Osinkotulot – Osingonjakopäätöksen peruuttaminen

Diaarinumero
A110/200/2013
Voimassaolo
Toistaiseksi

Asian kuvaus

Osakeyhtiö saattaa peruuttaa osingonjakoa koskevan päätöksensä erinäisistä syistä. Yhtiön tilikausi päättyi 30.3.2011. Yhtiö päätti syksyllä 2011 jakaa tilikaudelta 90 000 euroa osinkoa, joka on ollut nostettavissa 1.1.2012. Yritys olisi halunnut osittain peruuttaa syksyllä tehdyn osingonjakopäätöksen; osinkoa olisi maksettu 90 000 euron sijasta 60 000 euroa. Syynä tähän on se, että osingon verotusta koskevat säännökset muuttuivat osingonjakopäätöksen ja osingon nostettavissa oloajankohdan välillä:

  • Miten osingonjakopäätöksen peruuttamista käsitellään osakkaan verotuksessa?

Taustaa

Osingonjakopäätöksen peruuttamisesta ei ole erityissäännöksiä verolainsäädännössä. Asiaa on käsitelty korkeimman hallinto-oikeuden vuosikirjaratkaisuissa KHO 1995-B-510 (KHO 1995 taltio 1121) ja KHO 1995-B-511 (KHO 1995 taltio 1122).

Henkilöverotuksessa käsikirjassa (VH 43.11. Verovuosi 2010, s. 226) on otettu asiaan kantaa seuraavasti:

”Osingonjakopäätös saatetaan myöhemmin peruuttaa. Jotta peruuttaminen hyväksyttäisiin myös verotuksessa, sille on oltava selvä oikeudellinen peruste. Esim. yhtiön tuloksen ja maksuvalmiuden heikkeneminen osingonjakopäätöksen jälkeen ei ole riittävä peruste osingon peruuttamiselle (ks. KHO 1995 B 510, ja 511).”

Osingonjakopäätöksen peruuttaminen voidaan pääsääntöisesti hyväksyä verotuksessa ainoastaan silloin, kun päätös peruuttamisesta tehdään ennen kuin osinko on nostettavissa.

Edellä mainitun estämättä voidaan osingonjakopäätös kuitenkin peruuttaa verotuksessa tehokkaasti myös silloin, kun peruuttamiseen on laissa säädetty pakottava syy. Siten osingonjakopäätöksen peruuttaminen voidaan hyväksyä verotuksessa vielä sen jälkeen, kun osinko oli nostettavissa, jos osingon jakaminen on osakeyhtiölain säännösten vastaista. Myös muun lain vastaisuus voi olla hyväksyttävä peruste.

Päätös

Jos osinko on ollut nostettavissa, verotetaan osingonjakopäätöksessä jaettavaksi päätetty osinko siihen oikeutetun tulona, vaikka osingonjakopäätös myöhemmin peruttaisiin. Tämä perustuu siihen, että osingonjakopäätöksen mukainen osinko on ollut siihen oikeutetun vallinnassa siitä hetkestä alkaen, jolloin osinko on ollut hänen nostettavissaan. Siten nyt puheena olevassa tapauksessa verotuksessa huomioon otettavan osingon määrä olisi peruuttamispäätöksestä huolimatta 90 000 euroa.

Tuloverolaissa on nimenomaisesti mahdollistettu osingon nostaminen verovapaasti tiettyyn enimmäismäärän saakka. Tämän vuoksi pelkästään se, että osinkoa päätetään jakaa nimenomaan verovapaa enimmäismäärä, ei voi johtaa veron kiertämistä koskevan säännöksen soveltamiseen. Laissa määritellyn verovapaan enimmäismäärän muutos ei toisaalta ole edellä tarkoitettu ”laissa säädetty pakottava syy” osingonjaon peruuttamiselle.


johtava veroasiantuntija Tero Määttä

ylitarkastaja Janne Myllymäki