Arvonlisäveron takaisinperinnästä luopuminen ja laskennallinen palautus kuntien verottomista terveyden- ja sairaanhoitoon sekä sosiaalihuoltoon liittyvistä hankinnoista

Antopäivä
10.1.2002
Diaarinumero
41/40/2002
Voimassaolo
- 31.12.2016

1. Verollisia kustannuksia koskevat palautukset ja takaisinperintä

Arvonlisäveron palautusten takaisinperinnästä annettu laki on kumottu 21.12.2001 annetulla lailla (1456/2001). Laki tulee voimaan 1.1.2002. Takaisinperinnästä annettua lakia (79/1994) sovelletaan kuitenkin edelleen niihin vuonna 2001 vahvistettuihin maksuosuuksiin, jotka on suoritettava vielä vuoden 2002 aikana. 

Kuntien verotonta toimintaa varten tapahtuvia verollisia hankintoja koskeva palautusjärjestelmä säilyy entisellään. Kuntien on edelleen ilmoitettava kalenterivuodelta saatavien palautusten yhteismäärä kalenterivuotta seuraavan helmikuun loppuun mennessä.

2. Laskennallinen palautus 

Arvonlisäverolakia on muutettu 21.12.2001 annetulla lailla (1457/2001) siten, että kunnilla, kuntayhtymillä ja Ahvenanmaan maakunnalla on 1.1.2002 alkaen oikeus saada laskennallinen palautus arvonlisäverolaissa tarkoitetuista verottomista terveyden- ja sairaanhoitoon sekä sosiaalihuoltoon liittyvistä hankinnoista sekä tällaisen toiminnan harjoittajalle myönnetystä avustuksesta.  

Mitä tässä ohjeessa jäljempänä todetaan kunnasta sovelletaan myös kuntayhtymään ja Ahvenanmaan maakuntaan.

Palautukseen oikeuttavat hankinnat ja tuet

Arvonlisäverolain 130 a §:n mukaan laskennallinen palautus myönnetään seuraavista hankinnoista:

  1. arvonlisäverolain 34 §:ssä tarkoitetut verottomat terveyden- ja sairaanhoitopalvelut sekä hoitotoimen harjoittajan hoidon yhteydessä hoitoon tavanomaisesti liittyvien palvelujen ja tavaroiden luovutukset. Palautukseen oikeuttaa lisäksi arvonlisäverolain 36 §:n 1-4 kohdissa tarkoitetut sairaankuljetukset, tutkimus- ja laboratoriopalvelut, hammasproteesit ja niihin kohdistuvat hammastekniset työsuoritukset sekä äidinmaito, ihmisveri, ihmiselimet ja ihmiskudokset;
  2. arvonlisäverolain 37 §:ssä tarkoitetut sosiaalihuoltoon liittyvät palvelut ja tavarat sekä
  3. edellä mainittujen tavaroiden yhteisöhankinnat ja maahantuonnit, silloin kun ne ovat verottomia.

Palvelut, jotka myyntimaasäännösten mukaan on myyty ulkomailla, eivät oikeuta palautukseen.

Kunnilla on oikeus palautukseen myös verottoman terveyden- ja sairaanhoidon tai sosiaalihuollon harjoittajalle tällaista toimintaa varten maksetusta tuesta tai avustuksesta. Tuki tai avustus voidaan antaa toiminnan harjoittajalle suoraan hintoihin liittyvänä tukena tai avustuksena toiminnan yleisten edellytysten parantamiseksi.

Ainoastaan suoraan toiminnan harjoittajalle maksettu tuki tai avustus oikeuttaa laskennalliseen palautukseen.

Jos kunta maksaa tukea tai avustusta toiminnanharjoittajalle, joka harjoittaa myös muuta kuin laskennalliseen palautukseen oikeuttavaa toimintaa ja tuki tai avustus kattaa myös muuta kuin laskennalliseen palautukseen oikeuttavaa toimintaa, kunnan tuen myöntämistä koskevassa päätöksessä on eriteltävä se osuus, joka oikeuttaa laskennalliseen palautukseen. 

Palautusoikeus koskee myös kunnan omaa hallintoa varten tehtyjä hankintoja. Siten esimerkiksi kunnan henkilökuntaa varten ostetut työterveydenhuoltopalvelut oikeuttavat palautukseen.

Myös ostot valtion laitoksilta oikeuttavat palautukseen.

Hankinnasta saatavan palautuksen edellytyksenä on, että kunnalla on sopimus palveluntuottajan kanssa. Jotta kunnan maksama  tuki tai avustus oikeuttaisi palautukseen edellytyksenä on, että kunta on tehnyt päätöksen tuen antamisesta. 

Palvelun tai tavaran myyjän on annettava kunnalle tosite laskuttamistaan verottomista palveluista tai tavaroista. Palveluntuottajalle maksetusta tuesta tai avustuksesta tulee olla kunnan kirjanpidossa selvityksenä maksutosite.

Palautuksen suuruus

Laskennallisen palautuksen suuruus on 5 prosenttia. Tämä vastaa yksityiseltä sektorilta ostettuihin terveyden- ja sairaanhoitopalveluihin sekä sosiaalihuoltopalveluihin keskimäärin sisältyvää piilevää arvonlisäveroa.

Palautus lasketaan  palvelun tai tavaran ostohinnasta, maahan tuodun tavaran tai yhteisöhankinnan veron perusteesta taikka avustuksen tai tuen määrästä. 

Palautus lasketaan hinnasta johon palautus sisältyy. Jos esimerkiksi palvelun ostohinta on 1 000 euroa, palautuksen suuruus on 50 euroa. 

Laskennallinen palautus saadaan aina siitä summasta, minkä kunta suorittaa palveluntuottajalle. Jos kunta suorittaa bruttokorvauksen ostamistaan palveluista, palautus lasketaan bruttokorvauksesta. Jos palvelun tuottaja saa asiakkaalta asiakasmaksun ja kunta maksaa osakorvauksen palveluntuottajalle, palautus saadaan osakorvauksesta. Tämä koskee myös tilanteita, joissa kunta ostaa palveluita ns. palveluseteleitä tai maksusitoumuksia käyttäen

Palautukseen oikeuttamattomat hankinnat ja tuet

Oikeutta palautukseen ei ole kunnalta, kuntayhtymältä tai Ahvenanmaan maakunnalta tapahtuneista hankinnoista tai niille annetusta tuesta tai avustuksesta.

Palautus ei myöskään koske työsuhteen perusteella maksettuja korvauksia. Säännös on laissa selkeyden vuoksi, koska palautukseen oikeuttavan toiminnan harjoittajina voivat olla elinkeinonharjoittajien lisäksi myös sellaiset oikeushenkilöt ja luonnolli-set henkilöt, joita ei arvonlisäverotuksessa pidetä elinkeinonharjoittajina. Tällaisia ei-elinkeinonharjoittajia ovat muun muassa sellaiset toiminnan harjoittajat, jotka rahoittavat toimintansa yleisavustuksin.

Palautusoikeus koskee vain toiminnan harjoittajalle annettua tukea tai avustusta. Siten esimerkiksi yksityishenkilölle rahana maksettu toimeentulotuki ei oikeuta palautukseen. 

Esimerkkejä palautukseen oikeuttavista ja oikeuttamattomista hankinnoista ja avustuksista

Omaishoitajan tuen ja perhehoitajan palkkion maksamisen perusteena on kunnan ja hoitajan välillä tehty sopimus, joten ne oikeuttavat palautukseen. 

Perhehoitajalle maksettavaa kulukorvausta voidaan pitää avustuksena, joten myös sen osalta kunnalla on oikeus laskennalliseen palautukseen.

Kunnan vammaiselle henkilölle vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista annetun lain nojalla myöntämät taloudelliset tukitoimet eivät oikeuta palautukseen. Palautusoikeus sen sijaan on  kunnan yksityiseltä palveluntuottajalta vammaiselle ostamista verottomista terveyden- ja sairaanhoitopalveluista sekä  sosiaalihuoltopalveluista.

Menettely

Palautettavaan laskennalliseen veroon ja palautukseen oikeutettuun sovelletaan, mitä arvonlisäverolain 13-22 luvuissa säädetään vähennettävästä verosta ja verovelvollisesta. Laskennalliseen palautukseen sovelletaan siten samoja menettelysäännöksiä kuin vähennettävään veroon ja 130 §:ssä tarkoitettuun palautukseen. Arvonlisäverolain 13-22 luvuissa säädetään mm. ajallisesta kohdistamisesta, veron palauttamisesta, ilmoittamisvelvollisuudesta, veron määräämisestä, ohjauksesta ja ennakkoratkaisusta, oikaisusta ja muutoksenhausta. 

Kunnat ilmoittavat laskennalliset palautukset kuukausittain valvontailmoituksessa tai ennakkopalautushakemuksessa kohdassa 206 ”kohdekuukauden vähennettävä vero”. 

Kalenterivuodelta saatujen laskennallisten palautusten yhteismäärä ilmoitetaan kalenterivuotta seuraavan helmikuun loppuun mennessä samalla lomakkeella kuin arvonlisäverolain 130 §:n nojalla saatavat palautukset. Lomakkeella laskennalliset palautukset ja muut palautukset ilmoitetaan omina erinään.

Palveluihin ja tavaroihin, joista on saatu laskennallinen palautus, ei sovelleta oman käytön verotusta koskevia säännöksiä. Myöskään vähennysoikeuden rajoituksia koskevia säännöksiä ei sovelleta. 

Ajallinen kohdistaminen

Laskennallinen palautus kohdistetaan sille kalenterikuukaudelle, jona tavara tai palvelu on vastaanotettu, ennakkomaksu on maksettu tai maahantuotu tavara on tullattu.

Tavaran yhteisöhankinnasta saatava laskennallinen palautus kohdistetaan tavaran toimituskuukautta seuraavalle kalenterikuukaudelle. Jos ostajalle on annettu toimitetusta tavarasta lasku tai vastaava asiakirja toimituskuukautena, laskennallinen palau-tus kohdistetaan toimituskuukaudelle.

Kunnan maksama tuki tai avustus kohdistetaan sille kalenterikuukaudelle, jolloin se on maksettu.