KVL:2020/16

Hakemusasiakirjojen mukaan A Oy oli B:n perustama ja kokonaan omistama yhtiö. A Oy oli yli kymmenen vuotta sitten ostanut yli 10 prosenttia julkisesti noteeratun C-yhtiön osakekannasta, ja sittemmin A Oy oli alkanut sijoittaa varojaan myös muiden yhtiöiden osakkeisiin. A Oy:llä ei ollut palkattua henkilöstöä, eikä yhtiö ollut myynyt palveluita C-yhtiölle tai muillekaan tahoille. A Oy:n tilinpäätöstietojen mukaan yhtiöllä ei ollut muutakaan liikevaihtoa, ja yhtiön toiminnan tuotot olivat muodostuneet pääasiassa C-yhtiöltä saaduista osingoista. A Oy oli rahoittanut C-yhtiön osakkeiden hankinnan B:n sijoittamilla varoilla sekä pankkirahoituksella, ja osakkeiden hankinnan jälkeen B oli työskennellyt päätoimisesti C-yhtiön ylimmässä johdossa.

Kun otettiin huomioon A Oy:n toiminnasta ja tulonmuodostuksesta, C-yhtiön osakkeiden hankinnasta ja rahoituksesta sekä B:n päätoimisesta työskentelystä esitetyt selvitykset, keskusverolautakunta katsoi, että A Oy:tä oli pidettävä lähinnä B:n henkilökohtaisen sijoitusvarallisuuden hallinnointia varten perustettuna yhtiönä siitä huolimatta, että B oli tarjonnut omaa asiantuntemustaan A Oy:n kautta tekemiensä sijoitusten kohteina olevien yritysten käyttöön. A Oy ei hakemusasiakirjoissa kuvatuissa olosuhteissa harjoittanut elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 1 §:n 1 momentissa tarkoitettua elinkeinotoimintaa verovuonna 2020, eikä yhtiön omistamia C-yhtiön osakkeita voitu siten lukea elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 6 b §:ssä tarkoitetuiksi käyttöomaisuusosakkeiksi. Ennakkoratkaisu verovuodelle 2020.

Laki elinkeinotulon verottamisesta 1 § 1 mom., 6 b § ja 12 §

KHO 21.12.2020 T H1025 (ei muutosta)

Päätös julkaistaan vain lyhennelmänä.