KVL:2021/25

Hakija oli alarahasto luxemburgilaisessa erikoissijoitusrahastossa, joka oli Luxemburgin vaihtoehtorahastojen hoitajista annetun lain mukainen vaihtoehtorahasto. Oikeudelliselta muodoltaan rahasto oli sopimusperusteinen FCP-rahasto (fonds commun de placement).

Hakemusasiakirjojen mukaan alarahaston varallisuuden tuli jatkuvasti koostua 51 prosenttisesti kiinteistöomaisuudesta ja enintään 49 prosenttia rahoitusomaisuudesta, kuten pankkitalletuksista ja rahoitusmarkkinainstrumenteista. Hakemusasiakirjojen mukaan alarahaston toiminnassa oli kysymys sijoittajilta erinäisten syöttörahastojen tai rahastojen rahastojen kautta kerättyjen pääomien sijoittamisesta. Alarahastossa oli yksi välitön osuudenomistaja, joka oli saksalainen sopimusperusteinen rahasto (Sondervermögen).

Keskusverolautakunta katsoi, että hakemusasiakirjoissa kuvatuissa olosuhteissa alarahasto sijoitti pääasiallisesti kiinteistöihin ja kiinteistöarvopapereihin tuloverolain 20 a §:n 4 momentissa ja vaihtoehtorahastojen hoitajista annetun lain 16 a luvun 4 §:ssä tarkoitetulla tavalla. Koska alarahastolla oli vain yksi osuudenomistaja, se ei kuitenkaan täyttänyt pääasiallisesti kiinteistöihin ja kiinteistöarvopapereihin varojaan sijoittavalle erikoissijoitusrahastolle asetettua edellytystä vähintään kymmenestä rahasto-osuudenomistajasta. Alarahasto ei näin ollen ollut tuloverolain 20 a §:n nojalla vapaa tulon perusteella suoritettavasta verosta. Koska alarahasto ei ollut tuloverolain 20 a §:n perusteella vapaa tulon perusteella suoritettavasta verosta, ei se ollut myöskään rajoitetusti verovelvollisen tulon verottamisesta annetun lain 3 §:n 10 momentin nojalla vapaa osingosta suoritettavasta lähdeverosta.

Kotimainen pääasiallisesti kiinteistöihin ja kiinteistöarvopapereihin sijoittava erikoissijoitusrahasto voi olla tuloverolain 20 a §:n nojalla verovapaa erikoissijoitusrahasto vain, jos sillä on vähintään kymmenen rahasto-osuudenomistajaa. Koska hakijaa verotettiin samalla tavalla kuin vastaavaa kotimaista erikoissijoitusrahastoa,ulkomaista hakijaa ei hakemuksessa kuvatuissa olosuhteissa asetettu erilaiseen asemaan kotimaisiin toimijoihin nähden. Tämän perusteella asiassa ei ollut kyse Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 49 tai 63 artiklan vapauksien rajoituksesta.

Ennakkoratkaisu verovuosille 2020-2021.

Tuloverolaki 20 a §
Laki rajoitetusti verovelvollisen tulon verottamisesta 3 §
Laki vaihtoehtorahastojen hoitajista 2 luku 1 §, 16 a luku 4 §
Euroopan unionin toiminnasta tehty sopimus 49 ja 63 artikla

KHO H3605 12.12.2022 vuosikirja (kumottu)