Arvonlisäveron palauttaminen toiseen EU-maahan sijoittautuneelle elinkeinonharjoittajalle

Antopäivä
29.3.2017
Diaarinumero
A229/200/2016
Voimassaolo
Toistaiseksi
Valtuutussäännös
Laki Verohallinnosta (503/2010) 2 § 2 momentti
Korvaa ohjeen
A149/200/2013, 19.12.2013

Tämä ohje koskee arvonlisäveron palauttamista toiseen EU-maahan sijoittautuneelle elinkeinonharjoittajalle. Toisessa EU-maassa toimiva arvonlisäverovelvollinen elinkeinonharjoittaja tekee Suomen arvonlisäveroa koskevan palautushakemuksen oman maansa verohallinnon ylläpitämässä verkkopalvelussa.

Ulkomaisella elinkeinonharjoittajalla on tietyissä tapauksissa oikeus saada palautus Suomessa hankkimiensa tavaroiden ja palvelujen ostohintaan sisältyvästä arvonlisäverosta. Tähän ulkomaisille elinkeinonharjoittajille maksettavaan palautukseen viitataan ohjeessa termillä ulkomaalaispalautus. Palautuksen edellytyksiä selvitetään tässä ohjeessa.

Ohjeessa kerrotaan, kuka voi hakea arvonlisäveron palautusta ja mikä liiketoiminta oikeuttaa palautukseen. Lisäksi ohjeessa selvitetään, millaisista hankinnoista palautusta maksetaan. Ohjeessa on omat kappaleensa myös siitä, miten palautusta haetaan, miten hakemus käsitellään ja miten palautuspäätökseen voi hakea muutosta. Ohjeen lopussa on lueteltu hakemuksessa käytettävät tavaran ja palvelun laatua kuvaavat koodit.

Ohjetta on päivitetty, koska verotuksen sanasto on muuttunut 1.1.2017 oma-aloitteisten verojen verotusmenettelystä annetun lain ja uuden verokantolain voimaantulon sekä verotililain kumoamisen johdosta. Ohjeen kohtia 3.1.3 Käännetty verovelvollisuus, 4 Millaisista hankinnoista palautusta maksetaan, 5.3 Palautushakemuksessa annettavat tiedot ja 8 Hakemuksessa käytettävät hankinnan laatua kuvaavat koodit on osittain muutettu.

1. Yleistä

Toisessa EU-maassa toimiva arvonlisäverovelvollinen elinkeinonharjoittaja voi hakea arvonlisäveron palautusta Suomesta. Elinkeinonharjoittaja hakee palautusta oman maansa verohallinnon ylläpitämässä verkkopalvelussa. Paperista, postitse lähetettävää hakemuslomaketta ei ole käytössä.

Sähköinen hakemus on tehtävä yhdeksän (9) kuukauden kuluessa sen kalenterivuoden päättymisestä, johon kuuluvaa ajanjaksoa hakemus koskee. Esimerkiksi kalenterivuotta 2016 koskevat hakemukset on toimitettava 30.9.2017 mennessä.

1.1 Lainsäädäntö

Ohjeen perusteena ovat arvonlisäverolain (AVL) säännökset. Niissä säädetään arvonlisäveron palauttamisesta elinkeinonharjoittajalle,

  • joka on sijoittautunut toiseen EU-maahan (AVL 156 a–156 l §)
  • joka ei ole harjoittamastaan myynnistä Suomessa verovelvollinen ja jolla ei ole Suomessa myyntiin osallistuvaa kiinteää toimipaikkaa (AVL 122–126 §).

Arvonlisäveron ulkomaalaispalautus toiseen EU-maahan sijoittautuneelle ulkomaiselle elinkeinonharjoittajalle perustuu Euroopan neuvoston antamaan direktiiviin 2008/9/EY: Yksityiskohtaisista säännöistä direktiivissä 2006/112/EY säädetyn arvonlisäveron palauttamiseksi palautusjäsenvaltioon sijoittautumattomille mutta toiseen jäsenvaltioon sijoittautuneille verovelvollisille.

1.2 Arvonlisäverokannat

Yleinen verokanta 24 %
Elintarvikkeet ja rehut
Ravintola- ja ateriapalvelut
14 %
Muun muassa:
Henkilökuljetus, hotellimajoitus, kirjat
Palvelut, joilla annetaan mahdollisuus liikunnan harjoittamiseen
Näyttelyjen, urheilutapahtumien ja muiden vastaavien kulttuuri- ja viihdetilaisuuksien ja laitosten pääsymaksut
10 %

1.3 Palautusviranomaisen yhteystiedot

Hakija tekee arvonlisäveron palautushakemuksen oman maansa verohallinnon ylläpitämässä verkkopalvelussa. Hakemuksen käsittelee Suomessa Uudenmaan yritysverotoimisto.

Uudenmaan yritysverotoimisto
Postiosoite: PL 30, 00052 VERO
Puhelin: +358 (0) 29 497 008
Faksi: +358 (0)29 512 6117

Verohallinnon internetsivuilla, ALVEU-palvelussa, on myös mahdollisuus kysymysten ja tukipyyntöjen lähettämiseen sähköisesti:

Ota yhteyttä ALVEU-palvelun asiakastukeen

2. Kuka on oikeutettu palautukseen?

Ulkomainen elinkeinonharjoittaja voi saada Suomessa hankkimiensa tavaroiden ja palvelujen ostohintaan sisältyvän arvonlisäveron takaisin. Arvonlisävero voidaan palauttaa ulkomaalaispalautuksena, jos seuraavat edellytykset täyttyvät:

  • elinkeinonharjoittajalla ei ole Suomessa kiinteää toimipaikkaa, josta hän suorittaa liiketoimia
  • elinkeinonharjoittajan liiketoimintaan Suomessa ei kuulu muita tavaroiden ja palvelujen myyntejä kuin
  1. myyntiä, johon sovelletaan käännettyä verovelvollisuutta
  2. myyntiä, jossa ostajana on Suomen valtio
  3. kuljetuspalvelujen ja niiden liitännäispalvelujen myyntiä, joka on verotonta AVL:n pykälän 71, 72 d tai 72 h perusteella.

Kohdassa 1 mainittu käännetty verovelvollisuus (= ostaja on velvollinen suorittamaan arvonlisäveron myyjän sijasta) koskee seuraavia myyntejä

  • Verollisen sijoituskullan myynti (AVL 8 a §)
  • Päästöoikeuksien myynti (AVL 8 b §)
  • Rakentamispalvelujen myynti sekä työvoiman vuokraus rakentamispalveluja varten (AVL 8 c §)
  • Metalliromun ja -jätteen myynti (AVL 8 d §)
  • Sellaisen ulkomaisen elinkeinonharjoittajan suorittama myynti, jolla ei ole Suomessa kiinteää toimipaikkaa ja joka ei ole Suomessa hakeutunut verovelvolliseksi (AVL 9 §).

Myös tavaran maahantuonnin yhteydessä maksettu arvonlisävero voidaan palauttaa.

Tilanteet, joissa ulkomaisella elinkeinonharjoittajalla kiinteä toimipaikka toisessa EU-maassa

Palautukseen on oikeutettu myös ulkomaisen elinkeinonharjoittajan toisessa EU-maassa oleva kiinteä toimipaikka. Jos hakijalla on useampia kiinteitä toimipaikkoja eri EU-maissa, kukin toimipaikka jättää omista hankinnoistaan hakemuksen omassa sijoittautumisvaltiossaan. Sijoittautumisvaltio tutkii hakijan arvonlisäverovelvollisuuden ja välittää Suomessa tehtyjä hankintoja koskevan palautushakemuksen edelleen Suomeen. Palautus edellyttää, että laskut on osoitettu kyseiselle hakijalle.

Elinkeinonharjoittaja, jolla on yhteisömyyntejä tai yhteisöhankintoja Suomessa

Yhteisömyynnillä tarkoitetaan irtaimen esineen myyntiä, jos myyjä, ostaja ja tai joku muu heidän puolestaan kuljettaa esineen ostajalle Suomesta toiseen EU-maahan. Yhteisöhankinnalla tarkoitetaan irtaimen esineen vastikkeellista hankintaa, jos myyjä, ostaja tai joku muu heidän puolestaan kuljettaa esineen ostajalle EU-maasta toiseen.

Suomessa yhteisömyyntejä suorittavat tai täällä yhteisöhankintoja tekevät ulkomaalaiset ovat Suomessa ilmoituksenantovelvollisia. Heidän on rekisteröidyttävä arvonlisäverovelvollisten rekisteriin ilmoituksenantovelvollisiksi ja annettava arvonlisävero- ja yhteenvetoilmoitukset.

Jos ulkomainen elinkeinonharjoittaja haluaa saada takaisin arvonlisäverot, jotka sisältyvät Suomessa tapahtuneisiin yhteisömyynteihin liittyviin vähennyskelpoisiin hankintoihin, pelkkä ilmoituksenantovelvollisuus ei riitä vaan elinkeinonharjoittajan on rekisteröidyttävä Suomessa arvonlisäverovelvolliseksi.

Suomessa yhteisömyyntejä suorittavat yhtiöt eivät siis ole oikeutettuja ulkomaalaispalautukseen. Yhtiöiden on ilmoitettava hankintoihinsa sisältyneet arvonlisäverot arvonlisäveroilmoituksella, kuten suomalaistenkin elinkeinonharjoittajien.

Yhteisöhankintoja tekevällä ulkomaalaisella on oikeus ulkomaalaispalautukseen, jos hän ei ole verovelvollinen Suomessa harjoittamastaan myynnistä eikä hänellä ole täällä kiinteää toimipaikkaa.

Lue lisää ulkomaalaisen rekisteröitymisestä arvonlisäverovelvolliseksi (Verohallinnon ohje: Ulkomaalaisen rekisteröinti arvonlisäverovelvolliseksi Suomessa)

3. Mikä liiketoiminta oikeuttaa palautukseen?

Palautusoikeus edellyttää, että hankinnat on tehty sellaista muualla harjoitettua toimintaa varten, joka oikeuttaisi vähennykseen tai palautukseen Suomessa, jos toimintaa olisi harjoitettu täällä (tätä käsitellään luvussa 3.1). Palautusoikeuden toisena edellytyksenä on, että elinkeinonharjoittaja on hankkinut tavarat ja palvelut sijoittautumisvaltiossa vähennykseen oikeuttavia liiketoimia varten (tätä käsitellään luvussa 3.2).

3.1 Toiminta, joka oikeuttaisi vähennykseen tai palautukseen Suomessa

Palautusoikeuden perusedellytys on, että hakija on tehnyt hankinnat sellaista muualla harjoittamaansa toimintaa varten, joka oikeuttaisi vähennykseen Suomessa, jos toimintaa olisi harjoitettu täällä. Oikeus palautukseen määräytyy Suomen lainsäädännön mukaan. Perusteena ovat säännökset, jotka koskevat toiminnan verollisuutta, osittaista vähennysoikeutta ja vähennysrajoituksia. Vähennysrajoituksia käsitellään tämän ohjeen luvussa 4.

Arvonlisäveron palautus edellyttää siis, että jokin seuraavista edellytyksistä täyttyy:

  • hankinta liittyy hakijan ulkomailla harjoittamaan liiketoimintaan, joka Suomessa harjoitettuna olisi aiheuttanut verovelvollisuuden
  • hankinta liittyy hakijan ulkomailla harjoittamaan liiketoimintaan, joka Suomessa harjoitettuna olisi oikeuttanut arvonlisäverolaissa tarkoitettuun palautukseen (niin sanottu nollaverokannan alainen toiminta, katso alaluvut 3.1.1 ja 3.1.2)
  • hankinta liittyy ulkomaalaisen Suomessa harjoittamaan kuljetuspalvelujen ja niiden liitännäispalvelujen myyntiin, joka on verotonta AVL:n 71, 72 d tai 72 h §:n perusteella (katso alaluku 3.1.1)
  • hankinta liittyy sellaiseen ulkomaalaisen Suomessa harjoittamaan tavaroiden ja palvelujen myyntiin, johon sovelletaan käännettyä verovelvollisuutta (katso alaluku 3.1.3)
  • hankinta liittyy sellaiseen ulkomaalaisen Suomessa harjoittamaan tavaroiden ja palvelujen myyntiin, jossa ostajana on Suomen valtio.

3.1.1 Nollaverokannan alainen toiminta

Jos hankinta liittyy elinkeinonharjoittajan ulkomailla harjoittamaan toimintaan, joka olisi Suomessa harjoitettuna niin sanotun nollaverokannan alaista, hänellä on oikeus saada palautuksena tavaran tai palvelun hankintaan sisältyvä vero. Nollaverokannan alaisella toiminnalla tarkoitetaan sellaista arvonlisäverotonta tavaroiden tai palvelujen myyntiä, johon kohdistuvien hankintojen sisältämät arvonlisäverot ovat vähennyskelpoisia.

Jos hankinta liittyy ulkomaisen elinkeinonharjoittajan Suomessa harjoittamaan tiettyjen verottomien tavaran kuljetuspalvelujen ja niiden liitännäispalvelujen myyntiin, elinkeinonharjoittajalla on oikeus saada ulkomaalaispalautuksena hankintaan sisältyvä arvonlisävero.

Jos hankinta liittyy johonkin muuhun nollaverokannan alaiseen toimintaan Suomessa (esimerkiksi verottomaan kansainväliseen kauppaan, verottomiin vesialuksiin tai niihin kohdistuvien työsuoritusten myyntiin), ulkomainen elinkeinonharjoittaja ei ole oikeutettu ulkomaalaispalautukseen. Saadakseen hankintoihin sisältyvät arvonlisäverot hyväkseen ulkomaalaisen on rekisteröidyttävä Suomessa arvonlisäverovelvolliseksi. Palautukset maksetaan arvonlisäveroilmoitusten perusteella samalla tavoin kuin muillekin Suomessa arvonlisäverovelvollisille.

Lue lisää ulkomaalaisen rekisteröitymisestä arvonlisäverovelvolliseksi (Verohallinnon ohje: Ulkomaalaisen rekisteröinti arvonlisäverovelvolliseksi Suomessa)

3.1.2 Sijoituskulta, kulta-aines ja kultapuolivalmiste

Jos hankinta liittyy ulkomaisen elinkeinonharjoittajan ulkomailla harjoittamaan toimintaan, joka olisi Suomessa harjoitettuna verotonta sijoituskullan myyntiä, elinkeinonharjoittajalla on oikeus saada palautuksena seuraavat arvonlisäverot:

  1. sijoituskullasta suoritettava vero, kun kulta on ostettu verovelvolliselta myyjältä
  2. sijoituskullaksi elinkeinonharjoittajan toimesta tai toimeksiannosta muunnettavan muun kullan hankintaan sisältyvä vero
  3. sijoituskullan tai muun kullan muodon, painon tai pitoisuuden muuttamiseksi ostetusta palvelusta suoritettava vero.

Lue lisää sijoituskullan arvonlisäverotuksesta (Verohallinnon ohje: Sijoituskullan sekä kulta-aineksen ja kultapuolivalmisteen arvonlisäverotus)

3.1.3 Käännetty verovelvollisuus

Yleinen käännetty verovelvollisuus

Käännettyä verovelvollisuutta sovelletaan, kun tavaran tai palvelun myyjänä on ulkomaalainen, jolla ei ole Suomessa myyntiin osallistuvaa kiinteää toimipaikkaa ja joka ei ole hakeutunut Suomessa arvonlisäverovelvolliseksi. Tällaisen ulkomaisen elinkeinonharjoittajan myynneistä veron suorittaa ostaja käännetyn verovelvollisuuden mukaisesti. Jos ulkomaisella elinkeinonharjoittajalla on Suomessa vain tällaisia myyntejä, hänellä on oikeus arvonlisäveron palautukseen Suomessa tekemistään hankinnoista ulkomaalaispalautuksena.

Seuraavissa tilanteissa käännettyä verovelvollisuutta ei kuitenkaan sovelleta, ja ulkomaalainen on myyjänä aina verovelvollinen:

  1. myös ostajana on ulkomaalainen, jolla ei ole Suomessa kiinteää toimipaikkaa ja jota ei ole merkitty Suomessa arvonlisäverovelvollisten rekisteriin
  2. ostajana on yksityishenkilö
  3. kyse on toisesta EU-maasta Suomeen suuntautuvan tavaran kaukomyynnistä yksityishenkilöille tai näihin rinnastettaville tahoille
  4. Lue lisää kaukomyynnin arvonlisäverotuksesta (Verohallinnon ohje: Kaukomyyntiä koskevat arvonlisäverosäännökset Suomessa)
  5. kyse on henkilökuljetuspalveluista tai oikeuden luovuttamisesta pääsyyn opetus-, tiede-, kulttuuri-, viihde- tai urheilutilaisuuteen, messuille, näyttelyyn tai muuhun vastaavaan tilaisuuteen.

Kun ulkomaisella elinkeinonharjoittajalla on tällaisia myyntejä Suomessa, hän ei ole oikeutettu ulkomaalaispalautukseen miltään osin. Saadakseen hankintoihin sisältyvät arvonlisäverot hyväkseen ulkomaalaisen on rekisteröidyttävä Suomessa arvonlisäverovelvolliseksi. Palautukset maksetaan arvonlisäveroilmoitusten perusteella samalla tavoin kuin muillekin Suomessa arvonlisäverovelvollisille.

Lue lisää ulkomaalaisen rekisteröitymisestä arvonlisäverovelvolliseksi (Verohallinnon ohje: Ulkomaalaisen rekisteröinti arvonlisäverovelvolliseksi Suomessa)

Rakennusalan käännetty verovelvollisuus

Tiettyihin rakentamispalveluihin sekä niihin liittyvään työvoiman vuokraukseen sovelletaan Suomessa käännettyä verovelvollisuutta. Rakennusalan käännettyä verovelvollisuutta sovelletaan, kun molemmat seuraavista edellytyksistä täyttyvät:

  1. palvelu on rakentamispalvelua tai työvoiman vuokrausta rakentamispalvelua varten ja
  2. ostajana on elinkeinonharjoittaja, joka toiminnassaan muutoin kuin satunnaisesti myy rakentamispalvelua tai vuokraa työvoimaa rakentamispalvelua varten.

Myyntiin sovelletaan käännettyä verovelvollisuutta, jos suomalainen tai ulkomainen elinkeinonharjoittaja myy rakentamispalvelua ulkomaiselle elinkeinonharjoittajalle, joka muutoin kuin satunnaisesti myy rakentamispalvelua. Jos ulkomaisella ostajalla ei ole Suomessa kiinteää toimipaikkaa eikä hän ole hakeutunut arvonlisäverovelvolliseksi Suomessa, hänen on rekisteröidyttävä ilmoituksenantovelvolliseksi rakentamispalvelujen ostoista ja annettava arvonlisäveroilmoitukset Suomen Verohallinnolle. Arvonlisäveroilmoituksessa annetaan vain ne tiedot, jotka koskevat rakentamispalveluja. Muihin Suomessa tehtyihin hankintoihin sisältyvät arvonlisäverot ulkomainen ostaja voi hakea takaisin ulkomaalaispalautuksena, jos palautuksen edellytykset muutoin täyttyvät.

Lue lisää rakennusalan käännetystä verovelvollisuudesta (Verohallinnon ohje: Rakennusalan käännetty arvonlisäverovelvollisuus)

Metalliromun ja -jätteen myynnin käännetty arvonlisäverovelvollisuus

Romualalla käännettyä verovelvollisuutta metalliromun ja -jätteen myynnissä sovelletaan kun molemmat seuraavista edellytyksistä täyttyvät:

  1. ostaja on arvonlisäverovelvollisten rekisteriin merkitty elinkeinonharjoittaja ja
  2. myyty tavara on listattu kuuluvaksi arvonlisäverolaissa luokiteltuihin tullitariffin mukaisiin CN nimikkeistön mukaisiin metalliromuihin tai -jätteisiin.

Kun sekä metalliromun myyjä että ostaja ovat ulkomaisia elinkeinonharjoittajia, jotka eivät ole arvonlisäverovelvollisten rekisterissä Suomessa, käännettyä verovelvollisuutta (AVL 9 §) ei sovelleta metalliromun ja -jätteen myyntiin. Ulkomaalainen myyjä on velvollinen suorittamaan myynnistä arvonlisäveron ja veron suorittamiseksi myyjän tulee rekisteröityä liiketoiminnastaan arvonlisäverovelvollisten rekisteriin. Myyjä ei tässä tapauksessa ole oikeutettu saamaan arvonlisäveroa takaisin ulkomaalaispalautuksena miltään osin. Palautukset maksetaan arvonlisäveroilmoituksen perusteella samalla tavoin kuin muillekin Suomessa arvonlisäverovelvollisille.

Lue lisää metalliromun ja -jätteen käännetystä verovelvollisuudesta (Verohallinnon ohje: Metalliromun ja -jätteen myynnin käännetty arvonlisäverovelvollisuus).

Päästöoikeuden ostajan käännetty verovelvollisuus

Suomessa on pakollinen käännetty verovelvollisuus myös kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien myynnissä. Päästöoikeus on päästökauppadirektiivissä (2003/87/EY) tarkoitettu oikeus päästää kasvihuonekaasuja ilmaan yhtä hiilidioksiditonnia vastaava määrä tiettynä ajanjaksona. Verovelvollinen päästöoikeuden myynnistä on ostaja, jos ostaja on merkitty Suomessa arvonlisäverovelvollisten rekisteriin. Jos päästöoikeuden ostajaa ei ole merkitty arvonlisäverovelvollisten rekisteriin, myyjä on normaalisti arvonlisäverovelvollinen päästöoikeuden myynnistä. Tällöin ulkomainen myyjä ei ole oikeutettu saamaan arvonlisäveroa takaisin ulkomaalaispalautuksena miltään osin. Saadakseen hankintoihin sisältyvät arvonlisäverot hyväkseen ulkomaalaisen on rekisteröidyttävä Suomessa arvonlisäverovelvolliseksi. Palautukset maksetaan arvonlisäveroilmoituksen perusteella samalla tavoin kuin muillekin Suomessa arvonlisäverovelvollisille.

Kullan ostajan käännetty verovelvollisuus

Elinkeinonharjoittajalla on oikeus saada palautuksena tavaran tai palvelun hankintaan sisältyvä vero, jos hankinta liittyy hänen Suomessa tai ulkomailla harjoittamaansa verollisen sijoituskullan, kulta-aineksen tai kultapuolivalmisteen myyntiin, johon sovelletaan käännettyä verovelvollisuutta. Palautusoikeuden edellytyksenä on, että elinkeinonharjoittajan ulkomailla harjoittama toiminta olisi oikeuttanut verollisuuden valitsemiseen, jos toimintaa olisi harjoitettu Suomessa. Palautusoikeus koskee myös sellaisia tavaroita ja palveluita, jotka on hankittu verollisen sijoituskullan verollisen välityspalvelun myyntiin.

3.2 Toiminta oikeuttaa vähennykseen sijoittautumisvaltiossa

Toinen palautusoikeuden perusedellytys on, että hakija harjoittaa sijoittautumisvaltiossaan myyntiä, joka oikeuttaa arvonlisäveron vähennykseen tässä valtiossa. Elinkeinonharjoittaja saattaa harjoittaa sijoittautumisvaltiossaan sekä vähennykseen oikeuttavaa toimintaa että sellaista toimintaa, joka ei oikeuta vähennykseen. Silloin palautuskelpoista on enintään sijoittautumisvaltion lainsäädännön mukaisesti määritelty osuus verosta.

Sijoittautumisvaltiolla tarkoitetaan valtiota, jossa elinkeinonharjoittajalla on liiketoiminnan kotipaikka tai kiinteä toimipaikka, josta hän suorittaa myyntiä.

3.2.1 Vähennyksen suhdeluku

Ulkomaalaispalautuksen määrään vaikuttavat ensisijaisesti Suomen arvonlisäverolain säännökset toiminnan verollisuudesta, osittaisesta vähennysoikeudesta ja vähennysrajoituksista. Hakija saa palautuksena näin saadusta veron määrästä kuitenkin enintään sen osuuden, joka liittyy sijoittautumisvaltiossa vähennykseen oikeuttaviin liiketoimiin. Tämän vähennyskelpoisen osuuden määrittäminen perustuu Euroopan neuvoston arvonlisäverodirektiivin (2006/112/EY, yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä) artiklaan 173 ja sen soveltamiseen hakijan sijoittautumisvaltion lainsäädännössä. Arvonlisäverodirektiivin 173 artiklan mukaan vähennyskelpoinen osuus on laskettava direktiivin 174 ja 175 artiklassa olevien yksityiskohtaisten säännösten mukaisesti kaikista verovelvollisen suorittamista liiketoimista.

Direktiivin mukaan jäsenvaltiot voivat määrittää vähennyskelpoisen osuuden vaihtoehtoisilla tavoilla. Jäsenvaltiot voivat

  1. oikeuttaa tai velvoittaa verovelvollisen laskemaan toimintansa jokaiselle toimialalle erillisen suhdeluvun
  2. oikeuttaa tai velvoittaa verovelvollisen tekemään vähennyksen tavaroiden ja palvelujen täyden tai osittaisen käytön perusteella
  3. oikeuttaa tai velvoittaa verovelvollisen tekemään vähennyksen jokaisesta sellaisesta tavarasta tai palvelusta, jota käytetään vähennyskelpoisiin liiketoimiin
  4. määrätä, että merkityksetöntä arvonlisäveroa, jota verovelvollinen ei voi vähentää, ei oteta huomioon.

Vähennyskelpoinen osuus, eli vähennyksen suhdeluku lasketaan vuosittain ja samaa lukua käytetään koko vuoden ajan. Verovuoden aikana käytettävä suhdeluku on tilapäinen, koska se lasketaan edeltävän vuoden liiketoimien perusteella. Hakijan on tarkistettava tilapäisen suhdeluvun perusteella tehdyt vähennykset, kun lopullinen suhdeluku seuraavana vuonna vahvistetaan.

Vähennyksen suhdeluku on ilmoitettava palautushakemuksessa prosentteina kahden desimaalin tarkkuudella. Suhdeluku on ilmoitettava jokaisen laskun ja tuontiasiakirjan kohdalla.

3.2.2 Vähennyksen suhdeluvun tarkistaminen

Hakijan on oikaistava haettu tai jo palautettu määrä, jos lopullinen suhdeluku poikkeaa hakemuksessa käytetystä tilapäisestä vähennyksen suhdeluvusta. Oikaisu on tehtävä hakemusjaksoa seuraavan kalenterivuoden aikana. Hakija jättää tarkistusilmoituksen sijoittautumisvaltionsa verkkopalvelussa. Suhdeluvun tarkistus voidaan ottaa huomioon seuraavan hakemuksen käsittelyn yhteydessä tai siitä voidaan tehdä erillinen päätös..

Esimerkki: A hakee arvonlisäveron ulkomaalaispalautusta 1.10.2016 ajalta 1.1.–31.7.2016. A harjoittaa sijoittautumisvaltiossaan sekä vähennykseen oikeuttavaa liiketoimintaa että sellaista liiketoimintaa, joka ei oikeuta vähennykseen. A ilmoittaa hakemuksessa jokaisen laskun vähennyskelpoisen osuuden prosenttilukuna kahden desimaalin tarkkuudella. Koska A hakee palautusta kuluvan vuoden laskuista, ilmoitettu prosenttiluku on laskettu edeltävän vuoden (vuosi 2015) liiketoimien perusteella. Sen vuoksi luku on tilapäinen. Jos lopullinen vähennyksen suhdeluku poikkeaa hakemuksessa ilmoitetusta tilapäisestä luvusta, A:n tulee oikaista tilapäistä suhdelukua vuoden 2017 loppuun mennessä.

4 Millaisista hankinnoista palautusta maksetaan?

Ulkomaisella elinkeinonharjoittajalla on oikeus saada arvonlisäveron palautus muun muassa seuraavista verollisista hankinnoista:

  • hotellimajoitus, matkustus Suomessa
  • auton poltto- ja voiteluaineet sekä varaosat, auton lyhytaikainen vuokra ja pysäköinti
  • kokouksiin sekä näyttelyihin ja messuihin liittyvät hankinnat
  • tavaranäytteet
  • toimistotarvikkeet, valokopiot, kartat ja ammattikirjallisuus.

Palautusoikeus vastaa laajuudeltaan Suomessa arvonlisäverovelvollisten elinkeinonharjoittajien vähennysoikeuksia. Arvonlisäverolaissa säädetyt vähennysoikeuden rajoitukset koskevat myös ulkomaalaiselle suoritettavaa arvonlisäveron palautusta. Arvonlisäveron palautusta ei saa esimerkiksi seuraavista hankinnoista:

  1. kiinteistö, jota verovelvollinen tai hänen henkilökuntansa käyttää asuntona, lastentarhana, harrastustilana tai vapaa-ajanviettopaikkana sekä tällaiseen kiinteistöön tai sen käyttöön liittyvät tavarat ja palvelut
  2. tavarat ja palvelut, jotka liittyvät verovelvollisen tai hänen henkilökuntansa asunnon ja työpaikan väliseen kuljetukseen
  3. hankinnat, jotka on tarkoitettu elinkeinonharjoittajan tai hänen henkilökuntansa yksityiskäytössä kulutettaviksi (Tällainen hankinta on esimerkiksi hotellimajoitukseen liittyvä aamiainen.)
  4. edustustarkoitukseen käytettävät tavarat tai palvelut
  5. henkilöauton hankinta sekä henkilöautoon ja sen käyttöön liittyvien tavaroiden ja palvelujen ostot, jos henkilöautoa ei ole hankittu yksinomaan vähennykseen oikeuttavaan käyttöön (Ulkomaalaispalautusta ei saa, jos henkilöautoa on vähäisessäkin määrin käytetty vähennyskelvottomassa käytössä.)
  6. verottoman sijoituskullan myyntiin liittyvät kustannukset (Ks. kohta 3.1.2 Palautusoikeus ei koske esimerkiksi myyntiin liittyviä yleis- ja kuljetuskustannuksia.)
  7. tavarat ja palvelut, jotka ulkomainen matkanjärjestäjä on ostanut omissa nimissään muilta elinkeinonharjoittajilta ja jotka käytetään välittömästi matkustajan hyväksi. Matkatoimistopalveluihin sovelletaan marginaaliverotusmenettelyä, joten tällaisten tavaroiden ja palvelujen hintoihin sisältyvä vero ei ole arvonlisäverotuksessa vähennyskelpoinen eikä siis myöskään palautuskelpoinen.

Lue lisää matkatoimistopalvelujen marginaaliverotuksesta (Verohallinnon ohje: Matkatoimistopalvelujen marginaaliverotusmenettely)

Palautusta ei saa verottomista hankinnoista, kuten ulkomaanlennoista. Palautusta ei myöskään makseta, jos laskun kuuluisi olla veroton, mutta se on virheellisesti verollinen. Jos myyjä on virheellisesti laskuttanut myyntinsä verollisena, vaikka sen arvonlisäverolain säännösten mukaan tulisi olla veroton, ostajan on otettava yhteyttä myyjään saadakseen takaisin virheellisesti veloitetun arvonlisäveron.

5 Miten arvonlisäveron palautusta haetaan?

Hakija tekee arvonlisäveron palautushakemuksen oman maansa verohallinnon ylläpitämässä verkkopalvelussa. Palautushakemuksen Suomeen voi tehdä suomen, ruotsin tai englannin kielellä. Hakemuksen käsittelee Suomessa Verohallinto. Jos Verohallinto pyytää hakijalta lisätietoja, hakija voi vastauksessaan käyttää suomea, ruotsia tai englantia.

Jos hakija kuuluu sijoittautumisvaltiossaan arvonlisäverovelvollisuusryhmään, palautushakemuksen tekee arvonlisäverovelvollisuusryhmä. Jos kuitenkin ryhmään kuuluvalla yrityksellä on oma arvonlisäveronumero, yritys voi tehdä hakemuksen omista hankinnoistaan.

Ahvenanmaalla tehdyt hankinnat

Arvonlisäveron palautusta haetaan elinkeinonharjoittajan sijoittautumisvaltion verkkopalvelun kautta myös silloin, kun hankinta on tehty Ahvenanmaalla. Ahvenanmaa on itsehallinnollinen maakunta, joka ei kuulu EU:n arvonlisävero- eikä valmisteveroalueeseen, mutta joka kuuluu osana Suomea EU:n tullialueeseen ja tulliunioniin. Verkkopalvelun kautta haetaan palautusta esimerkiksi silloin, kun hakijan palveluksessa oleva työntekijä on tehnyt liikematkan Ahvenanmaalle.

Voiko hakemusta täydentää?

Hakemusta on mahdollista täydentää. Esimerkiksi unohtuneen liitteen voi lisätä lähettämällä hakemuksesta uuden version sähköisen verkkopalvelun kautta.

Hakemukseen ei voi kuitenkaan lisätä uusia laskuja. Jos hakemuksesta on unohtunut laskuja eikä hakuaika ole vielä kulunut umpeen, hakija voi tehdä puuttuneista laskuista uuden hakemuksen. Hakija voi myös sisällyttää unohtuneet laskut saman kalenterivuoden seuraavaan hakemukseen.

Hakemusten määrää ei ole rajoitettu, mutta jokaisen hakemuksen on täytettävä asetetut muotovaatimukset (muun muassa hakemusjakson ja palautettavaksi haettavan määrän suhteen). Suositeltava hakemusten enimmäismäärä kalenterivuodelta on 5–6.

5.1 Hakemusjakso

Hakemuksen tulee koskea vähintään kolmea peräkkäistä samaan kalenterivuoteen kuuluvaa kalenterikuukautta ja enintään yhtä kalenterivuotta (eli 3–12 kuukautta saman kalenterivuoden aikana). Hakemusjakso voi koostua vain täysistä kalenterikuukausista. Kalenterivuoden loppua koskeva hakemus voi kohdistua kolmea kuukautta lyhyempäänkin ajanjaksoon, esimerkiksi vain joulukuuhun.

Hakemusjakson on oltava menneisyydessä. Esimerkiksi hakemusta, joka jätetään 15.7., ei voi kohdistaa saman vuoden heinäkuulle eikä se siis voi sisältää heinäkuun laskuja.

Hakemusta ei voi tehdä pelkästään sillä perusteella, että hakija on saanut laskun. Laskun lisäksi edellytetään, että tavara on toimitettu, palvelu on suoritettu tai vastike on maksettu. Hankinta kohdistetaan sille hakemusjaksolle, jonka aikana on toteutunut myöhempi seuraavista tapahtumista:

  • tavara toimitettiin, palvelu suoritettiin tai vastike tai sen osa maksettiin ennen tavaran toimitusta tai palvelun suoritusta
  • tavarasta tai palvelusta laskutettiin.

Maahantuodun tavaran arvonlisäveroon liittyvä palautushakemus kohdistetaan tullauskuukaudelle.

Jos hakija on unohtanut laskun kalenterivuoden aiemmalta jaksolta tekemästään hakemuksesta, unohtunut lasku voidaan sisällyttää saman kalenterivuoden myöhempään hakemukseen. Jos esimerkiksi tammi-huhtikuun hakemuksesta on jäänyt pois tammikuussa tapahtunut hankinta, sitä koskevan veron voi sisällyttää loppuvuoden hakemukseen. Tässä tapauksessa myöhemmän hakemuksen jaksoksi merkitään tammi-joulukuu.

Esimerkkejä:

A osallistuu seminaariin, joka järjestetään helmikuussa 2017. A:ta laskutetaan seminaariin osallistumisesta 15.12.2016 päivätyllä laskulla. A maksaa laskun 7.1.2017. A sisällyttää laskun vuoden 2017 palautushakemukseen.

B tekee toukokuussa 2016 palautushakemuksen, joka koskee ajanjaksoa 1.1.–31.3.2016. Heinäkuussa 2016 B huomaa, että yksi helmikuulle päivätty lasku jäi pois hakemuksesta. B tekee 31.8.2016 seuraavan palautushakemuksen, joka koskee jaksoa 1.4.–30.6.2016. B saa sisällyttää tähän uuteen hakemukseen helmikuun unohtuneen laskun, joten B ilmoittaa hakemusjaksoksi 1.2.–30.6.2016. Helmikuussa 2017 B tekee vielä yhden hakemuksen vuodelle 2016. Tämä hakemus sisältää laskut ajalta 1.7.–31.12.2016.

C tekee joulukuussa 2016 palautushakemuksen, joka koskee jaksoa 1.1.–31.10.2016. Maaliskuussa 2017 C huomaa, että kaksi syyskuulle 2016 päivättyä laskua jäivät pois hakemuksesta. Unohtuneiden laskujen perusteella palautettava arvonlisäveron määrä olisi 40 euroa. C:llä ei ole muita laskuja hakematta vuodelta 2016. Koska pienin palautettava määrä on 50 euroa, ei C:llä ole oikeutta palautukseen unohtuneista laskuista

5.2 Palautuksen vähimmäismäärä

Jos palautushakemus koskee koko kalenterivuotta tai sen loppuosaa, palautusta ei makseta, jos palautettava määrä olisi alle 50 euroa. Kalenterivuoden loppuosalla tarkoitetaan enintään sen kolmea viimeistä kuukautta. Jos palautusta haetaan kalenterivuoden aikana, pienin palautettava määrä on 400 euroa.

5.3 Palautushakemuksessa annettavat tiedot

Arvonlisäveron palautushakemuksessa on annettava seuraavat tiedot:

  • hakijan nimi
  • hakijan arvonlisäverotunniste
  • hakijan katuosoite, postinumero ja postitoimipaikka
  • hakijan sähköpostiosoite
  • kuvaus hakijan liiketoiminnasta, jota varten tavarat tai palvelut on hankittu. Kuvaus ilmoitetaan NACE-koodilla. Hakemukseen voi merkitä useita koodeja.
  • hakijan pankkiyhteystiedot (BIC-koodi sekä IBAN-muodossa oleva tilinumero).
  • hakemuksen kattama palautusajanjakso

Hakijan tulee hakemuksessaan vahvistaa toimintansa laatu valiten yksi seuraavista vaihtoehdoista: hakija ei ole hakemusjakson aikana harjoittanut Suomessa arvonlisäverollista toimintaa, hakija harjoittaa ainoastaan myyntiä, johon sovelletaan käännettyä verovelvollisuutta tai hakija harjoittaa verottomien tavaran kuljetuspalvelujen ja niiden liitännäispalvelujen myyntejä.

Laskut ja tuontiasiakirjat on eriteltävä hakemuksessa

Kukin lasku ja tuontiasiakirja on eriteltävä hakemuksessa. Laskusta ja tuontiasiakirjasta on annettava seuraavat tiedot:

  • tavaran tai palvelun suomalaisen myyjän nimi ja täydellinen osoite (jos kyseessä on tuontiasiakirja, kohtaan merkitään EU:n ulkopuolelle sijoittautuneen myyjän nimi ja osoite)
  • suomalaisen myyjän Y-tunnus (ei koske tuontiasiakirjaa)
  • Suomen maatunnus FI (ei koske tuontiasiakirjaa)
  • laskun tai tuontiasiakirjan päivämäärä ja numero
  • veron peruste euroina (= hinta ilman arvonlisäveroa)
  • arvonlisäveron määrä euroina
  • vähennykseen oikeuttava määrä prosenttilukuna (ks. edellä kohta 3.2.1 Vähennyksen suhdeluku)
  • palautuksena haettava arvonlisäveron määrä euroina
  • hankittujen tavaroiden ja palveluiden laatu koodein merkittyinä.

Suomeen tehtävässä hakemuksessa käytettävät koodit on lueteltu tämän ohjeen luvussa 8. Suomi hyväksyy vain nämä luvussa 8 mainitut koodit. Koodi ilmoitetaan sekä pää- että alakoodilla (muodossa x.y tai x.y.z). Yksittäistä laskua tai tuontiasiakirjaa kohden voi käyttää useita koodeja. Jos hakija käyttää koodeja, jotka eivät ole käytössä Suomessa tai vain pääkoodia, hakemus voidaan hylätä tältä osin.

Laskumerkinnät

1.1.2017 alkaen Suomen verohallinto ei enää edellytä, että hakemuksiin liitetään sähköisiä jäljennöksiä laskuista ja tuontiasiakirjoista.

Verohallinto voi kuitenkin edelleen tarvittaessa pyytää nähtäväksi alkuperäiskappaleita tai kopioita hakemuksella eritellyistä laskuista tai tullauspäätöksistä. Laskujen tulee edelleen täyttää laskumerkintävaatimukset.

Palautukseen oikeuttavissa laskuissa on oltava seuraavat laskumerkinnät:

  • laskun antamispäivä
  • laskun juokseva tunniste
  • myyjän arvonlisäverotunniste (Y-tunnus)
  • myyjän ja ostajan nimi ja osoite
  • myytyjen tavaroiden määrä ja laji sekä palvelujen laajuus ja laji
  • tavaroiden toimituspäivä, palvelujen suorituspäivä tai ennakkomaksun maksupäivä, jos se voidaan määrittää eikä se ole sama kuin laskun antamispäivä
  • veron peruste verokannoittain, yksikköhinta ilman veroa sekä hyvitykset ja alennukset, jos niitä ei ole otettu huomioon yksikköhinnassa
  • tavaraan tai palveluun sovellettava verokanta
  • suoritettavan veron määrä
  • viittaus aiempaan laskuun, jos laskulla muutetaan aiemmin annettua laskua.
Kevennetyt laskumerkinnät

Näissä tilanteissa laskussa voi olla kevennetyt laskumerkinnät:

  • laskun loppusumma on enintään 400 euroa
  • kysymys on laskusta, joka annetaan vähittäiskaupassa tai siihen rinnastettavassa lähes yksinomaan yksityishenkilöille tapahtuvassa myynnissä
  • kysymys on ravintola- tai ateriapalveluja tai henkilökuljetuksia koskevasta laskusta
  • kysymys on pysäköintimittareiden tai muiden vastaavien laitteiden tulostamasta tositteesta.

Esimerkiksi tavaratalon antamassa kuitissa, juna- tai linja-autolipussa ja pysäköintimittarin kuitissa riittävät kevennetyt laskumerkinnät.

Laskuissa, joihin sovelletaan kevennettyjä laskumerkintöjä, täytyy olla:

  • laskun antamispäivä
  • myyjän nimi ja arvonlisäverotunniste (Y-tunnus)
  • myytyjen tavaroiden määrä ja laji sekä palvelujen laji
  • suoritettavan veron määrä verokannoittain tai veron peruste verokannoittain.

Vaikka laskussa olisi vain kevennetyt laskumerkinnät, hakemuksessa on ilmoitettava suomalaisen myyjän Y-tunnus siitä huolimatta, että hakijan sijoittautumisvaltion verkkopalvelu ei välttämättä sitä vaadi. Toisaalta verkkopalvelu voi vaatia, että hakemuksessa on ilmoitettava myyjän osoite, vaikka sitä ei olisi merkitty laskuun kevennettyjen laskumerkintöjen vuoksi. Jos verkkopalvelu vaatii osoitteen, hakija voi tässä kohdassa ilmoittaa n/a (= ei sovellu).

5.4 Asiamiehen käyttäminen

Hakemuksen voi tehdä myös hakijan asiamies. Asiamies voi olla suomalainen tai ulkomaalainen. Hakemuksessa on ilmoitettava asiamiehen nimi, täydellinen postiosoite ja maatunnus, sähköpostiosoite sekä arvonlisäverotunniste tai verorekisterinumero.

Jos palautuksen hakemisessa käytetään asiamiestä, hakemukseen on liitettävä valtakirja, joka yksilöi asiamiehen toimivallan. Valtakirjassa on mainittava, onko asiamiehellä oikeus vain tehdä hakemus vai myös vastaanottaa arvonlisäveron palautus. Valtakirja skannataan ja lähetetään hakemuksen liitteenä verkkopalvelussa.

Jos valtakirja on toistaiseksi voimassa oleva, valtakirjaa ei tarvitse liittää jokaiseen asiamiehen tekemään hakemukseen. Verohallinto ei kuitenkaan säilytä toistaiseksi voimassa olevia valtakirjoja pidempään kuin kuusi vuotta. Tämän vuoksi myös toistaiseksi voimassa oleva valtakirja tulee liittää hakemukseen kuuden vuoden välein.

Tutustu Verohallinnon mallivaltakirjaan (pdf)

Verohallinnon mallin mukainen valtakirja on voimassa toistaiseksi. Myös hakijan laatima valtakirja hyväksytään, jos se sisältää vastaavat tiedot.

5.5 Hakemuksen määräaika

Hakemus on tehtävä hakijan sijoittautumisvaltion verohallinnon ylläpitämässä verkkopalvelussa yhdeksän (9) kuukauden kuluessa sen kalenterivuoden päättymisestä, johon kuuluvaa ajanjaksoa hakemus koskee. Esimerkiksi vuotta 2016 koskeva hakemus on tehtävä viimeistään 30.9.2017. Hakemus katsotaan tehdyksi vain, jos hakemuksen kaikki kohdat on täytetty. Jos määräaika ylittyy, hakemus jätetään tutkimatta.

5.6 Hakemukseen liitettävät asiakirjat

Toiseen jäsenvaltioon sijoittautuneen elinkeinonharjoittajan (Neuvoston direktiivi 2008/9/EY) Suomeen tekemiin sähköisiin hakemuksiin ei enää vaadita 1.1.2017 alkaen liitettäväksi sähköisiä jäljennöksiä laskuista ja muista vastaavista asiakirjoista.

Verohallinto voi kuitenkin edelleen tarvittaessa pyytää alkuperäiset laskut ja tuontiasiakirjat tai jäljennökset niistä. Jos hakija käyttää asiamiestä, hakemukseen on liitettävä skannattuna myös hakijan antama valtakirja, joka yksilöi asiamiehen toimivallan.

6 Miten hakemus käsitellään?

6.1 Sijoittautumisvaltion verohallinto välittää hakemuksen Suomeen

Kun hakija on tehnyt hakemuksen verkkopalvelussa, hakijan sijoittautumisvaltion verohallinto lähettää hakijalle ilmoituksen hakemuksen vastaanottamisesta. Oman maan verohallinto tarkistaa, että hakija on ollut arvonlisäverovelvollinen hakemusjakson aikana. Tämän jälkeen hakemus, sen liitteet sekä tieto arvonlisäverovelvollisuudesta välitetään Suomeen. Hakijan sijoittautumisvaltion verohallinnon on välitettävä hakemus Suomeen 15 kalenteripäivän kuluessa hakemuksen jättämisestä.

Hakijan sijoittautumisvaltion verohallinto ei kuitenkaan välitä hakemusta Suomeen, jos hakija:

  • ei ole ollut hakemusjakson aikana arvonlisäverovelvollinen sijoittautumisvaltiossa
  • harjoittaa vain sellaista verotonta toimintaa, johon käytettyjen tuotantopanosten ostohintaan sisältyvää veroa ei saa vähentää
  • on vähäisen toiminnan harjoittajana verovapauden piirissä
  • on maataloustuottajien yhteisen vakiokantajärjestelmän piirissä.

Näissä tilanteissa yhtiön sijoittautumisvaltion verohallinto ilmoittaa hakijalle, ettei se välitä hakemusta edelleen Suomeen.

Kun hakemus on otettu Suomessa vastaan, Suomen verohallinto lähettää vastaanottotodistuksen sähköisesti hakijan sijoittautumisvaltion verohallinnolle.

Sijoittautumisvaltion verohallinto ilmoittaa valitsemallaan tavalla hakijalle, että hakemus on vastaanotettu Suomessa. Sijoittautumisvaltion verohallinto voi esimerkiksi viedä ilmoituksen verkkopalveluun hakijan luettavaksi tai lähettää tiedon kirjeitse tai sähköpostitse.

6.2 Hakemuksen käsittelyaika

Hakemuksen käsittelyaika on neljä kuukautta siitä, kun hakemus saapuu Suomeen. Jos Verohallinto tarvitsee lisätietoa hakemuksen ratkaisemiseksi, käsittelyaika pitenee kuuteen kuukauteen. Jos hakemuksen käsittely vaatii useita lisätietopyyntöjä, hakemus käsitellään kahdeksan kuukauden kuluessa sen saapumispäivästä.

6.3 Lisätietopyyntö

Verohallinto voi pyytää hakijalta lisätietoja palautushakemuksen ratkaisemiseksi. Lisätietoja pyydetään hakijalta kirjeitse. Jos hakija käyttää asiamiestä, lisätietopyyntö lähetetään asiamiehelle.

Verohallinto lähettää lisätietopyynnön hakijalle neljän kuukauden kuluessa hakemuksen saapumispäivästä. Hakijalla on vastausaikaa yksi kuukausi lisätietopyynnön vastaanottamisesta.

Verohallinto voi pyytää hakijalta lisätietoja esimerkiksi hakijan liiketoiminnasta Suomessa. Verohallinto voi myös pyytää nähtäväksi kopioita kaikista hakemuksella eritellyistä laskuista tai tullauspäätöksistä. Tarvittaessa Verohallinto voi pyytää tietoja myös hakijan sijoittautumisvaltion verohallinnolta tai suomalaiselta tavaran tai palvelun myyjältä.

6.4 Päätös ja palautuksen maksaminen

Verohallinto tekee palautuspäätöksen hakemuksen ja mahdollisen lisätietopyyntöön annetun vastauksen perusteella. Virallinen, valituskelpoinen päätös lähetetään hakijalle kirjeitse. Lisäksi päätöksestä lähetetään epävirallinen kopio sähköisesti sijoittautumisvaltion kautta. Sijoittautumisvaltion verohallinto voi esimerkiksi laittaa päätöksen verkkopalveluun hakijan luettavaksi.

Hyväksytty palautus maksetaan hakemuksessa ilmoitetulle EU-maassa olevalle pankkitilille. Jos hakijan tai asiamiehen pankki veloittaa omia kulujaan palautuksesta, palautuksen määrä voi olla päätöksessä mainittua pienempi.

Jos hakijalta ei ole tarvinnut pyytää lisätietoja, palautettava arvonlisävero maksetaan hakijalle neljän kuukauden ja kymmenen työpäivän kuluessa hakemuksen saapumisesta.

Jos hakijalta on pyydetty lisätietoja ja hän on antanut pyydetyt tiedot määräajassa:

  • yksi lisätietopyyntö: arvonlisävero maksetaan kuuden kuukauden ja kymmenen työpäivän kuluessa
  • useita lisätietopyyntöjä: arvonlisävero maksetaan kahdeksan kuukauden ja kymmenen työpäivän kuluessa hakemuksen saapumisesta.

Jos hakemuksen käsittely ylittää asetetun määräajan ja palautus maksetaan myöhässä, Verohallinto maksaa myöhässä palauttamalleen määrälle veronkantolain 12 §:n (13.9.2016/796) mukaisen koron. Korkokanta vastaa sitä korkokantaa, jota käytetään Suomessa arvonlisäverovelvollisille elinkeinonharjoittajille maksettavaan arvonlisäveron palautukseen.

7 Miten päätökseen voi hakea muutosta?

1.1.2017 alkaen palautus- tai veronmääräämispäätökseen haetaan muutosta verotuksen oikaisulautakunnalta kirjallisella oikaisuvaatimuksella. Muutosta palautuspäätökseen voi hakea vain sellaisten hankintojen osalta, jotka ovat sisältyneet alkuperäiseen hakemukseen.

Oikaisuvaatimus osoitetaan verotuksen oikaisulautakunnalle, mutta se toimitetaan Verohallintoon. Kun haetaan muutosta päätökseen, jonka päätöspäivä on 2016 tai sitä aikaisemmin, muutoksenhaku tapahtuu entistä menettelytapaa noudattaen, eli valitus osoitetaan Helsingin hallinto-oikeudelle, mutta lähetetään Verohallinnolle.

Oikaisuvaatimusta ei voi lähettää sähköisesti. Oikaisuvaatimus on laadittava joko suomen tai ruotsin kielellä.

Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava:

  • muutoksenhakijan nimi
  • päätös, johon haetaan muutosta
  • mitä päätöksen kohtia oikaisuvaatimus koskee ja mitä muutoksia päätökseen vaaditaan, sekä
  • vaatimuksen perusteet.

Jos hakija käyttää asiamiestä, oikaisuvaatimukseen liitetään valtakirja. Valtakirjassa on oltava maininta asiamiehen oikeudesta tehdä oikaisuvaatimus.

Oikaisuvaatimus on tehtävä kolmen vuoden kuluessa sen kalenterivuoden päättymisestä, johon kuuluvaa ajanjaksoa päätös koskee. Määräaika oikaisuvaatimuksen tekemiseen on kuitenkin aina vähintään 60 päivää päätöksen tiedoksisaannista. Päätös katsotaan saadun tiedoksi seitsemäntenä päivänä sen jälkeen, kun päätös on annettu postin kuljetettavaksi.

Esimerkki: A haluaa hakea muutosta Verohallinnon 9.10.2017 tekemään päätökseen arvonlisäveron palauttamisesta ulkomaiselle elinkeinonharjoittajalle. Päätös koskee ajanjaksoa 1.1.2016–31.12.2016. A:n on tehtävä oikaisuvaatimus viimeistään 31.12.2019. A tekee oikaisuvaatimuksen päätöksen liitteenä olevien muutoksenhakuohjeiden mukaisesti. Hän osoittaa oikaisuvaatimuksensa verotuksen oikaisulautakunnalle, mutta toimittaa sen Verohallintoon.

8 Hakemuksessa käytettävät hankinnan laatua kuvaavat koodit

Hankittujen tavaroiden ja palvelujen laatu merkitään hakemukseen Euroopan komission täytäntöönpanoasetuksen (EU 79/2012) liitteen III mukaisilla koodeilla. Koodi ilmoitetaan sekä pää- että alakoodilla (muodossa x.y tai x.y.z). Yksittäistä laskua tai tuontiasiakirjaa kohden voi käyttää useampaa koodia. Jos hakija käyttää koodeja, jotka eivät ole käytössä Suomessa tai vain pääkoodia, hakemus voidaan hylätä tältä osin.

Polttoaine

1.3 Polttoaine kulkuneuvoihin, joissa kuljetetaan maksavia matkustajia
1.4 Erityisesti testiajoneuvoissa käytettävä polttoaine
1.5 Kulkuneuvojen tai koneiden voitelussa käytettävät öljytuotteet
1.6 Jälleenmyyntiä varten ostettu polttoaine
1.7 Polttoaine tavaraliikenneajoneuvoihin
1.8.1 Polttoaine henkilö- ja monikäyttöautoihin
Pelkästään yrityskäytössä
1.8.2 Polttoaine henkilö- ja monikäyttöautoihin
Käyttö osittain ammattimaisessa henkilökuljetuksessa, ajo-opetuksessa tai vuokrauksessa
1.8.3 Polttoaine henkilö- ja monikäyttöautoihin
Osittain muussa kuin 1.8.2 kohdassa tarkoitetussa käytössä
1.9.1 Polttoaine moottoripyöriin, matkailuvaunuihin ja huvi- tai urheilukäyttöön tarkoitettuihin ajoneuvoihin sekä ilma-aluksiin, joiden massa on alle 1 550 kg
Käyttö ammattimaisessa henkilökuljetuksessa, ajo-opetuksessa tai vuokrauksessa
1.9.2 Polttoaine moottoripyöriin, matkailuvaunuihin ja huvi- tai urheilukäyttöön tarkoitettuihin ajoneuvoihin sekä ilma-aluksiin, joiden massa on alle 1 550 kg
Yrityskäytössä
1.10 Polttoaine koneisiin ja maataloustraktoreihin
1.12 Polttoaine muihin kuin 1.8 ja 1.9 kohdan henkilöliikenneajoneuvoihin

Kulkuneuvon vuokraus

2.4 Tavaraliikenneajoneuvojen vuokraus
2.5 Henkilö ja monikäyttöautojen vuokraus
2.6 Moottoripyörien, matkailuvaunujen ja huvi- tai urheilukäyttöön tarkoitettujen ajoneuvojen sekä sellaisten ilma-alusten, joiden massa on alle 1 550 kg, vuokraus
2.12 Muiden kuin 2.5 ja 2.6 kohdassa tarkoitettujen kulkuneuvojen vuokraus

Kulkuneuvoihin liittyvä kustannukset (muut kuin koodeissa 1 ja 2 tarkoitetut tavarat ja palvelut)

3.3.1 Sellaisten kulkuneuvojen osto, joissa kuljetetaan maksavia matkustajia          
3.3.2 Sellaisten kulkuneuvojen huolto, joissa kuljetetaan maksavia matkustajia        
3.3.3 Sellaisiin kulkuneuvoihin liittyvien tarvikkeiden osto ja asennus, joissa kuljetetaan maksavia matkustajia
3.3.4. Sellaisten kulkuneuvojen säilyttäminen autotallissa tai pysäköinti, joissa kuljetetaan maksavia matkustajia 3.3.5 Muut sellaisiin kulkuneuvoihin liittyvät kustannukset, joissa kuljetetaan maksavia matkustajia
3.4.1 Tavaraliikenneajoneuvojen osto
3.4.2 Tavaraliikenneajoneuvojen huolto
3.4.3 Tavaraliikenneajoneuvojen autotallissa säilyttäminen tai pysäköinti
3.4.4 Muut kuin 3.4.1, 3.4.2 ja 3.4.3 kohdassa tarkoitetut tavaraliikenneajoneuvoihin liittyvät kustannukset
3.5 Henkilö- ja monikäyttöautojen huolto
3.6 Moottoripyörien, matkailuvaunujen ja huvi- tai urheilukäyttöön tarkoitettujen ajoneuvojen sekä sellaisten ilma-alusten, joiden massa on yli 1 550 kg, huolto
3.7 Muut kuin henkilö- ja monikäyttöautojen huoltoon, autotallissa säilyttämiseen ja pysäköintiin liittyvä kustannukset
3.8 Muut kuin moottoripyörien, matkailuvaunujen ja huvi- tai urheilukäyttöön tarkoitettujen ajoneuvojen sekä sellaisten ilma-alusten, joiden massa on yli 1 550 kg, huoltoon, autotallissa säilyttämiseen ja pysäköintiin liittyvät kustannukset
3.15 Sellaisten henkilöliikenneajoneuvojen, jotka eivät ole henkilö- ja monikäyttöautoja, moottoripyörien, matkailuvaunujen ja huvi- tai urheilukäyttöön tarkoitettujen ajoneuvojen sekä sellaisten ilma-alusten, joiden massa on yli 1 550 kg, huolto
3.16 Henkilöliikenneajoneuvojen autotallissa säilyttäminen tai pysäköinti
3.17 Muut kuin sellaisten henkilöliikenneajoneuvojen, jotka eivät ole henkilö- ja monikäyttöautoja, moottori-pyörien, matkailuvaunujen ja huvi- tai urheilukäyttöön tarkoitettujen ajoneuvojen sekä sellaisten ilma-alusten, joiden massa on yli 1 550 kg, huoltoon, autotallissa säilyttämiseen ja pysäköintiin liittyvät kustannukset

Matkakustannukset, kuten taksimatkat, julkisen liikenteen maksut

5.1 Verovelvollisen tai verovelvollisen työntekijän matkakustannukset
5.2 Jonkun muun henkilön kuin verovelvollisen tai verovelvollisen työntekijän matkakustannukset

Majoitus

6.1 Verovelvollisen tai verovelvollisen työntekijän asumiseen ja majoitukseen liittyvät kustannukset
6.2 Muun henkilön kuin verovelvollisen tai verovelvollisen työntekijän asumiseen ja majoitukseen liittyvät kustannukset
6.6 Asumiseen ja majoitukseen liittyvät kustannukset jatkoluovutuksen yhteydessä

Ruoka, juomat ja ravintolapalvelut

7.1. Hotelleissa, baareissa, ravintoloissa ja täysihoitoloissa tarjotut ruoat ja juomat, myös aamiainen
7.2 Konferensseissa, messuilla, näyttelyissä tai kongresseissa tarjotut ruoat ja juomat
7.4 Jatkoluovutusta varten ostetut ravintolapalvelut

Messujen ja näyttelyiden pääsymaksut

8.1 Verovelvollisen tai verovelvollisen työntekijän pääsymaksut
8.2 Jonkun muun henkilön kuin verovelvollisen tai verovelvollisen työntekijän pääsymaksut

Ylellisyys-, huvi- ja edustuskustannukset

9.1 Alkoholin osto
9.2 Tupakkatuotteiden osto
9.3 Vastaanotto- ja huvikustannukset

Muut 

10.1 Työkalut
10.2 Takuuaikana tehtävät korjaukset
10.3 Koulutukseen liittyvät palvelut
10.4.1 Kiinteään omaisuuteen kohdistuvat työsuoritukset
10.4.2 Asuntona käytettävään kiinteään omaisuuteen kohdistuvat työsuoritukset
10.4.3 Muuhun kuin koodin 3 irtaimeen omaisuuteen kohdistuvat työsuoritukset
10.5.1 Kiinteän omaisuuden osto tai vuokraus
10.5.2 Asuntona, harrastustilana tai vapaa-ajanviettopaikkana käytettävän kiinteän omaisuuden osto tai vuokraus
10.5.3 Sellaisen irtaimen omaisuuden osto tai vuokraus, joka liittyy asuntona, harrastustilana tai vapaa-ajanviettopaikkana käytettävään kiinteään omaisuuteen tai jota käytetään asuntona, harrastustilana tai vapaa-ajanviettopaikkana käytettävän kiinteän omaisuuden yhteydessä
10.5.4 Muun kuin koodin 2 irtaimen omaisuuden osto tai vuokraus
10.6 Veden, kaasun tai sähkön toimittaminen jakeluverkon kautta
10.7 Vähäarvoiset lahjat
10.8 Toimistomenot
10.9 Messuille, seminaareihin ja koulutukseen tai ammatilliseen koulutukseen osallistuminen
10.11 Postin lähettämisestä EU:n ulkopuolelle aiheutuvat kustannukset
10.12 Faksi- ja puhelinkustannukset asumisen yhteydessä
10.13 Matkanjärjestäjän hankkimat tavarat ja palvelut, jotka välittömästi koituvat matkustajan hyväksi
10.14 Muut kuin 1.6 kohdassa tarkoitetut jälleenmyyntiä varten ostetut tavarat
10.15 Muut kuin 6.6 ja 7.4 kohdissa tarkoitetut jälleenmyyntiä varten ostetut tavarat
10.16. Omaisuuteen kohdistuvat työsuoritukset
10.17.1 Asuntona, harrastustilana tai vapaa-ajanviettopaikkana käytettävän kiinteään omaisuuteen kohdistuvat kustannukset
10.17.2 Muuhun kuin 10.17.1 kohdassa tarkoitettuun kiinteään omaisuuteen kohdistuvat kustannukset
 

Mika Jokinen
johtava veroasiantuntija

Markku Parviainen
veroasiantuntija