Avainsanat:

Omistajattoman tilan testamentti ja testamentin saajan perintöverovelvollisuus

Diaarinumero
A103/200/2015
Voimassaolo
Toistaiseksi

Asian kuvaus

Milloin perintöverotuksessa voi olla kyse testamenttiin perustuvasta omistajattomasta tilasta ja mikä vaikutus sillä on perintöverotukseen?

Taustaa

Korkein hallinto-oikeus antoi 25.9.2014 päätöksen KHO:2014:141, joka koski testamentinsaajan perintöverovelvollisuutta niin kutsutun omistajattoman tilan tapauksessa:

Kahden naimattoman ja lapsettoman sisaruksen A:n ja B:n keskinäisen testamentin mukaan jälkeen elävä sai kaiken ensiksi kuolleen omaisuuden hallintaoikeudella. Molempien kuoltua heidän omaisuutensa oli menevä A:n ja B:n veljen C:n pojan D pojalle ja pojan E kahdelle pojalle pääluvun mukaisin osuuksin. A:lla ja B:llä oli C:n lisäksi myös muita perintökaaren 2 luvun 2 §:n 2 momentissa tarkoitettuja perillisiä. A:n kuoltua mutta B:n vielä eläessä A:lta jäämistönä jääneen omaisuuden katsottiin olevan omistajattomassa tilassa. Siten A:n veljen C:n pojanpojalle ei voitu määrätä perintöveroa A:n jäämistöstä B:n vielä eläessä. Korkein hallinto-oikeus hylkäsi Veronsaajien oikeudenvalvontayksikön valituksen.

Kannanotto

Kun hallintaoikeustestamentin mukaisen omistusoikeuden lopullinen saaja on testamentintekijän perillinen alenevassa polvessa (lapsi, lapsenlapsi, jne) ja testamentissa on tällaisen saajan omistusoikeutta lykkäävä ehto, määrätään perintövero testamentin lykkäävästä ehdosta huolimatta sanotulle saajalle heti testamentintekijän kuoleman jälkeen. Tällöin tehdään testamentilla saadun osuuden arvosta perintö- ja lahjaverolain 10.2 §:n mukaisesti laskettu hallintaoikeusvähennys.

Jos hallintaoikeustestamentissa määrätyn omistusoikeuden lopullinen saaja on muu sukulainen tai vieras, toimitetaan tällaisen lykkääväehtoisen testamentin saajan perintöverotus aikanaan vasta hallintaoikeuden päättymisen jälkeen.

 

johtava veroasiantuntija Tero Määttä

ylitarkastaja Jarmo Salminen