Sähköiset asiointipalvelumme ovat pois käytöstä lauantaina 19.9. noin klo 7–15.30.

TEL-lisäeläkejärjestelmään perustuvan edun lakkaamisesta saadun korvauksen verotus

Antopäivä
3.9.2020
Diaarinumero
VH/5322/00.01.00/2020

Asian kuvaus

Miten verotuksessa käsitellään korvausta, jonka työnantaja maksaa palkansaajalle hyvitykseksi rekisteröityyn TEL-lisäeläkejärjestelmään perustuvan edun voimassaolon lakkaamisesta?

Taustaa

Rekisteröidyn lisäeläketurvan lakkaamisesta suoritettava korvaus

Työntekijän eläkelain voimaanpanolakia (396/2006) muutettiin lailla (1210/2013) siten, että kumotun työntekijäin eläkelain (395/1961) sääntelyyn perustuvat rekisteröidyt lisäeläkevakuutukset päättyivät 31.12.2016. Tällöin päättyi vakuutukseen kuuluvien palkansaajien lisäeläketurvan karttuminen ja mahdollinen palkansaajan omaisten oikeus hautausavustukseen. Vastaavasti päättyi myös työnantajan velvollisuus suorittaa vakuutusmaksua.

Rekisteröity lisäturva voi olla työsuhteen ehto. Työnantaja ei voi tällaisessa tilanteessa yksipuolisesti heikentää työsuhteen ehtoja. Palkansaajalla on tällöin lähtökohtaisesti oikeus työnantajalta hyvitykseen lisäeläketurvaan perustuvien etujen lakkaamisesta.

Työnantaja saattaa korvata TEL-lisäeläkejärjestelmään perustuvan edun lakkaamisen suorittamalla palkansaajalle kertakorvauksen. Korvausta voidaan suorittaa hyvityksenä vanhuus-, työkyvyttömyys- tai perhe-eläkkeen karttumatta jäämisestä. Korvausta voidaan suorittaa myös sen vuoksi, että palkansaajan omaisten oikeus hautausavustukseen lakkaa.

Verolainsäädäntö

Tuloverolain (1535/1992, TVL) 29 §:n perusteella veronalaista tuloa ovat verovelvollisen rahana tai rahanarvoisena etuutena saamat tulot, jos niitä ei ole erikseen säädetty verovapaiksi. TVL 61 §:n mukaan veronalaista ansiotuloa on muun ohessa työsuhteen perusteella saatu palkka.

Ennakkoperintälain (1118/1996, EPL) 13 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan palkalla tarkoitetaan kaikenlaatuista palkkaa, palkkiota, etuutta ja korvausta, joka saadaan työ- tai virkasuhteessa.

TVL 128 §:n mukaan, jos luonnollinen henkilö tai kuolinpesä on verovuonna saanut vähintään 2 500 euron suuruisen ansiotulon, joka on kertynyt etu- tai jälkikäteen kahdelta tai useammalta vuodelta ja joka on vähintään neljäsosa hänen verovuonna saamansa puhtaan ansiotulon yhteismäärästä, on tällaista kertatuloa verotettaessa verovelvollisen ennen verotuksen päättymistä esittämästä vaatimuksesta toimitettava tulontasaus.

Sairausvakuutuksen maksuja koskeva lainsäädäntö

Työnantajan sairausvakuutusmaksusta annetun lain (771/2016, TaSavaL) mukaan työnantaja maksaa työnantajan sairausvakuutusmaksun työntekijöille maksettavien palkkojen yhteismäärän perusteella. Työnantajan sairausvakuutusmaksun perusteena olevana palkkana ei kuitenkaan pidetä sairausvakuutuslain (1224/2004, SVL) 11 luvun 3 §:n 3 momentissa mainittuja eriä.

SVL:n mukaisesti Suomessa vakuutettu työntekijä on velvollinen suorittamaan vakuutetun sairausvakuutusmaksun, joka koostuu sairausvakuutuksen sairaanhoito- ja päivärahamaksusta. Sairaanhoitomaksu määrätään vakuutetun kunnallisverotuksen verotettavan tulon perusteella. Päivärahamaksu määrätään vakuutetun veronalaisen palkkatulon perusteella. Vakuutetun päivärahamaksun perusteena olevana palkkana ei kuitenkaan pidetä SVL 11 luvun 3 §:n 3 momentissa mainittuja eriä.  

Yllä mainitussa SVL 11 luvun 3 §:n 3 momentissa mainittuja eriä ovat muun ohessa työsopimuksen tai virkasuhteen päättämisestä maksettava korvaus ja muu vahingonkorvaus.

Kannanotto

Korvauksen verotus

Korvaus, jonka työnantaja maksaa palkansaajalle hyvityksenä siitä, että palkansaajan oikeus rekisteröityyn TEL-lisäeläkejärjestelmään perustuvaan etuuteen lakkaa, on palkansaajan työsuhteen perusteella saamaa vastiketta työstä. Kyseessä ei ole verovapaa vahingonkorvaus tai siihen rinnastuva suoritus, eläketulo, hautausavustus taikka mainitun suorituksen sijaan saatu suoritus. Korvaus on siten palkansaajan veronalaista palkkatuloa.

Korvauksen verotuksen kannalta ei ole merkitystä sillä, että palkansaajan omaisille palkansaajan kuollessa maksettu TEL-lisäeläkejärjestelmään perustuva hautausavustus olisi ollut verovapaata tuloa.

TEL-lisäeläkejärjestelmään perustuvan edun lakkaamisesta saatu korvaus on palkansaajan etukäteen saamaa ansiotuloa. Korvaukseen voidaan siten soveltaa TVL 128 §:ssä tarkoitettua tulontasausta, jos lainkohdassa säädetyt edellytykset täyttyvät. Tulon kertymisaikana pidetään sitä ajanjaksoa, jonka ajan työnantaja olisi ollut velvollinen suorittamaan vakuutusmaksuja. Tulon kertymisaikana voidaan pitää tätä ajanjaksoa myös siinä tapauksessa, että edun voimassaolo olisi lakannut, jos palkansaajan työsuhde työnantajaan olisi päättynyt.

Esimerkki 1: X Oy on vakuuttanut palveluksessaan työskentelevän palkansaaja A:n vapaaehtoisella eläkevakuutuksella, joka on rekisteröity Eläketurvakeskuksessa. Kysymyksessä olevan TEL¬-lisäeläkejärjestelmän ehtojen perusteella vakuutusmaksuja olisi suoritettu vuoden 2020 loppuun asti, jos TEL-lisäeläkejärjestelmä olisi säilynyt voimassa. Ehtojen mukaan X Oy:n velvollisuus suorittaa vakuutusmaksuja olisi lakannut, jos A:n työsuhde X Oy:öön olisi päättynyt.

X Oy korvaa vuoden 2016 lopulla A:lle TEL-lisäeläkejärjestelmään perustuvan edun lakkaamisen maksalla A:lle vuosilta 2017–2020 kertymättä jäänyttä eläkettä vastaavan rahasuorituksen. Kyseessä on kertatulo, joka on saatu etukäteen neljältä vuodelta. Korvaukseen voidaan siten soveltaa TVL 128 §:ssä tarkoitettua tulontasausta, jos sen soveltamisen muut edellytykset täyttyvät. Sillä seikalla, että vakuutusmaksujen maksamisen yhtenä edellytyksenä olisi ollut työsuhteen jatkuminen, ei ole tulontasauksen soveltumisen kannalta merkitystä.

Palkansaajan TEL-lisäeläkejärjestelmään perustuvan edun lakkaamisesta saama korvaus ei ole SVL 11 luvun 3 §:n 3 momentissa tarkoitettua vahingonkorvausta tai korvausta työsuhteen päättymisestä. Korvaus luetaan siten työnantajan sairausvakuutusmaksun ja vakuutetun sairausvakuutusmaksun perusteeseen.

On syytä huomata, että työnantajan ja palkansaajan velvollisuus suorittaa TEL-lisäeläkejärjestelmään perustuvan korvauksen perusteella työntekijän eläkevakuutusmaksua tai muita lakisääteisiä vakuutusmaksuja ratkaistaan edellä mainitusta erillään. Esimerkiksi työntekijän eläkevakuutusmaksun osalta lisätietoa löytyy Eläketurvakeskuksen ohjeista.

Vapaakirja

Työntekijän eläkelain voimaanpanolain 30 b §:n 1 momentin perusteella 31 päivään joulukuuta 2016 mennessä ansaitusta lisäeläkkeestä muodostetaan 65 vuoden vanhuuseläkeikää vastaava vapaakirja, jonka perusteella palkansaajalla on oikeus aikanaan maksettavaan eläkkeeseen. Palkansaajalle ei muodostu vapaakirjan muodostamisesta veronalaista etua. Hänelle aikanaan maksettava eläke tai mahdollinen vakuutuksen takaisinostoarvo verotetaan sen maksuhetkellä voimassaolevien säännösten mukaisesti.

Uusi vapaaehtoinen eläkevakuutus

Työnantaja saattaa korvata palkansaajalle TEL-lisäeläkejärjestelmään perustuvan edun lakkaamisen ottamalla tälle henkivakuutusyhtiöstä vapaaehtoisen eläkevakuutuksen. Uuden vakuutuksen ottamisesta ei pääsääntöisesti aiheudu palkansaajalle välittömiä veroseuraamuksia. Työnantajan ottamaan uuteen vapaaehtoiseen eläkevakuutukseen sovelletaan kysymyksessä olevan vakuutuksen ottamisen ajankohtana voimassaolevia verotusta koskevia säännöksiä. Esimerkiksi vuonna 2016 otettuun eläkevakuutukseen sovelletaan vuonna 2016 voimassaolevia säännöksiä.

Jos palkansaaja saa itse valita, ottaako hän korvauksena TEL-lisäeläkejärjestelmään perustuvan edun lakkaamisesta uuden vakuutuksen vai maksetaanko hänelle kertymätöntä eläkettä vastaava rahasuoritus, palkansaajan katsotaan kuitenkin määränneen palkastaan. Rahasuorituksen arvoa vastaava määrä katsotaan tällöin kummassakin tapauksessa palkansaajan veronalaiseksi palkkatuloksi.

johtava veroasiantuntija Tero Määttä

veroasiantuntija Piia Luoma