Yrittäjän työterveyshuollon kustannukset verotuksessa

Antopäivä
4.10.2013
Diaarinumero
A47/200/2013
Voimassaolo
- 4.4.2018
Valtuutussäännös
Laki Verohallinnosta (503/2010) 2 § 2 mom.
Korvaa ohjeen
697/345/2007, 28.5.2007

Tässä ohjeessa käsitellään liikkeen- ja ammatinharjoittajan sekä maataloudenharjoittajan itselleen järjestämän työterveyshuollon kustannusten vähentämistä. Lisäksi ohjeessa käsitellään osakeyhtiön osakkeenomistajan ja henkilöyhtiön yhtiömiehen työterveyshuollon kustannusten vähentämistä.

1 Työterveyshuolto

1.1 Työterveyshuollon järjestäminen

Työterveyshuoltolaissa (1383/2001) säädetään työnantajan velvollisuudesta järjestää työterveyshuolto sekä työterveyshuollon sisällöstä ja toteuttamisesta. Työterveyshuollolla tarkoitetaan työnantajan järjestettäväksi säädettyä työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden toimintaa, jolla edistetään työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisyä, työn ja työympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta, työyhteisön toimintaa sekä työntekijöiden terveyttä ja työ- ja toimintakykyä.

Työnantajan on kustannuksellaan järjestettävä työterveyshuolto työstä ja työolosuhteista johtuvien terveysvaarojen ja -haittojen ehkäisemiseksi ja torjumiseksi sekä työntekijöiden turvallisuuden, työkyvyn ja terveyden suojelemiseksi ja edistämiseksi. Yrittäjä ja muu omaa työtä tekevä henkilö voi vapaaehtoisesti järjestää itselleen työterveyshuollon. Yrittäjällä ja muulla omaa työtään tekevällä tarkoitetaan työterveyshuoltolaissa yrittäjän eläkelain (1272/2006) tai maatalousyrittäjän eläkelain (1280/2006) mukaan vakuutettua henkilöä. Verotuksessa tällainen henkilö on liikkeen- tai ammatinharjoittaja, osakeyhtiön osakkeenomistaja tai henkilöyhtiön yhtiömies taikka maataloudenharjoittaja.

1.2 Työterveyshuollon sisältö

Yrittäjä voi järjestää itselleen työterveyshuoltoon kuuluvana palveluna sairaanhoitoa, muita terveydenhoitopalveluja ja ennaltaehkäisevää työterveyshuoltoa. Työterveyshuoltoon kuuluva sairaanhoito on lähtökohtaisesti yleislääkäritasoista, mutta myös työterveyslääkärin työkyvyn kannalta tarpeellisiksi arvioimat erikoislääkärikonsultaatiot kuuluvat työterveyshuollon piiriin. Työterveyshuollon voi järjestää kunnallisessa terveyskeskuksessa, yksityisessä laitoksessa tai työterveyshuollon ammattihenkilön tuottamana.

1.3 Korvauksen hakeminen

Kansaneläkelaitos korvaa yrittäjälle työterveyshuollon tarpeelliset ja kohtuulliset kustannukset sairausvakuutuslain (1224/2004) säännösten mukaisesti. Korvausten maksamisessa sovellettava menettely vaihtelee sen mukaan, millä tavoin yrittäjä on järjestänyt itselleen työterveyshuollon palvelut.

Jos yrittäjä hankkii palvelut kunnalliselta terveyskeskukselta, terveyskeskus vähentää Kansaneläkelaitoksen korvauksen osuuden suoraan yrittäjän maksettavasta tulevasta laskusta. Yrittäjän ei tällöin tarvitse hakea korvausta, vaan terveyskeskus hakee korvauksen itselleen.

Jos yrittäjä hankkii palvelun yksityiseltä palveluntuottajalta (yksityinen laitos tai terveydenhuollon ammattihenkilö), yrittäjä tai hänen omistamansa yritys maksaa ensin palvelusta yksityiselle palveluntuottajalle ja yrittäjä hakee jälkikäteen itselleen korvauksen Kansaneläkelaitokselta. Korvaus maksetaan tällöin yrittäjälle itselleen, vaikka palvelusta olisi alkujaan maksanut hänen omistamansa yritys.

Yrittäjä, jolla on palveluksessaan työntekijöitä, voi vaihtoehtoisesti hakea omasta työterveyshuollostaan aiheutuneiden kustannusten korvauksia samalla hakemuksella, jolla hän hakee korvausta työntekijöilleen järjestämänsä työterveyshuollon kustannuksista (niin sanottu työnantajan hakumenettely). Tällöin korvaus maksetaan yritykselle.

2 Työterveyshuollon kustannusten vähentäminen verotuksessa

2.1 Elinkeinotoiminnan tai maatalouden meno

Yrittäjän itselleen järjestämästä työterveyshuollosta aiheutuneet kustannukset voidaan vähentää elinkeinotoiminnan kuluna elinkeinotulon verottamisesta annetun lain (360/1968) 7 §:n perusteella tai maataloustoiminnan menona maatilatalouden tuloverolain (543/1967) 4 §:n perusteella.

Metsätalousyrittäjän tai muuta tuloverolain (1535/1992) mukaista toimintaa harjoittavan henkilön omasta työterveyshuollosta aiheutuneet menot eivät ole hänen verotuksessaan vähennyskelpoisia.

2.2 Vähennyskelpoisuuden edellytykset

Verotuksessa vähennyskelpoisia työterveyshuollon kustannuksia ovat sellaiset kustannukset, jotka kuuluvat Kansaneläkelaitoksen korvaamaan työterveyshuoltoon. Siten edellytyksenä vähennyksen myöntämiselle on, että yrittäjä on laatinut työterveyshuollon toimintasuunnitelman ja hänellä on sopimus työterveyshuollon palveluntarjoajan kanssa.

Yrittäjän oman työterveyshuollon kustannukset ovat verotuksessa vähennyskelpoisia vain siltä osin, kuin ne ovat kohtuullisia yrittäjän työpanokseen nähden. Lisäksi vähentämisen edellytyksenä on, että yrittäjä tosiasiassa työskentelee yrityksessä ja vastaavat palvelut ovat tarjolla myös mahdollisille muille yrityksen työntekijöille. Yrittäjän oman työterveyshuollon kustannusten vähentäminen ei kuitenkaan edellytä, että yrityksessä työskentelee omistajan lisäksi muita työntekijöitä.

2.3 Vähennyskelpoinen määrä

Liikkeen- ja ammatinharjoittajan sekä maataloudenharjoittajan verotuksessa vähennyskelpoista on työterveyshuollosta maksettu määrä. Vastaavasti veronalaista tuloa on Kansaneläkelaitokselta saatu korvaus. Tämä johtaa käytännössä siihen, että yrittäjän verotuksessa vähennettäväksi määräksi jää ainoastaan se osuus työterveyshuollon kustannuksista, jota Kansaneläkelaitos ei ole korvannut.

Elinkeinotoiminnan ja maatalouden veroilmoituksella voidaan edellä mainitusta syystä vähentää ainoastaan se osuus yrittäjän maksamista työterveyshuollon kustannuksista, jota Kansaneläkelaitos ei ole yrittäjälle itselleen korvannut. Jos työterveyshuollon kustannukset on vähennetty kokonaan kirjanpidossa eikä Kansaneläkelaitoksen yrittäjälle itselleen maksamaa korvausta ole käsitelty tulona kirjanpidossa, korvauksen määrä on vähennettävä veroilmoituksella ilmoitetuista elinkeinotoiminnan menoista.

3 Osakkeenomistajan ja yhtiömiehen työterveyshuollon kulut

Osake- tai henkilöyhtiön osakkeenomistajalleen tai yhtiömiehelleen järjestämä Kansaneläkelaitoksen korvaaman työterveyshuollon tasoinen työterveyshuolto voidaan katsoa tuloverolain 69 §:ssä tarkoitetuksi verovapaaksi henkilökuntaeduksi. Edellytyksenä tälle on, että osakkeenomistaja tai yhtiömies tosiasiallisesti työskentelee yhtiössä ja työterveyshuolto on järjestetty samantasoisena yhtiön koko henkilökunnalle. Etu voidaan katsoa samantasoisena koko henkilökunnalle annetuksi myös silloin, kun yhtiössä ei osakkeenomistajan tai yhtiömiehen lisäksi työskentele muita henkilöitä.

Osakeyhtiön osakkeenomistaja ja henkilöyhtiön yhtiömies vakuutetaan tietyin edellytyksin yrittäjän eläkelain mukaisesti. Kansaneläkelaitos soveltaa osakkeenomistajan ja yhtiönmiehen työterveyshuollon kustannusten korvaamisessa vastaavaa menettelyä kuin liikkeen- ja ammatinharjoittajan sekä maataloudenharjoittajan kustannusten korvaamisessa.

Jos yhtiö on alkujaan maksanut kustannukset ja Kansaneläkelaitos maksaa korvauksen yhtiölle, muodostuu yhtiön verotettavasta tulosta vähennyskelpoiseksi määräksi työterveyshuollosta maksetun määrän ja korvauksen välinen erotus. Osakkeenomistajalle tai yhtiömiehelle ei tällaisessa tilanteessa muodostu veronalaista tuloa. Sen sijaan, jos korvaus maksetaan osakkeenomistajalle tai yhtiömiehelle, se katsotaan tuloverolain 69 §:n säännösten estämättä hänen saamakseen veronalaiseksi ansiotuloksi.


johtava veroasiantuntija Sami Varonen

ylitarkastaja Janne Myllymäki