Kaivosmineraaliverotus

Antopäivä
29.9.2023
Diaarinumero
VH/5825/00.01.00/2022
Voimassaolo
1.1.2024 - Toistaiseksi
Valtuutussäännös
Laki Verohallinnosta (503/2010) 2 § 2 momentti

Ohjeessa käsitellään kaivosmineraaliverotusta, josta säädetään kaivosmineraaliverolaissa (314/2023). Kaivosmineraalivero koskee sellaista kaivosmineraalin louhinutta toimijaa, jolta edellytetään kaivoslainsäädännössä tarkoitettua lupaa kaivostoiminnan harjoittamiseen. Kaivosmineraalin louhineen toimijan lisäksi vero voi koskea myös toimijaa, jolle edellä mainittu lupa on siirretty. Kaivosmineraaliveron alaisia kaivosmineraaleja ovat kaikki kaivoslain (621/2011) 2 §:ssä mainitut kaivosmineraalit.

Ohjeessa käsitellään verovelvollisuuden ja kaivosmineraaliveron alaisten metallimalmien ja muiden kaivosmineraalien lisäksi verovelvollisen rekisteröitymisvelvollisuutta, velvollisuutta antaa veroilmoitus ja suorittaa vero sekä kirjanpitovelvollisuutta. Lisäksi ohjeessa käsitellään kaivoslainsäädännössä tarkoitetun luvan siirtämisen vaikutusta verovelvollisuuteen.

Kaivosmineraaliverotuksessa sovelletaan oma-aloitteisten verojen verotusmenettelystä annettua lakia (768/2016, OVML) sekä soveltuvin osin myös valmisteverotuslakia (182/2010). Kaivosmineraaliverolakia sovelletaan kaivosmineraaleihin, joita koskeva veron suorittamisvelvollisuus syntyy 1.1.2024 tai sen jälkeen.

1 Kaivosmineraaliveron alaiset kaivosmineraalit

Kaivosmineraaliveron alaisia kaivosmineraaleja ovat kaivosmineraaliverolain 1 §:n 1 momentin mukaan kaivosmineraalit, jotka mainitaan kaivoslain 2 §:ssä. Kaivosmineraaleilla tarkoitetaan kaikkia alkuaineita, mineraaleja sekä marmoria ja vuolukiveä, jotka mainitaan kaivoslain 2 §:ssä.

Kaivoslain 2 §:n 2 momentin mukaan kaivosmineraaleja ovat:

  • alkuaineista aktinium, alumiini, antimoni, arseeni, barium, beryllium, boori, cesium, elohopea, fluori, fosfori, gallium, germanium, hafnium, hopea, indium, iridium, kadmium, kalium, kalsium, koboltti, kromi, kulta, kupari, lantanoidit, litium, lyijy, magnesium, mangaani, molybdeeni, natrium, nikkeli, niobi, osmium, palladium, platina, radium, rauta, renium, rikki, rodium, rubidium, rutenium, seleeni, sinkki, skandium, strontium, tallium, tantaali, telluuri, tina, titaani, torium, uraani, vanadiini, vismutti, volframi, yttrium ja zirkonium ja näitä alkuaineita sisältävät mineraalit
  • mineraaleista andalusiitti, apatiitti, asbestimineraalit, baryytti, bauksiitti, bentoniitti, berylli, dolomiitti, flogopiitti, fluoriitti, grafiitti, granaatti, ilmeniitti, kalsiitti, kaoliini, korundi, kvartsi, kyaniitti, leusiitti, maasälpä, magnesiitti, muskoviitti, nefeliini, oliviini, pyrofylliitti, rutiili, sillimaniitti, skapoliitti, talkki, timantti, vermikuliitti, wollastoniitti ja muut jalokivet
  • kivilajeista marmori ja vuolukivi

Kaivosmineraaliveron alaisia kaivosmineraaleja eivät kuitenkaan ole kullanhuuhdonnasta saatavat kaivosmineraalit, koska ne on rajattu kaivosmineraaliverolain 1 §:n 2 momentin mukaan lain soveltamisalan ulkopuolelle. Kaivosmineraaliveron alaisia kaivosmineraaleja eivät ole myöskään muualla kuin Suomessa louhitut kaivosmineraalit.

1.1 Metallimalmit

Edellä mainituista kaivoslain 2 §:n 2 momentissa luetelluista alkuaineista ja näitä alkuaineita sisältävistä mineraaleista osa on sellaisia kaivosmineraaleja, joiden verotus poikkeaa muiden kaivosmineraalien verotuksesta. Kyseiset kaivosmineraalit on lueteltu kaivosmineraaliverolain liitteessä.

Tässä ohjeessa kaivosmineraaliverolain liitteessä lueteltuja kaivosmineraaleja kutsutaan metallimalmeiksi. Metallimalmeja ovat hopea, koboltti, kromi, kulta, kupari, litium, lyijy, nikkeli, palladium, platina, sinkki ja uraani. Tässä ohjeessa tarkoitettuja metallimalmeja eivät ole esimerkiksi rauta ja alumiini.

Metallimalmien verotusta käsitellään luvussa 3.1.

1.2 Muut kaivosmineraalit

Tässä ohjeessa muilla kaivosmineraaleilla tarkoitetaan kaikkia muita kaivoslain 2 §:n 2 momentissa lueteltuja alkuaineita, alkuaineita sisältäviä mineraaleja, mineraaleja ja kivilajeja kuin niitä metallimalmeja, jotka on lueteltu kaivosmineraaliverolain liitteessä. Tällaisia muita kaivosmineraaleja ovat muun muassa apatiitti ja talkki.

Muiden kaivosmineraalien kuin metallimalmien verotusta käsitellään luvussa 3.2.

2 Verovelvolliset

Velvollinen suorittamaan veroa on kaivosmineraaliverolain 2 §:n 1 momentin mukaan sellainen kaivosmineraalin louhinut toimija, jolta edellytetään kaivoslainsäädännössä tarkoitettua lupaa kaivostoiminnan harjoittamiseen. Luvalla tarkoitetaan voimassa olevan kaivoslain (621/2011) mukaista kaivoslupaa, vanhan kaivoslain (503/1965) mukaista kaivospiiriä sekä muita kaivoslainsäädännössä tarkoitettuja vastaavia lupia.

Verovelvollinen on edellä mainitun luvan haltija. Verovelvollinen on myös toimija, jolla tulisi olla lupa kaivostoiminnan harjoittamiseen, mutta joka on laiminlyönyt luvan hakemisen. Verovelvollinen on esimerkiksi kaivosyhtiö, jolla on nykyisen kaivosviranomaisen, Turvallisuus- ja kemikaaliviraston (Tukes), myöntämä kaivoslupa.

Verovelvollisuutta luvan siirtotilanteissa käsitellään luvussa 5.

3 Veron määräytymisen ajankohta ja veron määrä

Veron määräytymisen ajankohta ja määrä ovat erilaiset metallimalmeilla ja muilla kaivosmineraaleilla. Jos kyseessä on esiintymä, jossa on sekä metallimalmeja että muita kaivosmineraaleja, vero määräytyy eri kaivosmineraaleilla eri perustein.

3.1 Metallimalmien veron suorittamisvelvollisuus ja määrä

Kaivosmineraaliverolain liitteessä luetelluista kaivosmineraaleista eli metallimalmeista vero suoritetaan kaivosmineraaliverolain 3 §:n 1 kohdan mukaan sen ajankohdan perusteella, jona kaivosmineraali toimitetaan ensimmäisen kerran rikastettavaksi.

Rikastukseen toimittamisella tarkoitetaan ajankohtaa, jolloin metallimalmin käsittely aloitetaan sellaisessa tuotantovaiheessa, jonka tarkoitus on erottaa malmista siihen sisältyvät metallit. Tuotantovaiheella tarkoitetaan metallin erottamiseen malmista tähtäävää toimintaa, kuten vaahdotusrikastusta ja bioliuotusta, sen teknologisesta toteuttamistavasta riippumatta.

Rikastuksen voi suorittaa joku muukin taho kuin metallimalmin louhinut toimija. Metallimalmi voidaan rikastaa myös muualla kuin Suomessa. Rikastukseen toimittamisella tarkoitetaan tällöinkin ajankohtaa, jolloin metallimalmin käsittely aloitetaan sellaisessa tuotantovaiheessa, jonka tarkoitus on erottaa malmista siihen sisältyvät metallit.

Velvollinen suorittamaan veroa on kaivosmineraalin louhinut toimija paitsi silloin, kun kaivoslainsäädännössä tarkoitettu lupa siirretään toiselle toimijalle ja metallimalmi toimitetaan ensimmäisen kerran rikastettavaksi luvan siirron jälkeen. Tällöin verovelvollinen on siirron saaja. Luvan siirtämiseen liittyviä kysymyksiä käsitellään tarkemmin luvussa 5. Verovelvollinen on siten kaivosmineraalin louhinut toimija, vaikka rikastuksen suorittaa joku muu taho kuin metallimalmin louhinut toimija. Merkitystä ei ole myöskään sillä, kuka omistaa metallimalmit. Kaivosmineraalin louhinut toimija tarvitsee veroilmoituksen antamista ja veron suorittamista varten metallimalmien tiedot rikastuksen suorittaneelta taholta. Verovelvollisen kirjanpitoa käsitellään tarkemmin luvussa 4.3.

Veroa ei suoriteta sellaisista Suomessa rikastettavista metallimalmeista, jotka on louhittu muualla kuin Suomessa. Jos esimerkiksi muualla kuin Suomessa louhittu metallimalmi tai siitä jalostettu rikaste kuljetetaan Suomeen ja toimitetaan rikastettavaksi Suomessa, siitä ei suoriteta veroa.

Kaivosmineraaliverolain 3 §:n 1 kohta määrittää sekä veron suorittamisvelvollisuuden syntymisen ajankohdan että sen, mistä määrästä vero on suoritettava. Vero suoritetaan kaikista rikastukseen toimitetuista metallimalmeista. Vero on suoritettava myös sellaisista metallimalmeista ja metallimalmeihin sisältyvästä metallista, joita ei saada hyödynnettyä rikastusprosessissa. Vero suoritetaan, kun metallimalmi toimitetaan rikastettavaksi ensimmäisen kerran. Siten rikastuksen yhteydessä syntyvän niin sanotun rikastushiekan uudelleenrikastamisesta ei ole suoritettava veroa uudelleen.

Kaivosmineraaliverolain 5 §:n 1 momentin mukaan metallimalmien vero on 0,6 % kaivosmineraalin sisältämän metallin verotusarvosta. Metallimalmien verotusarvot vahvistetaan Verohallinnon päätöksellä kaivosmineraaliverolain 4 §:n 3 momentin mukaisesti kunkin verokauden eli kalenterivuoden alussa viimeistään helmikuun ensimmäisenä päivänä.

Kaivosmineraaliverolain 4 §:n mukaan metallimalmien verotusarvot määritetään kaivosmineraalin tai sitä vastaavan tuotteen kansainvälisten päivittäisten markkinahintojen tai vastaavien muiden julkisten hintatietojen perusteella, joista säädetään kaivosmineraaliveron verotusarvojen perusteena sovellettavista hintatiedoista annetulla valtioneuvoston asetuksella (934/2023). Verotusarvo määritetään hintatietojen aritmeettisena keskiarvona kalenterivuoden pituiselta tarkastelujaksolta. Verotusarvon määrittämisessä otetaan huomioon vain päivät, joina hintatietoja on kalenterivuoden aikana saatavilla.

Esimerkki 1

Kaivoksella louhittu aines murskataan ja kuljetetaan alueelle, jossa rikastus suoritetaan. Sen jälkeen nikkelimalmin käsittely aloitetaan rikastusprosessissa. Nikkelimalmin määrä on ollut 10 000 tonnia, ja se on sisältänyt 100 tonnia nikkelimetallia. Rikastusprosessissa nikkelimalmista saadaan hyödynnettyä 75 tonnia nikkelimetallia. Vero suoritetaan sen ajankohdan perusteella, jolloin nikkelimalmin käsittely aloitetaan sellaisessa tuotantovaiheessa, jonka tarkoitus on erottaa nikkelimalmista siihen sisältyvä nikkelimetalli. Vero suoritetaan 100 tonnilta nikkelimetallia. Veron määrä on 0,6 % nikkelin verotusarvosta.

Jos rikastusprosessissa syntynyt rikastushiekka ja sen sisältämä hyödyntämättä jäänyt 25 tonnia nikkelimetallia toimitetaan uudelleenrikastettavaksi myöhemmin, veroa ei suoriteta uudelleen.

Esimerkki 2

Kaivoksella louhittu aines murskataan ja kuljetetaan alueelle, jossa rikastus suoritetaan. Sen jälkeen malmin käsittely aloitetaan rikastusprosessissa. Malmin määrä on ollut 1 000 000 tonnia, ja se on sisältänyt 10 000 tonnia nikkelimetallia ja 1 000 tonnia kobolttimetallia. Rikastusprosessissa malmista saadaan hyödynnettyä 7 500 tonnia nikkelimetallia. Kobolttimetallia ei saada hyödynnettyä rikastusprosessissa lainkaan. Vero suoritetaan sen ajankohdan perusteella, jolloin malmin käsittely aloitetaan sellaisessa tuotantovaiheessa, jonka tarkoitus on erottaa malmista siihen sisältyvät metallit. Vero suoritetaan 10 000 tonnilta nikkelimetallia ja 1 000 tonnilta kobolttimetallia. Veron määrä on 0,6 % nikkelin ja koboltin verotusarvoista.

Jos rikastusprosessissa syntynyt rikastushiekka ja sen sisältämä hyödyntämättä jäänyt 2 500 tonnia nikkelimetallia ja 1 000 tonnia kobolttimetallia toimitetaan uudelleenrikastettavaksi myöhemmin, veroa ei suoriteta uudelleen.

Kaivosmineraaliverolain 11 §:n voimaantulosäännöksen mukaan lakia sovelletaan kaivosmineraaleihin, joita koskeva veron suorittamisvelvollisuus syntyy 1.1.2024 tai sen jälkeen. Vero suoritetaan siten myös sellaisista metallimalmeista, jotka on louhittu ennen 1.1.2024, jos ne toimitetaan rikastettavaksi ensimmäisen kerran vasta 1.1.2024 tai sen jälkeen.

Esimerkki 3

Kaivoksella on louhittu kuparimalmia aikavälillä 2015–2020. Kuparimalmi toimitetaan rikastettavaksi ensimmäisen kerran vuonna 2024. Kuparimalmista on suoritettava vero, koska se toimitetaan rikastettavaksi ensimmäisen kerran vasta 1.1.2024 tai sen jälkeen.

3.2 Muiden kaivosmineraalien veron suorittamisvelvollisuus ja määrä

Muista kaivosmineraaleista kuin kaivosmineraaliverolain liitteessä luetelluista metallimalmeista vero suoritetaan kaivosmineraaliverolain 3 §:n 2 kohdan mukaan sen ajankohdan perusteella, jona kaivosmineraali louhitaan. Kaivosmineraaliverolain 5 §:n 2 momentin mukaan muiden kaivosmineraalien vero on 0,20 euroa tonnilta malmia tai hyötykiveä.

Veron suorittamisvelvollisuus syntyy jo muun kaivosmineraalin louhintahetkellä eikä siis nostohetkellä eli ajankohtana, jolloin kaivosmineraali nostetaan maanalaisesta kaivoksesta maanpinnalle. Vero on suoritettava kaikesta sellaisesta louhitusta malmin tai hyötykiven määrästä, joka sisältää muita kaivosmineraaleja. Malmin tai hyötykiven kaivosmineraalipitoisuudella ei ole merkitystä.

Veroa ei suoriteta sivukivestä, vaikka se sisältäisi muita kaivosmineraaleja. Sivukivi on kiveä, joka joudutaan louhimaan malmin tai hyötykiven saavuttamiseksi. Sivukiveä ei hyödynnetä sen sisältämien kaivosmineraalien vuoksi. Sivukiveä voidaan hyödyntää esimerkiksi hiekoitussepelinä.

Kaivosmineraaliverolain 11 §:n voimaantulosäännöksen mukaan lakia sovelletaan kaivosmineraaleihin, joita koskeva veron suorittamisvelvollisuus syntyy 1.1.2024 tai sen jälkeen. Vero suoritetaan siten vain sellaisista muista kaivosmineraaleista, jotka louhitaan 1.1.2024 tai sen jälkeen.

4 Verovelvollisen velvollisuudet

4.1 Rekisteröitymisvelvollisuus

Kaivosmineraaliverolain 7 §:n mukaan verovelvollisen on rekisteröidyttävä Verohallinnolle valmisteverotuslain 5 luvun säännösten mukaisesti.

Verovelvollisen on rekisteröidyttävä kaivostoiminnan harjoittajaksi OmaVerossa ennen toiminnan aloittamista. Verovelvollisen on ilmoitettava rekisteriin kaikki kaivokset, joissa harjoitetaan kaivosmineraaliveron alaista toimintaa. Jos kaivostoiminnan harjoittajaksi rekisteröitynyt toimija aloittaa toiminnan uudessa kaivoksessa, toimijan on tehtävä ilmoitus Verohallinnolle rekisteröitymistietojen muutoksesta OmaVerossa ennen toiminnan aloittamista uudessa kaivoksessa.

Esimerkki 4

Tukes on myöntänyt kaivosluvan yritykselle 1.6.2024. Yritys aloittaa louhinnan kaivoksella 1.8.2027. Yrityksen on rekisteröidyttävä Verohallinnolle kaivostoiminnan harjoittajaksi ennen louhinnan aloittamista eli ennen 1.8.2027. Merkitystä ei ole sillä, louhiiko yritys kaivoksella metallimalmeja vai muita kaivosmineraaleja.

Esimerkki 5

Tukes on myöntänyt kaivosluvan yritykselle 1.5.2017. Yritys on louhinut kaivosmineraaleja aikavälillä 2020–2023. Yritys ei louhi kaivosmineraaleja enää vuonna 2024. Yritys kuitenkin toimittaa metallimalmeja rikastettavaksi 5.5.2024. Yrityksen on rekisteröidyttävä Verohallinnolle kaivostoiminnan harjoittajaksi ennen kuin se toimittaa metallimalmeja rikastukseen eli ennen 5.5.2024.

Myös rekisteröitymisilmoituksella ilmoitettujen tietojen muuttumisesta on tehtävä ilmoitus Verohallinnolle OmaVerossa. Jos esimerkiksi useamman kuin yhden kunnan alueella sijaitsevan kaivoksen kaivosluvan pinta-alatieto muuttuu Tukesin myöntämän uuden kaivosluvan myötä, toimijan on tehtävä ilmoitus Verohallinnolle, kun Tukesin päätös on lainvoimainen.

Toiminnan päättymisestä on tehtävä ilmoitus Verohallinnolle OmaVerossa. Kaivos voidaan poistaa rekisteristä, jos kaivosmineraaleja ei louhita eikä metallimalmeja toimiteta rikastettavaksi.

Edellä mainittujen ilmoitusvelvollisuuksien laiminlyönnistä voidaan määrätä OVML 39 §:ssä tarkoitettu laiminlyöntimaksu.

Kaivosmineraaliverolain 11 §:n voimaantulosäännöksen mukaan sellaisen verovelvollisen, joka harjoittaa toimintaa 1.1.2024, on rekisteröidyttävä kaivostoiminnan harjoittajaksi viimeistään 1.3.2024.

Rekisteröitymisvelvollisuutta luvan siirtotilanteissa käsitellään luvussa 5.

Rekisteröitymisilmoituksella ilmoitettavista tiedoista määrätään Verohallinnon päätöksellä valmisteverovelvolliseksi rekisteröitymisessä ilmoitettavista tiedoista. Katso rekisteröitymisestä Verohallinnon asiakasohje Näin rekisteröidyt valmisteverotuksessa.

4.2 Velvollisuus antaa veroilmoitus ja suorittaa vero

Kaivostoiminnan harjoittaja on OVML:ssä tarkoitettu säännöllisesti verovelvollinen. Verovelvollisen on annettava Verohallinnolle veroilmoitus ja maksettava vero OmaVerossa kultakin kalenterivuoden mittaiselta verokaudelta viimeistään seuraavan vuoden maaliskuun yleisenä eräpäivänä. Kaivostoiminnan harjoittajaksi rekisteröityneen toimijan on annettava veroilmoitus myös verokaudelta, jolla ei ole ollut toimintaa. Esimerkiksi verokauden 2024 veroilmoitus on annettava ja vero suoritettava viimeistään 12.3.2025.

Jos verovelvollinen lopettaa toimintansa ja päättää kaivostoiminnan harjoittajan rekisteröitymisensä kesken kalenterivuoden, verovelvollisen on annettava veroilmoitus ja maksettava vero viimeistään lopettamiskuukautta seuraavan toisen kuukauden yleisenä eräpäivänä. Kaivostoiminnan harjoittajaksi rekisteröityneen toimijan on annettava veroilmoitus myös verokaudelta, jolla ei ole ollut toimintaa. Esimerkiksi verokauden 2026 veroilmoitus on annettava ja vero suoritettava viimeistään 12.9.2026, jos kaivostoiminnan harjoittaja lopettaa toimintansa ja päättää rekisteröitymisensä heinäkuussa 2026. Jos toiminta loppuu ja rekisteröinti päätetään heti vuoden alussa tammi- tai helmikuussa, niin veroilmoitus voidaan antaa ja vero suorittaa kuitenkin aikaisintaan 1.3.

Veroilmoituksella tiedot on annettava kaivoskohtaisesti. Lisäksi veroilmoituksella on eriteltävä kaivosmineraalit ja niihin liittyvät tiedot. Veroilmoituksella ilmoitettavista tiedoista määrätään Verohallinnon päätöksellä oma-aloitteisten verojen valmisteveroilmoituksessa annettavista tiedoista.

Katso veroilmoituksen antamisesta ja veron suorittamisesta Verohallinnon asiakasohje Miten valmisteveroilmoitus tehdään ja vero maksetaan?

4.3 Kirjanpitovelvollisuus

OVML 26 §:n 1 momentin mukaan sen lisäksi, mitä kirjanpitolaissa säädetään, verovelvollisen on järjestettävä kirjanpitonsa sellaiseksi, että siitä saadaan veron määräämistä varten tarvittavat tiedot.

Oma-aloitteisten verojen verotusmenettelystä annetun valtioneuvoston asetuksen (1355/2016) 2 f §:n mukaan verovelvollisen on pidettävä sellaista kirjanpitoa, josta käyvät selville tiedot metallimalmien ja muiden kaivosmineraalien louhintapaikasta, louhitusta määrästä, louhinta-ajankohdasta ja tuotannosta sekä muut verotuksen toimittamista ja sen valvontaa varten tarpeelliset tiedot. Kaivosmineraaliverolain liitteessä tarkoitettujen kaivosmineraalien eli metallimalmien osalta verovelvollisen on lisäksi sisällytettävä kirjanpitoonsa tiedot rikastukseen toimitettujen kaivosmineraalien määrästä (rikastamon syöte), metallipitoisuuksista ja rikastuspaikasta sekä ajankohdasta, jolloin ne toimitettiin ensimmäisen kerran rikastettavaksi.

Verovelvollisen kaivoskohtaisesta kirjanpidosta on käytävä ilmi metallimalmien tiedot myös tilanteessa, jossa rikastuksen suorittaa joku muu taho kuin metallimalmin louhinut toimija. Tällöinkin verovelvollisen kirjanpidosta on käytävä ilmi muun muassa metallimalmien määrä, metallimalmin sisältämän metallin määrä sekä ajankohta, jolloin metallimalmin käsittely on aloitettu sellaisessa tuotantovaiheessa, jonka tarkoitus on erottaa malmista siihen sisältyvät metallit. Verovelvollinen tarvitsee tällöin metallimalmien tiedot rikastuksen suorittaneelta taholta.

5 Kaivoslainsäädännössä tarkoitetun luvan siirtäminen

Kaivoslainsäädännössä tarkoitetut luvat kaivostoiminnan harjoittamiseen ovat siirtokelpoisia. Kaivosmineraaliverolain 2 §:n 2 momentin mukaan, jos verovelvollinen siirtää luvan toiselle toimijalle, verovelvollinen on siirron saaja. Siirron saaja on verovelvollinen niistä kaivosmineraaleista, joita koskeva veron suorittamisvelvollisuus syntyy siirron jälkeen. Siirron katsotaan tapahtuneen ajankohtana, jolloin kaivosviranomaisen päätös luvan siirtämisestä on täytäntöönpanokelpoinen.

Esimerkki 6

Kaivosviranomainen Tukes on antanut päätöksen luvan siirtämisestä 1.2.2025. Tukesin päätös on täytäntöönpanokelpoinen vasta kun se on lainvoimainen. Kaivosmineraaliverotuksessa siirron katsotaan tapahtuneen ajankohtana, jolloin Tukesin päätös on lainvoimainen.

Esimerkki 7

Kaivosviranomainen Tukes on antanut päätöksen luvan siirtämisestä 1.2.2025. Tukes on määrännyt päätöksessä, että päätös on täytäntöönpanokelpoinen muutoksenhausta huolimatta. Tukesin päätöksestä ei valiteta hallinto-oikeuteen. Kaivosmineraaliverotuksessa siirron katsotaan tapahtuneen 1.2.2025, jolloin Tukes on antanut päätöksen luvan siirtämisestä.

Esimerkki 8

Kaivosviranomainen Tukes on antanut päätöksen luvan siirtämisestä 1.2.2025. Tukes on määrännyt päätöksessä, että päätös on täytäntöönpanokelpoinen muutoksenhausta huolimatta. Tukesin päätöksestä valitetaan hallinto-oikeuteen ja hallinto-oikeus kieltää päätöksen täytäntöönpanon 1.4.2025. Hallinto-oikeus antaa 1.9.2025 päätöksen ja hylkää valituksen. Hallinto-oikeuden päätöksestä ei valiteta korkeimpaan hallinto-oikeuteen ja päätös saa lainvoiman. Kaivosmineraaliverotuksessa siirron katsotaan tapahtuneen ajankohtana, jolloin hallinto-oikeuden päätös on täytäntöönpanokelpoinen.

Siirron saaja on velvollinen suorittamaan veron sellaisista aiempien luvanhaltijoiden louhimista metallimalmeista, jotka toimitetaan ensimmäisen kerran rikastettavaksi luvan siirron jälkeen. Muiden kaivosmineraalien osalta verovelvollinen on aina kaivosmineraalin louhinut toimija.

Siirron saajan on rekisteröidyttävä kaivostoiminnan harjoittajaksi Verohallinnolle siirron tapahtumisen jälkeen ennen louhinnan aloittamista tai ennen kuin metallimalmeja toimitetaan rikastukseen. Aiemman luvanhaltijan on tehtävä ilmoitus Verohallinnolle rekisteröitymistietojensa muutoksesta, kun siirto on tapahtunut.

Esimerkki 9

Tukes on myöntänyt kaivosluvan yritykselle A. Yritys A on rekisteröitynyt Verohallinnolle kaivostoiminnan harjoittajaksi ja aloittanut louhinnan kaivoksella. Lupa siirretään yritykselle B. Yrityksen B on rekisteröidyttävä Verohallinnolle kaivostoiminnan harjoittajaksi siirron tapahtumisen jälkeen ennen louhinnan aloittamista tai ennen kuin metallimalmeja toimitetaan rikastukseen. Yrityksen A on tehtävä ilmoitus Verohallinnolle rekisteröitymistietojensa muutoksesta, kun siirto on tapahtunut. Yritys B on velvollinen suorittamaan veron myös sellaisista yrityksen A louhimista metallimalmeista, jotka toimitetaan ensimmäisen kerran rikastettavaksi luvan siirron jälkeen. Merkitystä ei ole sillä, kuka yrityksen A louhimat metallimalmit omistaa tai kuka ne rikastaa.

Esimerkki 10

Tukes on myöntänyt kaivosluvan yritykselle A. Yritys A on rekisteröitynyt Verohallinnolle kaivostoiminnan harjoittajaksi ja aloittanut louhinnan kaivoksella. Lupa siirretään yritykselle B, joka jatkaa louhintaa kaivoksella. Louhinta kaivoksella jatkuu keskeytyksettä luvan siirron aikana. Yrityksen B on rekisteröidyttävä kaivostoiminnan harjoittajaksi Verohallinnolle, kun siirto on tapahtunut. Myös yrityksen A on tehtävä ilmoitus Verohallinnolle rekisteröitymistietojensa muutoksesta, kun siirto on tapahtunut. Yritys B on velvollinen suorittamaan veron myös sellaisista yrityksen A louhimista metallimalmeista, jotka toimitetaan ensimmäisen kerran rikastettavaksi luvan siirron jälkeen. Merkitystä ei ole sillä, kuka yrityksen A louhimat metallimalmit omistaa tai kuka ne rikastaa.

Esimerkki 11

Tukes on myöntänyt kaivosluvan yritykselle A. Lupa siirretään ennen louhinnan aloittamista yritykselle B. Yritys A ei ole rekisteröitynyt kaivostoiminnan harjoittajaksi Verohallinnolle. Yrityksen A tai yrityksen B ei tarvitse ilmoittaa luvan siirrosta Verohallinnolle. Yrityksen B on rekisteröidyttävä kaivostoiminnan harjoittajaksi Verohallinnolle ennen louhinnan aloittamista.


johtava veroasiantuntija Mika Jokinen

ylitarkastaja Santeri Aila

Sivu on viimeksi päivitetty 29.9.2023