TEL-lisäeläkejärjestelmään perustuvan edun lakkaamisesta saadun korvauksen verotus

Asian kuvaus

Miten verotuksessa käsitellään korvausta, jonka työnantaja maksaa palkansaajalle hyvitykseksi rekisteröityyn TEL-lisäeläkejärjestelmään perustuvan edun voimassaolon lakkaamisesta?

Taustaa

Rekisteröidyn lisäeläketurvan lakkaamisesta suoritettava korvaus

Työntekijän eläkelain voimaanpanolakia (396/2006) on muutettu lailla (1210/2013) siten, että kumottuun työntekijäin eläkelain (395/1961) sääntelyyn perustuvat rekisteröidyt lisäeläkevakuutukset (TEL-L) päättyvät 31.12.2016. Tällöin päättyy vakuutukseen kuuluvien palkansaajien lisäeläketurvan karttuminen ja mahdollinen palkansaajan omaisten oikeus hautausavustukseen. Vastaavasti päättyy myös työnantajan velvollisuus suorittaa vakuutusmaksua.

Rekisteröity lisäturva voi olla työsuhteen ehto. Työnantaja ei voi tällaisessa tilanteessa yksipuolisesti heikentää työsuhteen ehtoja. Palkansaajalla on tällöin lähtökohtaisesti oikeus hyvitykseen lisäeläketurvaan perustuvien etujen lakkaamisesta.

Työnantaja saattaa korvata TEL-lisäeläkejärjestelmään perustuvan edun lakkaamisen suorittamalla palkansaajalle kertakorvauksen. Korvausta voidaan suorittaa hyvityksenä vanhuus-, työkyvyttömyys- tai perhe-eläkkeen karttumatta jäämisestä. Korvausta voidaan suorittaa myös sen vuoksi, että palkansaajan omaisten oikeus hautausavustukseen lakkaa.

Verolainsäädäntö

Tuloverolain (1535/1992) 29 §:n perusteella veronalaista tuloa ovat verovelvollisen rahana tai rahanarvoisena etuutena saamat tulot, jos niitä ei ole erikseen säädetty verovapaiksi. Tuloverolain 61 §:n mukaan veronalaista ansiotuloa on muun ohessa työsuhteen perusteella saatu palkka.

Ennakkoperintälain (1118/1996) 13 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan palkalla tarkoitetaan kaikenlaatuista palkkaa, palkkiota, etuutta ja korvausta, joka saadaan työ- tai virkasuhteessa.

Tuloverolain 128 §:ssä säädetään, että jos luonnollinen henkilö tai kuolinpesä on verovuonna saanut vähintään 2.500 euron suuruisen ansiotulon, joka on kertynyt etu- tai jälkikäteen kahdelta tai useammalta vuodelta ja joka on vähintään neljäsosa hänen verovuonna saamansa puhtaan ansiotulon yhteismäärästä, on tällaista kertatuloa verotettaessa verovelvollisen ennen verotuksen päättymistä esittämästä vaatimuksesta toimitettava tulontasaus.

Sairausvakuutuksen maksuja koskeva lainsäädäntö

Työnantajan sosiaaliturvamaksusta annetun lain (366/1963, StmL) 4 §:n 1 momentin mukaan työnantaja suorittaa työnantajan sosiaaliturvamaksun työntekijöille maksettavien palkkojen yhteismäärän perusteella. Lainkohdassa tarkoitettua palkkaa on muun ohessa ennakkoperintälain 13 §:ssä tarkoitettu ennakonpidätyksen alainen palkka. Palkkana ei kuitenkaan pidetä sairausvakuutuslain 11 luvun 2 §:n 4 momentissa mainittuja eriä.

Sairausvakuutuslain (1224/2004, SVL) 18 luvun 5 §:n 1 momentin mukaan kyseisen lain mukaisesti Suomessa vakuutettu on velvollinen suorittamaan vakuutetun sairausvakuutusmaksun, joka koostuu päiväraha- ja sairaanhoitomaksusta. Sairausvakuutuksen päivärahamaksu määrätään vakuutetun veronalaisen palkkatulon ja työtulon perusteella (SVL 18:15). Lainkohdassa tarkoitettua palkkaa on muun ohessa ennakkoperintälain 13 §:ssä tarkoitettu ennakonpidätyksen alainen palkka. Palkkana ei kuitenkaan pidetä sairausvakuutuslain 11 luvun 2 §:n 4 momentissa mainittuja eriä.

Sairausvakuutuslain 11 luvun 2 §:n 4 momentissa säädetään sellaisista verotuksessa palkkana pidettävistä suorituksista, joita ei lueta sairausvakuutuslaissa tarkoitettuun työtuloon. Sairausvakuutusmaksun perusteena olevaan työtuloon luettavana palkkana ei sairausvakuutuslain 11 luvun 2 §:n 4 momentin 7 kohdan mukaan pidetä työsopimuksen tai virkasuhteen päättämisestä maksettavaa korvausta ja muuta vahingonkorvausta. Näistä suorituksista ei siten makseta työnantajan sosiaaliturvamaksua eikä sairausvakuutuksen päivärahamaksua (StmL 4.3 § ja SVL 18:15.2).

Johtopäätökset

Korvaus, jonka työnantaja maksaa palkansaajalle hyvityksenä siitä, että palkansaajan oikeus TEL-lisäeläkejärjestelmään perustuvaan etuuteen lakkaa, on palkansaajan työsuhteen perusteella saamaa sovittua vastiketta työstä. Kysymyksessä ei ole verovapaa vahingonkorvaus tai siihen rinnastuva suoritus, eläketulo, hautausavustus taikka mainitun suorituksen sijaan saatu suoritus. Korvaus on siten palkansaajan veronalaista palkkatuloa. Korvauksen verotuksen kannalta ei ole merkitystä sillä, että palkansaajan omaisille palkansaajan kuollessa maksettu TEL-lisäeläkejärjestelmään perustuva hautausavustus olisi ollut verovapaata tuloa.

TEL-lisäeläkejärjestelmään perustuvan edun lakkaamisesta saatu korvaus on etukäteen saatua ansiotuloa. Korvaukseen voidaan siten soveltaa tuloverolain 128 §:ssä tarkoitettua tulontasausta, jos lainkohdassa säädetyt edellytykset täyttyvät. Tulon kertymisaikana pidetään sitä ajanjaksoa, jonka ajan työnantaja olisi ollut velvollinen suorittamaan vakuutusmaksuja. Tulon kertymisaikana voidaan pitää tätä ajanjaksoa myös siinä tapauksessa, että edun voimassaolo olisi lakannut, jos palkansaajan työsuhde työnantajaan olisi päättynyt.

Palkansaajan TEL-lisäeläkejärjestelmään perustuvan edun lakkaamisesta saama korvaus ei ole vahingonkorvausta tai korvausta työsuhteen päättymisestä. Korvaus luetaan siten työnantajan sosiaaliturvamaksun ja vakuutetun sairausvakuutusmaksun perusteeseen.

Kannanotto

Korvauksen verotus

Kun työnantaja maksaa palkansaajalle korvauksen siitä, että aikaisemmin voimassaollut oikeus TEL-lisäeläkejärjestelmään perustuvaan etuun lakkaa, korvaus on veronalaista ansiotuloa palkansaajalle. Korvaus on työsuhteen perusteella saatu suoritus, joten sitä pidetään ennakkoperinnässä palkkana.

Tulontasaus

TEL-lisäeläkejärjestelmään perustuvan edun lakkaamisesta saatuun korvaukseen voidaan soveltaa tulontasausta, jos lainkohdassa säädetyt edellytykset täyttyvät. Tulon kertymisaikana pidetään sitä ajanjaksoa, jonka ajan työnantaja olisi ollut velvollinen suorittamaan vakuutusmaksuja. Tulon kertymisaikana voidaan pitää tätä ajanjaksoa myös siinä tapauksessa, että edun voimassaolo olisi lakannut, jos palkansaajan työsuhde työnantajaan olisi päättynyt.

Sairausvakuutuksen maksut

TEL-lisäeläkejärjestelmään perustuvan edun lakkaamisesta saatu korvaus luetaan työnantajan sosiaaliturvamaksun ja vakuutetun sairausvakuutusmaksun perusteeseen. Työnantajan on siten suoritettava korvauksen perusteella työnantajan sosiaaliturvamaksu ja palkansaajan vakuutetun sairausvakuutusmaksu.

On syytä huomata, että työnantajan ja palkansaajan velvollisuus suorittaa TEL-lisäeläkejärjestelmään perustuvan korvauksen perusteella työntekijän eläkevakuutusmaksua tai muita lakisääteisiä vakuutusmaksuja ratkaistaan edellä mainitusta erillään. Esimerkiksi työntekijän eläkevakuutusmaksun osalta lisätietoa löytyy Eläketurvakeskuksen ohjeista.

Vapaakirja

Työntekijän eläkelain voimaanpanolain 30b §:n 1 momentin perusteella 31 päivään joulukuuta 2016 mennessä ansaitusta lisäeläkkeestä muodostetaan 65 vuoden vanhuuseläkeikää vastaava vapaakirja, jonka perusteella palkansaajalla on oikeus aikanaan maksettavaan eläkkeeseen. Palkansaajalle ei muodostu vapaakirjan muodostamisen osalta veronalaista etua, vaan hänelle aikanaan maksettava eläke tai mahdollinen vakuutuksen takaisinostoarvo verotetaan sen maksuhetkellä voimassaolevien säännösten mukaisesti.

Uusi vapaaehtoinen eläkevakuutus

Työnantaja saattaa korvata palkansaajalle TEL-lisäeläkejärjestelmään perustuvan edun lakkaamisen ottamalla tälle henkivakuutusyhtiöstä vapaaehtoisen eläkevakuutuksen. Uuden vakuutuksen ottamisesta ei pääsääntöisesti aiheudu palkansaajalle välittömiä veroseuraamuksia. Jos palkansaaja on saanut itse valita, ottaako hän uuden vakuutuksen vai maksetaanko hänelle kertymätöntä eläkettä vastaava rahasuoritus, palkansaajan katsotaan kuitenkin määränneen palkastaan. Rahasuorituksen arvoa vastaava määrä katsotaan tällöin pääsäännöstä poiketen palkansaajan veronalaiseksi palkkatuloksi.

Työnantajan ottamaan uuteen vapaaehtoiseen eläkevakuutukseen sovelletaan kysymyksessä olevan vakuutuksen ottamisen ajankohtana voimassaolevia verotusta koskevia säännöksiä. Esimerkiksi vuonna 2016 otettuun eläkevakuutukseen sovelletaan vuonna 2016 voimassaolevia säännöksiä.
 

johtava veroasiantuntija Tero Määttä

ylitarkastaja Janne Myllymäki