Avainsanat:

KVL:2017/56

Antopäivä
3.11.2017
Diaarinumero
A52/8210/2017
Arvonlisäverotus, Hakeutuminen

Hakija oli itsenäinen julkisoikeudellinen säätiö, jonka toiminta perustui lakiin. Hakija harjoitti näyttely- ja taidemuseotoimintaa sekä huolehti muista sille laissa säädetyistä opetus- ja kulttuuriministeriön antamista tehtävistä.

Hakijan toiminta oli jatkuvaa ja suuntautui rajoittamattomaan asiakaskuntaan. Toiminnasta saaduilla tuloilla, kuten pääsylippumaksuilla, oli suora ja välitön yhteys hakijan tarjoamiin museo- ja näyttelypalveluihin. Hakemuksessa tarkoitettua toimintaa oli siten pidettävä arvonlisäverodirektiivin ja arvonlisäverolain tarkoittamana liiketoimintana. Keskusverolautakunta katsoi, ettei arvonlisäverolain liiketoimintakäsitettä ole tarkoitettu tulkittavan eikä sitä ole direktiivin tulkintavaikutuksen johdosta aihetta tulkita toisin kuin direktiivin liiketoimintakäsitettä.

Hakijaa oli pidettävä yleishyödyllisenä yhteisönä, joka arvonlisäverolain 4 §:n mukaan on verovelvollinen vain, jos sen harjoittamasta toiminnasta saatua tuloa pidetään tuloverolain mukaisena elinkeinotulona. Hakemuksessa kuvatusta maksullisesta museotoiminnasta sekä näyttely-yhteistyötoiminnasta saatua tuloa ei ollut pidettävä hakijan elinkeinotulona, joten siitä ei ollut suoritettava arvonlisäveroa.

Arvonlisäverolain 12 §:n mukaan liiketoiminnan harjoittaja voi sen estämättä, mitä 3–5 §:ssä ja 60 §:ssä säädetään, tulla hakemuksesta verovelvolliseksi. Korkein hallinto-oikeus oli ratkaisussaan KHO 2016:128 katsonut, että museotoimintaa harjoittavan yleishyödyllisen yhteisön hakeutumiskynnys voi olla korkeampi kuin muiden liiketoimintaa harjoittavien verovelvollisten.

Hakemuksessa kuvatuissa olosuhteissa keskusverolautakunta katsoi, ottaen huomioon hakijan laissa säädetyn julkisen palvelutehtävän, toiminnan rahoituksen valtion varoista sekä korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisussa KHO 2016:128 hakeutumisoikeudelle asetetut rajoitukset, ettei hakija voinut hakeutua arvonlisäverovelvolliseksi hakemuksessa tarkoitetusta toiminnasta.

Ennakkoratkaisu ajalle 3.11.2017–31.12.2018.

Arvonlisäverolaki 1 §, 4 § ja 12 §
Arvonlisäverodirektiivi (2006/112/EY) 9 artikla
KHO 2016:128

(Ei lainvoimainen)

valitettu