KVL:2020/25

Hakija oli luxemburgilainen kiinteistöihin sijoittava fonds commun de placement - fonds d'investissement alternatifs réservés (FCP-RAIF) -muotoinen sopimusperusteinen avoin erikoissijoitusrahasto, jonka sijoitusstrategiana oli pääasiassa suorien ja välillisten kiinteistösijoitusten tekeminen Suomeen. Sijoitusstrategia mahdollisti varojen sijoittamisen kiinteistökehityskohteisiin, joihin oli vuoden 2019 päättyessä sijoitettuna 58,1 prosenttia rahaston varoista. Sijoitukset oli juridisesti tehty suomalaisten kommandiittiyhtiöiden kautta. Kommandiittiyhtiö, jossa hakija oli äänetön yhtiömies, perusti tai hankki asunto-osakeyhtiön tai kiinteistöyhtiön, joka osti tai vuokrasi tontin ja osti rakennuspalvelun ulkopuoliselta rakennusliikkeeltä ja urakoitsija rakensi rakennuksen tontille. Tämän jälkeen kommandiittiyhtiö vuokrasi ja myi kohteet.

Hakijan toiminnasta ja sijoituskohteista saadun selvityksen perusteella keskusverolautakunta katsoi, että hakijan ei voitu katsoa vastaavan TVL 20 a §:ssä viitattua, vaihtoehtorahastojen hoitajista annetun lain 2 luvun 1 §:n 2 momentissa tarkoitettua erikoissijoitusrahastoa, ottaen huomioon, että mainitun momentin mukaan erikoissijoitusrahastolla tarkoitetaan 16 a luvun 1 §:ssä tarkoitettua vaihtoehtorahastoa, jonka hoidossa on noudatettava mainitussa luvussa säädettyjä velvoitteita. Vaihtoehtorahastojen hoitajista annetun lain 16 a luvun 6 §:n 3 momentin mukaan pääasiallisesti kiinteistöihin varojaan sijoittavan erikoissijoitusrahaston on noudatettava, mitä kiinteistörahastolain 3 ja 4 luvussa säädetään muun muassa kiinteistörahaston varojen sijoittamisesta. Kiinteistörahastolain 3 luvun 15 §:n 5 momentissa määrätään, että kiinteistörahasto saa sijoittaa rakentamiseen sekä kiinteistönjalostustoimintaan enintään yhden viidesosan kiinteistörahaston varallisuudesta. Näin ollen keskusverolautakunta katsoi, että hakija ei ollut tuloverolain 20 a §:n nojalla vapaa tulon perusteella suoritettavasta verosta eikä siten myöskään rajoitetusti verovelvollisen verotuksesta annetun lain 3 §:n 10 momentin nojalla vapaa osingosta suoritettavasta lähdeverosta.

Koska hakijaa verotettiin samalla tavalla kuin vastaavassa laajuudessa kiinteistökehitystoimintaa harjoittavia kotimaisia toimijoita, ulkomaista hakijaa ei hakemuksessa kuvatuissa olosuhteissa asetettu erilaiseen asemaan kotimaisiin toimijoihin nähden. Tämän perusteella asiassa ei ollut kyse SEUT 49 tai 63 artiklan vapauksien rajoituksesta tai verosopimuksen mukaisesta syrjinnästä. Ennakkoratkaisu verovuosille 2020-2021.

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 49 ja 63 artikla
Suomen ja Luxemburgin välinen sopimus tulo- ja varallisuusveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi 24 artikla
Tuloverolaki 20 a §
Laki rajoitetusti verovelvollisen tulon verottamisesta 3 §
Laki vaihtoehtorahastojen hoitajista 2 luku 1 §, 16 a luku 4 § ja 6 §
Kiinteistörahastolaki 1 §, 3 § ja 15 §

KHO H2949 2.9.2021 välipäätös

KHO H3603 12.12.2022 vuosikirja (ei muutosta)