Arvonlisäveron alarajahuojennus tuloverotuksessa

Tämä ohje käsittelee muutosta aikaisempaan ohjeeseen. Muutos koskee alarajahuojennuksen tulouttamista maksuperustetta sovellettaessa.

Arvonlisäverovelvollisuuden alarajaan liittyvää huojennusta ei ole erikseen säädetty verovapaaksi tuloksi, joten se on tuloverotuksessa veronalaista tuloa. Saadun huojennuksen tuloutusvuosi riippuu siitä, sovelletaanko verovelvollisen verotuksessa suorite- vai maksuperustetta, ja onko verovelvollinen kuukausi- vai vuosimenettelyssä.

1 Yleistä

Arvonlisäverosta voi tietyin edellytyksin saada alarajahuojennuksen. Alarajahuojennusta on käsitelty tarkemmin Verohallinnon ohjeessa A176/200/2015 Arvonlisäveron alarajahuojennus.

2 Kuukausimenettely

2.1 Suoriteperusteinen kirjanpito

Elinkeinoverolain (EVL) 19 §:n mukaan tulo on sen verovuoden tuottoa, jonka aikana se on saatu rahana, saamisena tai muuna rahanarvoisena etuna. Arvonlisäveron huojennukseen perustuva saaminen syntyy tilinpäätöshetkellä, jolloin huojennussäännöksen edellytysten täyttyminen selviää. Huojennus luetaan siten tuloverotuksessa saman tilikauden tuloksi, jonka päättyessä oikeus huojennukseen on syntynyt.

Jos huojennusta ei ole kirjattu tuloksi kirjanpidossa, tuloutetaan huojennus veroilmoituksella.

2.2 Maksuperusteinen kirjanpito

Liikkeen- ja ammatinharjoittajilla on kirjanpitolakiin perustuva oikeus pitää yhdenkertaista maksuperusteista kirjanpitoa. Kun liikkeen- ja ammatinharjoittaja käyttää oikeuttaan pitää yhdenkertaista maksuperusteista kirjanpitoa, on hänen tilikautensa aina kalenterivuosi. Myös maksuperusteista kirjanpitoa pitävien ammatinharjoittajien tuloverotuksessa sovelletaan maksuperustetta (EVL 27a §). Sen sijaan liikkeenharjoittajan verotuksessa tulot ja menot kohdistetaan verovuosille suoriteperusteisesti, vaikka liikkeenharjoittaja pitäisi yhdenkertaista kirjanpitoa. .

Arvonlisäveron huojennus on ammatinharjoittajan tuloa sinä vuonna, kun Verohallinto maksaa huojennuksen verovelvolliselle (huojennusta voidaan hakea kolmen vuoden kuluessa sen tilikauden päättymisestä, jota huojennus koskee). Tilikauden viimeisellä kausiveroilmoituksella tehty alarajahuojennuksen kuittaaminen maksettavasta verosta katsotaan kuitenkin saaduksi rahana sinä vuonna, jonka aikana maksettava vero, jonka tilittämisestä kuittaamalla vapauduttiin, olisi tullut suorittaa.

Jos ammatinharjoittaja ei ole kirjannut saamaansa huojennusta tuloksi kirjanpidossa, tuloutetaan huojennus veroilmoituksella.

3 Vuosimenettely

Arvonlisäverotuksessa vuosimenettelyyn kuuluvat alkutuottajat ja taide-esineiden tekijät, jotka eivät harjoita muuta arvonlisäverollista toimintaa (Arvonlisäverolaki, AVL 162 §). Jos kalenterivuoden liikevaihto on enintään 30 000 euroa, on arvonlisäveron ilmoitus- ja maksujakso kalenterivuosi, jos Verohallinto on hyväksynyt hakemuksen. Vuosimenettelyssä olevat verovelvolliset laskuttavat asiakkailta myyntihinnassa arvonlisäveron ja tilittävät kalenterivuoden aikana kertyneen arvonlisäveron valtiolle kalenterivuotta seuraavan helmikuun loppuun mennessä. Arvonlisäveron huojennuksen verovelvollinen vähentää itse tilitettävästä arvonlisäverosta ja antaa huojennuksen laskemista koskevat tiedot arvonlisäveroilmoituksen yhteydessä (AVL 149c §). Alkutuottajilla ja taide-esineiden tekijöillä on kuitenkin oikeus hakemuksesta siirtyä kuukausimenettelyyn, jolloin myös huojennukseen sovelletaan kuukausimenettelyä koskevia säännöksiä.

Vuosimenettelyssä oleva verovelvollinen saa asiakkaalta kalenterivuoden aikana myynnistä kertyneen arvonlisäveron täysimääräisenä, mutta tilittää valtiolle arvonlisäveroa huojennuksella vähennetyn määrän. Tuloverotuksessa noudatettavan maksuperusteen mukaan verovelvollisen katsotaan saavan tulon rahana käyttöönsä silloin, kun hän vapautuu huojennusta vastaavan arvonlisäveron suorittamisvelvollisuudesta. Vuosimenettelyssä olevien verovelvollisten saaman huojennuksen katsotaan siten olevan sen verovuoden tuloa, jonka aikana maksettavaksi erääntyvästä verosta huojennuksen saa vähentää.

Jos vuosimenettelyssä oleva verovelvollinen tilittää arvonlisäveron täysimääräisenä ja hakee huojennusta vasta jälkeenpäin, on huojennus maksuperustetta noudattaen sen verovuoden tuloa, jonka aikana Verohallinto maksaa huojennuksen verovelvolliselle.

Jos verovelvollinen ei ole kirjannut saamaansa huojennusta tuloksi kirjanpidossa tai muistiinpanoissa, tuloutetaan huojennus veroilmoituksella.

4 Alarajahuojennuksen tulolähde

Alarajahuojennuksen tulolähde määräytyy sen perusteella, minkä tulolähteen tuotoista muodostuu arvonlisäveron alarajahuojennuksen laskemisessa huomioon otettava liikevaihto. Kun liikevaihto syntyy esim. elinkeinotulolähteessä verotettavasta toiminnasta, on myös saatu huojennus elinkeinotulolähteen tuloa.

Verovelvollisen harjoittama arvonlisäverollinen toiminta voi jakaantua verotettavaksi eri tulolähteiden tulona. Tällöin myös saatu huojennus jaetaan verotettavaksi kyseisten tulolähteiden tulona tulolähteiden liikevaihtojen osoittamassa suhteessa. Esim. Verovelvollisen elinkeinotulolähteen liikevaihto on 8.000 € ja maatalouden tulolähteen liikevaihto on 4.000 €. Elinkeinotoiminnan tuloksi luetaan 2/3 ja maatalouden tulolähteen tuloksi 1/3 saadusta huojennuksesta.

5 Soveltaminen verotuskäytännössä

Asiakkaille annettavaan ohjaukseen arvonlisäveron alarajahuojennuksen tulouttamisesta on kiinnitettävä erityistä huomiota. Vääränä verovuonna tai väärässä tulolähteessä tuloutettuihin huojennuksiin ei ole pääsääntöisesti tarkoituksenmukaista jälkikäteen puuttua. Näissä tilanteissa verovelvollista ohjataan toimimaan oikein tulevina verovuosina.

6 Ohjeen voimaantulo

Ohjetta sovelletaan oheen antamisen jälkeen maksettaviin tai vähennettäviin alarajahuojennuksiin.

johtava veroasiantuntija Sami Varonen

ylitarkastaja Petri Manninen