KVL:2003/50

Yhtiö oli pankkien omistama yhtiö. Yhtiö teki teleoperaattorin kanssa sopimuksen puheajan latausmaksu - palvelun tarjoamisesta käteisautomaatilla teleoperaattorin asiakkaille. Asiakas voi käyttää puheaikaa puheluihin, tekstiviesteihin tai lisäarvopalveluihin. Yhtiöllä ei ollut sopimussuhdetta asiakkaaseen. Yhtiön järjestelmä lähetti teleoperaattorille validointipyynnön ja vastauksen saatuaan yhtiön järjestelmä pyysi pankkia veloittamaan puheaikaa lataavan asiakkaan tiliä ja hyvittämään yhtiön tiliä. Yhtiön ja teleoperaattorin järjestelmien välisten vahvistusten jälkeen operaattori ilmoitti asiakkaalle tekstiviestinä latauksesta. Yhtiön järjestelmä ilmoitti myös päivittäin teleoperaattorille koontitiedot latauksista. Yhtiö tilitti maksut kuukausittain teleoperaattorille pankin maksupalvelua käyttäen. Teleoperaattori maksoi yhtiölle provisiopalkkiona x % lataustapahtuman arvosta. Toimintaa oli kokonaisuutena pidettävä maksun välityksenä, josta yhtiön ei ollut suoritettava arvonlisäveroa.

Yhtiö veloitti teleoperaattorilta myös liittymismaksun. Liittymismaksuilla katettiin osa järjestelmän kehittämisestä ja rakentamisesta aiheutuneista kustannuksista sekä uuden teleoperaattorin mukaantulosta aiheutuvat kustannukset. Yhtiön teleoperaattoreilta perimä liittymismaksu puheajan latausmaksujärjestelmään liittymisestä oli osa edellä mainitun maksun välityspalvelun vastikkeesta, josta hakijan ei ollut suoritettava arvonlisäveroa.
Ennakkoratkaisu ajalle 20.8.2003 – 31.12.2004.

Arvonlisäverolaki 41 § ja 42 §
Kuudes arvonlisäverodirektiivi (77/388/ETY) 13 artiklan B kohdan d alakohdan 3 alakohta
LAINVOIMAINEN