asiakirjojen saapumisesta verovelvollisen kuulemista varten ja myös asiakirjojen takaisin lähettämisestä hallinto-oikeuteen.

Verotoimisto ei voi myöntää lisäaikaa vastineen antamiselle. Jos verovelvollinen pyytää lisäaikaa vastineen antamiseen, hänet ohjataan pyytämään sitä hallinto-oikeudelta. Jos verovelvollinen jättää vastineensa verotoimistoon, verotoimisto lähettää sen edelleen viipymättä hallinto-oikeudelle. Tieto vastineen lähettämisestä hallinto-oikeudelle merkitään Verohallinnon asianomaiseen tietojärjestelmään tai kirjaamon järjestelmään.

3.2.2.3 Veronsaajien oikeudenvalvontayksikön vastaselitys

Oikeudenvalvontayksikkö toimittaa vastaselityksen suoraan toimivaltaiselle hallinto-oikeudelle. Pohjois-Pohjanmaan verotoimisto kirjaa tiedot vastaselityspyynnön saapumisesta ja sen lähettämisestä Verohallinnon asianomaiseen tietojärjestelmään tai kirjaamon järjestelmään.

3.3 Siirtomenettelyyn kuuluvat asiat

3.3.1 Verovelvollisen valitus

3.3.1.1 Verovelvollinen on jättänyt valituksen hallinto-oikeuteen

Jos Verovelvollinen jättää siirtomenettelyssä olevaa asiaa koskevan valituksensa hallinto-oikeuteen, hallinto-oikeus lähettää valitusasiakirjat oikaisukäsittelyä varten siihen verotoimistoon, jossa valituksen kohteena oleva päätös on tehty. Jos kyse on AVL 168a §:ssä tarkoitettua laiminlyöntimaksua koskevasta valituksesta, hallinto-oikeus lähettää valituskirjelmän Sisä-Suomen veronkanto- ja perintäyksikön Helsingin toimipisteeseen.

Jos hallinto-oikeudelle on epäselvää, mihin valituskirjelmä tulee lähettää, hallinto-oikeus voi ottaa yhteyttä mihin tahansa verotoimistoon. Verotoimisto ilmoittaa hallinto-oikeudelle sen verotoimiston tai muun Verohallinnon toimintayksikön, johon asiakirjat tulee toimittaa oikaisukäsittelyä varten.

Tämän jälkeen Verohallinto käsittelee valituksen oikaisuasiana. Jos päätöstä ei oikaista miltään osin tai sitä oikaistaan vain osittain, Verohallinto antaa lausuntonsa asiassa ja toimittaa valituksen ja siihen liittyvät verotusasiakirjat hallinto-oikeudelle. Jos valituksen kohteena oleva päätös oikaistaan kokonaisuudessaan, Verohallinto toimittaa viipymättä valitusasiakirjat ja oikaisukäsittelyn johdosta antamansa päätöksen hallinto-oikeudelle. Tällöin hallinto-oikeudessa vireillä oleva valitus raukeaa.

Asiakirjojen lainauksesta laitetaan paikanmerkki Verohallinnon arkistoon. Tieto valituksen jättämisestä ja asiakirjojen lähettämisestä hallinto-oikeudelle kirjataan Verohallinnon asianomaiseen tietojärjestelmään tai kirjaamon järjestelmään.

3.3.1.2 Verovelvollinen on jättänyt valituksen Verohallintoon

Verovelvollisen valitus käsitellään ensi vaiheessa oikaisuasiana Verohallinnossa. Tieto oikaisuasiana käsiteltävän valituksen vireilletulosta kirjataan Verohallinnon asianomaiseen tietojärjestelmään tai kirjaamon järjestelmään. Asiakirjoihin merkitään lisäksi saapumisleima, joka osoittaa asian vireilletulopäivän.

Jos päätöstä ei oikaista miltään osin tai sitä oikaistaan vain osittain, Verohallinto antaa lausuntonsa asiassa ja toimittaa valituksen ja siihen liittyvät verotusasiakirjat hallinto-oikeudelle. Jos valituksen kohteena oleva päätös oikaistaan kokonaisuudessaan, valitusasian käsittely raukeaa eikä valitusta tai muita asiakirjoja postiteta hallinto-oikeudelle.

Jos valituskirjelmä on jätetty muuhun kuin siihen verotoimistoon, jossa verotusta koskevat asiakirjat ovat, valituskirjelmän vastaanottanut verotoimisto laittaa valitukseen asian vireilletuloa osoittavan saapumisleiman ja lähettää valituksen sille verotoimistolle, joka on tehnyt valituksen kohteena oleva päätöksen. Valituskirjelmän vastaanottanut verotoimisto kirjaa valituksen saapumisen Verohallinnon asianomaiseen tietojärjestelmään tai kirjaamon järjestelmään.

3.3.1.3 Verosaajien oikeudenvalvontayksikön vastine

Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö, PL 57, 90101 OULU.

Ahvenanmaan hallintotuomioistuin lähettää vastinepyynnöt Ahvenanmaan verotoimistoon.

Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö, PL 90, 00052 VERO.

Verohallinnossa korkeimman hallinto-oikeuden ja oikeudenvalvontayksikön väliseen asiakirjaliikenteeseen liittyvät kirjaukset tekee Uudenmaan yritysverotoimisto ja Pohjois-Pohjanmaan verotoimisto.

Hallintotuomioistuimet asettavat vastineen antamiselle 30 päivän määräajan. Oikeudenvalvontayksikkö pyytää tarvittaessa perustellusta syystä lisäaikaa vastineen antamiselle.

3.3.1.4 Verovelvollisen vastaselitys

Kun oikeudenvalvontayksikkö on antanut vastineen ja asiakirjat vastineineen on palautettu hallinto-oikeudelle, hallinto-oikeus lähettää Verohallinnon lausunnon ja oikeudenvalvontayksikön vastineen verovelvolliselle vastaselityksen antamista varten. Hallinto-oikeus asettaa määräajan vastaselityksen antamiselle ja pyytää verovelvollista toimittamaan vastaselityksen suoraan hallinto-oikeudelle.

3.3.2 Veronsaajien oikeudenvalvontayksikön valitus

3.3.2.1 Veronsaajien oikeudenvalvontayksikön valituksen jättäminen

Kun oikeudenvalvontayksikkö valittaa hallinto-oikeuteen, veroasiamies pyytää asiakirjat asianomaisesta verotoimistosta. Verotoimisto lähettää asiakirjat veroasiamiehelle ja asiakirjojen lainauksesta laitetaan paikanmerkki arkistoon. Verohallinnon asianomaiseen tietojärjestelmään tai kirjaamon järjestelmään kirjataan tieto asiakirjojen lähettämisestä oikeudenvalvontayksikölle.

Oikeudenvalvontayksikkö jättää arvonlisäverotusta, vakuutusmaksuverotusta, varainsiirtoverotusta ja arpajaisverotusta koskevan valituksen hallinto-oikeuteen (HLL 26.2 §). Oikeudenvalvontayksikkö voi kuitenkin aina jättää valituksen myös Verohallintoon. Oikeudenvalvontayksikkö toimittaa valitusta koskevat tiedot Pohjois-Pohjanmaan verotoimistolle, joka kirjaa valitusta ja asiakirjojen lähettämistä koskevat tiedot asianomaiseen tietojärjestelmään tai kirjaamon järjestelmään.

Tämän jälkeen hallinto-oikeus johtaa valitusprosessia ja kuulee prosessin osapuolia. Oikeudenvalvontayksikön laatimassa valituskirjelmässä ilmenee aina oikeudenvalvontayksikön prosessiosoite kyseisessä asiassa.

3.3.2.2 Verovelvollisen vastine

3.3.2.3 Veronsaajien oikeudenvalvontayksikön vastaselitys

Oikeudenvalvontayksikön valituksesta käy ilmi asiaa hoitavan veroasiamiehen nimi ja hänen prosessiosoitteensa. Hallinto-oikeus lähettää verovelvollisen vastineen oikeudenvalvontayksikölle mainittuun prosessiosoitteeseen vastaselityksen antamista varten. Oikeudenvalvontayksikkö toimittaa vastaselityksen suoraan toimivaltaiselle hallinto-oikeudelle. Pohjois-Pohjanmaan verotoimisto kirjaa tiedot vastaselityspyynnön saapumisesta ja sen lähettämisestä Verohallinnon asianomaiseen tietojärjestelmään tai kirjaamon järjestelmään.

3.4 Hakemusasiat

3.4.1 Ennakkoratkaisut

Verohallinnon antamista ennakkoratkaisuista valitetaan kaikissa verolajeissa suoraan hallinto-oikeuteen. Valitus voidaan jättää joko hallinto-oikeuteen tai Verohallintoon.

Ennakkoratkaisua koskevissa valituksissa sovellettava kuulemismenettely ja asiakirjaliikenne vastaavat oikaisuvaatimusmenettelyyn kuuluvissa asioissa noudatettavaa menettelyä. Valitusprosessi on toisin sanoen vastaava kuin esimerkiksi verotuksen oikaisulautakunnan päätöstä koskevan valituksen osalta. Sovellettavia menettelyjä on kuvattu tämän ohjeen kohdassa 3.2.

3.4.2 Muut hakemusasiat

Myös muissa hakemusasioissa valituksen kohteena olevasta Verohallinnon päätöksestä valitetaan suoraan hallinto-oikeuteen. Tällaisia päätöksiä ovat yleishyödyllisten yhteisöjen veronhuojennuksia koskevat päätökset, lahjoitusvähennyksen nimeämispäätökset, tappioiden poikkeuslupapäätökset, jälleenhankintavarauksen käyttöajan pidentämistä koskevat päätökset sekä tonnistoverovelvolliseksi hyväksymistä ja hyväksymisen peruuttamista koskevat päätökset. Valitus on näissä asioissa jätettävä hallinto-oikeuteen (HLL 26.1 §). Jos valitus on toimitettu Verohallintoon, Verohallinnon on HL 21 §:n nojalla siirrettävä sille toimitettu valitus toimivaltaiselle hallinto-oikeudelle.

Yleishyödyllisten yhteisöjen verotus on keskitetty Savo-Karjalan yritysverotoimistoon. Tämän vuoksi hallintotuomioistuimet pyytävät yleishyödyllisten yhteisöjen verotusta koskevat asiakirjat Savo-Karjalan yritysverotoimistosta riippumatta siitä, mikä on yhteisön kotikunta.

Näitä asioita koskevissa valituksissa sovellettava kuulemismenettely ja asiakirjaliikenne vastaavat oikaisuvaatimusmenettelyyn kuuluvissa asioissa noudatettavaa menettelyä. Valitusprosessi on toisin sanoen vastaava kuin esimerkiksi verotuksen oikaisulautakunnan päätöstä koskevan valituksen osalta. Sovellettavia menettelyjä on kuvattu tämän ohjeen kohdassa 3.2.

3.4.3 Keskusverolautakunnan antamat ennakkoratkaisut

Keskusverolautakunnan antamista ennakkoratkaisuista valitetaan korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Valitus jätetään korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Korkein hallinto-oikeus johtaa prosessia sen alusta saakka. Menettelyyn sovelletaan hallintolainkäyttölain säännöksiä.

Korkein hallinto-oikeus toimittaa kaikki oikeudenvalvontayksikölle osoitetut asiakirjat osoitteella:

Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö, PL 90, 00052 VERO.

Verohallinnossa korkeimman hallinto-oikeuden ja oikeudenvalvontayksikön väliseen asiakirjaliikenteeseen liittyvät kirjaukset tekee Uudenmaan yritysverotoimisto ja Pohjois-Pohjanmaan verotoimisto.

3.5 Oikeudenkäynnin alkamisajankohtaa koskeva tieto verotus- ja valitus-asiakirjoissa

3.5.1 Yleistä oikeudenkäynnin alkamisajankohdan seurannasta

Oikeudenkäynnin viivästymisen hyvittämisestä annettu laki edellyttää 1.6.2013 voimaantulevassa muodossaan oikeudenkäynnin kokonaiskeston seuraamista veroasioissa. Verohallinto merkitsee muutoksenhakuasiakirjoihin oikeudenkäynnin alkamisajankohtaa koskevan tiedon siten kuin jäljempänä esitetään. Hallinto-oikeus voi käyttää tätä tietoa hyväkseen, kun se kirjaa valituksen omaan asianhallintajärjestelmäänsä.

3.5.2 Tuloveroa ja kiinteistöveroa koskevat valitusasiat

Oikeudenkäynnin alkamisajankohtaa koskeva tieto tallennetaan MUKO- ja KMUKO -sovellusten kirjausnäytölle kohtaan ”Kok.käsitt.aika alk.” Tähän kenttään tallennettu tieto näkyy muutoksenhakuasiakirjoissa olevassa asiakirjojen kansilehdestä (jäljempänä ”kaprokki”).

Kun valitus on jätetty Verohallintoon, valituksen vastaanottanut verotoimisto kirjaa viipymättä asiakirjan saapumista koskevat tiedot MUKO- tai KMUKO-sovellukseen. Asiakirjat toimitetaan kaprokin välissä hallinto-oikeudelle. Jos valitus jätetään hallinto-oikeudelle, verotoimisto tekee vastaavat kirjausmerkinnät edellä mainittuun sovellukseen, jos tapauksen yksilöintitiedot ilmenevät hallinto-oikeuden asiakirjapyynnöstä. Tällöin asiakirjat toimitetaan kaprokin välissä hallinto-oikeudelle. Jos hallinto-oikeuden asiakirjatilauksesta ei ilmene tapauksen yksilöintitiedot, kirjausta sovellukseen ei voida tehdä. Tällöin hallinto-oikeudelle toimitetaan pelkät verotusasiakirjat.

Merkintä käsittelyajan alkamisesta tallennetaan niihin valitusasioihin, jotka tulevat Verohallinnossa vireille 1.2.2013 tai sen jälkeen.

3.5.3 Siirtomenettelyssä olevia veroja koskevat valitusasiat

Verotoimiston antamiin lausuntoihin merkitään omana kohtanaan lausunnon etusivulle oikeudenkäynnin alkamisajankohta. Nämä merkinnät tehdään niihin lausuntoihin, jotka verotoimisto antaa 1.6.2013 tai sen jälkeen.

3.5.4 Muita verolajeja koskevat valitusasiat

Oikeudenvalvontayksikkö merkitsee kaikkien hallintotuomioistuimelle antamiensa asiakirjojen (vastine, oikaisuvaatimus, valitus, vastaselitys) etusivulle kohdan ”Päätös, johon on haettu muutosta” alle seuraavasti:

Oikeudenkäynnin alkamisajankohta (laki 362/2009): pp.kk.vvvv

Edellä mainitut merkinnät tehdään niihin asiakirjoihin, jotka oikeudenvalvontayksikkö antaa 1.6.2013 tai sen jälkeen. Menettely koskee kaikkia verolajeja, siis edellä jo mainittujen verolajien lisäksi esimerkiksi perintö- ja lahjaverotusta sekä ennakkoperintää koskevia valitusasioita.

4 Valitusasiakirjojen toimittaminen ja päätösten tiedoksianto Verohallinnolle

4.1 Valitusasiakirjojen ja päätösten toimittaminen Verohallintoon

Verotusmenettelystä annetun asetuksen 10 §:n mukaan hallinto-oikeus toimittaa valitusasiaan liittyvät asiakirjat Verohallintoon (verotuspäätöksen tehneeseen verotoimistoon) heti sen jälkeen, kun hallinto-oikeus on tehnyt valitusasiassa päätöksensä. Vaikka säännös muodollisesti koskee vain verotusmenettelystä annetun lain soveltamisalaan kuuluvia asioita, Verohallinto katsoo, että menettely soveltuu kaikkiin verolajeihin. Asiakirjat toimitetaan siis siihen verotoimistoon tai muuhun Verohallinnon toimintayksikköön, joka on tehnyt valituksen kohteena olevan päätöksen. Verohallinto tekee asiakirjojen saapumiseen liittyvät tarvittavat kirjaukset Verohallinnon asianomaiseen tietojärjestelmään tai kirjaamon järjestelmään.

Korkeimman hallinto-oikeuden ja hallinto-oikeuksien päätösten jakelun yhtenäistämiseksi Verohallinto esittää, että hallintotuomioistuimen päätöksen jakelussa merkitään päätös jaettavaksi seuraavasti:

verotuspäätöksen tehnyt verotoimisto (tai muu vastaava toimintayksikkö, 1 kpl paperisena);
verotuksen oikaisulautakunta (jos asia on käsitelty lautakunnassa);
Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö.

Hallinto-oikeus lähettää verotoimiston tai muun Verohallinnon toimintayksikön kappaleen muiden asiakirjojen mukana asianomaiseen toimintayksikköön. Verotuksen oikaisulautakunta ja oikeudenvalvontayksikkö saavat päätöksen tiedoksi sähköisesti siten kuin kohdassa 4.2.1 selvitetään.

Hallinto-oikeudet toimittavat täytäntöönpanon keskeyttämistä koskevat päätökset Veronkantoyksikköön sähköisesti. Korkein hallinto-oikeus toimittaa täytäntöönpanon keskeyttämistä koskevan päätöksen paperisena tiedoksi Veronkantoyksikön alueelliseen veronkanto- ja perintäyksikköön tai perintäyksikköön. Veronkantoyksikkö tallentaa päätöksistä tiedon perintä-järjestelmään, josta se välitetään ulosottoon. Yksiköiden yhteystiedot löytyvät Veronkanto ja perintä -sivulta.

Jos korkein hallinto-oikeus tai hallinto-oikeus on antanut asiassa aikaisemmin täytäntöönpanon keskeyttämistä koskevan määräyksen, hallintotuomioistuin toimittaa verovalitusta koskevan päätöksensä tiedoksi myös Veronkantoyksikön alueelliselle veronkanto- ja perintäyksikölle tai perintäyksikölle. Hallinto-oikeudet toimittavat päätökset sähköisesti Veronkantoyksikköön. Vastaavasti hallinto-oikeus lähettää verovalitusta koskevan päätöksen sähköisesti, jos hallinto-oikeus ei itse ole aikaisemmin tehnyt täytäntöönpanon keskeyttämistä koskevaa päätöstä, vaan asiassa on voimassa Verohallinnon tekemä keskeyttämispäätös. Näissä tilanteissa hallinto-oikeuden verovalitusta koskeva päätös sisältää täytäntöönpanoratkaisun.

4.2 Päätösten tiedoksianto Veronsaajien oikeudenvalvontayksikölle

4.2.1 Hallinto-oikeudet

Hallinto-oikeudet antavat kaikki verotusta koskevat päätöksensä tiedoksi oikeudenvalvontayksikölle sähköistä tiedonsiirtomenetelmää käyttäen. Oikeudenvalvontayksikön muutoksenhakuaika alkaa kulua sähköisen vastaanottokuittauksen perusteella.

Verohallinto esittää, että hallinto-oikeudet merkitsevät päätöksen jakeluun seuraavat tiedot tilanteessa, jossa oikeudenvalvontayksikkö on antanut vastineen:

Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö / veroasiamies X.X.

Veroasiamieheksi merkitään se veroasiamies, joka on antanut vastineen.

Jos oikeudenvalvontayksiköltä ei ole verointressin pienuuden tai muusta syystä pyydetty vastinetta lainkaan, Verohallinto esittää, että hallinto-oikeus merkitsee jakeluun vain:

Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö

Näissä tilanteissa jo päätöksen kohdista ”vastineet ja vastaselitykset” ja ”sovelletut oikeusohjeet” ilmenisi, että asiassa ei ole VML 69.2 §:n tai muun vastaavan säännöksen nojalla pyydetty oikeudenvalvontayksiköltä vastinetta.

Pohjois-Pohjanmaan verotoimisto hallinnoi sähköisesti toimitettujen päätösten vastaanottoa Verohallinnossa. Pohjois-Pohjanmaan verotoimisto toimittaa hallinto-oikeuden päätöksen tiedoksi oikaisulautakunnalle silloin, kun kyse on oikaisulautakunnan päätöstä koskevasta valituksesta.

4.2.2 Korkein hallinto-oikeus

Korkein hallinto-oikeus antaa kaikki verotusta koskevat ratkaisunsa tiedoksi oikeudenvalvontayksikölle postitse (Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö, PL 90, 00052 VERO). Jos asiassa ei ole annettu valituslupaa, Verohallinto esittää, että päätöksen liitteenä olisi myös jäljennös hallinto-oikeuden asianomaisesta päätöksestä.

Täytäntöönpanon keskeyttämistä koskevia päätöksiä ei tarvitse antaa tiedoksi oikeudenvalvontayksikölle.

5 Päätösten lainvoimaisuutta koskevat kyselyt

5.1 Yleistä

Seuraavassa käsitellään sitä, mistä verovelvollinen voi tiedustella, onko verotus- tai muutoksenhakuasteen päätös tullut lainvoimaiseksi vai onko oikeudenvalvontayksikkö hakenut siihen muutosta. On kuitenkin syytä ottaa huomioon, että kirjauksissa saattaa olla postin kulusta tai muusta vastaavasta syystä muutaman päivän viive.

5.2 Oikaisuvaatimukset

Tiedon siitä, onko oikeudenvalvontayksikkö tehnyt ensiasteen verotuspäätöksestä oikaisuvaatimuksen (esimerkiksi tuloverotus tai ennakkoperintä), saa ensisijaisesti päätöksen tehneestä verotoimistosta oikeudenvalvontayksilölle säädetyn muutoksenhakuajan päättymisen jälkeen (verotoimiston muutosverotuksen kirjaus).

Toissijaisesti asiaa voi tiedustella mistä tahansa verotoimistosta, koska kirjaustiedot ovat valtakunnallisissa asianhallintajärjestelmissä.

5.3 Valitukset hallinto-oikeudelle

Tiedon siitä, onko oikeudenvalvontayksikkö valittanut ensiasteen verotuspäätöksestä (esimerkiksi arvonlisäverotus) tai oikaisuvaatimukseen annetusta päätöksestä (esimerkiksi tuloverotus) hallinto-oikeudelle, saa ensisijaisesti asianomaisesta hallinto-oikeudesta oikeudenvalvontayksilölle säädetyn valitusajan päättymisen jälkeen (hallinto-oikeuden kirjaamo).

Toissijaisesti asiaa voi tiedustella mistä tahansa verotoimistosta, koska valitukset kirjataan edellä tässä ohjeessa kuvatuin tavoin myös Verohallinnon valtakunnallisiin asianhallintajärjestelmiin.

5.4 Valitukset korkeimmalle hallinto-oikeudelle

Tiedon siitä, onko oikeudenvalvontayksikkö valittanut hallinto-oikeuden päätöksestä korkeimmalle hallinto-oikeudelle, saa korkeimmasta hallinto-oikeudesta oikeudenvalvontayksikölle säädetyn valitusajan päättymisen jälkeen (korkeimman hallinto-oikeuden kirjaamo).

Oikeudenvalvontayksikkö saa hallinto-oikeuksien päätökset tiedoksi sähköisesti. Päätöksen tiedoksiantaminen tapahtuu päätöksen tekemistä seuraavana päivänä. Oikeudenvalvontayksikön muutoksenhakuajan päättymisen ajankohta määräytyy tällä perusteella.

6 Oikeudenkäyntikulut

Oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta säädetään HLL 74–75 §:issä. Jos hallintotuomioistuin näiden säännösten nojalla tuomitsee veronsaajan korvaamaan vero- tai maksuvelvollisen oikeudenkäyntikuluja, korvausvelvolliseksi tuomitaan Verohallinto.

Oikeudenvalvontayksikkö ilmoittaa tästä korvausvelvollisuudesta Veronkantoyksikölle heti, kun se saa hallinto-oikeuden päätöksen tiedokseen. Oikeudenvalvontayksikkö toimittaa päätöksen sähköisesti tiedoksi Veronkantoyksikölle, joka huolehtii oikeudenkäyntikulukorvauksen maksamisesta.

HLL 49 ja 50 §:issä säädetään todistajan kustannusten ja muiden todistelukustannusten korvaamisesta.

7 Päätösten julkaisemista koskeva merkintä

Jos hallinto-oikeus julkaisee antamansa päätöksen Finlex-sivustolla, tuolla päätöksellä voi olla erityistä ohjausvaikutusta Verohallinnon ratkaisukäytännölle. Näissä tilanteissa myös oikeudenvalvontayksikkö harkitsee tavanomaista tarkemmin, onko asiassa syytä hakea valituslupaa korkeimmalta hallinto-oikeudelta.

Verohallinto esittää, että hallinto-oikeudet merkitsisivät päätökselleen esimerkiksi merkinnän ”Finlex” osoittamaan sitä, että kyseinen päätös julkaistaan.

Sivu on viimeksi päivitetty 14.1.2013