Arvonlisäveron erityisjärjestelmä

Antopäivä
11.11.2014
Diaarinumero
A80/200/2014
Voimassaolo
1.1.2015−30.3.2015
Valtuutussäännös
Laki Verohallinnosta (503/2010) 2 § 2 momentti
Korvaa ohjeen
794/40/2011, 30.11.2011

Ohjeessa käsitellään vuonna 2015 voimaan tulevaa arvonlisäveron erityisjärjestelmää.

Ohje korvaa 30.11.2011 annetun ohjeen ”Sähköisten palvelujen myynnin erityisjärjestelmä” (Dnro 794/40/2011).

1 Johdanto

Vuoden 2015 alusta muille kuin elinkeinonharjoittajille (jäljempänä kuluttajille) myydyt tele-, radio- ja televisiolähetys- (jäljempänä lähetyspalvelut) ja sähköiset palvelut verotetaan siinä maassa, johon ostaja on sijoittautunut.

Samalla otetaan käyttöön EU-maahan sijoittautuneiden elinkeinonharjoittajien myymiä tele-, lähetys- ja sähköisiä palveluja koskeva unionin järjestelmä, joka on vapaaehtoinen menettely arvonlisäveron ilmoittamista ja maksamista varten. Nykyinen EU:n ulkopuolelle sijoittautuneita elinkeinonharjoittajia koskeva sähköisten palvelujen myynnin erityisjärjestelmä (vuoden 2015 alusta lähtien kolmansien maiden järjestelmä) laajennetaan kattamaan tele- ja lähetyspalvelut. Yhdessä järjestelmiä kutsutaan arvonlisäveron erityisjärjestelmäksi. Menettelyä sovelletaan kaikissa EU-maissa.

Tarkempaa tietoa erityisjärjestelmään kuuluvien palvelujen määritelmistä ja myyntimaasäännöksistä löytyy Verohallinnon ohjeesta ”Tele-, lähetys- ja sähköisten palvelujen arvonlisäverotus”.

EU-maahan sijoittautunut arvonlisäverovelvollinen elinkeinonharjoittaja voi käyttää erityisjärjestelmää myydessään tele-, lähetys- tai sähköisiä palveluja kuluttajille EU-maissa, joissa elinkeinonharjoittajalla ei ole liiketoiminnan kotipaikkaa tai kiinteää toimipaikkaa. EU:n ulkopuolelle sijoittautunut elinkeinonharjoittaja voi käyttää erityisjärjestelmää myydessään tele-, lähetys- tai sähköisiä palveluja kuluttajille EU:n alueella.

Erityisjärjestelmää käyttävä elinkeinonharjoittaja hoitaa tele-, lähetys- ja sähköisten palvelujen myyntien arvonlisäverotukseen liittyvät ilmoitus- ja maksuvelvoitteet keskitetysti yhden EU-maan kautta. Elinkeinonharjoittaja, joka ei käytä erityisjärjestelmää, on velvollinen rekisteröitymään arvonlisäverovelvolliseksi niissä EU-maissa, joissa hän myy tele-, lähetys- tai sähköisiä palveluja kuluttajille.

Elinkeinonharjoittajien on mahdollista tehdä rekisteröinti-ilmoitus Verohallinnon sähköisessä asiointipalvelussa 1.10.2014 alkaen. Jos ilmoituksen tekee 1.10.–31.12.2014 välisenä aikana, rekisteröinti tulee voimaan 1.1.2015.

Kun on rekisteröitynyt erityisjärjestelmän käyttäjäksi, sen kautta on ilmoitettava kaikki erityisjärjestelmään kuuluvat myynnit.

Vuonna 2015 voimaan tulevat säännökset perustuvat neuvoston direktiiviin 2008/8/EY, joka muuttaa arvonlisäverodirektiiviä (2006/112/EY). Uusista säännöksistä on säädetty laki arvonlisäveronlain muuttamisesta (27.6.2014/505) ja laki Ahvenanmaan maakuntaa koskevista poikkeuksista arvonlisävero- ja valmisteverolainsäädäntöön annetun lain muuttamisesta (27.6.2014/506). Uusien säännösten soveltamisesta on annettu neuvoston asetus 967/2012, joka muuttaa neuvoston täytäntöönpanoasetusta 282/2011. Lisäksi on annettu hallinnolliseen yhteistyöhön ja petosten torjuntaan liittyvä neuvoston asetus 904/2010, ja sen soveltamisesta komission täytäntöönpanoasetus 815/2012. Komissio on myös julkaissut oppaan (pdf), joka ei ole sitova.

2 Erityisjärjestelmään liittyviä käsitteitä

Tässä luvussa määritellään erityisjärjestelmään liittyviä käsitteitä.

Tunnistamisjäsenvaltio

Tunnistamisjäsenvaltio on EU-maa, jossa elinkeinonharjoittaja rekisteröityy erityisjärjestelmän käyttäjäksi, antaa veroilmoitukset ja maksaa veron. Tunnistamisjäsenvaltio välittää ilmoituksen tiedot ja maksut eteenpäin kulutusjäsenvaltioihin. Verotusmenettelyä myynneissä tunnistamisjäsenvaltiossa käsitellään luvuissa 3.1.1–3.1.3. ja 5.

Kulutusjäsenvaltio

Kulutusjäsenvaltio on EU-maa, jossa tele-, lähetys- tai sähköinen palvelu myyntimaasäännösten mukaan katsotaan myydyn. Kulutusjäsenvaltio saa itselleen kuuluvat ilmoitustiedot ja maksut tunnistamisjäsenvaltion välityksellä.

Kulutusjäsenvaltio

Sijoittautumisjäsenvaltio

Sijoittautumisjäsenvaltio on EU-maa, jossa unionin järjestelmää käyttävällä elinkeinonharjoittajalla on kiinteä toimipaikka. Verotusmenettelyä myynneissä sijoittautumisjäsenvaltiossa käsitellään luvuissa 3.1.1., 3.1.3 ja 5.

3 Erityisjärjestelmän soveltamisala

Erityisjärjestelmää sovelletaan ainoastaan EU:n alueelle sijoittautuneille kuluttajille myytyihin tele-, lähetys- ja sähköisiin palveluihin.

Kuluttajalla tarkoitetaan sekä luonnollista henkilöä että oikeushenkilöä, jota ei ole merkitty arvonlisäverovelvollisten rekisteriin. Tele-, lähetys- ja sähköisiä palveluja myytäessä kuluttajan asemassa on käytännössä kuitenkin kuka tahansa ostaja, joka ei ilmoita myyjälle voimassa olevaa ALV-tunnistetta.

Tarkempaa tietoa palvelujen määritelmistä ja myyntimaasäännöksistä löytyy Verohallinnon ohjeesta ”Tele-, lähetys- ja sähköisten palvelujen arvonlisäverotus”.

Tele-, lähetys- ja sähköiset palvelut ovat kulutusjäsenvaltion kansallisen lainsäädännön alaisia, vaikka myynnin vero erityisjärjestelmässä maksetaan tunnistamisjäsenvaltiolle. Kansallisesti säädetään muun muassa verokannasta, laskuvaatimuksista, myynnin ajallisesta kohdistamisesta, myynnin oikaisueristä ja viivästysseuraamuksista. Eräitä Suomen kansallisia säännöksiä on käsitelty luvussa 8.

3.1 Elinkeinonharjoittajan sijoittautumispaikan merkitys

Elinkeinonharjoittaja käyttää erityisjärjestelmässä joko unionin järjestelmää tai kolmansien maiden järjestelmää riippuen siitä onko elinkeinonharjoittaja sijoittautunut EU-maahan vai EU:n ulkopuolelle.

Suomessa elinkeinonharjoittaja ilmoittaa sijoittautumispaikan rekisteröityessään erityisjärjestelmän käyttäjäksi. Sijoittautumispaikka määrittää sovelletaanko unionin järjestelmää vai kolmansien maiden järjestelmää.

3.1.1 EU-maahan sijoittautunut elinkeinonharjoittaja

EU-maahan sijoittautunut elinkeinonharjoittaja on yritys tai yhteisö, jolla on liiketoiminnan kotipaikka tai kiinteä toimipaikka EU:n alueella. Tällainen elinkeinonharjoittaja voi käyttää unionin järjestelmää.

Elinkeinonharjoittajan liiketoiminnan kotipaikan ja kiinteän toimipaikan käsitteet on määritelty neuvoston täytäntöönpanoasetuksen 282/2011 artikloissa 10 ja 11, ja niitä on käsitelty Verohallinnon ohjeessa ”Euroopan unionin asetus 282/2011 yhdenmukaistaa arvonlisäverodirektiivin tulkintaa”. Jos elinkeinonharjoittajalla ei ole erillistä liiketoiminnan kotipaikkaa, liiketoiminnan kotipaikaksi katsotaan kotipaikka tai vakinainen asuinpaikka.

Pelkkä rekisteröinti arvonlisäverovelvolliseksi ei luo kiinteää toimipaikkaa. Arvonlisäverovelvollisuus toisessa EU-maassa (esimerkiksi kaukomyynnistä) ei estä unionin järjestelmän käyttöä siellä tapahtuneisiin myynteihin.

Unionin järjestelmää käyttävä elinkeinonharjoittaja ei voi käyttää erityisjärjestelmää tunnistamis- ja sijoittautumisjäsenvaltiossa tapahtuneisiin myynteihin.

Esimerkki 1 (unionin järjestelmä):

Esimerkki 1 (unionin järjestelmä)

Yrityksen liiketoiminnan kotipaikka on Suomessa, joten sen tunnistamisjäsenvaltio on Suomi. Yrityksellä on kiinteä toimipaikka Saksassa. Yritys on rekisteröitynyt arvonlisäverovelvolliseksi kaukomyynnistä Ruotsiin. Yritys myy erityisjärjestelmään kuuluvia palveluja kaikissa näissä kolmessa maassa sekä Virossa. Ainoastaan Ruotsissa ja Virossa tapahtuneisiin myynteihin käytetään erityisjärjestelmää. Suomessa ja Saksassa tapahtuneet myynnit ilmoitetaan maiden kansallisella veroilmoituksella.

3.1.2 EU:n ulkopuolelle sijoittautunut elinkeinonharjoittaja

EU:n ulkopuolelle sijoittautunut elinkeinonharjoittaja on yritys tai yhteisö, jolla ei ole liiketoiminnan kotipaikkaa tai kiinteää toimipaikkaa EU:n alueella. Tällainen elinkeinonharjoittaja voi käyttää kolmansien maiden järjestelmää.

EU:n ulkopuolelle sijoittautuneen elinkeinonharjoittajan rekisteröinti tai velvollisuus rekisteröityä arvonlisäverovelvolliseksi EU:n alueella estää kolmansien maiden järjestelmän käytön. Tällaisen elinkeinonharjoittajan on rekisteröidyttävä arvonlisäverovelvolliseksi kaikissa EU-maissa, joissa hänellä on erityisjärjestelmään kuuluvia myyntejä.

Kolmansien maiden järjestelmää käyttävä elinkeinonharjoittaja käyttää erityisjärjestelmää myös tunnistamisjäsenvaltiossa tapahtuneisiin myynteihin.

Esimerkki 2 (kolmansien maiden järjestelmä):

Esimerkki 2 (kolmansien maiden järjestelmä):

Yrityksellä on liiketoiminnan kotipaikka Venäjällä. Yritys valitsee tunnistamisjäsenvaltioksi Suomen. Yritys myy erityisjärjestelmään kuuluvia palveluja Suomessa ja Virossa. Sekä Suomessa että Virossa tapahtuneisiin myynteihin käytetään erityisjärjestelmää.

3.1.3 Ahvenanmaan maakuntaan sijoittautunut elinkeinonharjoittaja

Ahvenanmaan maakunnassa erityisjärjestelmän käyttöön liittyy erityispiirteitä, jotka perustuvat Ahvenanmaan maakuntaa koskevista poikkeuksista arvonlisä- ja valmisteverolainsääntöön annettuun lakiin (1266/96) (jäljempänä erillislaki).

Ahvenanmaan maankuntaan sijoittautuneen elinkeinonharjoittajan myyntejä eri tilanteissa on esitetty taulukon muodossa liitteessä.

Elinkeinonharjoittaja, joka on sijoittautunut vain maakuntaan, voi käyttää kolmansien maiden järjestelmää (ks. luku 3.1.2), vaikka on merkitty arvonlisäverovelvollisten rekisteriin Suomessa. Edellytyksenä on, että elinkeinonharjoittaja ei suorita Manner-Suomessa liiketoimia, joista EU:n ulkopuolelle sijoittautunut elinkeinonharjoittaja merkittäisiin arvonlisäverovelvollisten rekisteriin (Erillislaki 25 c §).

Kun elinkeinonharjoittajan tunnistamisjäsenvaltio on Suomi, kolmansien maiden järjestelmää käytetään myös myynteihin Manner-Suomeen ja maakuntaan sijoittautuneille kuluttajille. Kun elinkeinonharjoittajan tunnistamisjäsenvaltio on jokin muu EU-maa kuin Suomi, kolmansien maiden järjestelmää käytetään myynteihin Manner-Suomeen, mutta ei maakuntaan sijoittautuneille kuluttajille (Erillislaki 25 d §).

Esimerkki 3 (kolmansien maiden järjestelmä):

Esimerkki 3 (kolmansien maiden järjestelmä)

Yrityksellä on liiketoiminnan kotipaikka Ahvenanmaan maakunnassa, eikä sillä ole kiinteitä toimipaikkoja EU:n alueella. Yritys rekisteröityy erityisjärjestelmän käyttäjäksi EU:n ulkopuolelle sijoittautuneena elinkeinonharjoittajana ja valitsee tunnistamisjäsenvaltioksi Suomen. Yritys myy erityisjärjestelmään kuuluvia palveluja Ahvenanmaan maakunnassa, Manner-Suomessa ja Ruotsissa. Kaikkiin näihin myynteihin käytetään erityisjärjestelmää.

Maakuntaan sijoittautunut elinkeinonharjoittaja voi käyttää unionin järjestelmää (ks. luku 3.1.1) vain, jos elinkeinonharjoittajan liiketoiminnan kotipaikka on:

  • Manner-Suomessa tai toisessa EU-maassa. Tällöin tunnistamisjäsenvaltio on EU-maa, jossa kotipaikka sijaitsee.
  • maakunnassa, mutta elinkeinonharjoittajalla on Manner-Suomessa tai toisessa EU-maassa kiinteä toimipaikka. Tällöin tunnistamisjäsenvaltio on EU-maa, jossa kiinteä toimipaikka sijaitsee.
  • maakunnassa, mutta elinkeinonharjoittajalla on kiinteitä toimipaikkoja useissa EU-maissa. Tällöin tunnistamisjäsenvaltio on elinkeinonharjoittajan valinnan mukaan jokin niistä EU-maista, joissa on kiinteä toimipaikka.

Kun elinkeinonharjoittajan tunnistamisjäsenvaltio on Suomi, unionin järjestelmää ei voi käyttää myyntiin Manner-Suomeen ja maakuntaan sijoittautuneille kuluttajille. Kun elinkeinonharjoittajan tunnistamisjäsenvaltio on muu kuin Suomi, unionin järjestelmää käytetään myyntiin Manner-Suomeen (paitsi jos elinkeinonharjoittaja on sijoittautunut sinne), mutta ei maakuntaan sijoittautuneille kuluttajille.

Esimerkki 4 (unionin järjestelmä):

Esimerkki 4 (unionin järjestelmä)

Yrityksellä on liiketoiminnan kotipaikka Ahvenanmaan maakunnassa ja kiinteä toimipaikka Manner-Suomessa ja Ruotsissa. Yritys rekisteröityy erityisjärjestelmän käyttäjäksi EU-maahan sijoittautuneena elinkeinonharjoittajana ja valitsee tunnistamisjäsenvaltioksi Suomen. Yritys myy erityisjärjestelmään kuuluvia palveluja Ahvenanmaan maakunnassa, Manner-Suomessa, Ruotsissa ja Saksassa. Saksassa tapahtuneisiin myynteihin käytetään erityisjärjestelmää. Manner-Suomessa, Ahvenanmaan maakunnassa ja Ruotsissa tapahtuneet myynnit ilmoitetaan kansallisilla veroilmoituksilla.

Tilanteita, jotka liittyvät Ahvenanmaan maakunnan erityisasemaan ja joissa kulutusjäsenvaltio on Suomi, on käsitelty tarkemmin luvussa 8.8.

3.2 Vähäisen liiketoiminnan harjoittaja (AVL 3 §)

Suomeen sijoittautunut vähäisen liiketoiminnan harjoittaja, jonka tilikauden liikevaihto on enintään 8500 euroa, ei ole velvollinen rekisteröitymään arvonlisäverovelvolliseksi.

Vähäisen liiketoiminnan harjoittaja on velvollinen rekisteröitymään arvonlisäverovelvolliseksi muissa EU-maissa, joissa hänellä on tele-, lähetys- tai sähköisten palvelujen myyntejä kuluttajille.

Tällaisen elinkeinonharjoittajan on mahdollista rekisteröityä erityisjärjestelmän käyttäjäksi vain, jos hän on rekisteröity arvonlisäverovelvolliseksi EU:n alueella. Jos vähäisen liiketoiminnan harjoittaja rekisteröityy arvonlisäverovelvolliseksi Suomessa, siitä seuraa verovelvollisuus myös muiden kuin erityisjärjestelmään kuuluvien myyntien osalta.

3.3 Verovelvollisuusryhmä (AVL 13 a §)

Verovelvollisuusryhmä voi käyttää erityisjärjestelmää.

Euroopan unionin tuomioistuimessa on vireillä verovelvollisuusryhmiin liittyviä oikeustapauksia, joiden tuomiot saattavat vaikuttaa verovelvollisuusryhmien käsittelyyn.

4 Rekisteröinti erityisjärjestelmään

Erityisjärjestelmän käyttäjäksi haluavan elinkeinonharjoittajan on tehtävä rekisteröinti-ilmoitus tunnistamisjäsenvaltiossa.

Tunnistamisjäsenvaltio määräytyy seuraavasti:

  • Jos elinkeinonharjoittajalla on liiketoiminnan kotipaikka jossakin EU-maassa, kyseinen EU-maa on tunnistamisjäsenvaltio.
  • Jos elinkeinonharjoittajalla ei ole liiketoiminnan kotipaikkaa, mutta hänellä on kiinteä toimipaikka jossakin EU-maassa, kyseinen EU-maa on tunnistamisjäsenvaltio.
  • Jos elinkeinonharjoittajalla ei ole liiketoiminnan kotipaikkaa, mutta hänellä on kiinteitä toimipaikkoja useassa eri EU-maissa, elinkeinonharjoittaja voi valita jonkun näistä tunnistamisjäsenvaltioksi. Valinta sitoo elinkeinonharjoittajaa kaksi kalenterivuotta sen kalenterivuoden lopusta, jonka aikana valinta on tehty.
  • Jos elinkeinonharjoittajalla ei ole liiketoiminnan kotipaikkaa tai kiinteää toimipaikkaa EU:n alueella, hän voi valita minkä tahansa EU-maan tunnistamisjäsenvaltioksi.

Elinkeinonharjoittajalla voi olla vain yksi tunnistamisjäsenvaltio kerrallaan.

Kun tunnistamisjäsenvaltio on Suomi, rekisteröinti-ilmoitus tehdään sähköisesti erityisjärjestelmän asiointipalvelussa.

Sähköinen asiointi ja rekisteröinti-ilmoituksen tekeminen Suomessa vaatii Katso-tunnisteen. Elinkeinonharjoittaja voi myös valtuuttaa asianhoitajan asioimaan sähköisissä asiointipalveluissa puolestaan. Katso-tunnisteen hakemisesta ja käytöstä sekä asianhoitajan valtuuttamisesta on kerrottu tarkemmin Katso-sivuilla.

Erityisjärjestelmää voi käyttää vasta kun rekisteröinti-ilmoitus on hyväksytty. Ilmoitus hyväksymisestä tai hylkäämisestä on luettavissa erityisjärjestelmän asiointipalvelussa. Viesti ilmoituksen saapumisesta lähetetään sähköpostitse. Rekisteröinnistä annetaan elinkeinonharjoittajan pyynnöstä valituskelpoinen päätös.

4.1 Rekisteröinnin voimaantulo

Elinkeinonharjoittaja merkitään rekisteriin rekisteröinti-ilmoituksen tekemistä seuraavan kalenterivuosineljänneksen alusta.

Jos elinkeinonharjoittajalla on erityisjärjestelmään kuuluvia myyntejä jo ennen rekisteröinti-ilmoituksen tekemistä seuraavan kalenterivuosineljänneksen alkua, rekisteröinti voidaan tehdä jo ensimmäisen myynnin ajankohdasta lähtien. Elinkeinonharjoittajan on ilmoitettava asiasta tunnistamisjäsenvaltiolle viimeistään myyntiä seuraavan kuukauden 10. päivänä. Suomessa ilmoitus tehdään erityisjärjestelmän asiointipalvelussa.

Jos ilmoitusta ei tehdä ajoissa, elinkeinonharjoittaja joutuu rekisteröitymään arvonlisäverovelvolliseksi niissä EU-maissa, joissa hänellä on erityisjärjestelmään kuuluvia myyntejä.

Esimerkki 5: Yritys on lähettänyt Suomelle rekisteröinti-ilmoituksen 1.2. Yritys tullaan rekisteröimään erityisjärjestelmän käyttäjäksi 1.4. Yrityksellä on kuitenkin ollut myyntejä Saksassa jo 7.2. Yritys tekee siitä ilmoituksen 9.3. ja rekisteröidään tällöin jo 7.2. Yritys välttää näin rekisteröitymisen Saksassa.

Kolmansien maiden järjestelmässä elinkeinonharjoittaja saa rekisteröinti-ilmoituksen hyväksymisen jälkeen yksilöllisen ALV-tunnisteen (muodossa EUxxxyyyyyz).

Unionin järjestelmässä elinkeinonharjoittaja käyttää tunnistamisjäsenvaltiossa aikaisemmin saamaansa kansallista ALV-tunnistetta. Unionin järjestelmän käyttäjäksi ei ole mahdollista rekisteröityä ilman ALV-tunnistetta, joten unionin järjestelmän käyttö edellyttää voimassa olevaa ALV-rekisteröintiä.

Suomeen sijoittautuneen elinkeinonharjoittajan unionin järjestelmässä käytettävä ALV-tunniste muodostetaan maatunnuksesta FI ja numerosarjasta, joka on Y-tunnus (yritys- ja yhteisötunnus) ilman kahden viimeisen numeron välissä olevaa väliviivaa.

4.2 Rekisteröintitietojen muutokset

Erityisjärjestelmän käyttäjän on ilmoitettava tunnistamisjäsenvaltiolle muutoksista rekisteröintitiedoissaan viimeistään tietojen muuttumista seuraavan kuukauden 10. päivänä.

Suomeen rekisteröitynyt elinkeinonharjoittaja voi muuttaa rekisteröintitietojaan erityisjärjestelmän asiointipalvelussa.

Suomeen sijoittautunut elinkeinonharjoittaja ei kuitenkaan voi muuttaa tilinumeroaan asiointipalvelussa, vaan Tilinumeron ilmoituspalvelussa tai tilinumeron ilmoituslomakkeella.

4.3 Rekisteröinnin päättyminen

Elinkeinonharjoittaja voi ilmoittaa tunnistamisjäsenvaltiolle lopettavansa erityisjärjestelmän käytön. Suomessa ilmoitus tehdään erityisjärjestelmän asiointipalvelussa. Rekisteröinti päätetään pääsääntöisesti sen kalenterivuosineljänneksen loppuun, jonka aikana päätös on lähetetty.

Rekisteröinti erityisjärjestelmässä voidaan päättää seuraavista syistä:

  1. Elinkeinonharjoittaja lopettaa tele-, lähetys- tai sähköisten palvelujen myynnin kuluttajille.
  2. Elinkeinonharjoittaja lopettaa erityisjärjestelmän käytön, mutta jatkaa erityisjärjestelmään kuuluvien palvelujen myyntiä.
  3. Elinkeinonharjoittaja ei enää täytä erityisjärjestelmän käyttämisen edellytyksiä (ks. luku 3).
  4. Elinkeinoharjoittaja vaihtaa tunnistamisjäsenvaltiota.

Tilanne 1:

Elinkeinonharjoittajan, joka lopettaa erityisjärjestelmän käytön siksi, että ei enää myy tele, lähetys- tai sähköisiä palveluja, on ilmoitettava asiasta tunnistamisjäsenvaltiolle viimeistään lopettamista seuraavan kuukauden 10. päivänä.

Tilanne 2:

Elinkeinonharjoittajan, joka haluaa lopettaa erityisjärjestelmän käytön siitä huolimatta että jatkaa palvelujen myyntiä, on ilmoitettava asiasta tunnistamisjäsenvaltiolle viimeistään 15 päivää ennen sen kalenterivuosineljänneksen loppumista, jonka aikana hän haluaa lopettaa erityisjärjestelmän käytön.

Jos ilmoitusta ei tehdä ajoissa, rekisteröinti päätetään vasta seuraavan kalenterivuosineljänneksen loppuun.

Lopettaminen aiheuttaa karenssiajan, jonka aikana erityisjärjestelmän käyttäjäksi ei voi rekisteröityä uudestaan (ks. luku 4.5).

Tilanne 3:

Elinkeinonharjoittajan, joka ei enää täytä erityisjärjestelmän käyttämisen edellytyksiä (ks. luku 3), on ilmoitettava asiasta tunnistamisjäsenvaltiolle viimeistään edellytysten lakkaamista seuraavan kuukauden 10. päivänä.

Tällainen tilanne syntyy esimerkiksi silloin, kun unionin järjestelmää käyttävällä elinkeinonharjoittajalla ei enää ole liiketoiminnan kotipaikkaa tai kiinteää toimipaikkaa tunnistamisjäsenvaltiossa.

Jos erityisjärjestelmän käyttämisen edellytykset eivät täyty johtuen liiketoiminnan kotipaikan tai kiinteä toimipaikan muutoksesta, rekisteröinti päätetään muutoksen päivämäärään.

Tilanne 4:

Erityisjärjestelmää käyttävä elinkeinonharjoittaja voi vaihtaa tunnistamisjäsenvaltiota seuraavista syistä:

  • Kolmansien maiden järjestelmää käyttävä elinkeinonharjoittaja haluaa tunnistautua toisessa EU-maassa.
  • Unionin järjestelmää käyttävän elinkeinonharjoittajan liiketoiminnan kotipaikka ei ole EU:n alueella, ja yritys haluaa tunnistautua toisessa EU-maassa, jossa sillä myös on kiinteä toimipaikka.
  • Unionin järjestelmää käyttävän elinkeinonharjoittajan liiketoiminnan kotipaikka ei ole EU:n alueella, kiinteä toimipaikka yhdessä EU-maassa on lakannut, ja yritys haluaa tunnistautua toisessa EU-maassa, jossa sillä on kiinteä toimipaikka.
  • Unionin järjestelmää käyttävän elinkeinonharjoittajan liiketoiminnan kotipaikka siirtyy yhdestä EU-maasta toiseen EU-maahan.

Kolmansien maiden järjestelmää käyttävän elinkeinonharjoittajan, joka haluaa vaihtaa tunnistamisjäsenvaltiota, täytyy päättää rekisteröinti vanhassa tunnistamisjäsenvaltiossa ja tehdä rekisteröinti-ilmoitus uudessa tunnistamisjäsenvaltiossa.

Unionin järjestelmää käyttävän elinkeinonharjoittajan, joka vaihtaa tunnistamisjäsenvaltiota, ilman että kiinteä toimipaikka lakkaa tai liiketoiminnan kotipaikka siirtyy, täytyy päättää rekisteröinti vanhassa tunnistamisjäsenvaltiossa ja tehdä rekisteröinti-ilmoitus uudessa tunnistamisjäsenvaltiossa. Tunnistamisjäsenvaltion valinta sitoo elinkeinonharjoittajaa kuluvan sekä kahden sitä seuraavan kalenterivuoden ajan.

Unionin järjestelmää käyttävän elinkeinonharjoittajan, joka vaihtaa tunnistamisjäsenvaltiota siksi, että kiinteä toimipaikka lakkaa tai liiketoiminnan kotipaikka siirtyy, on ilmoitettava asiasta molemmille EU-maille viimeistään vaihtoa seuraavan kuukauden 10. päivänä. Rekisteröinti vanhassa tunnistamisjäsenvaltiossa päätetään siihen päivämäärään, kun rekisteröinti uudessa tunnistamisjäsenvaltiossa tulee voimaan. Jos tunnistamisjäsenvaltion vaihtaminen johtuu liiketoiminnan kotipaikan tai kiinteän toimipaikan muutoksesta, rekisteröinti päätetään muutoksen päivämäärään. Jos ilmoitusta ei tehdä ajoissa, joutuu elinkeinonharjoittaja rekisteröitymään arvonlisäverovelvolliseksi niissä EU-maissa, joissa sillä on erityisjärjestelmään kuuluvia myyntejä.

Esimerkki 6: EU-maahan sijoittautunut yritys on rekisteröitynyt erityisjärjestelmän käyttäjäksi Suomessa. Yrityksen liiketoiminnan kotipaikka siirtyy Suomesta Ruotsiin 21.3. Yritys ilmoittaa 10.4. vaihtavansa tunnistamisjäsenvaltioksi Ruotsin. Yritys rekisteröidään Ruotsissa 21.3. ja rekisteröinti Suomessa päätetään 21.3. Erityisjärjestelmään kuuluvat myynnit, jotka ovat tapahtuneet 21.3., ilmoitetaan Ruotsissa.

4.4 Viranomaisaloitteinen poistaminen erityisjärjestelmästä

Elinkeinonharjoittaja voidaan poistaa erityisjärjestelmästä viranomaisaloitteisesti seuraavista syistä:

  • Voidaan olettaa, että elinkeinonharjoittajalla ei enää ole erityisjärjestelmään kuuluvia myyntejä (esimerkiksi jos elinkeinonharjoittaja on antanut nollailmoituksen kahdeksana perättäisenä vuosineljänneksenä).
  • Elinkeinonharjoittaja ei enää täytä erityisjärjestelmän käyttämisen edellytyksiä (ks. luku 3).
  • Elinkeinonharjoittaja laiminlyö toistuvasti erityisjärjestelmään liittyviä velvoitteita.

Rekisteröinti päätetään sen vuosineljänneksen loppuun, jonka aikana päätös on lähetetty elinkeinonharjoittajalle. Jos poisto johtuu liiketoiminnan kotipaikan tai kiinteän toimipaikan muutoksesta, rekisteröinti päätetään kuitenkin muutoksen päivämäärään.

Erityisjärjestelmään liittyvien velvoitteiden laiminlyönti katsotaan toistuvaksi ainakin seuraavissa tapauksissa:

  • Elinkeinonharjoittajalle on lähetetty muistutus veroilmoituksen antamisesta kolmelta peräkkäiseltä edeltävältä kalenterivuosineljännekseltä eikä elinkeinonharjoittaja ole antanut ilmoituksia kultakin kalenterivuosineljännekseltä kymmenen päivän kuluessa muistutusten lähettämisestä.
  • Elinkeinonharjoittajalle on lähetetty maksumuistutus kolmelta peräkkäiseltä edeltävältä kalenterivuosineljännekseltä eikä elinkeinonharjoittaja ole maksanut veroja täysimääräisesti kultakin kalenterivuosineljännekseltä kymmenen päivän kuluessa muistutusten lähettämisestä, paitsi jos maksamatta oleva määrä on alle 100 euroa kultakin kalenterivuosineljännekseltä.
  • Elinkeinonharjoittaja ei ole antanut kirjanpitoaineistoaan sähköisesti tunnistamis- tai kulutusjäsenvaltion pyynnöstä kuukauden kuluessa tunnistamisjäsenvaltion muistutuksen jälkeen.

4.5 Karenssiaika

Rekisteröinnin päättyminen saattaa aiheuttaa elinkeinonharjoittajalle karenssiajan, jonka aikana erityisjärjestelmän käyttäjäksi ei voi rekisteröityä uudelleen.

Karenssiaika on kaksi kalenterivuosineljännestä lopettamispäivämäärästä lähtien, kun elinkeinonharjoittaja ilmoittaa lopettavansa erityisjärjestelmän käytön, mutta jatkaa erityisjärjestelmään kuuluvien palvelujen myyntiä. Karenssi koskee tällöin ainoastaan erityisjärjestelmän käyttämistä siinä järjestelmässä, jossa elinkeinonharjoittaja rekisteröinnin päättäessään oli eli joko unionin järjestelmässä tai kolmansien maiden järjestelmässä.

Karenssiaika on kahdeksan kalenterivuosineljännestä poistamispäivämäärästä lähtien, kun elinkeinonharjoittaja poistetaan viranomaisaloitteisesti rekisteristä toistuvien laiminlyöntien vuoksi. Karenssi koskee tällöin sekä unionin että kolmansien maiden järjestelmän käyttämistä.

Karenssiaikana elinkeinonharjoittajan on rekisteröidyttävä arvonlisäverovelvolliseksi ja hoidettava ilmoitus- ja maksuvelvoitteet kaikissa EU-maissa, joissa se myy tele-, lähetys- ja sähköisiä palveluja kuluttajille.

5 Arvonlisäveron ilmoittaminen

Erityisjärjestelmän veroilmoituksella ilmoitetaan erityisjärjestelmään kuuluvat myynnit (ks. luku 3) ja myynneistä maksettava arvonlisävero kulutusjäsenvaltioittain ja verokannoittain eriteltynä. Unionin järjestelmää käyttävä elinkeinonharjoittaja erittelee myynnit myös sen mukaan, mistä sijoittautumisjäsenvaltioista palvelut on myyty.

Erityisjärjestelmään kuuluviin myynteihin sovelletaan kulutusjäsenvaltion verokantaa. Jos myynti on veroton kulutusjäsenvaltiossa, myyntiä ei ilmoiteta erityisjärjestelmän veroilmoituksella. Euroopan komission sivuilla on lueteltu verokannat, joita sovelletaan eri EU-maissa.

Ilmoitukseen sisältyviä määriä ei pyöristetä lähimpään kokonaiseen rahayksikköön. Veron tarkka määrä on ilmoitettava ja maksettava.

Unionin järjestelmää käyttävä elinkeinonharjoittaja ei ilmoita erityisjärjestelmän veroilmoituksella myyntejä, jotka tapahtuvat EU-maassa, jossa sillä on liiketoiminnan kotipaikka tai kiinteä toimipaikka. Nämä myynnit ilmoitetaan kansallisella veroilmoituksella.

Kolmansien maiden järjestelmää käyttävä elinkeinonharjoittaja ilmoittaa myös tunnistamisjäsenvaltiossa tapahtuneet myynnit erityisjärjestelmän veroilmoituksella.

5.1 Veroilmoituksen määräpäivä

Erityisjärjestelmässä ilmoituskausi on neljännesvuosi. Ilmoitus on annettava viimeistään kalenterivuosineljännestä seuraavan kuukauden 20. päivänä. Ilmoitusta ei voi antaa ennen ilmoituskauden päättymistä. Erityisjärjestelmän veroilmoituksen määräpäivät ovat seuraavat:

Ilmoituskausi Määräpäivä
Q1 (tammi-maaliskuu) 20.4.
Q2 (huhti-kesäkuu) 20.7.
Q3 (heinäkuu-syyskuu) 20.10.
Q4 (lokakuu-joulukuu) 20.1.

Ilmoituksen määräpäivä ei siirry viikonlopun tai juhlapyhän vuoksi. Tästä seuraa että myöskään maksun eräpäivä ei siirry. Jos määräpäivä on viikonloppuna tai juhlapyhänä, on ilmoitus annettava viimeistään määräpäivänä. Maksu on sen sijaan maksun välitykseen liittyvistä syistä suoritettava jo ennen ilmoituksen määräpäivää, jotta sen katsottaisiin saapuneen ajoissa (ks. luku 6.1).

Ilmoitus on annettava myös sellaiselta ilmoituskaudelta, jonka aikana verovelvollisella ei ole ollut lainkaan erityisjärjestelmään kuuluvia myyntejä. Tällaista ilmoitusta kutsutaan nollailmoitukseksi.

5.2 Veroilmoituksen antaminen

Ilmoitus annetaan tunnistamisjäsenvaltiossa. Kun tunnistamisjäsenvaltio on Suomi, ilmoitus annetaan sähköisesti erityisjärjestelmän asiointipalvelussa. Jos tunnistamisjäsenvaltio vaihtuu kesken ilmoituskauden, on eri tunnistamisjäsenvaltioissa annettava omat ilmoitukset siltä kalenterivuosineljänneksen ajalta, jolloin kukin EU-maa on ollut tunnistamisjäsenvaltio.

Esimerkki 7: Yritys on ollut rekisteröitynyt erityisjärjestelmän käyttäjänä Suomessa 1.1.-15.2., mutta on 16.2. lähtien vaihtanut tunnistamisjäsenvaltioksi Ruotsin. Yritys antaa ensimmäisen kalenterivuosineljänneksen osalta kaksi ilmoitusta: Suomessa ajalta 1.1.-15.2. ja Ruotsissa ajalta 16.2.-31.3.

Erityisjärjestelmän asiointipalvelun kautta voi antaa ilmoituksen kolmen vuoden sisällä ilmoituksen määräpäivästä. Annettua ilmoitusta voi korjata asiointipalvelussa tässä samassa määräajassa. Määräpäivän jälkeen annetusta ilmoituksesta saattaa aiheutua viivästysseuraamuksia.

5.3 Veroilmoituksen korjaaminen

Suomessa annettua ilmoitusta voi korjata erityisjärjestelmän asiointipalvelussa.

Kun ilmoituksessa on virhe, korjaus tehdään ilmoituskaudelle jossa virhe on. Vastaavasti, kun ilmoitettuun myyntiin kohdistuu oikaisuerä, oikaisu tehdään ilmoituskaudelle, jolla alkuperäinen myynti ilmoitettiin. Virheen määrää tai oikaisuerää ei voi ottaa huomioon myöhemmällä ilmoituskaudella. Kun korjaus on tehty, ilmoituskaudelle muodostuu korvaava ilmoitus.

Korjauksen voi tehdä erityisjärjestelmän asiointipalvelussa viimeistään kolmen vuoden kuluttua ilmoituskauden eräpäivästä. Tämä koskee myös elinkeinonharjoittajia, joiden rekisteröinti erityisjärjestelmään on päättynyt.

Jos elinkeinonharjoittaja on vaihtanut tunnistamisjäsenvaltiota, korjaus on tehtävä sen EU-maan ilmoituksella, jonka myyntiin korjaus kohdistuu.

Esimerkki 8: Yritys on ollut rekisteröitynyt erityisjärjestelmän käyttäjänä Suomessa 1.1.-31.3., mutta on 1.4. lähtien vaihtanut tunnistamisjäsenvaltioksi Ruotsin. Yritys on havainnut virheen sekä ensimmäisen että toisen vuosineljänneksen ilmoituksissa. Yritys korjaa ensimmäisen vuosineljänneksen ilmoituksen Suomessa ja toisen vuosineljänneksen ilmoituksen Ruotsissa.

5.4 Erityisjärjestelmän käyttäjän vähennysoikeus

Erityisjärjestelmän veroilmoituksella ei voi ilmoittaa vähennettäviä veroja. Sillä ilmoitetaan ainoastaan myynnistä maksettavat verot.

Erityisjärjestelmän käyttäjällä on oikeus arvonlisäveron ulkomaalaispalautukseen.

Tarkempaa tietoa ulkomaalaispalautuksesta löytyy Verohallinnon ohjeista:

Jos unionin järjestelmää käyttävä elinkeinonharjoittaja rekisteröityy arvonlisäverovelvolliseksi EU-maassa, jossa hänellä ei ole liiketoiminnan kotipaikkaa tai kiinteää toimipaikkaa (esimerkiksi kaukomyynnistä), on kyseisessä maassa tapahtuneisiin erityisjärjestelmään kuuluviin myynteihin liittyvät vähennykset ilmoitettava sen maan kansallisella veroilmoituksella.

5.5 Veroilmoituksen laiminlyönnin seuraukset

Jos verovelvollinen ei anna ilmoitusta viimeistään kymmenen päivän kuluessa eräpäivästä, tunnistamisjäsenvaltio lähettää hänelle yhden muistutuksen myöhässä olevasta ilmoituksesta. Kun tunnistamisjäsenvaltio on Suomi, muistutus on luettavissa erityisjärjestelmän asiointipalvelussa. Muistutuksen saapumisesta lähetetään viesti sähköpostitse.

Kulutusjäsenvaltio voi myöhemmin ryhtyä toimenpiteisiin ilmoituksen saamiseksi. Ilmoitus on kuitenkin aina annettava tunnistamisjäsenvaltiolle.

Ilmoituksen laiminlyönnistä johtuvat viivästysseuraamukset määrätään kulutusjäsenvaltion kansallisten säännösten mukaan. Verovelvollisen on maksettava nämä maksut suoraan kulutusjäsenvaltiolle.

Toistuva ilmoituksen laiminlyönti on peruste poistaa elinkeinonharjoittaja erityisjärjestelmästä (ks. luku 4.4).

6 Arvonlisäveron maksaminen

Ilmoituskaudelta maksetun veron määrän on oltava annetun veroilmoituksen mukainen. Maksettavaan määrään voidaan tehdä muutos ainoastaan korjaamalla ilmoitusta, johon maksu perustuu. Kun verovelvollinen korjaa annettua ilmoitusta niin, että maksettavan veron määrä kasvaa, erotus on maksettava tunnistamisjäsenvaltiolle.

Jos verovelvollinen maksaa ilmoitetun veron vain osittain, tunnistamisjäsenvaltio jakaa maksun kulutusjäsenvaltioille niille ilmoituksen perusteella kuuluvien verojen suhteessa.

Esimerkki 9:

Esimerkki 9

Yritys on ilmoittanut myynnin veron määräksi 1200 euroa, joista 300 euroa kuuluu Italialle ja 900 euroa Itävallalle. Yritys maksaa verosta määräpäivään mennessä 600 euroa tunnistamisjäsenvaltiolle, joka on Suomi. Suomi jakaa 600 euron maksusta neljäsosan, 150 euroa (300/1200*600), Italialle, ja kolme neljäsosaa, 450 euroa (900/1200*600) Itävallalle.

6.1 Maksun eräpäivä

Arvonlisävero maksetaan kun ilmoitus annetaan, kuitenkin viimeistään ilmoituksen määräpäivänä (ks. luku 5.1).

Erityisjärjestelmässä maksu katsotaan suoritetuksi ajankohtana, jolloin maksu on saapunut tunnistamisjäsenvaltion pankkitilille. Maksettaessa on siten varattava aikaa maksun välittymiseen. Koska ilmoituksen määräpäivä ei siirry viikonlopun tai juhlapyhän vuoksi, ei myöskään maksun eräpäivä siirry. Maksu on tällaisissa tilanteissa suoritettava jo ennen ilmoituksen määräpäivää, jotta sen katsottaisiin saapuneen ajoissa.

6.2 Maksun suorittaminen

Arvonlisävero maksetaan tunnistamisjäsenvaltiolle. Kun verovelvollisen tunnistamisjäsenvaltio on Suomi, maksussa käytettävä valuutta on euro. Veron maksamisessa on käytettävä seuraavia tietoja:

Saaja Verohallinto
IBAN FI62 1660 3000 2154 37
BIC NDEAFIHH

Maksun viestitietona on ilmoitettava ilmoituksen tunnus, jonka verovelvollinen saa erityisjärjestelmän asiointipalvelusta ilmoituksen annettuaan. Ilmoituksen tunnus muodostuu maakoodista FI, verovelvollisen ALV-tunnisteesta ja ilmoituskaudesta. Ilmoituksen tunnuksen avulla Verohallinto kohdentaa maksun tietylle ilmoitukselle.

6.3 Maksun palauttaminen

Maksu voidaan palauttaa, jos verovelvollinen ilmoitustietoon verrattuna on maksanut liikaa.

Palautuksessa voi olla kyse seuraavista tilanteista:

  1. Verovelvollinen on ilmoitustietoon verrattuna maksanut liikaa.
  2. Verovelvollinen antaa korvaavan ilmoituksen, jonka seurauksena hän on ilmoitustietoon verrattuna maksanut liikaa, eikä maksua vielä ole välitetty kulutusjäsenvaltioille.
  3. Verovelvollinen antaa korvaavan ilmoituksen, jonka seurauksena hän on ilmoitustietoon verrattuna maksanut liikaa, ja maksu on jo välitetty kulutusjäsenvaltioille.

Tilanne 1:

Jos verovelvollinen antamaansa ilmoitukseen verrattuna maksaa liikaa, tunnistamisjäsenvaltio palauttaa ylimääräisen osan.

Kun Suomi tunnistamisjäsenvaltiona vastaanottaa maksun, se ei voi käyttää liikamaksua muiden verovelvoitteiden suorittamiseen, joita maksajalla mahdollisesti on Suomessa.

Tilanne 2:

Jos tunnistamisjäsenvaltio on vastaanottanut ilmoitusta vastaavan määrän veroa, ja verovelvollinen korjaa ilmoitusta niin että maksettavan veron määrä pienenee ennen maksun välittämistä kulutusjäsenvaltiolle, tunnistamisjäsenvaltio palauttaa liikasuorituksen verovelvolliselle.

Tilanne 3:

Jos tunnistamisjäsenvaltio on vastaanottanut ja jakanut kulutusjäsenvaltioiden kesken ilmoitusta vastaavan määrän veroa, ja verovelvollinen korjaa ilmoitusta niin että maksettavan veron määrä pienenee, kulutusjäsenvaltiot palauttavat liikaa perityn määrän suoraan verovelvolliselle.

Ilmoitusta saatetaan korjata tilanteessa, jossa yhdelle kulutusjäsenvaltiolle on ilmoitettu liian vähän myynnin veroa ja toiselle liikaa, ja alkuperäinen maksu on jo välitetty kulutusjäsenvaltioille. Tällöin kulutusjäsenvaltio, joka on saanut liikasuorituksen, palauttaa ylimääräisen osan suoraan verovelvolliselle. Verovelvollinen joutuu maksamaan liian vähän myynnin veroa saaneen kulutusjäsenvaltion osuuden tunnistamisjäsenvaltiolle.

Esimerkki 10:

Esimerkki 10

Yritys on ilmoittanut myynnin veroa 1200 euroa, joista 300 euroa kuuluu Italialle ja 900 euroa Itävallalle. Yritys on maksanut 1200 euroa tunnistamisjäsenvaltio Suomelle eräpäivään mennessä ja maksu on välitetty kulutusjäsenvaltioille. Myöhemmin käy ilmi että ilmoitustiedot eivät pidä paikkansa ja yritys korjaa tekemäänsä ilmoitusta.

Korjauksen jälkeen maksettava vero on 1500 euroa, joista 900 euroa kuuluu Italialle ja 600 euroa Itävallalle. Yritys saa 300 euroa palautuksena suoraan Itävallalta. Yrityksen pitää maksaa 600 euroa Suomelle. Suomi välittää maksun Italialle.

Esimerkki 11:

Esimerkki 11

Yritys on ilmoittanut myynnin veroa 1200 euroa, joista 300 euroa kuuluu Italialle ja 900 euroa Itävallalle. Yritys on maksanut 1200 euroa tunnistamisjäsenvaltio Suomelle eräpäivään mennessä ja maksu on välitetty kulutusjäsenvaltioille. Myöhemmin käy ilmi että ilmoitustiedot eivät pidä paikkansa ja yritys korjaa tekemäänsä ilmoitusta.

Korjauksen jälkeen maksettava vero on edelleen 1200 euroa, joista 500 euroa kuuluu Italialle, 600 euroa Itävallalle ja 100 euroa Ranskalle. Yritys saa 300 euroa palautuksena suoraan Itävallalta, ja yrityksen pitää maksaa 300 euroa Suomelle. Suomi välittää 200 euroa Italialle ja 100 euroa Ranskalle.

Tunnistamisjäsenvaltio saa pidättää itselleen tietyn osuuden ajalle 1.1.2015–31.12.2018 kohdistuvien vuosineljännesten verojen maksuista. Tämä ei vaikuta verovelvollisen maksettavan tai verovelvolliselle palautettavan veron määrään. Siirtymäaika koskee vain unionin järjestelmän käyttäjien maksamia veroja.

Liikasuorituksen yhteydessä verovelvollinen saa siirtymäaikana palautuksen osittain tunnistamisjäsenvaltiolta ja osittain kulutusjäsenvaltiolta, jos maksu on välitetty kulutusjäsenvaltiolle.

6.4 Maksun laiminlyönnin seuraukset

Jos verovelvollinen ei maksa ilmoittamaansa veroa viimeistään kymmenen päivän kuluessa eräpäivästä, tai maksaa siitä vain osan, tunnistamisjäsenvaltio lähettää hänelle yhden muistutuksen myöhässä olevasta maksusta. Kun tunnistamisjäsenvaltio on Suomi, muistutus on luettavissa erityisjärjestelmän asiointipalvelussa. Muistutuksen saapumisesta lähetetään viesti sähköpostitse.

Kulutusjäsenvaltio voi myöhemmin ryhtyä toimenpiteisiin maksun saamiseksi. Maksun voi suorittaa tunnistamisjäsenvaltiolle siihen saakka, kunnes kulutusjäsenvaltio on yhteydessä verovelvolliseen maksun laiminlyönnin vuoksi. Sen jälkeen maksu on suoritettava suoraan kulutusjäsenvaltiolle.

Maksun laiminlyönnistä johtuvat viivästysseuraamukset määrätään kulutusjäsenvaltion kansallisten säännösten mukaan. Verovelvollisen on maksettava nämä maksut suoraan kulutusjäsenvaltiolle.

Toistuva maksun laiminlyönti on peruste poistaa elinkeinonharjoittaja erityisjärjestelmästä (ks. luku 4.4).

7 Kirjanpitoon sisällytettävät tiedot

Verovelvollisen on pidettävä kirjaa erityisjärjestelmään kuuluvista liiketoimista. Kirjanpidon on oltava riittävän yksityiskohtainen, jotta kulutusjäsenvaltion veroviranomaiset voivat tarkistaa, että veroilmoituksen tiedot ovat oikein. Tässä luvussa ei ole käsitelty laskujen ja tositteiden tietosisällölle asetettuja vaatimuksia.

Seuraavat tiedot sisältävää kirjanpitoa voidaan pitää riittävän yksityiskohtaisena:

  • kulutusjäsenvaltio, johon palvelu on suoritettu
  • suoritetun palvelun laji
  • palvelun suorituspäivä
  • veron peruste ja käytetty rahayksikkö
  • veron perusteen mahdolliset myöhemmät lisäykset tai vähennykset
  • sovellettu arvonlisäverokanta
  • maksettavan arvonlisäveron määrä ja käytetty rahayksikkö
  • vastaanotettujen maksujen päivämäärä ja suuruus
  • ennen palvelun suoritusta vastaanotetut ennakkomaksut
  • jos laaditaan lasku, laskun sisältämät tiedot
  • asiakkaan nimi, jos se on verovelvollisen tiedossa
  • tiedot, joita käytetään asiakkaan sijoittautumispaikan määrittämiseksi (ks. Verohallinnon ohje ”Tele-, lähetys- ja sähköisten palvelujen arvonlisäverotus”, luku 6).

Verovelvollisen on kirjattava tiedot sillä tavoin, että ne saadaan sähköisesti tunnistamisjäsenvaltion ja kulutusjäsenvaltion saataville viipymättä kunkin yksittäisen palvelun myynnin osalta.

Jos verovelvollinen ei kehotuksesta huolimatta toimita tietoja tunnistamis- tai kulutusjäsenvaltion saataville, tämä on peruste poistaa verovelvollinen erityisjärjestelmästä (ks. luku 4.4).

Tiedot on säilytettävä kymmenen vuotta sen vuoden lopusta, jona liiketoimi suoritettiin. Tiedot on säilytettävä, vaikka verovelvollinen olisi lopettanut erityisjärjestelmän käytön.

8 Suomi kulutusjäsenvaltiona

Tässä luvussa käsitellään eräitä säännöksiä, jotka soveltuvat silloin, kun Suomi on kulutusjäsenvaltio.

8.1 Verokanta

Suomessa myytyihin tele-, lähetys- ja sähköisiin palveluihin sovelletaan yleistä 24 prosentin verokantaa (AVL 84 §).

8.2 Laskunantovelvollisuus

Myyjän on annettava lasku Suomessa tapahtuvista myynneistä, jos ostajana on elinkeinonharjoittaja tai oikeushenkilö, joka ei ole elinkeinonharjoittaja (AVL 209 b §). Laskun voi antaa myös sähköisesti.

Kun erityisjärjestelmää sovelletaan Suomessa tapahtuvaan myyntiin oikeushenkilölle, jota ei ole merkitty arvonlisäverovelvollisten rekisteriin, myynnistä on annettava lasku.

Laskuvaatimuksia on käsitelty tarkemmin Verohallinnon ohjeessa ”Laskutusvaatimukset arvonlisäverotuksessa”.

8.3 Ajallinen kohdistaminen

Velvollisuus suorittaa vero Suomessa tapahtuvasta myynnistä syntyy, kun myyty tavara on toimitettu tai palvelu suoritettu. Jatkuvana suorituksena myyty tavara tai palvelu katsotaan toimitetuksi tai suoritetuksi kunkin tilitysjakson päättyessä. Ennakkomaksuissa velvollisuus syntyy kuitenkin jo kun vastike tai sen osa on kertynyt. (AVL 15 §)

8.4 Myynnin oikaisuerät

Erityisjärjestelmää käyttävä verovelvollinen voi myynnin veron perusteesta vähentää ostajalle annetun, verollista myyntiä koskevan vuosi- ja vaihtoalennuksen, osto- ja myyntihyvityksen, ylijäämänpalautuksen sekä muun sellaisen oikaisuerän sekä verollisena ilmoitettua myyntiä koskevan luottotappion (AVL 78 §).

Kirjanpitolautakunta on antanut yleisohjeen arvonlisäveron kirjaamisesta 6.5.2008. Ohjeen luvussa 4.3 on käsitelty myynnin oikaisuerien kirjaamisen perusteita.

Jos verovelvollinen ei voi tehdä näitä vähennyksiä täysimääräisesti verokaudelta Suomeen tilitettävää veroa laskettaessa, vähentämättä jäänyt määrä palautetaan verovelvolliselle (AVL 134 h § 2 mom.).

8.5 Veronkorotus ja veronlisäys

Ilmoittamatta jätetylle tai myöhässä ilmoitetulle verolle voidaan määrätä veronkorotusta. Veroa voidaan korottaa myös virheellisenä annetun ilmoituksen johdosta. (AVL 182 §)

Verovelvollisen on oma-aloitteisesti maksettava veronlisäystä myöhässä maksetulle Suomeen tilitettävälle verolle. Jos verovelvollinen ei suorita veronlisäystä oma-aloitteisesti, se määrätään maksettavaksi. (AVL 134 m § 3 mom.) Veronlisäystä määrätään myös maksuunpannulle verolle.

Veronlisäys lasketaan siten kuin veronlisäyksestä ja viivekorosta annetussa laissa (1556/1995) säädetään (AVL 134 m § 4 mom.).

Veronlisäyksen voi laskea Verohallinnon viivekorko- ja veronlisäyslaskurilla.

8.6 Ennakkoratkaisu ja kirjallinen ohjaus

Ennakkoratkaisua voi hakea kysymykseen arvonlisäverolain soveltamisesta hakijan tiettyyn liiketoimeen, johon Suomella on verotusoikeus. Yleisluontoiseen hakijan omaan arvonlisäverotukseen liittyvään kysymykseen tai menettelykysymykseen voi hakea kirjallista ohjausta.

Verohallinnolta ei voi hakea ohjausta tai ennakkoratkaisua toiseen EU-maahan suoritettavasta verosta (AVL 134 n §).

Tarkempaa tietoa ennakkoratkaisun hakemisesta löytyy Verohallinnon ohjeesta ”Ennakkoratkaisu- ja poikkeuslupahakemuksen tekeminen ja siihen annettava päätös”.

8.7 Muutoksenhaku

Verovalitusmenettelyä on käsitelty Verohallinnon ohjeessa ”Verovalitusmenettelyä koskeva ohje”.

Verovelvollisen valitusaika on kolme vuotta tilikauden tai jos päätös koskee useita tilikausia, niistä viimeisen päättymisestä lukien, kuitenkin aina vähintään 60 päivää päätöksen tiedoksisaannista (AVL 193 §).

8.8 Myynnit Ahvenanmaan maakunnassa

Kun Manner-Suomeen sijoittautunut elinkeinonharjoittaja myy tele-, lähetys- tai sähköisen palvelun Ahvenanmaan maakunnassa, kyse on kotimaan myynnistä, joka ilmoitetaan kausiveroilmoituksella.

Ahvenanmaan maakuntaan sijoittautuneen elinkeinonharjoittajan myyntejä eri tilanteissa on esitetty taulukon muodossa liitteessä.

Suomeen sijoittautumaton elinkeinonharjoittaja voi käyttää erityisjärjestelmää myydessään tele-, lähetys- tai sähköisen palvelun Ahvenanmaan maakuntaan sijoittautuneelle kuluttajalle. Myyjän tulee kuitenkin ilmoittaa ja maksaa verot myynneistä maakuntaan sijoittautuneille kuluttajille erikseen suoraan Verohallinnolle, sillä muut EU-maat eivät ole velvollisia soveltamaan näihin myynteihin erityisjärjestelmää. Jos myyjä ei käytä erityisjärjestelmää, myynti on ilmoitettava Suomen kausiveroilmoituksella, mikä edellyttää rekisteröitymistä arvonlisäverovelvolliseksi Suomessa.

 

Päivi Taipalus
johtava veroasiantuntija

Jonas Jalava
veroasiantuntija
 

Liite – Ahvenanmaan maakuntaan sijoittautuneen elinkeinonharjoittajan myynnit

Tässä liitteessä on esitetty Ahvenanmaan maakuntaan sijoittautuneen elinkeinonharjoittajan myyntejä ja verotusmenettelyä eri tilanteissa. Yleinen verotusmenettely tarkoittaa Suomessa sitä, että myynti ilmoitetaan kausiveroilmoituksella.

Ahvenanmaan maakuntaan sijoittautunut elinkeinonharjoittaja käyttää erityisjärjestelmää kolmansien maiden järjestelmässä

Tunnistamisjäsenvaltio Suomi:
Myyntimaa Verotusmenettely
Ahvenanmaan maakunta Erityisjärjestelmä
Manner-Suomi Erityisjärjestelmä
Muu EU-maa Erityisjärjestelmä
Tunnistamisjäsenvaltio muu kuin Suomi:
Myyntimaa Verotusmenettely
Ahvenanmaan maakunta Yleinen verotusmenettely
Manner-Suomi Erityisjärjestelmä
Muu EU-maa Erityisjärjestelmä

Ahvenanmaan maakuntaan sijoittautunut elinkeinonharjoittaja käyttää erityisjärjestelmää unionin järjestelmässä

Tunnistamisjäsenvaltio Suomi:
Myyntimaa Verotusmenettely
Ahvenanmaan maakunta Yleinen verotusmenettely
Manner-Suomi Yleinen verotusmenettely
Muu EU-maa, jossa kiinteä toimipaikka Yleinen verotusmenettely
Muu EU-maa, ei kiinteää toimipaikkaa Erityisjärjestelmä
Tunnistamisjäsenvaltio muu kuin Suomi:
Myyntimaa Verotusmenettely
Ahvenanmaan maakunta Yleinen verotusmenettely
Manner-Suomi, jossa kiinteä toimipaikka Yleinen verotusmenettely
Manner-Suomi, ei kiinteää toimipaikkaa Erityisjärjestelmä
Muu EU-maa, jossa kiinteä toimipaikka Yleinen verotusmenettely
Muu EU-maa, ei kiinteää toimipaikkaa Erityisjärjestelmä