KVL:2014/12

Sijoitusrahastot A Ky, B Ky ja C Ky olivat suljettuja kiinteistösijoitusrahastoja. A Ky:n ja B Ky:n äänetön yhtiömies oli D Ky. D Ky:n äänettöminä yhtiömiehinä oli kolme institutionaalista sijoittajaa. A Ky oli hakeutunut ja B Ky aikoi hakeutua arvonlisäverovelvolliseksi kiinteistön käyttöoikeuden luovuttamisesta. C Ky:n äänetön yhtiömies oli E Ky, jonka äänettöminä yhtiömiehinä oli kaksi institutionaalista sijoittajaa. Sijoitusrahastoilla tai sijoitusrahastojen vastuunalaisilla yhtiömiehillä ei ollut omaa henkilökuntaa, joten vastuunalaiset yhtiömiehet ostivat kaikki sijoitusrahastojen toimintaa varten tarvittavat palvelut X Oy:ltä ja Y Oy:ltä. Ostetut palvelut olivat vuokraustoiminnan järjestämiseen, kiinteistöjen ja kiinteistöyhtiöiden hallinnointiin sekä raportointiin liittyviä palveluja. Lisäksi vastuunalaiset yhtiömiehet ostivat sijoitusrahastojen perustamiseen liittyviä palveluja sekä vastuunalaisen yhtiömiehen tehtäviä ja vastuita koskevia palveluja.

Euroopan unionin tuomioistuimen asiassa C-363/05 (JP Morgan Fleming Claverhouse Investment Trust plc ja The Association of Investment Trust Companies) antaman tuomion mukaan jäsenvaltioilla on lähtökohtaisesti oikeus itse määritellä, mitkä sijoitusrahastot sisältyvät arvonlisäverodirektiivin 135 artiklan 1 kohdan g alakohdan erityisten sijoitusrahastojen käsitteeseen. Jäsenvaltioiden on erityisen sijoitusrahaston käsitettä määriteltäessä kuitenkin huolehdittava siitä, että keskenään kilpailevia sijoitusrahastoja kohdellaan arvonlisäverotuksessa samalla tavoin. Verotuksen neutraalisuuden periaate edellyttää siten, että suljettuja kiinteistösijoitusrahastoja kohdellaan arvonlisäverotuksessa samalla tavoin kuin muita suljettuja sijoitusrahastoja.

Sijoitusrahaston perustamiseen liittyvät palvelut sekä vastuunalaisen yhtiömiehen tehtäviä ja vastuita koskevat palvelut olivat kiinteistösijoitusrahaston salkunhoitoon kuuluvia palveluja. Palvelut olivat luonteeltaan tunnusomaisia sijoitusrahaston hallinnointiin kuuluvia toimintoja. Palvelut muodostivat sijoitusrahaston toiminnan kannalta erillisen kokonaisuuden, joka oli erityinen ja olennainen osa sijoitusrahaston harjoittamaa arvonlisäverotonta toimintaa. Palvelut olivat siten arvonlisäverodirektiivin 135 artiklan 1 kohdan g alakohdassa tarkoitettuja erityisen sijoitusrahaston hallinnointipalveluja ja arvonlisäverolain 42 §:n mukaisia arvonlisäverottomia rahoituspalveluja. Verotuksen neutraalisuusperiaatteen johdosta kiinteistösijoitusrahastojen hallinnoinnin arvonlisäverottomuuden kannalta ei ollut merkitystä sillä, perustuiko kiinteistöosakeyhtiöiden osakkeiden myynnin arvonlisäverovapaus arvonlisäverolain 43 §:ään ja 27 §:ään vai arvonlisäverolain 42 §:ään.

Vuokraustoiminnan järjestämiseen, kiinteistöjen ja kiinteistöyhtiöiden hallinnointiin sekä raportointiin liittyvät palvelut olivat arvonlisäverollisia palveluja. Ennakkoratkaisu ajalle 26.2.2014–31.12.2015.

Arvonlisäverolaki  1 § 1 mom 1 kohta, 27 § 1 mom, 41 §, 42 §, 43 §
Arvonlisäverodirektiivi (2006/112/EY) 135 artikla 1 kohta g alakohta
Euroopan unionin tuomioistuimen tuomiot asiassa C-169/04 (Abbey National plc ja Inscape Investment Fund), asiassa C-363/05 (JP Morgan Fleming Claverhouse Investment Trust plc ja The Association of Investment Trust Companies)

Lainvoimainen