KVL:2002/19

Antopäivä
10.4.2002
Diaarinumero
619/80/2002
konserniavustuslain soveltaminen, kotimainen yhtiö, kaksoisasuja

Kansainväliseen konserniin kuului kaksi suomalaista tytäryhtiötä. Yhtiöiden osakekannan omisti konsernin ulkomainen emoyhtiö. Suomalaisia yhtiöitä palveleva konsernihallinto oli aikaisemmin hoidettu kokonaan konsernin pääkonttorissa, joka sijaitsi konsernin emoyhtiössä. Konserni oli perustanut Suomeen holdingyhtiön konsernin suomalaisten tytäryhtiöiden emoyhtiöksi. Holdingyhtiön toimitilat, laitteet ja henkilökunta sijaitsivat konsernin pääkonttorin välittömässä yhteydessä. Perustetulla yhtiöllä ei tulisi olemaan lainkaan toimintaa Suomessa. Suomalaiset tytäryhtiöt aikoivat antaa konserniavustusta perustetulle holdingyhtiölle. Holdingyhtiö oli Suomessa perustettu ja rekisteröity kotimainen yhtiö, joka Suomen sisäisen lainsäädännön perusteella on täällä yleisesti verovelvollinen. Kun holdingyhtiön toimitilat, laitteet ja henkilökunta kuitenkin sijaitsivat konsernin emoyhtiön kotivaltiossa, pidettiin yhtiötä viimeksi mainitun valtion sisäisen lainsäädännön mukaan tosiasiallisen johtopaikan perusteella tuossa valtiossa asuvana. Suomen ja kyseisen valtion välisen verosopimuksen mukaan yhtiön katsotaan ns. kaksoisasumistilanteessa asuvan siinä sopimusvaltiossa, jossa sen tosiasiallinen johto on. Verosopimuksen mukaan liiketulon verotusoikeus on vain asuinvaltiolla, ellei verovelvollisella ole toisessa valtiossa kiinteää toimipaikkaa, johon kyseisten tulojen voitaisiin katsoa kuuluvan. Suomeen perustettua holdingyhtiötä tuli verosopimusta sovellettaessa pitää tosiasiallisen johtopaikan perusteella vieraassa valtiossa asuvana. Holdingyhtiölle ei myöskään katsottu muodostuvan Suomeen kiinteätä toimipaikkaa. Konserniavustuslain soveltamisedellytyksenä on mm. että konserniavustuksen antaja ja saaja ovat kotimaisia, liiketoimintaa harjoittavia yhtiöitä. Kotimaisuusvaatimus on konserniavustuslain perusperiaate ja sen tarkoituksena on varmistaa konserniavustuksen symmetrinen käsittely, jonka mukaan konserniavustuksen antajan vähennyskelpoista menoa vastaa sen saajan veronalainen tulo. Verotuksessa vähennyskelpoisen konserniavustuksen ja sitä vastaavan veronalaisen tulon edellytetään vaikuttavan Suomen verojärjestelmän piirissä. Koska holdingyhtiö ei hakemuksessa kuvatuissa olosuhteissa ollut verovelvollinen Suomessa, ei tytäryhtiöiden holdingyhtiölle mahdollisesti antamaa konserniavustusta pidetty näiden yhtiöiden verotuksessa konserniavustuslain nojalla vähennyskelpoisena menona.
Ennakkoratkaisu vuosille 2002 ja 2003.

Laki konserniavustuksesta verotuksessa 1 § ja 3 §
EI MUUTOSTA KHO 17.6.03 T 1484 VUOSIK.