Etuudet: tietojen ilmoittaminen tulorekisteriin

Ohjetta on päivitetty:

• Korjattu virheellinen ohjeistus luvussa 4.7 vakuutuksen tappion ilmoittamisesta.

1 Yleistä ilmoittamisesta

1.1 Etuustietojen ilmoitusvelvollisuus

Tässä ohjeessa kuvataan yleisellä tasolla etuus- ja eläketuloista annettavien tulorekisterin etuustietoilmoitusten tietojen (lyhyemmin: etuustietojen) ilmoittamista tulorekisteriin. Ohjeessa kuvataan esimerkkien avulla yleisimpiä tulorekisterin ilmoitustilanteita. Esimerkeissä ei ole huomioitu kaikkia annettavia tietoja, vaan ainoastaan käsiteltävän asian ratkaisemisessa olennaiset tiedot. Eri tietojen arvot eivät esimerkeissä vastaa etuustietoilmoituksissa sallittuja teknisiä muotoja – esimerkiksi tulolajit esitetään koodien sijasta sanallisesti. Tietoihin liittyviä tarkistuksia on kuvattu tarkemmin Tekninen rajapinta – Tietojen toimittaminen tulorekisteriin -dokumentissa sekä etuustietoilmoituksen skeemalla.

Tulorekisteriin ilmoitetaan vain 1.1.2021 ja sen jälkeen maksetut etuus- ja eläketulot sekä niihin tehtävät korjaukset. Jos korjataan tietoja sellaisista etuuksista, jotka on maksettu ennen vuotta 2021, korjaukset ilmoitetaan suoraan kullekin tiedon käyttäjälle, esimerkiksi korvaavalla Verohallinnon vuosi-ilmoituksella. Poikkeuksena on takaisinperintä tai regressivähennys, joka tehdään 1.1.2021 tai sen jälkeen. Tiedot ilmoitetaan tulorekisteriin, vaikka alkuperäinen tulo olisikin maksettu ennen vuotta 2021. Ohjeessa Etuudet – Takaisinperintä ja regressi on kuvattu tarkemmin takaisinperinnän ja regressivähennyksen ilmoittamista tulorekisteriin. Ohjeessa Etuudet – Takaisinperintä ja regressi kansainvälisissä tilanteissa on puolestaan kuvattu tarkemmin kansainvälisiä takaisinperinnän tilanteita.

Tulorekisteriin annettava etuustietoilmoitus käsittää sellaiset eläke- ja etuustuloja koskevat tiedot, jotka ilmoitetaan tulotietojärjestelmästä annetun lain 13 §:ssä tiedon käyttäjäksi säädetyille tahoille, pykälässä säädettyjen tehtävien hoitamiseen. Tietoja voidaan luovuttaa vain laissa säädetyille tiedon käyttäjille. Tulorekisteri välittää tulorekisteriin annetut tiedot niiden saantiin oikeutetuille tiedon käyttäjille kunkin käyttäjän lakiin perustuvien tiedonsaantioikeuksien mukaisesti. Tulorekisteri ei luo uusia tiedonsaantioikeuksia tiedon käyttäjille.

Tulotietojärjestelmän käyttöönotto uudistaa etuuksien ja eläkkeiden maksajien ilmoitus- ja tiedonantovelvoitteita. Useat Verohallinnolle eri aikoina ja eri muodoissa annettavat tietovirrat korvautuvat yhdellä kertaa ja yhdenmukaisessa muodossa tapahtuvalla ilmoittamisella. Etuustietoilmoituksen vuodesta 2021 alkaen kokonaan korvaamiin tietovirtoihin kuuluvat takautuvien eläkkeiden erittely (VSTAKELE), työttömien korvauspäivät (VSKORVPV) ja vuosi-ilmoitus eläkkeen ja etuuden maksajan yhteyshenkilöstä (VSELVYHT). Etuustietoilmoitus korvaa osittain tietovirrat rajoitetusti verovelvollisen vuosi-ilmoitus (VSRAERIE), oma-aloitteisten verojen veroilmoitus sekä erittely eläkkeistä ja etuuksista (VSELERIE).

Näiden lisäksi etuustietoilmoituksen tietosisältöön kuuluvat tiedot, jotka vakuutusyhtiön tai muun etuuden maksajan on ilmoitettava Verohallinnolle perintö- ja lahjaverolain 28 a §:n perusteella verotuksen toimittamista varten. Kun tiedot ilmoitetaan tulorekisteriin, niitä ei ilmoiteta erikseen Verohallinnolle. Näin ollen myös perintö- ja lahjaverolain vakuutustiedot (E) ilmoitetaan jatkossa Verohallinnolle tulorekisterin kautta.

Tulorekisterin etuustietojen käyttötarkoituksia ovat muun muassa:

• verotuksen toimittaminen
• perustoimeentulotuen myöntäminen
• korvausasian ratkaiseminen
• regressiperinnän selvittäminen
• etuusoikeuden määrittämisessä ja yhteensovitustilanteissa auttaminen
• estävien etuuksien havaitseminen
• ohitettavien etuusaikojen tunnistaminen
• tilastointi
• asiakasmaksujen määritys ja päättäminen
• tutkimus.

Etuuden maksaja ilmoittaa tiedot yhden kerran tulorekisteriin. Verovuodelta maksettujen etuuksien ja eläkkeiden yhteissummaa ei enää ilmoiteta erikseen vuosi-ilmoituksilla. Tiedon käyttäjät edellyttävät, että etuustiedot ilmoitetaan tulorekisteriin päivän tarkkuudella. Tarkkuusvaatimus on toteutettu etuustietoilmoituksilla siten, että tulon ansaintakausi on pakollinen tieto. Ansaintakausi annetaan päivän tarkkuudella. Kullekin tunnille, päivälle tai esimerkiksi kuukaudelle etuuspäätöksellä myönnetyn korvauksen määrä on pääteltävissä tulorekisterin tiedoista välillisesti, vertaamalla suorituksesta Etuuden yksikkö -tietoryhmässä annettuja tietoja ilmoitettuun suorituksen euromäärään. Kun ilmoitetaan takaisinperittyä tai oma-aloitteisesti palautettua tuloa, ilmoitetaan alkuperäinen maksukausi tietoryhmässä "Takaisinmaksun lisätiedot". Takaisinperintää ilmoitettaessa alkuperäinen maksukausi on ilmoitettava kalenterivuoden tarkkuudella. Alkuperäisellä maksukaudella tarkoitetaan sitä kuukautta tai muuta ajanjaksoa, jonka aikana takaisinperittävä tulo alun perin on maksettu. Lue lisää ohjeen Etuudet – Takaisinperintä ja regressi luvusta 2.

Maksetut etuudet ja eläkkeet ilmoitetaan tulorekisteriin jokaisesta tulonsaajasta erikseen. Ilmoituksella tarkoitetaan yhden tulonsaajan yhden maksukerran tietoja. Samalta maksupäivältä ilmoituksella voi ilmoittaa useita eri tulolajeja samalle tulonsaajalle. Vaikka tulolajeja annettaisiin useita, vähennyksen kaltaiset tulolajit voidaan ilmoittaa yhteissummana. Tällaisia ovat esimerkiksi lähdevero tai ennakonpidätys (pois lukien rajoitetusti verovelvolliselle maksettavasta eläkkeestä toimitettu ennakonpidätys). Sellaiset vähennykset, jotka on kytkettävä yksittäiseen ilmoitettavaan tuloon, eritellään tarkemmin Vähennykset-tietoryhmässä. Tarkemmin eriteltävistä vähennyksistä kerrotaan esimerkiksi tämän ohjeen kohdassa Etuuden maksaminen sijaissaajalle.

1.2 Tietojen ilmoittamisen ajankohta

1.2.1 Suorituksen maksupäivä ja ilmoittamisajankohta

Tiedot ilmoitetaan tulorekisteriin reaaliaikaisesti eli pääsäännön mukaan viimeistään viidentenä päivänä maksupäivän jälkeen. Maksupäivän jälkeiseen viiteen kalenteripäivään lasketaan mukaan lauantai, sunnuntai tai muu pyhäpäivä. Jos ilmoituksen määräpäivä on kuitenkin lauantai, sunnuntai tai muu pyhäpäivä, tiedot voi ilmoittaa seuraavana arkipäivänä. Suorituksen maksupäivällä tarkoitetaan sitä päivää, jolloin suoritus on tulonsaajan käytettävissä, esimerkiksi nostettavissa tulonsaajan tililtä. Tulotietojärjestelmästä annettuun lakiin kirjattu viiden kalenteripäivän määräaika koskee lain 6 §:ssä ja 8 §:ssä mainittuja, säännönmukaisesti ilmoitettavia pakollisia tietoja. Vakuutuksen mahdollinen tappio ilmoitetaan viiden päivän kuluessa siitä, kun vakuutuksesta saatavan säästösumman tai henkivakuutuskorvauksen lopullinen määrä selviää vakuutuksen päättymisen jälkeen.

Tulorekisteriin ilmoitetaan 1.1.2021 ja sen jälkeen maksetut etuus- ja eläkesuoritukset ja näihin tuloihin tehtävät korjaukset. Tulorekisteriin annettujen etuustietojen säilytysaika perustuu tulorekisterin tiedon käyttäjien lakisääteisiin tiedonsaantioikeuksiin. Tiedot säilytetään tulorekisterissä kymmenen vuotta tiedon tallettamisvuotta seuraavan vuoden alusta lukien. Kymmenen vuoden kuluttua tulotietojärjestelmään tallennetut tiedot poistetaan.

Jos etuutta on maksettu ennakkoon, ilmoitetaan kukin suoritus sen maksupäivän mukaan, jolloin se on ollut tulonsaajan käytettävissä (ks. esimerkki 3).

1.2.2 Perusteettoman edun ja takaisinperinnän ilmoittamisen ajankohta

Perusteettoman edun ilmoitusvelvollisuus kytkeytyy virheellisen etuuspäätöksen korjaamisessa noudatettavaan menettelyyn. Jos etuuspäätöstä tehtäessä on tapahtunut asiavirhe, voi sen korjaaminen edellyttää tulonsaajan suostumusta. Etuuden toteamista perusteettomaksi voi myös edeltää päätöksen purkaminen tai poistaminen, esimerkiksi vakuutusoikeuden ratkaisulla. Tieto perusteettomasta edusta on annettava viimeistään kuukauden kuluessa sen jälkeen, kun asianomaisen suostumus aiheettoman etuuden takaisinperintään on saatu tai virheellisen etuus- tai korvauspäätöksen poistosta on annettu päätös. Tällaisista päätöksistä käytetään esimerkiksi nimiä tarkistuspäätös, oikaisupäätös ja lakkautuspäätös.

Joissakin tilanteissa eläkkeen tai etuuden lakkautuksesta ei anneta päätöstä, vaikka liikamaksua olisi syntynyt, esimerkiksi etuuden saajan kuoltua. Jos takaisinperintäpäätös on ainoa asiassa tehtävä päätös, aloitetaan perusteettoman edun ilmoittamisen määräajan laskenta päätöksen antamispäivästä.

Perusteettoman edun toteaminen on itsenäinen tapahtuma. Perusteettomuuden ilmoittamiseen ei vaikuta se, annetaanko etu joltain osin anteeksi tai saadaanko sitä koskaan perittyä takaisin.  Perusteettoman edun antamista anteeksi tai sen kohtuullistamista ei ilmoiteta tulorekisteriin. Asia näkyy tulorekisteristä vain välillisesti siten, että ilmoitusta takaisinperinnästä ei koskaan tehdä, tai siten että takaisinperityt määrät kattavat vain osan perusteettomasta edusta.

Tietyissä tilanteissa tulonsaaja saattaa palauttaa suorituksen maksajalle suorituksen, johon tulonsaajalla on ollut oikeus. Tällöin ei ole kyse perusteettomasta edusta, eikä suoritus palautuksesta huolimatta muutu perusteettomaksi. Näissä tilanteissa tulorekisteriin ilmoitetaan tieto oma-aloitteisesta palautuksesta, mutta tietoa perusteettomasta edusta ei anneta.

Kun takaisinperintään ryhdytään, tiedot takaisin maksetuista määristä annetaan viimeistään viidentenä päivänä sen päivän jälkeen, jona on saatu tieto takaisin perityn määrän maksamisesta, sen maksajasta ja siitä, mihin etuuteen maksu liittyy, sekä takaisinperintä on saatu kohdistettua etuuden maksajan omassa järjestelmässä. Vastaavasti tieto oma-aloitteisesta palautuksesta annetaan viimeistään viidentenä päivänä sen päivän jälkeen, jona on saatu tieto oma-aloitteisen palautuksen maksamisesta, sen maksajasta ja siitä, mihin etuuteen maksu liittyy, sekä oma-aloitteinen palautus on saatu kohdistettua etuuden maksajan omassa järjestelmässä.

1.2.3 Tietojen ilmoittaminen etukäteen

Tiedot voidaan toimittaa tulorekisteriin myös ennen suorituksen maksupäivää. Tietojen ilmoittamista tulevaisuuteen on kuitenkin rajoitettu siten, että maksetut suoritukset voidaan ilmoittaa tulorekisteriin aikaisintaan 45 päivää ennen maksupäivää. Tulorekisteriin ilmoitettavien suoritusten ansaintakauden alku- ja loppupäivän arvoja ei ole rajoitettu samalla tavalla. Siten myös pitkälle tulevaisuuteen kohdistuva suoritus voidaan ilmoittaa, jos se maksetaan 45 päivän sisällä.

1.2.4 Ilmoittaminen vain sähköisesti

Etuuksia ja eläkkeitä ei ole mahdollista ilmoittaa tulorekisteriin paperilla. Jos veronalaista eläkettä tai etuutta poikkeuksellisesti maksaa yksityishenkilö tai muu maksaja, jota tulotietojärjestelmästä annetussa laissa ei katsota etuuden maksajaksi, on maksajan lähtökohtaisesti täytettävä ilmoitusvelvollisuutensa ilmoittamalla suorituksistaan suoraan toimivaltaiselle viranomaiselle.

Sähköisen ilmoittamisen tavat tulorekisterissä ovat tekniset SFTP- ja Web Service -rajapinnat sekä sähköinen asiointipalvelu, jossa tietoja voi toimittaa verkkolomakkeen tai erillisen aineistojen latauspalvelun kautta. Etuustietoilmoituksen antaminen sähköisessä asiointipalvelussa edellyttää, että maksaja on merkinnyt itsensä palvelun asetuksissa etuuden maksajaksi. Tätä mahdollisuutta ei ole yksityishenkilöillä. Etuuden maksajan käsitteestä kerrotaan tarkemmin tämän ohjeen kohdassa Käsitteet.

1.3 Säännönmukaisesti annettavat pakolliset tiedot

Suurin osa tulorekisteriin ilmoitettavista etuustiedoista on pakollisesti annettavia tietoja, jotka on aina annettava ja joiden pitää esiintyä jokaisessa aineistossa. Pakollisia tietoja ovat esimerkiksi etuuden maksajan yksilöintitiedot, suorituksen maksupäivä sekä aineiston tekniset tiedot. Viimeksi mainitut tiedot ovat pakollisia, kun tiedot ilmoitetaan teknisen rajapinnan kautta tai lataamalla ne tiedostona. Aineiston sisältämissä ilmoituksissa on lisäksi yksilöitävä tulonsaajat joko suomalaisilla tunnisteilla tai niiden puuttuessa muiden yksilöintitietojen avulla.

Tietojen pakollisuudet on kuvattu tarkemmin etuustietoilmoituksen skeemassa. Pakolliset tiedot vastaavat pääosin Verohallinnon nykyisin keräämiä tietoja, mutta tietoja kerätään laajemmasta tulotyyppien joukosta muiden tietojen käyttäjien käyttötarkoitusten vuoksi.

1.4 Hallinnolliset seuraamukset tietojen antamisen laiminlyönnistä

Tulotietojärjestelmästä annetun lain mukainen seuraamusmaksujärjestelmä kohdistuu lain 6 §:ssä ja 8 §:ssä mainittuihin tietoihin eli tulorekisteriin ilmoitettaviin pakollisiin tietoihin. Seuraamusmaksujen määräämisestä vastaa Verohallinto.

Myöhästymismaksu korvaa oma-aloitteisten verojen verotusmenettelylaissa (768/2016) säädetyn etuuden maksajan myöhästymismaksun ja verotusmenettelystä annetussa laissa (1558/1995) säädetyn laiminlyöntimaksun siltä osin, kun tulorekisteriin ilmoitettavien tietojen myöhässä antamisen perusteella määrätään myöhästymismaksu.

Lain mukaan myöhästymismaksua määrätään vain niiden pakollisesti annettavien tietojen perusteella, jotka ilmoittamisvelvollinen ilmoittaa myöhässä tulorekisteriin. Jos etuuden maksaja ei ilmoita tulorekisteriin lainkaan tietoja maksamistaan veronalaisista suorituksista tai tiedot ovat puutteelliset eikä etuuden maksaja oma-aloitteisesti korjaa laiminlyöntiä ennen verojen ja maksujen määräämistä, sovelletaan verotusmenettelystä annetun lain ja oma-aloitteisten verojen menettelystä annetun lain säännöksiä ilmoittamisvelvollisuuden laiminlyönnin seuraamuksista, kuten veronkorotus.

Verolakien säädökset laiminlyönnin seuraamuksista eivät koske verottomia etuuksia. Jos tulorekisteriin ilmoitetussa tiedossa on puutteellisuus tai virhe, jolla ei ole merkitystä tulonsaajan verotuksen kannalta, ei puutteen johdosta määrätä laiminlyöntimaksua.

1.4.1 Ensimmäisen ilmoituksen antaminen myöhässä

Kalenterikuukaudelta ilmoitettavien tietojen ensimmäisen ilmoituksen myöhästymismaksu määräytyy pääsääntöisesti myöhästymisajan perusteella. Vaikka tiedot on annettava pääsääntöisesti viiden päivän jälkeen maksupäivästä, myöhästymismaksua ei kuitenkaan kytketä samaan määräaikaan. Tulotietojärjestelmästä annetun lain 22 §:n ensimmäisen momentin mukaisesti etuustietojen ilmoittamisen myöhästymisen perusteella määrätään myöhästymismaksu, jos kalenterikuukauden aikana maksettuja etuuksia koskevia tietoja ei ilmoiteta viimeistään seuraavan kuukauden kahdeksantena päivänä.

Ensimmäisen ilmoituksen myöhässä antamisesta määrätään lain mukaan myöhästymismaksua 45 päivän ajan 3 euroa jokaiselta myöhästymispäivältä eli enintään 135 euroa. Jos ilmoitus annetaan enemmän kuin 45 päivää myöhässä, myöhästymismaksu on 135 euroa lisättynä yhdellä prosentilla myöhässä ilmoitetun veronalaisen suorituksen määrästä. 

1.4.2 Annettujen tietojen korjaaminen

Jos aikaisemmin määräajassa ilmoitettuja tietoja korjataan 45 päivän kuluessa määräajasta, myöhästymismaksua ei määrätä. Jos aikaisemmin ilmoitettuja tietoja korjataan yli 45 päivää määräajan jälkeen, myöhästymismaksua määrätään 1 prosentti myöhässä ilmoitetun veronalaisen suorituksen määrästä. Myöhästymismaksua ei kuitenkaan määrätä, jos mainittu määrä ei oikaisun johdosta muutu aiemmin ilmoitettua suuremmaksi. Suorituksen määrän perusteella määräytyvää prosenttiperusteista myöhästymismaksua oikaistaan, jos suorituksen määrä alenee tietojen korjaamisen myötä, päätöksen oikaisun, muutoksenhaun tai muun vastaavan syyn seurauksena.

2 Käsitteet

2.1 Etuuden maksaja

Etuuden maksajalla tarkoitetaan tulotietojärjestelmästä annetussa laissa seuraavia julkis- tai yksityisoikeudellisia oikeushenkilöitä:

• toimija maksaa eläkkeitä, muita etuuksia tai niihin rinnastettavia suorituksia lakiin, yksityisoikeudelliseen sopimussuhteeseen tai tekemäänsä päätökseen perustuen
• toimijan toiminta etuuden maksajana on säädetty suomalaisen viranomaisen, kuten Finanssivalvonnan, valvottavaksi tai
• toimijalla on velvollisuus antaa tietoa maksamistaan etuuksista tulotietojärjestelmästä annetun lain 13 §:ssä määritellyille tiedon käyttäjille.

Suomalaisten toimijoiden lisäksi etuuden maksajaksi katsotaan myös vastaava ulkomainen toimija, jolla on Suomessa tuloverotuksen kiinteä toimipaikka. Etuuden maksaja on velvoitettu käyttämään ilmoittamisessaan tulotietojärjestelmää ja sillä on aina suomalainen Y-tunnus rekisteröitymisvelvoitteistaan johtuen.

Tulorekisteriin annettava etuustietoilmoitus korvaa etuuden maksajan nykyisin Verohallinnolle antamat ilmoitukset etuus- ja eläkesuorituksista. Muita maksajan tiedonantovelvoitteita koskien etuustietoilmoitukset ovat täydentävä, eivät korvaava, tietovirta.

2.2 Tulonsaaja

Tulotietojärjestelmästä annetun lain 3 §:ssä tulonsaajalla tarkoitetaan luonnollista henkilöä, kuolinpesää tai oikeushenkilöä, jolle tässä laissa tarkoitettu suoritus on maksettu tai muuna kuin rahana maksettu etu annettu. Etuustietoilmoituksien tulonsaajan, eli etuuden saajan on aina oltava luonnollinen henkilö tai kuolinpesä. Etuuden saaja voi olla myös ulkomainen, verotuksessa yhteisönä pidettävä kuolinpesä. Etuuden saajan roolissa ollessaan tulonsaaja ei saa muuna kuin rahana maksettuja etuja. Tässä ohjeessa etuuden saajasta käytetään pääosin nimitystä tulonsaaja.

2.3 Sijaissaaja

Sijaissaajalla tarkoitetaan maksunsaajaa tilanteessa, jossa se on joku muu kuin etuuden saaja itse. Sijaissaaja ilmoitetaan muun muassa regressitilanteissa sekä tilanteissa, joissa etuuden saajan tulo maksetaan kokonaan tai osaksi toisaalle. Etuustietoilmoituksessa sijaissaajana voi olla esimerkiksi Kela, Työllisyysrahasto, työeläkelaitos, vahinkovakuutusyhtiö tai työnantaja. Sijaissaaja voi olla myös etuuden maksaja itse.

Sijaissaaja-tietoa ei ilmoiteta, kun etuus maksetaan etuuden saajan sijasta edunvalvojalle, edunvalvontavaltuutetulle, huoltajalle tai kuolinpesälle. Yksikään tulorekisterin tiedon käyttäjistä ei tarvitse tietoa tällaisissa tilanteissa, joten suoritus ilmoitetaan tulorekisteriin normaaliin tapaan mutta ilman sijaissaajan tietoja.

2.4 Eläkkeen ja etuuden käsitteet

Tulorekisteriin ilmoitetaan ne lakisääteiset, työsuhteeseen tai vapaaehtoiseen eläkevakuutukseen perustuvat taikka muun vakuutuksen perusteella maksettavat eläkkeet sekä muut lainsäädännössä tai vakiintuneessa verotus- ja oikeuskäytännössä eläkkeeksi katsottavat suoritukset, joita maksaa tulotietojärjestelmästä annetussa laissa tarkoitettu etuuden maksaja.

Tulorekisteriin ilmoitetaan lisäksi sellainen lakiin, vakuutukseen, jäsenyyteen kassassa, julkisyhteisön päätökseen tai muuhun tekijään perustuva, henkilökohtaisena tulona veronalainen tai perustoimeentulotukea myönnettäessä huomioitava korvaus tai taloudellinen tuki (etuus), jonka tulotietojärjestelmästä annetussa laissa tarkoitettu etuuden maksaja maksaa rahana etuuteen oikeutetulle taholle tai tämän sijaissaajalle. Siten sellaista verotonta tuloa, joka ei vaikuta toimeentulotukeen, ei lähtökohtaisesti ilmoiteta tulorekisteriin.

Tulorekisteriin tallennettaviksi etuuksiksi katsotaan lisäksi seuraavat korvaukset, suoritukset ja tappiot:

• vahingonkorvauslain 5 luvun 1 §:n mukainen korvaus henkilövahingosta, lukuun ottamatta saman luvun 2 §:n tarkoittamia korvauksia tarpeellisista sairaanhoitokustannuksista ja muista tarpeellisista kuluista
• perintö- ja lahjaverolain 28 a §:n tarkoittamat Verohallinnolle ilmoitettavat suoritukset, vaikka ne olisivat verottomia tuloverotuksessa eivätkä vaikuttaisi perustoimeentulotuen myöntämiseen
• tietyistä vakuutusmuotoisista sijoitustuotteista johtuvat tappiot, kuten säästöhenkivakuutuksen tappio, kapitalisaatiosopimuksen tappio sekä määräaikaisen eläkevakuutuksen tappio
• julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain (916/2012) tai työttömyysturvalain (1290/2002) perusteella maksettavat kulukorvaukset.

Edeltävistä määritelmistä poiketen tulorekisteriin ilmoitettavaksi etuudeksi ei katsota suoritusta, joka perustuu pitkäaikaissäästämissopimukseen tai muuhun sijoitustoimintaan liittyvään sopimukseen. Tulorekisteriin ilmoitettavana etuutena ei pidetä myöskään arkaluonteiseksi katsottavia suorituksia kuten lakkoavustus, 16 vuotta täyttäneen vammaistuki sekä toimeentulotuki.

Tulorekisteriin ilmoitettavien eläkkeiden ja etuuksien joukkoa rajaa myös etuuden maksajan käsite tulotietojärjestelmästä annetussa laissa. Ne maksamistaan suorituksista tiedonantovelvolliset tahot, joita maksajan määritelmä ei kata (esimerkiksi yksityishenkilöt), eivät ilmoita eläkkeitä ja etuuksia tulorekisteriin vaan suoraan toimivaltaiselle viranomaiselle. 

Lisäksi tulorekisteriin ilmoitettavien eläkkeiden ja etuuksien joukkoa rajoittaa se, ettei rekisteriin tuoda tietoja, joita käyttää vain tiedon tuottaja itse. Olisi henkilötietojen käsittelyä koskevan tietojen minimoinnin periaatteen vastaista rekisteröidä sellaista tietoa, jolle tiedon käyttäjillä ei ole käyttötarkoitusta. Tämä poikkeus koskee lähinnä joitain Kelan maksamia suorituksia.

3 Ilmoittamisen perustilanteet

Alla on kuvattu esimerkkejä tietojen ilmoittamisen perustilanteista. Esimerkeissä ei ole esitetty kaikkia ilmoituksella pakollisesti annettavia tietoja, ainoastaan asian käsittelemisessä tarpeellisia tietoja.

Etuustietoilmoituksen voi antaa vain sähköisesti. Ilmoitus sisältää tiedot tulonsaajasta, maksusta ja maksun perusteista. Yksi aineisto voi sisältää ilmoituksia useille eri tulonsaajille maksetuista etuuksista ja eläkkeistä. Kaikilla aineiston ilmoituksilla on kuitenkin oltava sama suorituksen maksupäivä.

3.1 Eläketulon ilmoittaminen

Tulorekisteriin ilmoitetaan kaikki suomalaisten maksajien maksamat eläkkeet.

3.2 Etuustulon ilmoittaminen

Tietyille etuuksille on pakollista ilmoittaa Etuuden yksikkö -tietoryhmä. Etuuden yksikkö on pakollinen työttömyysetuuksien tulolajeille niin sanottujen työttömän korvauspäivien määrittämiseksi. Työttömyysetuuksia ovat esimerkiksi työttömyyspäivärahat ja työmarkkinatuki. Lisäksi etuuden yksikkö on pakollinen myös perhevapaan tulolajeille, kun tulon maksupäivä on 1.1.2023 tai sen jälkeen. Perhevapaatulolajeja ovat esimerkiksi vanhempainraha, isyys-, äitiys- ja raskausraha. Etuuden maksajien on ilmoitettava Verohallinnolle niiden verovuoden korvauspäivien lukumäärä, joilta verovelvolliselle on maksettu tuloverolain (TVL) 93 §:n 4 momentissa tarkoitettuja työttömyysetuuksia tai perhevapaaetuuksia (Verohallinnon päätös yleisestä tiedonantovelvollisuudesta).

Etuuden yksikön voi ilmoittaa myös muille etuuksille, ja se on suositeltavaa. Kun tieto etuuden yksiköstä ja määrästä on annettu, voi tulorekisterin tiedon käyttäjä selvittää esimerkiksi etuuden päiväkohtaisen määrän ansaintakaudella. Poikkeus tästä on soviteltu työttömyysetuus ja osittainen vanhempainraha. Kun ilmoitetaan soviteltua työttömyysetuutta tai osittaista vanhempainrahaa, täysiä korvauskuukausia laskettaessa korvauspäivät muutetaan täysiksi korvauspäiviksi. Tämän vuoksi tiedon käyttäjällä ei näissä tilanteissa ole aukottomasti mahdollisuutta päätellä etuuden päiväkohtaista määrää.

Ne työttömyysetuuksien ja perhe-etuuksien tulolajit, joille Etuuden yksikkö -tietoryhmän antaminen on pakollista ja joiden pohjalta korvauspäivien lukumäärä määritetään, on lueteltu tulorekisterin Etuudet – Tulolajit – Koodistot -dokumentissa. Etuuden yksikkönä näissä etuuksissa käytetään päivää. Yksiköiden määränä annetaan se määrä, joka kohdistuu kyseisen tulolajin ansaintakaudelle.

Kun ilmoitetaan etuutta, jonka yhteydessä Etuuden yksikkö -tieto on pakollinen ja tulon ansaintakausi kohdistuu useampaan vuoteen, maksajan pitää antaa tulotiedot erikseen kustakin vuodesta. Silloin ilmoituksella annetaan erilliset Tulolajin yleistiedot -tietoryhmät siten, että etuuden ansaintakausi ja Etuuden yksikkö -tieto on annettu vuosikohtaisesti.

Jos siis esimerkissä 2 etuuden maksaja suorittaisi samalla kertaa tulonsaajalle työmarkkinatukea ajalta 2.–3.1.2021, tulisi sen antaa ilmoituksellaan näiltä päiviltä oma Tulolajin yleistiedot -tietoryhmä. Tässä tulolajierittelyssä etuuden yksiköiden määrä olisi 2, ja maksettu määrä olisi näihin päiviin perustuva osa kokonaisuudessaan maksetusta määrästä. Jos ilmoituksella annetut korvauspäivät kohdistuvat vuoteen 2020, ne ilmoitetaan vielä vuodelta 2020 annettavalla työttömien korvauspäivien vuosi-ilmoituksella (VSKORVPV). Tulorekisteriin korvauspäivien lukumääräksi ilmoitetaan poikkeuksellisesti 0.

Kun maksetaan soviteltua työttömyysetuutta tai osittaista vanhempainrahaa, korvauspäivät ilmoitetaan tulorekisteriin täysiksi päiviksi muunnettuina.

Etuuden yksikön ilmoittamista ja korjaamista käsitellään tarkemmin luvussa 5.9. Soviteltujen työttömyysetuuksien ja etuuden yksikkötietojen ilmoittaminen ja korjaaminen. Etuuden yksikkötiedon antamista regressitilanteissa käsitellään ohjeen Etuudet: takaisinperintä ja regressi luvussa 4.8. Etuuden yksikön ilmoittaminen regressitilanteissa.

3.3 Ansaintakauden ilmoittaminen

Ilmoittaessaan tulorekisteriin tuloja etuustietoilmoituksella etuuden maksajan on aina annettava tulolajille Ansaintakausi-tieto. Ansaintakaudella tarkoitetaan ajanjaksoa, jolta tulo on kertynyt. Eri ansaintakausilta yhtäaikaisesti maksettavat suoritukset ilmoitetaan siten eri tulolajierittelyissä. Ansaintakaudeksi ilmoitetaan todellinen, yhtäjaksoinen ansaintakausi päivän tarkkuudella. Jokaiselle ilmoitetulle tulolajille voidaan antaa vain yksi Ansaintakausi-tieto.

Etuus- tai eläketulon ansaintakaudet voivat joissakin tapauksissa olla hyvinkin pitkiä, esimerkiksi yli vuoden mittaisia. Jos etuuden ansaintakausi kohdistuu useammalle vuodelle ja Etuuden yksikkö -tieto on etuudelle pakollinen, maksajan pitää ilmoittaa ansaintakausi vuosikohtaisesti eriteltynä antamalla Tulolajin yleistiedot -tietoryhmä erikseen eri vuosille.

Jos etukäteen maksettava kertasuoritus kohdistuu määräämättömään hetkeen tulevaisuudessa, ilmoitetaan ansaintakauden loppupäiväksi tulon maksupäivä. Jos etukäteen maksettavaan kertaluonteiseen tuloon kohdistuva ajanjakso on tiedossa, ilmoitetaan se tulon ansaintakaudeksi.

Takautuvissa kertaluonteisissa tuloissa maksettu tulo on kohdistettava kalenterivuoden tarkkuudella. Suositus on, että takautuvan suorituksen tulolajierittelyt jaetaan kaikissa tilanteissa vuositasolle. Vuosittaiset tarkistukset ja indeksikorotukset etuuksien määriin vaikeuttavat sellaisen tiedon käyttöä, jossa ilmoitetun tulon määrän kerrotaan kohdistuvan useammalle vuodelle. Ohjeen seuraavassa luvussa on kuvattu yksityiskohtaisemmin Kertakorvaus-tiedon ilmoittaminen tilanteessa, jossa tulon ansaintakausi ajoittuu vähintään kolmen kuukauden ajalta edeltävälle verovuodelle.

Jos tulon ansaintakausi ei ole määriteltävissä, annetaan ansaintakaudeksi suorituksen maksupäivä. Tuloja, joilta ansaintakausi puuttuu, ovat esimerkiksi useimmat tilapäisen tai pysyvän haitan korvaukset, joita maksetaan henkilövakuutuksista. Tulorekisteriin ei kerätä tietoja vakuutustapahtumien kuten liikennevahingon tai kuolemantapauksen ajankohdista, joten ansaintakauden alku- ja loppupäiväksi ilmoitetaan näiden sijasta tulon maksupäivä. Vastaavalla tavoin toimitaan sellaisten kertaluontoisten etuuksien kohdalla kuten vauvaraha, hautausavustus tai vakuutuksen takaisinosto.

Vähennyksen kaltaisien tulolajien ansaintakaudeksi annetaan aina suorituksen maksupäivä. Tällaisia tulolajeja ovat esimerkiksi Ennakonpidätys ja Lähdevero. Maksupäivää voidaan käyttää ansaintakautena myös, jos perusteeton etu ilmoitetaan tulorekisteriin tulolajilla Perusteeton etu. Perusteettomasta edusta kerrotaan tarkemmin kohdassa Perusteettoman edun ja takaisinperinnän ilmoittaminen.

3.4 Kertakorvaus-tiedon ilmoittaminen

Kertakorvaus-tiedolla on kolme käyttötarkoitusta:

• satunnaiset yksittäiset tulot (ns. varsinaiset kertakorvaukset, esimerkiksi hautausapu)
• takautuvat tulot, joiden ansaintakaudesta vähintään kolme kuukautta on edeltävän verovuoden aikana
• etukäteen maksettavat tulot, jotka ovat kertyneet yli vuoden ajalta.

Kertakorvaus-tieto annetaan näistä tuloista, koska muun muassa Verohallinto tarvitsee tiedot tulontasauksen tekemiseen (tuloverolain 128 §) ja eläketulon jaksottamiseen (tuloverolain 112 §).

Kun kyseessä on satunnainen yksittäinen tulo, joka ei toistu, annetaan tulolajille ansaintakauden lisäksi "Kertakorvaus – Kyllä" -tieto. Tällaisen satunnaisen suorituksen ansaintakausi voi olla yhden päivän tai esimerkiksi yhden vuoden mittainen.

Kertakorvaus on suoritus, jota tyypillisesti maksetaan vain kerran eikä sen maksaminen ole toistuvaa. Tulo voi joissain tilanteissa olla kertakorvausta, vaikka sitä maksettaisiinkin myöhemmin uudelleen. Olennaista on, että suorituksen maksuhetkellä uudesta maksusta ei ole tietoa tai päätöstä. Jatkuvaluonteiset suoritukset kuten työttömyyspäivärahat tai osasairauspäivärahat eivät ole kertakorvauksia, vaikka seuraavasta maksusta ei olisi vielä tietoa. Kertakorvausta eivät ole vähennyksen kaltaiset tulolajit, kuten ennakonpidätys tai ulosmittaus. Kerran vuodessa tai muuten säännöllisin välein maksettava etuus ei ole kertakorvausta, koska sen maksaminen on toistuvaa. Viivästyskorotusta maksettaessa käytetään aina Kertakorvaus-tietoa, sillä viivästyskorotus on luonteeltaan kertakorvaus.

Kertakorvaus-tietoa on käytettävä takautuvia tuloja maksettaessa, jos tulon ansaintakausi kohdistuu kolmen tai yli kolmen kuukauden ajalta verovuotta edeltäneeseen aikaan. Tarkasteltava ajanjakso voi muodostua yksittäisistä kuukausista tai ajanjaksosta, joka ei ole yhtäjaksoisesti kolmea kuukautta, mutta kokonaisuutena ylittää mainitun rajan. Jos takautuvan tulon ansaintakausi ulottuu sekä verovuotta edeltävälle vuodelle (vähintään kolmen kuukauden ajalta) että kuluvalle verovuodelle, takautuva tulo jaetaan verovuosien mukaisesti ja ilmoitetaan kahtena suorituksena. Molemmille suorituksille pitää antaa Kertakorvaus-tieto.  Molemmille suorituksille pitää antaa Kertakorvaus-tieto siinäkin tilanteessa, että kuluvan vuoden etuutta maksettaisiin jatkossa jatkuvana etuutena. 

Etukäteen maksetuissa tuloissa käytetään Kertakorvaus-tietoa, jos maksetaan etukäteen tuloa, joka on kertynyt yli vuoden ajalta. Yli vuoden mittaisella ajalla tarkoitetaan tässä tapauksessa vähintään 12 kuukauden ja yhden päivän ajanjaksoa.

Jos peritään takaisin suoritusta, jolle on annettu Kertakorvaus-tieto, on tieto annettava myös suorituksen takaisinperinnän yhteydessä. Kertakorvaus-tieto on annettava myös maksun oikaisua ilmoitettaessa, jos tieto on ollut alkuperäisellä ilmoituksella.

3.5 Palkansaajamaksujen alaisen etuuden ilmoittaminen

Työtapaturma- ja ammattitautilain mukaisesta päivärahasta vähennetään tietty määrä työntekijän työeläkevakuutusmaksun, palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun ja sairausvakuutuksen päivärahamaksun yhteismäärästä. Palkansaajamaksujen vähennys voidaan tehdä vastaavasti myös potilasvakuutus-, liikennevakuutus- ja vastuuvakuutuskorvauksista sekä työtapaturma- ja ammattitautilain mukaisesta kuntoutusrahasta.

Maksupäivästä 1.1.2023 alkaen palkansaajamaksujen vähennystä ei ilmoiteta tulorekisteriin. Sen sijaan tulorekisteriin ilmoitetaan vähennyksen jälkeinen ennakonpidätyksen alainen määrä. Jos tulon maksupäivä on 31.12.2022 tai aikaisemmin, katso ohjeet palkansaajamaksujen vähennysten ilmoittamiseen kyseisen vuoden ohjeesta. Valitse oikea versio ohjeesta maksupäivän mukaan.

Tulorekisteriin ilmoitetuille tuloille saatetaan tehdä etuuden myöntäjän prosessissa myös muita palkansaajamaksujen vähennyksen kaltaisia laskennallisia vähennyksiä. Tällaisia vähennyksiä ovat esimerkiksi nk. Kela-vähennys sekä myötävaikutusvähennys. Näiden kaltaisille vähennyksille ei ole tiedonkäytön perusteita, joten tällaisia vähennyksiä ei myöskään ilmoiteta tulorekisteriin.

4 Muita ilmoitustilanteita

4.1 Perintö- ja lahjaverolain 28 a §:n perusteella ilmoitettava suoritus

Kun tulorekisteriä käytetään perintö- ja lahjaverolain (PerVL) 28 a §:n mukaisessa ilmoittamisessa, pitää ilmoituksella antaa tulonsaajan (vakuutuksen edunsaajan) lisäksi vakuutuksenottajan tiedot sekä vakuutuksen numero tai muu tunnus. Tilanteissa, joissa tulorekisteriin ilmoitettava suoritus on PerVL 18 a §:n mukainen lahja, vakuutuksenottaja on lahjan antaja. Jos vakuutuksenottaja ei ole kyseisessä vakuutuksessa vakuutettu ja kyseessä on perintöverotusta varten annettava ilmoitus, ilmoitetaan Vakuutuksenottajan tiedot -tietoryhmässä vakuutetun tiedot. Kuolemantapauskorvausta tai hautausavustusta tulorekisteriin ilmoitettaessa Vakuutuksenottajan tiedot -tietoryhmässä annetaan vakuutetun tiedot kuitenkin myös silloin, kun suoritus perustuu esimerkiksi työnantajan ottamaan ryhmähenkivakuutukseen.

Antamalla perintö- ja lahjaverotuksen tarkenteen Etuuden veronalaisuus -tiedolle etuuden maksaja toteaa kyseisen tulolajin tietoineen kuuluvaksi perintö- ja lahjaverolain 28 a §:n mukaiselle ilmoitukselle. Jos samasta maksusuorituksesta osa olisi sen sijaan tuloverotuksessa veronalaista, tulisi etuuden maksajan ilmoittaa tuloverotettava osa omana tulolajierittelynään toisella Etuuden veronalaisuus -tiedolla (esim. "Etuuden veronalaisuus – Pääomatuloa").

Jos PerVL 28 a §:n perusteella annettavalle ilmoitukselle kuuluva suoritus maksetaan edunsaajan sijasta panttioikeuden haltijalle, pitää tässäkin tapauksessa antaa tarkenteet kuten yllä on kuvattu (ks. myös esimerkki 7). Sijaissaajana toimivan panttioikeuden haltijan tiedot annetaan ilmoituksen Vähennykset-tietoryhmässä. Vähennyksen tyyppinä ilmoitetaan "Panttioikeuteen perustuva vähennys", sijaissaajan tietoina annetaan panttioikeuden haltijan tiedot ja sijaissaajan tyypiksi ilmoitetaan "Muu maksunsaaja" (esimerkki 7). Sijaissaajalle maksamisesta kerrotaan esimerkiksi tämän ohjeen kohdassa Etuuden maksaminen sijaissaajalle.

4.2 Tulonsaajalle maksettavat korvaukset, kun etuuden maksu viivästyy

Etuuden maksun viivästyessä voidaan tulonsaajalle maksaa pääsuorituksen verokohtelusta riippumatonta, pääomatulona verotettavaa viivästyskorkoa tai tuloverolain 61 a §:n mukaisesti pääsuorituksen tavoin verotettavaa viivästyskorotusta. Viivästyskorko ei kuulu tulorekisterin tietosisältöön, vaan se ilmoitetaan jatkossakin Verohallinnolle vuosi-ilmoituksella 7805, joka sisältää TVL:n mukaiset korkotulot. Viivästyskorotukset sen sijaan ilmoitetaan tulorekisteriin käyttäen ilmoituksella pääsuorituksen tulolajia sekä erityistä "Viivästyskorotus – Kyllä" -tietoa.

Viivästyskorotuksia joudutaan joskus myös maksamaan pääsuorituksestaan erillisinä, jos esimerkiksi pääsuoritus on jo maksettu ja myöhemmin huomataan tarve korotuksen maksuun. Viivästyskorotus ilmoitetaan tällöinkin maksupäivän mukaisella ilmoituksella. Pääsuoritus päätellään aina tulolajin koodista. "Viivästyskorotus – Kyllä" -tiedolla ilmoitetaan viivästyskorotuksen määrä. Viivästyskorotusta maksettaessa käytetään aina Kertakorvaus-tietoa, sillä viivästyskorotus on luonteeltaan kertakorvaus.

4.3 Etuuden maksaminen sijaissaajalle

Sijaissaaja ilmoitetaan esimerkiksi regressitilanteissa sekä tilanteissa, joissa tulonsaajan tulo maksetaan kokonaan tai osaksi jollekin muulle kuin tulonsaajalle itselleen. Etuustietoilmoituksella sijaissaajan tyyppinä voidaan ilmoittaa muun muassa kunta tai sosiaalihuollon toimielin, työnantaja tai Potilasvakuutuskeskus. Kaikki sijaissaajan tyypit on lueteltu dokumentissa Etuustietoilmoituksen tietosisällön soveltamisohje. Tulorekisterin näkökulmasta sijaissaajina ei pidetä Ulosottolaitosta ja Verohallintoa. Niille suoritettavilla erillä (ulosmittaus, ennakonpidätys) on omat tulolajinsa.

Vähennyksen tulolajin koodilla ilmoitetaan tieto alkuperäisestä tulolajista, jota vähennys koskee. Jos osa tulosta suoritetaan sijaissaajalle ilman, että se kohdistuu mihinkään aikaisemmin maksettuun tulolajiin, käytetään vähennyksen tulolajina samaa tulolajia kuin maksettavassa tulossa. Vähennykset-tietoryhmän ansaintakausi on myös usein sama kuin maksettavalla tulolajilla. Vähennyksen ilmoittamista on kuvattu esimerkissä 10. Vähennyksen tulolajina käytetään maksettavan tulon tulolajia myös silloin, kun etuutta maksetaan työnantajalle. Sillä ei ole merkitystä, onko työnantajalle maksettava etuus jatkuva vai takautuva suoritus. Vastaavasti toimitaan, jos kyse on kertasuorituksesta, joka maksetaan työnantajalle.

Jos sijaissaajalle suoritetaan osuutta, joka kohdistuu aikaisemmin maksettuun tulolajiin (esimerkiksi regressitilanteissa), käytetään vähennyksen tulolajina sitä tulolajia, jota aikaisemmin oli maksettu. Vähennykset-tietoryhmän ansaintakaudeksi ilmoitetaan aikaisemmin maksetun tulolajin ansaintakausi, joka voi olla eri kuin maksettavalla tulolajilla.

Jos vähennyksen tulolajille ei löydy soveltuvaa tulolajin koodia, käytetään vähennyksen tulolajina joko tulolajia Muu etuus tai Muu eläke. Tällainen tilanne voi syntyä esimerkiksi, jos vähennys kohdistuu sellaiseen aikaisemmin maksettuun tulolajiin, jota ei olisi kuulunut ilmoittaa tulorekisteriin (kuten toimeentulotuki tai muu arkaluonteinen etuus).

Vähennykset-tietoryhmää ei ole tarkoitus käyttää tulonsaajan velan (esim. maksamattomien vakuutusmaksujen) tai elantomenojen kuittaamisten ilmoittamiseen. Tietoryhmän vähennyksen tyypeillä ilmoitetaan toiselle etuuden maksajalle tai työnantajalle suoritettuja vähennyksiä. Jos tulonsaajan tulosta tehdään sellainen vähennys, jonka vähennyksen tyyppiä ei ole listattu, on harkittava, tuleeko vähennys ilmoittaa tulorekisteriin. Vähennyksen tyyppejä "Muu vähennys veronalaisesta tulosta" ja "Muu vähennys nettotulosta" tulee käyttää vain niiden vähennysten ilmoittamiseen, jotka on mainittu etuustietojen ohjeissa.

Verohallinto käyttää Vähennyksen tyyppi -tiedon arvoa ilmoituksella päätelläkseen, onko vähennyksellä vaikutusta tulonsaajan veronalaisen tulon määrään. Jos vähennyksen tyyppi on esimerkiksi "MATA- ja MYEL-perintä", kohdistuu vähennys tulon nettomäärään, mutta ei veronalaisen tulon määrään.

Alkuperäisen etuuden ansaintakausi ja tilitysjakso eivät välttämättä ole aina sama ajanjakso. Tilitysjaksolla tarkoitetaan ajanjaksoa, jolta tuloa tilitetään sijaissaajalle, tai ajanjaksoa, jolta sijaissaajalla on ollut oikeus tuloon.

4.4 Osin veronalaisen ja osin verottoman etuuden ilmoittaminen

Joissakin tapauksissa tietty euromäärä tai prosenttiosuus etuudesta on säädetty verottomaksi verolainsäädännön perusteella. Tulorekisteriin ilmoitetaan tällaisenkin etuuden täysi määrä, koska sen verotonkin osa voi vaikuttaa perustoimeentulotuen määräämiseen.

Jos etuuden jokaisesta suorituksesta osa on veronalaista ja osa verotonta, etuus ilmoitetaan tulorekisteriin kahtena erillisenä tulolajierittelynä. Erittelyjen Etuuden veronalaisuus -tiedoissa ilmoitetaan, kumpi osista on verotonta ja kumpi veronalaista. Tällaisia suorituksia ovat esimerkiksi niin kutsutut kertamaksulliset eläkkeet. Jos etuuden maksaja on toiminut siten, että se maksaa tietyltä osin verotettavan tulon verottoman osuuden ensin ja veronalaisen tulon vasta sen jälkeen, antaa se ilmoituksen toimintansa mukaisesti.

Annetut ilmoitukset on korjattava, jos henkilö kuolee ennen kuin vuosittainen verovapaa tuloraja täyttyy ja etuuden maksaja toteaa, että henkilölle maksetut tulot olisi tullut käsitellä eri tavalla. Korjaus tehdään korvaavalla ilmoituksella, jossa annetaan uudelleen tiedot maksetuista tulolajeista ja muutetaan Etuuden veronalaisuus -tieto vastaamaan oikeaa tarkennetta. Jos etuuden maksaja palauttaa saman vuoden puolella liikaa pidättämiään ennakonpidätyksiä, tulee palautuksesta antaa uusi ilmoitus tulorekisteriin. Uudessa ilmoituksessa palautus ilmoitetaan negatiivisella summalla.

4.5 Etuus muuttuu verotuksessa eläkkeeksi, kun vahingosta on kulunut yli vuosi

Tietyt etuudet katsotaan verotuksessa eläkkeeksi, kun vahingosta on kulunut yli vuosi, vaikka etuuden maksaja ei tekisi erillistä eläkepäätöstä. Ennen kuin vuosi on kulunut, etuus ilmoitetaan tulorekisteriin maksetun etuuden tulolajilla (esimerkiksi Ansionmenetyskorvaus) ja verotetaan sen mukaan. Kun vuosi on kulunut ja etuus on muuttunut verotuksen näkökulmasta eläkkeeksi, se ilmoitetaan tulorekisteriin vastaavalla eläkkeen tulolajilla (esimerkiksi Ansionmenetyskorvaus, kun vahingosta yli vuosi). Tulolajin perusteella verotus saadaan toimitettua oikein.

Tämä käytäntö koskee esimerkiksi liikennevakuutuksen ja potilasvakuutuksen perusteella maksettavaa ansionmenetyskorvausta, joka katsotaan verotuksessa eläkkeeksi, kun vahingosta on kulunut vuosi, vaikka eläkepäätöstä ei olisi tehty. Suoritus voi olla eläkettä myös aikaisemmin, jos siitä on tehty erillinen päätös. Tällöin korvaus ilmoitettaisiin päätöksen tekemisen jälkeen eläkkeen tulolajilla, esimerkiksi Työkyvyttömyyseläke (liikennevakuutus).

4.6 Tulo muuttuu takautuvasti ja aiemmin maksettu etuus otetaan huomioon osasuorituksena

Tietyissä tilanteissa aiemmin maksettu tulo voi muuttua takautuvasti, mutta kyseessä ei ole perusteeton etu eikä regressi. Tulonsaajalle tehdään päätös uudesta etuudesta, joka myönnetään ainakin osittain samalle ajalle kuin aiemmin maksettu etuus. Aiemmin maksettu tulo otetaan huomioon myöhemmin maksettavan etuuden osasuorituksena. Tulonsaaja on ollut oikeutettu aiemmin saamaansa suoritukseen, joten tulo on maksuhetkellä ollut oikein. Ilmoitettua tulolajia ei näin ollen korjata, koska tulo verotetaan alun perin ilmoitetun tulolajin mukaan. Tulolaji muuttunut, uusi tulolajin koodi -tietoa ei siis saa käyttää, jos tulolaji on alun perin ilmoitettu väärin ja se pitää korjata. Tietoa käytetään vain silloin, kun ilmoitetaan takautuvasti muuttuneesta tulosta.

Tällainen tilanne on esimerkiksi silloin, jos osittaista varhennettua vanhuuseläkettä (OVE) saavalle tulonsaajalle myönnetään työkyvyttömyyseläke, työuraeläke tai vanhuuseläke samalle ajalle, jolta on jo maksettu osittaista varhennettua vanhuuseläkettä. Aiemmin maksettu osittainen varhennettu vanhuuseläke otetaan huomioon myöhemmin myönnettävän eläkkeen osasuorituksena.

Tulon takautuva muutos ilmoitetaan tulorekisteriin korvaavalla ilmoituksella. Alkuperäiselle tulolajille annetaan Tulolaji muuttunut, uusi tulolajin koodi -tieto, jonka arvoksi merkitään uusi tulolajin koodi. Siten tiedon käyttäjät saavat tiedon siitä, että aiemmin maksettu tulo on otettu huomioon myöhemmän suorituksen osasuorituksena. Tulo verotetaan kuitenkin alkuperäisen tulolajin mukaan, minkä vuoksi alkuperäistä tulolajia ei saa näissä tilanteissa muuttaa.

Tulon takautuva muutos ilmoitetaan tulorekisteriin korvaavalla ilmoituksella myös silloin, kun aiemmin yhdellä tulolajilla ilmoitettu tulo ilmoitetaan tulon muuttumisen vuoksi kahdella eri tulolajilla. Alkuperäiselle tulolajille annetaan Tulolaji muuttunut, uusi tulolajin koodi -tieto, jonka arvoksi merkitään uudet tulolajin koodit. Siten tiedon käyttäjät saavat tiedon siitä, että aiemmin maksettu tulo on otettu huomioon myöhempien suoritusten osasuorituksena. Tulo verotetaan kuitenkin alkuperäisen tulolajin mukaan, minkä vuoksi alkuperäistä tulolajia ei saa näissä tilanteissa muuttaa.

Tulon takautuva muutos ilmoitetaan tulorekisteriin korvaavalla ilmoituksella myös silloin, kun aiemmin kahdella eri tulolajilla ilmoitettu tulo ilmoitetaan tulon muuttumisen vuoksi yhdellä tulolajilla. Tällöin alkuperäisille tulolajeille annetaan Tulolaji muuttunut, uusi tulolajin koodi -tieto, jonka arvoiksi merkitään uusi tulolajin koodi.

Suorituksen maksaja perii liikasuorituksen takaisin laskulla ja antaa takaisinperinnästä tulorekisteriin normaalin ilmoituksen. Takaisinperintätilanteita on käsitelty yksityiskohtaisemmin ohjeessa Etuudet – Takaisinperintä ja regressi.

On tärkeää huomata, että suorituksen maksajan soveltamat säädökset määrittävät sen, milloin ilmoittamisessa sovelletaan takaisinperintää ja perusteetonta etua, milloin regressimenettelyä ja milloin tietoa Tulolaji muuttunut, uusi tulolajin koodi. Jos tulo muuttuu takautuvasti siten, että etuuden saaja ei olekaan enää oikeutettu alkuperäiseen etuuteen, liikasuoritus on ilmoitettava perusteettomana etuna. Jos tulo muuttuu takautuvasti siten, että etuuden saaja ei olekaan enää oikeutettu alkuperäiseen etuuteen, liikasuoritus on ilmoitettava perusteettomana etuna. 

4.7 Vakuutuksen tappion ilmoittaminen

Tulorekisteriin ilmoitetaan etuustietoilmoituksella seuraavat vapaaehtoiseen vakuutukseen (mukaan lukien kapitalisaatiosopimukseen) liittyvät tiedot: veronalaiset vapaaehtoisen vakuutuksen perusteella maksetut suoritukset, maksetuista suorituksista veronalaiseksi tuloksi luettavat määrät ja verotuksessa vähennyskelpoinen tappio. Maa- ja metsätalouteen tai elinkeinotoimintaan kohdistuvia vakuutuksen suorituksia ja tappioita ei kuitenkaan ilmoiteta.  

Verotuksessa vähennyskelpoiset tappiot ilmoitetaan tulorekisteriin seuraavilla tulolajeilla:

• Kapitalisaatiosopimuksen tappio (1389)
• Säästöhenkivakuutuksen tappio, säästösumma (1387)
• Säästöhenkivakuutuksen tappio, takaisinostosumma (1388)
• Vakuutussopimuksen tappio (1396)
• Määräaikaisen vapaaehtoisen eläkevakuutuksen tappio (1397).

Mahdollinen tappio ilmoitetaan tulorekisteriin viiden päivän kuluessa siitä, kun vakuutuksesta saatavan säästösumman, takaisinostoarvon tai henkivakuutuskorvauksen lopullinen määrä selviää vakuutuksen päättymisen jälkeen. Tietojen ilmoittamisen määräaika on sama, vaikka jo aiemmin olisi tiedossa, että vakuutus on tappiollinen. Vakuutuksen tappion ilmoittamisen yhteydessä tulolajille annetaan aina Kertakorvaus-tieto.

Kun ilmoitetaan tappiota, suorituksen maksupäiväksi ilmoitetaan aina vakuutussopimuksen päättymispäivä. Tappio on vakuutuksenottajalle vähennyskelpoinen vakuutussopimuksen päättymisvuonna, joten suorituksen maksupäiväksi on ilmoitettava vakuutussopimuksen päättymispäivä, jotta tappio kohdistuu oikealle verovuodelle.

Kun tappio syntyy henkivakuutuksesta, suorituksen verotuskohtelu ja tulorekisteriin ilmoitettavat tiedot vaihtelevat tilanteen mukaan. Verotukseen ja ilmoittamiseen vaikuttaa se, onko tulonsaaja vakuutuksenottaja itse, tuloverolain 34 §:ssä mainittu tulonsaaja vai sen ulkopuolinen henkilö. Katso esimerkeistä 23–25, mitä näissä tilanteissa ilmoitetaan tulorekisteriin. Tappio voidaan vahvistaa vain vakuutuksenottajalle. Jos vakuutuksenottaja ei saa vakuutussuoritusta itselleen vaan se maksetaan jollekulle muulle, ei tappiota tällöin voida vahvistaa, koska vakuutusta ei tällöin katsota otetuksi omassa tulonhankkimistarkoituksessa. Lue lisää henkivakuutuksen verotuksesta Verohallinnon ohjeesta (vero.fi).

Kun vakuutus erääntyy ja siitä syntyy tappiota, tulorekisteriin ilmoitetaan tappion lisäksi myös vakuutuksenottajalle tappiollisena maksettu veroton pääoman määrä. Tappio lasketaan siten, että vakuutuksesta saaduista korvauksista vähennetään vakuutuksenottajan maksamat maksut. Tappio ilmoitetaan, vaikka korvaussumma olisi alle 100 % säästöistä. Veroton pääoman määrä ilmoitetaan kokonaisuudessaan. Pääomaa koskevaan ilmoitukseen merkitään suorituksen maksupäiväksi päivä, jona pääoma maksetaan.

Vakuutuksen tappio ja vakuutuksenottajalle maksettu veroton pääoman määrä ilmoitetaan yleensä tulorekisteriin eri ilmoituksilla. Näin toimitaan siksi, että tappiosta merkitään ilmoituksen maksupäiväksi vakuutussopimuksen päättymispäivä, mutta pääomasta tosiasiallinen maksupäivä. Suoritukset voi ilmoittaa myös samalla ilmoituksella, jos niiden maksupäivä on sama. Jos maksupäivät eivät ole samat, pitää aina antaa kaksi erillistä ilmoitusta.

5 Etuustietojen korjaaminen tulorekisterissä

5.1 Yleistä tietojen korjaamisesta

Tulotietojärjestelmästä annetun lain 4 §:n mukaan etuuden maksaja on vastuussa tulorekisteriin tallennettavaksi antamiensa tietojen oikeellisuudesta ja oikaisemisesta. Jos tulorekisterissä oleva virheellinen tieto perustuu etuuden maksajan ilmoitukseen, tulonsaajan on tehtävä korjausvaatimus asianomaiselle etuuden maksajalle. Etuuden maksajalla on siten velvollisuus korjata ilmoittamansa virheellinen tieto.

Tietojen korjaamistavaksi on tulorekisterissä valittu korvaava menettely. Tämä tarkoittaa sitä, että alkuperäistä ilmoitusta korjataan siten, että ilmoituksen kaikki tiedot annetaan uudelleen, jolloin ilmoitukselle merkitään uusien ja muuttuneiden tietojen lisäksi alkuperäisessä ilmoituksessa oikein olleet tiedot. Korvaava ilmoitus tehdään sen maksupäivän ilmoitukselle, jolle virhe kohdistuu.

Jos toimenpiteen tyyppinä on ”Uusi ilmoitus”, ilmoitus ei korvaa aiemmin annettua ilmoitusta. Koska samalla maksupäivällä tulonsaajalla voi olla voimassa useita ilmoituksia, tietojen korjaamisessa on pystyttävä kohdistamaan korjaus oikeaan ilmoitukseen. Tämän johdosta tulorekisterin tietojen korjaamisessa käytetään ilmoitusviitettä, jolla korjaukset kohdennetaan oikeaan ilmoitukseen. Etuuden maksaja saa aina uuden ilmoituksen antamisen yhteydessä tulorekisterin ilmoitusviitteen, jolla korjaus kohdennetaan oikeaan ilmoitukseen. Etuuden maksaja voi myös käyttää ilmoitusten korjaamisessa omaa, itse muodostamaansa ilmoitusviitettä, jos tulorekisterin muodostamaa ilmoitusviitettä ei haluta tai voida käyttää. Etuuden maksajan ilmoitusviite on annettava silloin, kun uusi ilmoitus toimitetaan teknisen rajapinnan tai latauspalvelun kautta.

Tulorekisteriin ilmoitetaan 1.1.2021 ja sen jälkeen maksetut etuussuoritukset sekä näihin tuloihin tehtävät korjaukset. Jos vuonna 2021 tai sen jälkeen korjataan ennen vuotta 2021 maksettujen suoritusten tietoja, näitä korjauksia ei ilmoiteta tulorekisteriin. Aikaisemmin kuin 1.1.2021 maksettuja suorituksia koskevien tietojen korjaukset tehdään suoraan kullekin tietoa käyttävälle taholle. Sitä vastoin 1.1.2021 tai sen jälkeen takaisin perityt suoritukset ilmoitetaan tulorekisteriin, vaikka alkuperäinen tulo olisikin maksettu ennen vuotta 2021.

Tulorekisteriin annetut tiedot säilytetään tulotietojärjestelmässä kymmenen vuotta tietojen tallentamisvuotta seuraavan vuoden alusta lukien. Tulorekisteriin toimitettuja tietoja voidaan ylläpitää ja korjata niin kauan kuin niitä tulorekisterissä säilytetään.

5.2 Annettujen etuustietoilmoituksien korvaaminen vai mitätöinti

Tietojen korjaaminen tulorekisterissä tehdään yleensä korvaavalla ilmoituksella. On kuitenkin tunnistettu tilanteita, joissa ei voida käyttää korvaavaa menettelyä, vaan sen sijaan aiemmin annettu ilmoitus on mitätöitävä ja sen jälkeen annettava uusi ilmoitus oikeilla tiedoilla. Nämä tilanteet on lueteltu tämän ohjeen kohdassa Tietojen mitätöinti. Tietojen mitätöimisellä tarkoitetaan tiedon poistamista tulorekisteristä.

Kun etuustietoilmoitus mitätöidään, aiemmin annettu ilmoitus poistetaan. Poisto kohdennetaan oikeaan ilmoitukseen tulorekisterin ilmoitusviitteen tai maksajan ilmoitusviitteen perusteella. Koko aineiston mitätöimisessä käytetään kyseisen aineiston aineistoviitettä.

5.3 Ilmoituksessa olevan virheen korjaaminen

Ilmoituksen korjaaminen voi johtua maksamisen tai ilmoittamisen virheestä. Maksamisen virhetilanteilla tarkoitetaan niitä tilanteita, joissa ilmoitus sinänsä on oikein, mutta tulo on maksettu liian suurena tai pienenä. Ilmoittamisen virhetilanne on kyseessä esimerkiksi silloin, kun tulo on maksettu oikein, mutta se on ilmoitettu väärin tulorekisteriin, esimerkiksi näppäilyvirheen vuoksi. Tulo on myös voitu ilmoittaa väärällä tulolajilla. Ilmoittamisen virheissä alkuperäinen tieto on pääsääntöisesti korjattava oikeaksi korvaavalla menettelyllä.

Korjaus voidaan kohdistaa oikeaan ilmoitukseen joko tulorekisterin ilmoitusviitteellä tai etuuden maksajan omalla ilmoitusviitteellä. Ilmoituksella voidaan antaa myös molemmat. Suosituksena on, että etuuden maksaja antaa korvaavalla ilmoituksella versionumeron, jonka avulla korjaus kohdistetaan oikeaan ilmoitukseen.

Tulorekisteri antaa uudelle ilmoitukselle versionumeron 1. Ensimmäinen korvaava ilmoitus kohdistetaan aiempaan ilmoitukseen antamalla korvaavalla ilmoituksella tämän versionumero (1). Ensimmäinen korvaava ilmoitus puolestaan tallentuu tulorekisteriin versionumerolla 2. Jos versionumeroa ei käytetä korvaamisen yhteydessä, tulorekisteri kohdistaa toimenpiteen aina ilmoituksen viimeisimpään versioon. Versionumeron käyttöä on kuvattu tarkemmin Tekninen rajapinta – Tietojen toimittaminen tulorekisteriin -dokumentissa.

5.4 Maksamisen virheiden korjaaminen

5.4.1 Etuutta on maksettu liian vähän

Jos tulonsaajalle on maksettu liian vähän etuutta, mutta summa vastaa etuustietoilmoituksen tietoja, ei alkuperäistä ilmoitusta korjata. Alkuperäinen ilmoitus jää voimaan, ja puuttuvasta maksuosuudesta annetaan uusi ilmoitus sille maksupäivälle, jona suorituksen puuttuva osuus maksetaan.

5.4.2 Etuutta on maksettu liian paljon

Jos tulonsaajalle on virheellisesti maksettu liikaa etuutta, tekee etuuden maksaja korvaavan ilmoituksen. Liikamaksu muuttuu perusteettomaksi etuudeksi, ja uusi ilmoitus korvaa alkuperäisen ilmoituksen. Perusteettomasta edusta kerrotaan tarkemmin tämän ohjeen kohdassa Perusteettoman edun ilmoittaminen.

5.4.3 Etuutta on maksettu väärälle tilille

Jos tulonsaajan etuus maksetaan kolmannelle taholle ja tulonsaaja on ilmoittanut etuuden maksutiliksi väärän tilinumeron, etuuden maksajalla ei ole velvollisuutta korjata virhettä. Koska kyse on tulosta, johon tulonsaajalla on ollut oikeus, maksun tietojen tulee näkyä tulorekisterissä tulonsaajan tuloina. Jos kyseessä on etuuden maksajan oma virhe tai tämä muuten on velvollinen korjaamaan tapahtuneen virheen, tulee tiedot korjata tämän ohjeen Tietojen korjaaminen mitätöimällä annettu ilmoitus -kohdan mukaisesti.

5.4.4 Etuutta on maksettu sijaissaajalle liian vähän

Tulorekisteriin ei ilmoiteta perusteetonta etua tilanteessa, jossa tulonsaajan päätöksessä ei ole ollut virhettä, vaan virhe on tapahtunut maksunohjauksessa sijaissaajalle. Virheellinen maksunohjaus tapahtuu niin, että suoritusta maksetaan sijaissaajalle liian vähän ja tulonsaaja saa sen seurauksena liikamaksua. Tällainen niin sanottu liikamaksu ei ole perusteeton etu. Suorituksen maksaja saattaa tehdä sijaissaajalle virheellisesti ohjautuneesta maksusta erillisen päätöksen. Erillinen päätös ei kuitenkaan muuta ohjeessa kuvattua ilmoitusmenettelyä.

Asiassa merkityksellistä on, että tulonsaajalle myönnetty määrä on ollut oikein ja se on laitettu maksuun oikeamääräisenä. Maksuvaiheessa on tapahtunut maksunjakautumisessa virhe, jonka seurauksena etuutta on maksettu sijaissaajalle liian vähän. Tällaisen virheellisen maksunohjauksen tietojen korjaamisessa tulonsaajan veronalaisen tulon määrä ei saa muuttua alkuperäisistä ilmoituksista.

5.4.5 Etuutta on maksettu sijaissaajalle liikaa

Virheellinen maksunohjaus sijaissaajalle voi tapahtua myös siten, että sijaissaaja saa liikamaksua. Sijaissaajan saamaa perusteetonta etua ei ilmoiteta tulorekisteriin, mutta tulonsaajalle myöhemmin maksettavan, puuttuneen tulon maksusta on annettava ilmoitus tulorekisteriin. Kun tästä suorituksesta annetaan tulorekisteriin ilmoitus, käytetään ilmoituksessa tietoa "Maksun oikaisu – Kyllä". Lisätiedolla kerrotaan tiedon käyttäjille, että kyseessä on puuttuneen tulon maksu eikä uuden etuuden myöntöpäätöksen perusteella maksettava suoritus. Lisätieto annetaan vain ilmoitettavan etuuden tulolajille, ei Ennakonpidätys-tulolajille.

Puuttuneen tulon maksuun liittyvän ilmoituksen lisäksi alkuperäistä ilmoitusta on korjattava siten, että vähennyksen määrä korvaavassa ilmoituksessa jakautuu oikein. Liikamaksun vähennyksen tyypiksi ilmoitetaan tilanteesta riippuen "Maksun oikaisu veronalaisesta tulosta" tai "Maksun oikaisu nettotulosta". Sijaissaajan ja maksajan välisiä rahansiirtoja ei ilmoiteta tulorekisteriin. Tällä tarkoitetaan sitä, että kun sijaissaaja palauttaa saamansa liikamaksun takaisin, maksaja ei ilmoita tätä tulorekisteriin. Kun tietoja näissä tilanteissa korjataan tulorekisteriin, tulonsaajan veronalaisen tulon määrä ei saa korjausten takia muuttua siitä, mitä alun perin on ilmoitettu.

Suorituksen maksaja saattaa tehdä sijaissaajalle virheellisesti ohjautuneesta maksusta erillisen päätöksen. Erillinen päätös virheellisesti ohjautuneesta maksusta ei muuta ohjeessa kuvattua ilmoitusmenettelyä.

Jos maksaja saa Ulosottolaitokselta maksukiellon ennen kuin sijaissaajalle ohjautunut suoritus on maksettu tulonsaajalle, tulosta vähennetään ulosmittausta maksukiellon mukaisesti. Maksun yhteydessä ilmoitetaan tieto ”Maksun oikaisu – Kyllä”.

5.4.6 Ulosotosta suorituksen maksajalle palautuneet suoritukset

Ulosottolaitos maksaa sille virheellisesti ohjautuneen liikasuorituksen yleensä suoraan tulonsaajalle. Kun suorituksen maksaja tilittää suorituksen maksukiellon mukaisesti ulosotolle, maksaja ei voi tietää, miten suoritus lopulta ohjautuu. Tällaisissa tilanteissa maksaja ei korjaa tulorekisteriin antamaansa alkuperäistä ilmoitusta.

Jos Ulosottolaitos kuitenkin palauttaa sille tilitetyn suorituksen jostain syystä takaisin suorituksen maksajalle, pitää maksajan tietyissä poikkeustilanteissa antaa tulorekisteriin ilmoitus. Ilmoitus on annettava, jos palautuksella on vaikutusta tulonsaajan verotukseen. Jos Ulosottolaitos palauttaa suorituksen maksajalle ja maksaja ohjaa palautuneen suorituksen edelleen tulonsaajalle, maksaja ei anna maksun ohjauksesta tulorekisteriin ilmoitusta. Jos maksaja ei kuitenkaan ohjaa Ulosottolaitoksen palauttamaa suoritusta edelleen tulonsaajalle, maksajan pitää antaa palautuneesta suorituksesta ilmoitus tulorekisteriin. Tällainen tilanne on silloin, kun tulonsaajalle alun perin maksettu suoritus muuttuu perusteettomaksi eduksi (esimerkiksi tulonsaaja menehtyy ja liikasuoritus palautuu suorituksen maksajalle).

5.4.7 Ulosoton maksukielto, jonka etuuden maksaja on jättänyt huomioimatta

Ulosottolaitoksen määräämä maksukielto eli maksuvaatimus on maksajaa sitova määräys siitä, kuinka paljon tulonsaajan etuudesta pitää tilittää ulosottoon. Jos etuuden maksaja jättää huomioimatta Ulosottolaitokselta saamansa maksukiellon, maksaja ilmoittaa maksetun etuuden maksutapahtuman mukaisesti. Maksaja ilmoittaa ulosmittauksena todellisuudessa etuuden saajan nettosuorituksesta vähennetyn määrän riippumatta siitä, onko maksukielto jäänyt huomioimatta kokonaan tai osittain. Jos maksukielto on jätetty kokonaan huomioimatta, ulosmittausta ei ilmoiteta lainkaan.

Virheen huomattuaan etuuden maksaja tilittää puuttuvan ulosmittauksen omista varoistaan. Etuuden saajan puolesta maksettu ulosmittaus on hänelle perusteetonta etua, josta on annettava uusi ilmoitus. Maksetusta suorituksesta on toimitettava ennakonpidätys, joten suoritus on muutettava bruttotuloksi. Maksetun suorituksen lisäksi maksaja ilmoittaa tilitettävän määrän normaalisti tulolajilla Ulosmittaus. Kun etuuden maksaja myöhemmin perii liikasuorituksen takaisin etuuden saajalta, maksaja ilmoittaa normaalisti tiedon takaisinperinnästä.

5.5 Tietojen mitätöinti

Tarvittaessa aineisto tai ilmoitus voidaan mitätöidä eli poistaa tulorekisteristä. Aineiston ja ilmoituksen mitätöintiä ei tehdä samalla etuustietoilmoituksen aineistotyypillä, jolla uudet ja korvaavat etuustietoilmoitukset annetaan. Mitätöinti on eriytetty omalle skeemalleen.

Kun esimerkiksi tulorekisteriin ladattavan aineiston tyyppi on "Etuustietoilmoitusten mitätöiminen", on annettava aineiston teknisten tietojen lisäksi seuraavat tiedot:

• aineiston omistajan (maksajan) tunnistetiedot
• mitätöitävän ilmoituksen Maksajan ilmoitusviite tai Tulorekisterin ilmoitusviite

Lisäksi voidaan antaa mitätöitävän ilmoituksen versionumero. Versionumero on vapaaehtoisesti annettava, täydentävä lisätieto. Jos versionumeroa ei anneta, tulorekisteri mitätöi aina ilmoituksen viimeisimmän version. Jos versionumero annetaan, voidaan varmistaa, että toisessa prosessissa mahdollisesti tehtyjä muutoksia ei tahattomasti ylikirjoiteta. Silloin tulorekisteri tarkistaa, että mitätöitävä versio on uusin tulorekisterissä kyseisestä ilmoituksesta oleva versio. Jos maksaja yrittää mitätöidä vanhentunutta ilmoitusversiota, tulorekisteri hylkää mitätöinnin. Näin varmistetaan, että mitätöinti kohdistuu oikeaan versioon.

Mitätöinnin aineistotyypeillä voidaan mitätöidä esimerkiksi yksittäinen etuustietoilmoitus (aineistotyyppi 107) tai koko etuustietoilmoituksia sisältävä aineisto (111). Mitätöinti on eriytetty omaksi skeemarakenteekseen. Kun ilmoitus mitätöidään, aiemmin annettu ilmoitus poistetaan. Poisto kohdennetaan oikeaan ilmoitukseen tulorekisterin ilmoitusviitteen tai maksajan ilmoitusviitteen perusteella. Koko aineiston mitätöimisessä käytetään kyseisen aineiston aineistoviitettä.

Etuustietoilmoitus on aina mitätöitävä silloin, kun korjataan tiedon jakelun perusteena olevia tietoja. Jakelun perusteena ovat seuraavat tiedot (tietoryhmä sulkeissa):

• Suorituksen maksupäivä tai muu ilmoituspäivä (Aineiston tiedot)
• Tunniste (Maksajan tunnisteet)
• Tunniste (Tulonsaajan tunnisteet)
• Tunniste (Sijaissaajan tunnisteet)
• Syntymäaika (Tulonsaajan perustiedot)
• Alkupäivä/Loppupäivä (Alkuperäinen maksukausi)
• Alkupäivä/Loppupäivä (Alkuperäisen etuuden ansaintakausi) (alla mainituin poikkeuksin)

Etuustietoilmoitus on yleensä mitätöitävä myös tilanteissa, joissa ansaintakausi muuttuu (tieto Alkupäivä/Loppupäivä (Ansaintakausi)). Poikkeuksen muodostavat kuitenkin tilanteet, joissa osa etuudesta muuttuu perusteettomaksi eduksi ja sen myötä myös ansaintakausi muuttuu tai tilanteet, joissa maksaja korjaa ansaintakautta ja ilmoitetaan lisäksi tieto ”Tulolaji muuttunut, uusi tulolajin koodi”.

Ilmoitus mitätöidään myös niin sanotun palautuvan rahan tilanteessa, josta on kerrottu tarkemmin tämän ohjeen kohdassa Palautunut raha.

Tiedot on korjattava mitätöimällä annettu ilmoitus myös tilanteissa, joissa tulolajille lisätään jokin seuraavista tiedoista:

• Takaisinperintä
• Oma-aloitteinen palautus
• Viivästyskorotus

Jos jokin näistä tiedoista on ilmoitettu jo alkuperäisellä ilmoituksella, tieto voidaan korjata korvaavalla ilmoituksella.

Jos tulorekisteriin annettuja virheellisiä ilmoituksia korjataan mitätöimällä, vanha ilmoitus on mitätöitävä ja uusi ilmoitus annettava saman päivän aikana. Kello 16.00−18.00 annetut ilmoitukset voivat yksittäisissä tapauksissa jakautua eri päiville. Tämän vuoksi varminta on antaa ilmoitukset joko ennen kello 16:ta tai vasta kello 18 jälkeen.

Ohje ilmoituksen antamisesta saman päivän aikana koskee niitä tilanteita, joissa suoritus on maksettu tulonsaajalle ja tiedot kuuluukin ilmoittaa tulorekisteriin, mutta ilmoitukselta pitää korjata jokin yksityiskohta, jota ei voi korjata korvaavalla ilmoituksella. Kyse on siis nimenomaan yhden ja saman ilmoituksen korjaamisesta mitätöimällä, ei esimerkiksi tilanteesta, jossa poistetaan kokonaan ylimääräinen ilmoitus tulorekisteristä. Joissain tapauksissa teknisen rajapinnan kautta annetut ilmoitukset toimitetaan ohjelmistosta tulorekisteriin porrastetusti tai esimerkiksi kerran vuorokaudessa. Jos maksaja mitätöi ja antaa uuden ilmoituksen suoraan palkkajärjestelmästään teknisen rajapinnan kautta, maksajan on varmistettava, että ohjelmisto lähettää ilmoituksen välittömästi ilmoituksen antamisen jälkeen. Näin maksaja välttää sen, että ilmoitukset jakautuisivat eri päiville.

5.6 Tietojen korjaaminen mitätöimällä annettu ilmoitus

Tässä alaluvussa annetaan esimerkkejä tilanteista, joissa tiedot on korjattava mitätöimällä. Mitätöimismenettelyä on noudatettava, jotta tieto ilmoituksen muuttumisesta välittyy virheellisen ilmoituksen tulorekisteristä saaneille tiedon käyttäjille.

5.6.1 Maksupäivän korjaus

Virheellinen suorituksen maksupäivä tai muu ilmoituspäivä pitää aina korjata mitätöimällä aikaisemmin annettu ilmoitus. Jos samalla ilmoituksella on ilmoitettu muitakin samalle tulonsaajalle maksettuja suorituksia, pitää kaikki mitätöitävän ilmoituksen tiedot antaa yhdellä tai useammalla uudella ilmoituksella oikein tiedoin. Näin on meneteltävä siinäkin tapauksessa, että osa ilmoitetuista suorituksista todella oli maksettu ilmoitettuna maksupäivänä.

Virheellinen maksupäivä ei johdu aina tahattomuudesta tai epähuomiosta. Etuuden maksaja voi maksaa suorituksen ja antaa ilmoituksen tulorekisteriin oikein, mutta maksu palautuu pankista, jolloin suoritus ei saavuta tulonsaajaa. Tällöin ilmoitus pitää mitätöidä. Etuuden maksaja antaa uuden ilmoituksen uusilla tiedoilla, kun tulo maksetaan onnistuneesti.

5.6.2 Ansaintakauden korjaus

Virheellinen ansaintakausi pitää korjata mitätöimällä aikaisemmin annettu ilmoitus silloin, kun korjataan Vähennykset-tietoryhmässä tai Takaisinmaksun lisätiedot -tietoryhmässä annettuja ansaintakausia. Yleensä virheellinen ansaintakausi pitää korjata mitätöimällä myös silloin, kun korjataan tulolajin Ansaintakausi-tietoryhmässä annettua ansaintakautta. Jos ilmoituksella on ilmoitettu useampia suorituksia samalle tulonsaajalle, pitää kaikki ilmoituksella olleet tiedot antaa uudelleen oikeilla tiedoilla.

Tietyissä poikkeustilanteissa tulolajille annettu ansaintakausi korjataan kuitenkin antamalla korvaava ilmoitus. Korvaavaa ilmoitusta pitää käyttää tilanteissa, joissa osa etuudesta muuttuu perusteettomaksi eduksi ja tämän myötä ansaintakausi muuttuu, tai tilanteissa, joissa suorituksen maksaja korjaa ansaintakautta ja antaa lisäksi tiedon "Tulolaji muuttunut, uusi tulolajin koodi".

Tulorekisterin etuustietoilmoituksella ei ole koko aineistoa koskevia kausitietoja, kuten palkkatietoilmoituksella. Ainoa etuussuorituksen aikaa kuvaava tieto, joka koskee koko aineistoa, on "Suorituksen maksupäivä tai muu ilmoituspäivä". Ilmoituksen tasolla tulolajin yhteydessä annetaan maksettavan tulolajin tarkka ansaintakausi.

5.6.3 Etuuden maksajan tunnisteiden korjaus

Jos etuuden maksajan tunnisteissa on virhe, pitää kaikki aineistossa annetut ilmoitukset antaa uudelleen, koska näihin kaikkiin kohdistuu mitä todennäköisimmin virheellinen etuuden maksajan tunniste. Samassa aineistossa ei koskaan pidä olla tietoa useamman eri etuuden maksajan maksamista suorituksista, esimerkiksi kahden eri asiakasyrityksen maksutietoja. Koko aineiston mitätöinnissä eritellään mitätöinnin kohde ilmoitusviitteiden sijasta maksajan aineistoviitteellä tai tulorekisterin aineistoviitteellä.

5.6.4 Tulonsaajan tai sijaissaajan tunnisteiden korjaus

Tiedot on ilmoitettava tulorekisteriin ensisijaisesti suomalaisella henkilötunnuksella. Jos tulonsaajalla ei ole suomalaista asiakastunnistetta, tiedot ilmoitetaan ulkomaisella tunnisteella. Tällöin on annettava myös nimi, syntymäaika ja sukupuoli sekä osoitetiedot. Suosituksena on, että jos tulonsaajalla on sekä suomalainen että ulkomainen tunniste, ilmoitetaan molemmat tunnisteet. Rajoitetusti verovelvollisesta tulonsaajasta on ilmoitettava asuinvaltion verotunniste (TIN), jos se on tiedossa. Jos tulonsaajalla ei ole suomalaista eikä ulkomaista tunnistetta, ilmoitetaan ”Tulonsaajalla ei ole asiakastunnistetta” -tieto.

Jos ulkomainen tulonsaaja saa myöhemmin suomalaisen henkilötunnuksen, ilmoitetaan tiedot tulorekisteriin suomalaisella henkilötunnuksella seuraavasta ilmoituksesta lukien. Aiemmin annettuja ilmoituksia ei tarvitse korjata. Vastaavasti, jos henkilön sukupuoli muuttuu ja muutoksen myötä tulonsaaja saa uuden henkilötunnuksen, ilmoitetaan uusi tunniste muutosta seuraavalla ilmoituksella, jonka suorituksen maksaja toimittaa tulorekisteriin. Aiemmin tulorekisteriin annettuja ilmoituksia ei tarvitse korjata.

Virheellinen tulonsaajan tai sijaissaajan tunniste pitää aina korjata mitätöimällä aikaisemmin annettu ilmoitus. Tulonsaajalla voi olla useita tunnisteita, jotka on mahdollista antaa ilmoituksella. Jos yksikin annetuista tunnisteista on virheellinen, pitää ilmoitus mitätöidä ja antaa kaikki ilmoituksella olleet tiedot uudestaan oikeilla tiedoilla.

5.6.5 Palautunut raha

Maksettu tulo saattaa palautua pankista esimerkiksi sen vuoksi, ettei se ole koskaan tavoittanut tulonsaajaa. Näin voi tapahtua esimerkiksi, jos tulo on maksettu väärälle vastaanottajalle, tulonsaajan tili on lakkautettu, tulo on maksettu väärässä valuutassa tai tulonsaaja ei ole lunastanut maksua pankista. Jos maksettu tulo palautuu, etuuden maksajan tulee korjata tiedot vastaamaan toteutunutta maksua.

Joissain tilanteissa pankki vähentää suorituksesta kuluja ennen kuin palauttaa suorituksen etuuden maksajalle. Pankkikuluja ei ole tarkoituksenmukaista ilmoittaa Vähennykset-tietoryhmän tiedoilla. Jos etuuden maksaja kirjaa pankin veloittamat kulut omaksi tappiokseen, ilmoitukset tulee antaa esimerkin 43 mukaisesti. Jos pankin veloittamien kulujen osuus katsotaan tulonsaajan veronalaiseksi tuloksi, tulee ilmoitukset korjata tulorekisteriin esimerkin 44 mukaisesti.

5.7 Ennakonpidätyksen palauttaminen tulonsaajalle

Jos etuuden maksaja on vähentänyt tulonsaajalle maksamastaan etuudesta liikaa ennakonpidätystä, se voi palauttaa liikapidätyksen tulonsaajalle. Ennakonpidätyksen palautus ilmoitetaan tulorekisteriin uudella ilmoituksella, jossa ennakonpidätyksen määrä on negatiivinen.

Liikapidätys on palautettava saman kalenterivuoden aikana. Tämä johtuu siitä, että negatiivinen ennakonpidätyksen määrä otetaan huomioon maksupäivän mukaisen vuoden verotuksessa. Esimerkiksi tammikuussa ei siten voi enää palauttaa tulonsaajalle liikapidätystä, joka on tehty edellisenä vuonna. Jos maksaja ei palauta liikapidätystä saman vuoden aikana, liikapidätys luetaan verotuksessa tulonsaajan hyväksi.

Jos ennakonpidätyksen palautuksessa tapahtuu virhe, on tieto korjattava tulorekisteriin.

Jos palautettavasta ennakonpidätyksestä tehdään ulosmittaus, tieto siitä on ilmoitettava tulorekisteriin. Huomaa, että 1.1.2022 alkaen negatiivisen ennakonpidätyksen tai lähdeveron kanssa samassa ilmoituksessa ei saa ilmoittaa millekään tulolajille tietoa Takaisinperintä tai Oma-aloitteinen palautus.

Jos palautettava ennakonpidätys tai osa siitä maksetaan sijaissaajalle, tieto vähennyksestä on ilmoitettava tulorekisteriin.

Tietyissä tilanteissa maksettavaan etuuteen liittyy vähennys, joka kohdistuu sellaiseen etuuteen mitä ei alun perin ole ilmoitettu tulorekisteriin.  Esimerkiksi toimeentulotukea ei ilmoiteta tulorekisteriin, mutta jos maksettavasta etuudesta palautettava ennakonpidätys tai osa siitä maksetaan toimeentulotuen korvaamiseksi, tieto vähennyksestä on ilmoitettava tulorekisteriin

5.8 Palkansaajamaksuihin liittyvät korjaustilanteet

Työtapaturma- ja ammattitautilain mukaisesta päivärahasta vähennetään tietty määrä työntekijän työeläkevakuutusmaksun, palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun ja sairausvakuutuksen päivärahamaksun yhteismäärästä. Palkansaajamaksujen vähennys voidaan tehdä vastaavasti myös potilasvakuutus-, liikennevakuutus- ja vastuuvakuutuskorvauksista sekä työtapaturma- ja ammattitautilain mukaisesta kuntoutusrahasta. Maksupäivästä 1.1.2023 alkaen palkansaajamaksujen vähennyksiä ei ilmoiteta tulorekisteriin. Sen sijaan tulorekisteriin ilmoitetaan vain vähennyksen jälkeinen ennakonpidätyksen alainen summa. Jos etuuden maksupäivä on 31.12.2022 tai aikaisemmin, katso ohjeet palkansaajamaksujen vähennysten ilmoittamiseen ja korjaamiseen kyseisen vuoden ohjeesta. Valitse oikea versio ohjeesta maksupäivän mukaan.

5.9 Soviteltujen työttömyysetuuksien ja etuuden yksikkötietojen ilmoittaminen ja korjaaminen

Työttömyysetuuksien ilmoittamisen yhteydessä Etuuden yksikkö -tietoryhmän antaminen on pakollista niin sanottujen työttömän korvauspäivien määrittämiseksi. Jos tulonsaaja saa työttömyysetuuden lisäksi myös palkkaa, tulonsaajalle voidaan maksaa soviteltua työttömyysetuutta. Kun ilmoitetaan soviteltua työttömyysetuutta, päivien määrä ilmoitetaan tulorekisteriin täysiksi päiviksi muunnettuna.

Etuuden yksikkö -tietoryhmän antaminen on pakollista myös perhevapaan tulolajeille, kun tulon maksupäivä on 1.1.2023 tai sen jälkeen.

Kun korvauspäiviä ilmoitetaan, pitää kiinnittää erityistä huomiota siihen, onko kyse ilmoittamisen perustilanteesta vai erityistilanteesta kuten ennakkomaksusta, lisämaksusta tai muusta korjaamisen tilanteesta. Tässä luvussa kuvataan ensin työttömän korvauspäivien ilmoittamisen perustilanne (alaluku 5.9.1) sekä ennakkomaksu ja lisämaksu (alaluku 5.9.2). Korjaustilanteista kuvataan tarkemmin etuuden yksikön korjaamista (alaluku 5.9.3) ja perusteettoman edun tilanteita (alaluku 5.9.4). Etuuden yksikkötiedon antamista regressitilanteissa käsitellään ohjeen Etuudet: takaisinperintä ja regressi luvussa 4.8.

5.9.1 Työttömän korvauspäivien ilmoittamisen perustilanne 

Seuraavassa esimerkissä käydään läpi työttömän korvauspäivien ilmoittamiseen liittyvä perustilanne.

5.9.2 Ennakkomaksun vähentäminen tai kuittaaminen myöhemmin myönnettävästä työttömyysetuudesta

Työttömyysetuutta voidaan maksaa ennakkona eli ilman etuuspäätöstä (työttömyysturvalain 11 luku, 8 §). Jos ennakkoa on maksettu liian vähän, etuuden maksaja vähentää ennakkomaksun myöhemmin myönnettävästä etuuden määrästä ja maksaa loput tulonsaajalle päätöksen perusteella. Jos ennakkoa on maksettu liian paljon, maksaja kuittaa liikaa maksamansa määrän esimerkiksi seuraavan kuukauden työttömyysetuudesta. Liikaa maksettu määrä ilmoitetaan tulorekisteriin perusteettomana etuna.

Ennakkomaksu voidaan katsoa myös muun myöhemmin myönnettävän työttömyysetuuden ennakkosuoritukseksi. Esimerkiksi työttömyyskassa voi maksaa ennakkona ansiopäivärahaa, mutta myöhemmän päätöksen perusteella tulonsaajan pitääkin hakea työttömyysetuus Kelalta. Silloin työttömyyskassa kuittaa myöhemmin myönnettävästä etuudesta ennakkomaksuna liikaa maksamansa etuuden määrän. Väärin perustein maksettu määrä ilmoitetaan tulorekisteriin perusteettomana etuna. Ennakkomaksun kuittaaminen on siis mahdollista myös muusta kuin samalta ajalta maksettavasta etuudesta.

5.9.3 Soviteltuna päivärahana maksettu ennakkomaksu ja lisämaksu

Tulorekisteriin ei ilmoiteta erikseen siitä, jos aiemmin tulorekisteriin ilmoitettu summa ei vastaa myöhemmin annettavan lopullisen etuuspäätöksen summaa. Tulorekisteri perustuu maksutapahtumien rekisteröintiin ja sisältää vain rajatusti tietoa etuuspäätöksistä.

Työttömyysetuuksien maksatukseen liittyy tilanteita, joissa tulonsaajalle määritelty etuuden määrä muuttuu ja samalla tulorekisteriin ilmoitetun etuuden yksikön tietoihin tulee muutoksia. Kun tulonsaajalle maksettavaa työttömyyspäivärahaa sovitellaan, tulorekisteriin etuuden yksikkönä ilmoitettavien päivien lukumäärä saattaa muuttua. Sovitellut päivärahat ilmoitetaan tulorekisteriin muunnettuina täysiksi korvauspäiviksi työttömyysturvan maksatuksessa sovellettavin perustein. Seuraavassa esimerkissä on kuvattu tilanne, jossa tulonsaajalle maksetaan soviteltuun tuloon pohjautuva ennakkomaksu ja tämän jälkeen lisämaksu. Yksikkötietoina annetaan soviteltujen päivien lukumäärä.

Tulorekisterin tietojen käyttäminen TVL 93 §:n mukaisiin ja muihin käyttötarkoituksiin edellyttää, ettei etuuden yksikköjä ilmoiteta kumuloiden. Asiaan on kiinnitettävä huomiota erityisesti silloin, kun tietyltä ansaintakaudelta kertynyt etuus maksetaan useammassa osassa. Tulorekisteriin ilmoitettavan maksun yhteydessä ilmoitetaan vain ne kyseisen maksun perusteena olevat etuuden yksiköt, joita ei ole ilmoitettu tulorekisteriin aiemmin. Jos etuuden yksikkö on päivä, yksiköiden määrän ei siis pidä saman etuuden maksajan ilmoituksilla olla kokonaisuudessaan yli 31 yksikköä kuukaudessa tai esimerkiksi yli 7 yksikköä viikon pituisella jaksolla. Toisaalta tulonsaaja voi saada saman kuukauden aikana useampaakin eläkettä siten, että eri etuuden maksajat käyttävät yksikkönä arvoa Kuukausi ja yksiköiden määränä arvoa 1. 

5.9.4 Etuuden yksikön korjaaminen päivärahan sovittelun seurauksena

Luvussa käsitellään tilanteita, joissa jo tulorekisteriin ilmoitetun työttömyyspäivärahan maksuperuste muuttuu, ja sovitellun etuuden tietoja etuuden yksiköstä muokataan korvaavalla ilmoituksella.

5.9.5 Etuuden yksikön korjaaminen etuuden muuttuessa perusteettomaksi

6 Perusteettoman edun ja takaisinperinnän ilmoittaminen

6.1 Perusteettoman edun ilmoittaminen

Joissain tilanteissa tulonsaajalla ei ole oikeutta hänelle maksettuun ja tulorekisteriin ilmoitettuun suoritukseen. Perusteeton etu syntyy esimerkiksi silloin, kun etuutta on myönnetty tai maksettu aiheettomasti, esimerkiksi väärälle henkilölle tai väärän suuruisena. Perusteeton etu voi syntyä myös silloin kun etuuden olosuhteet myöhemmin muuttuvat.

Kun perusteeton etu huomataan, tieto on korjattava tulorekisteriin ilman aiheetonta viivytystä ja viimeistään kuukauden kuluessa sen jälkeen, kun perusteetonta etua koskeva päätös on tehty. Kun liikasuoritus on riidanalainen, tarkoitetaan perusteetonta etua koskevalla päätöksellä lainvoimaista etuuden oikaisu- tai poistopäätöstä. Perusteettoman edun ilmoittamisessa on kaksi erilaista tapaa riippuen siitä, onko tulo ehditty ilmoittaa tulorekisteriin jo muuna tulona ennen kuin virhe huomataan, vai huomataanko maksuvirhe ennen ilmoituksen lähettämistä. Jos virhe ehditään huomata ennen ilmoituksen lähettämistä, käytetään erillistä Perusteeton etu -tulolajia. Kyseistä tulolajia käytetään vain, jos aiheettomasti maksettu suoritus havaitaan ennen ensimmäisen ilmoituksen lähettämistä, eikä tuloa ole aiemmin ilmoitettu muuna tulona tulorekisteriin.

Jos kyseessä ei ole pelkästään väärän tilinumeron käyttäminen vaan väärälle tulonsaajalle suoritettu maksu on kirjattu maksujärjestelmään ennakonpidätyksineen, myös ennakonpidätys pitää ilmoittaa väärän saajan etuustietoilmoituksella perityn suuruisena. Usein suoritus kuitenkin kirjataan vain todellisen tulonsaajan nimiin ja maksetaan tälle. Silloin tieto ennakonpidätyksestä annetaan vain todellisen tulonsaajan etuustietoilmoituksella. Aiheettomia suorituksia oikeushenkilöille tai tuntemattomaksi jääville tahoille ei ilmoiteta etuustietoilmoituksella.

Jos aiheettomasti maksettu tulo on ehditty ilmoittaa muuna tulona tulorekisterin, tieto on korjattava oikeaksi käyttämällä ilmoituksella annettua tulolajia sekä sen yhteydessä annettavaa erillistä "Perusteeton etu – Kyllä" -tietoa.

Jos perusteettoman edun lisäksi tulo muuttuu takautuvasti, suorituksen maksajan on ilmoitettava samalla korvaavalla ilmoituksella tieto perusteettomasta edusta sekä tieto "Tulolaji muuttunut, uusi tulolajin koodi". Tietoja ei voi antaa erillisillä ilmoituksilla, koska sekä perusteeton etu että tieto tulolajin muuttumisesta on ilmoitettava korvaavalla ilmoituksella, ja vain yksi ilmoituksen versio voi olla samanaikaisesti voimassa.

6.2 Tulolajit, joille ei voi ilmoittaa Perusteeton etu -tietoa

Vähennettävien erien yhteydessä ei ole luontevaa käyttää Perusteeton etu -tietoa. Vähennettäviä eriä ovat esimerkiksi ennakonpidätys ja ulosmittaus. Takaisinperityt suoritukset ilmoitetaan, kun suoritus on peritty. Ennakonpidätys ja lähdevero eivät voi olla perusteetonta etua, koska suoritukset on vähennetty tulonsaajan tulosta ennen sen maksamista. Näin ollen niitä ei voi periä tulonsaajalta takaisin. Jos maksaja oikaisee ennakonpidätyksen tai lähdeveron määrää, oikaistut määrät ilmoitetaan uudella ilmoituksella silloin, kun oikaisu tehdään.

Etuuksissa seuraavien tulolajien yhteydessä ei voi ilmoittaa tietoa "Perusteeton etu – Kyllä":

• Ennakonpidätys (1266)
• Lähdevero (1267)
• Lähdeverovähennys (1268)
• Ulosmittaus (1269)

6.3 Yleistä etuuksien takaisinperinnästä

Kun tulonsaaja maksaa aiheettomasti maksetun perusteettoman edun tai muun suorituksen takaisin, tieto takaisinmaksusta on ilmoitettava tulorekisteriin. Vastaavalla tavalla toimitaan, jos takaisinperintä tehdään kuittaamalla saatava myöhemmästä etuussuorituksesta. Takaisinperittyä summaa ei korjata alkuperäiselle etuustietoilmoitukselle, vaan takaisinperitty summa ilmoitetaan uudella ilmoituksella kohdistamalla se maksupäivälle, jona tulo on peritty takaisin. Näin toimitaan myös rahan palautuessa etuuden maksajalle esimerkiksi työnantajan tai puolison maksaessa etuuden takaisin tulonsaajan puolesta.

Takaisinperinnästä ja kuittauksen ilmoittamisesta on kattavammin kerrottu ohjeessa Etuudet – Takaisinperintä ja regressi.

Ilmoitus takaisinperinnästä tehdään antamalla tulolajiin liitettävä "Takaisinperintä – Kyllä" -tieto sekä siihen liittyvät lisätiedot ilmoituksella siltä maksupäivältä, jona tulonsaaja maksaa liikasuorituksen takaisin tai liikamaksua kuitataan myöhemmästä etuudesta.

Alkuperäinen suorituksen maksupäivä on vapaaehtoisesti ilmoitettava tieto. Joissain tilanteissa se on kuitenkin välttämätön, jotta Verohallinto voi kohdistaa tulonsaajan verotuksen oikein. Maksupäivä on tarpeellinen esimerkiksi silloin, kun takaisinperitty ennakonpidätys pitää kohdistaa siihen verovuoteen, jonka aikana se on suorituksesta pidätetty. Jos tulo peritään tulonsaajalta takaisin nettona, ilmoitetaan summaan kohdistuva ennakonpidätys kohdassa "Takaisinmaksuun kohdistuva ennakonpidätys". Jos tulo peritään tulonsaajalta takaisin bruttona, kyseisessä kohdassa ei ilmoiteta ennakonpidätyksen määrää. Tulosta aiemmin toimitettu ennakonpidätys luetaan tulonsaajan hyväksi tämän verotuksessa.  Takaisinperintätilanteita ja regressiä on käsitelty yksityiskohtaisemmin ohjeessa Etuudet – Takaisinperintä ja regressi.

Takaisinmaksuun kohdistuva lähdevero -tieto ilmoitetaan, jos maksetusta tulosta on peritty lähdeveroa ja tulo peritään tulonsaajalta takaisin nettona ja lähdeveron osuus vähennetään muista Verohallinnolle tilitettävistä lähdeveroista. Jos tulo peritään tulonsaajalta takaisin bruttona, etuuden maksaja ei ilmoita takaisinperittävästä suorituksesta aiemmin perittyjä lähdeveroja. Tässä ohjeessa ei ole käsitelty kaikkia niitä takaisinperinnän ilmoittamisen erityispiirteitä, jotka pitäisi tietoja ilmoitettaessa huomioida. Lähdeveron ilmoittamista ja muita kansainvälisiä ilmoittamisen tilanteita on käsitelty yksityiskohtaisemmin ohjeessa Etuudet – Takaisinperintä ja regressi kansainvälisissä tilanteissa.

Etuuksien takaisinmaksun lisätiedoissa voidaan ilmoittaa alkuperäinen maksukausi kalenterivuoden tarkkuudella. Alkuperäiseen maksukauteen liittyvä suorituksen alkuperäinen maksupäivä ei ole pakollinen tieto. Jos alkuperäistä maksupäivää ei ole annettu, Verohallinto kohdistaa maksajan velvoitteet alkuperäisen maksukauden loppupäivän mukaan, kun Verohallinto oikaisee sille tilitettäviä oma-aloitteisia veroja. Maksaja voi menettää korkoetua, jos maksaja ilmoittaa tiedot vähimmäisvaatimusten mukaisesti eli jättää alkuperäisen maksupäivän ilmoittamatta eikä ilmoita alkuperäisiä maksukausia tarkasti.

Maksajan on ilmoitettava takaisinperinnän tiedot tulorekisteriin, kun tulonsaaja palauttaa hänelle liikaa maksettua etuutta takaisin. Tiedot on annettava viimeistään viidentenä päivänä sen päivän jälkeen, kun on saatu tieto takaisin perityn määrän maksamisesta, etuuden maksajasta ja siitä, mihin suoritukseen tai korvaukseen maksu liittyy sekä takaisinperintä on saatu kohdistettua etuuden maksajan omassa järjestelmässä. Näistä kohdistamistiedoista varsinainen takaisinmaksupäivä ilmoitetaan Takaisinmaksun lisätiedot -tietoryhmässä takaisinmaksupäivänä.

6.4 Takaisinperinnästä luopuminen

Etuuksien takaisinperintää koskevissa oikeuslähteissä on tyypillisesti säännös etuuden myöntäjän mahdollisuudesta luopua tietyissä tilanteissa takaisinperinnästä kokonaan tai osittain. Harkittaessa takaisinperinnästä luopumista otetaan huomioon muun muassa kohtuusnäkökohdat ja tulonsaajan vilpitön mieli. Takaisinperinnästä luopumisen lisäksi on tilanteita, joissa jatkuvaluonteisen etuuden maksua päätetään jatkaa, vaikka etuus on todettu perusteettomaksi.

Jos tulonsaajalle on maksettu tuloa perusteetta, on ilmoitus perusteettomasta edusta tehtävä tulorekisteriin siitä huolimatta, kuinka takaisinperintä tullaan tekemään tai tullaanko takaisinperinnästä esimerkiksi luopumaan kokonaan tai osin. Tulonsaajalle voi siten joissain tapauksissa rekisteröityä tuloksi enemmän perusteetonta etua kuin häneltä on peritty takaisin tai tullaan koskaan perimään takaisin. Jos tulon maksaminen jatkuu ilman etuuden myöntävää päätöstä, ilmoitetaan se tulorekisteriin Perusteeton etu -tulolajia käyttäen.

6.5 Etuuden saajan oma-aloitteinen etuuden takaisinmaksu

Tulonsaaja voi palauttaa saamaansa etuutta oma-aloitteisesti ilman, että etuus on tulonsaajalle perusteetonta etua. Palautettu etuus ei myöhemminkään muodostu tulonsaajalle perusteettomaksi eduksi. Etuuden maksaja ei anna tällaisessa tilanteessa ilmoitusta perusteettomasta etuudesta.

Palautuva summa ilmoitetaan uudella ilmoituksella tulorekisteriin "Oma-aloitteinen palautus – Kyllä" -tiedon perusteella ja kohdistamalla se maksupäivälle, jona tulo on palautunut takaisin. Takaisinmaksun lisätiedot -tietoryhmän avulla Verohallinto pystyy toimittamaan tulonsaajan verotuksen oikein. 

Jos oma-aloitteisesti palautettu tulo myöhemmin katsotaan etuuden maksajan prosessissa perusteettomaksi eduksi, on etuuden maksajan korjattava alkuperäistä ilmoitusta antamalla korvaava ilmoitus, jossa "Perusteeton etu – Kyllä" -tieto liitetään maksettuun tulolajiin sekä muutetaan "Oma-aloitteinen palautus – Kyllä" -tieto "Takaisinperintä – Kyllä" -tiedoksi. Perusteettomalla edulla tarkoitetaan tässä tapauksessa sekä prosessin itsensä tekemää päätöstä perusteettomasta edusta (esimerkiksi oikaisu-, muutos-, korjaus-, lakkautus- tai poistopäätöstä) että maksamisen virheestä johtuvaa perusteetonta etua, kun tulonsaaja saa liikamaksua.

Oma-aloitteisen etuuden takaisinmaksussa sovelletaan samoja säännöksiä ja toimia kuin takaisinperinnässä. Oma-aloitteinen palautus ei kuitenkaan koskaan ole perusteetonta etua.

6.6 Verotukseen vaikuttamattoman maksun oikaisun ilmoittaminen

Tieto "Ei vaikuta verotukseen – Kyllä" vaikuttaa tulonsaajan verotukseen. Maksajan tulee ilmoittaa tämä tieto kahdessa tapauksessa:

• saman tulon kahdenkertaisen verotuksen estäminen: kun maksetaan sellaista tuloa, joka on jo aikaisemmin ilmoitettu veronalaisena tulona
• perusteettoman vähennyksen estäminen: kun ilmoitetaan palautuvasta tulosta, jota ei ole alun perinkään verotettu.

Sama tulo voi olla mahdollista ilmoittaa kahteen kertaan veronalaisena tulona tulonsaajalle tilanteissa, joissa sijaissaajalle on maksettu liikaa. Tällaiset tilanteet ovat kuitenkin harvinaisia. Tulo on kokonaan veronalaista, jos sijaissaajan vähennys ilmoitetaan jollain seuraavista vähennyksen tyypeistä: "Elatusapuvelan perintä", "Maksuvaatimus (ei regressitilanne)", "MATA- ja MYEL-perintä", "Muu vähennys nettotulosta", "Regressi verottomaan tuloon", "Opintolainan takaussaatavan perintä" tai "YEL-perintä". Nämä kaikki vähennykset ovat ennakonpidätyksen jälkeen tehtäviä vähennyksiä. Kun tulonsaajalle maksetaan sijaissaajalle jo maksettu liikamaksu, tulee puuttuneen tulon maksusta ilmoittaa tulorekisteriin. Tämä ilmoittamisvelvollisuus aiheuttaa saman tulon kahdenkertaisen ilmoittamisen. Maksun ilmoittamisen yhteydessä tulee ilmoittaa tieto "Ei vaikuta verotukseen – Kyllä", jolla estetään saman tulon kahdenkertainen verotus. Ks. tarkemmin ilmoittamisesta ja esimerkit tämän ohjeen kohdasta Etuutta on maksettu sijaissaajalle liikaa.

Tulonsaajan saama perusteeton vähennys verotuksessa ilmenee sellaisissa harvinaisissa tilanteissa, kun etuustietoilmoituksessa ilmoitetaan tulonsaajan tulon palautumisesta ja tätä tuloa ei ole verotettu alun perinkään eikä kyseessä ole veroton tulolaji. Takaisinperinnän tai oma-aloitteisen palauttamisen myötä etuuden maksajalle palautuu sellainen suoritus, jota maksettaessa vähennyksen tyyppinä on ollut "Regressi veronalaiseen tuloon", "Muu vähennys veronalaisesta tulosta" tai "Palkansaajamaksujen vähennys". Jos palautuvan tulon ilmoittamisessa käytetään Takaisinmaksun lisätiedot -tietoryhmää, tiedon käyttäjä ei voi tietää, palautuuko sellaista tuloa, jota ei ole verotettu aikaisemmin. Siksi maksajan tulee käyttää tietoa "Ei vaikuta verotukseen – Kyllä", jotta Verohallinto jättää takaisinperityn määrän huomioimatta tulonsaajan verotuksessa.

Asiaa on käsitelty myös ohjeessa Etuudet – Takaisinperintä ja regressi.  

7 Tietojen ilmoittaminen kansainvälisissä tilanteissa

7.1 Tiedonantovelvollisuus kansainvälisissä tilanteissa

Suomalaisen etuuden maksajan on ilmoitettava maksamansa etuus- ja eläketulot tulorekisteriin riippumatta siitä, asuuko tulonsaaja Suomessa vai ulkomailla.

Tulotiedot on ilmoitettava tulorekisteriin kansainvälisissä tilanteissa aina, jos etuuden maksajalla on tiedonantovelvollisuus jollekin tulorekisterin tiedon käyttäjälle. Etuuden sekä eläkkeiden ulkomaisia maksajia eivät koske yhtä laajat tiedonantovelvollisuudet kuin ulkomaisia työnantajia. Verotusmenettelystä annetun lain sivullisen tiedonantovelvollisuus koskee eläke- ja etuustilanteissa ulkomaista etuuden maksajaa vain, jos etuuden maksajalla on Suomessa tuloverotuksen kiinteä toimipaikka. Silloin se rinnastetaan Suomessa olevaan etuuden maksajaan verotusta koskevan tiedonantovelvollisuuden suhteen.

Etuuden maksaja voi ilmoittaa rajoitetusti verovelvolliselle ja yleisesti verovelvolliselle tulonsaajalle maksetut suoritukset samassa aineistossa. Rajoitetusti verovelvollisena pidetään henkilöä, jonka asunto ja koti ovat ulkomailla ja joka ei oleskele Suomessa yli kuutta kuukautta yhtäjaksoisesti. Tulonsaajan verovelvollisuudesta on lisätietoa Verohallinnon ohjeessa Yleinen ja rajoitettu verovelvollisuus sekä verosopimuksen mukainen asuminen. Rajoitetusti verovelvolliselle henkilölle maksetuista suorituksista on annettava ilmoitus riippumatta siitä, onko suorituksesta pitänyt periä lähdeveroa tai ennakonpidätystä taikka onko tulonsaaja vakuutettu Suomessa. Ilmoitus on annettava myös korvauksesta, joka rajoitetusti verovelvolliselle on maksettu ulkomailla sattuneesta vahingosta.

7.2 Tulonsaajan tiedot kansainvälisissä tilanteissa

Kansainvälisissä tilanteissa etuus- ja eläketulot ilmoitetaan käyttäen samoja tulolajeja riippumatta siitä, onko tulonsaaja yleisesti vai rajoitetusti verovelvollinen.

Myös ulkomailla asuvan tulonsaajan tiedot on ilmoitettava tulorekisteriin ensisijaisesti suomalaisella, väestötietojärjestelmään merkityllä henkilötunnuksella. Lisäksi on annettava ulkomainen verotunniste tai henkilötunnus. Jos tulonsaajalla ei ole suomalaista henkilötunnusta, ilmoittamisessa käytetään tulonsaajan ulkomaista henkilötunnusta. Jos maksajalla ei ole tiedossa tulonsaajan suomalaista tai ulkomaista henkilötunnusta, on tulonsaajasta ilmoitettava nimi, syntymäaika, sukupuoli ja osoite. Tulorekisteriin voi ilmoittaa sekä Suomen että asuinvaltion osoitteen.

Jos tulonsaajalle on annettu keinotunnus, keinotunnus ilmoitetaan tunnisteen tyypillä Muu tunnus. Aina silloin, kun tiedot annetaan muulla kuin suomalaisella henkilötunnuksella, on annettava seuraavat tiedot: nimi, syntymäaika, sukupuoli ja osoite. Myös ulkomainen tunniste ilmoitetaan, jos maksajalla on se tiedossa.

Kansainväliset sopimukset velvoittavat Verohallintoa välittämään muiden maiden verohallinnoille tietoja ulkomailla asuvien henkilöiden Suomesta saamista tuloista. Jos tulonsaaja on rajoitetusti verovelvollinen, on tulonsaajan tietoihin merkittävä "Rajoitetusti verovelvollinen – Kyllä". Rajoitetusti verovelvollisesta tulonsaajasta on aina ilmoitettava myös asuinvaltion maakoodi, asuinvaltion verotunniste (TIN) sekä osoite asuinvaltiossa. Jos asuinvaltio ei myönnä verotunnistetta, verotunnisteen tilalla ilmoitetaan asuinvaltion myöntämä muu vastaava tunniste. TIN on Europa -palvelussa voi tarkistaa, onko ulkomainen verotunniste oikean muotoinen. Palvelussa ei voi vahvistaa henkilöllisyyttä eikä sitä, onko syötetty numero todella olemassa ja onko kyseinen maa antanut sen. Palvelusta saa myös lisätietoa eri maissa käytetyistä tunnisteista.

Jos rajoitetusti veroverollisen saamasta lähdeveron alaisesta tulosta (esimerkiksi sairauspäivärahasta) on toimitettu ennakonpidätys lähdeveron sijaan, annetaan tieto "Ennakonpidätyksen alainen tulo – Kyllä". Maksaja voi toimittaa lähdeveron alaisesta tulosta ennakonpidätyksen vain, jos tulonsaaja esittää kyseiselle vuodelle lasketun rajoitetusti verovelvollisen verokortin, joka on voimassa maksupäivänä.

Tietoa "Ennakonpidätyksen alainen tulo – Kyllä" ei kuitenkaan anneta niiden rajoitetusti verovelvollisille maksettavien tulolajien yhteydessä, jotka verotetaan aina progressiivisesti, kuten eläketulot.

7.3 Lähdeveron alaisen tulon ilmoittaminen

Kun ilmoitetaan lähdeveron alaista tuloa, täytyy maksajan ilmoittaa ulkomaisen tunnisteen lisäksi tulonsaajan nimi, syntymäaika, sukupuoli, osoite sekä asuinvaltion maakoodi.

7.4 Rajoitetusti verovelvollisen ennakonpidätyksen alainen etuus

Ennakonpidätyksen alainen tulo -tieto voidaan antaa vain silloin, kun tulonsaaja on rajoitetusti verovelvollinen ja hakenut verotusmenettelystä annetun lain mukaista (progressiivista) verotusta tuloon, joka muutoin olisi lähdeveron alaista, esimerkiksi työttömyyspäiväraha. Edellytyksenä on, että tulonsaaja toimittaa maksajalle rajoitetusti verovelvollisen verokortin. Tietoa "Ennakonpidätyksen alainen tulo – Kyllä" ei kuitenkaan anneta niiden rajoitetusti verovelvollisille maksettavien tulolajien yhteydessä, jotka verotetaan aina progressiivisesti, kuten eläketulot.

7.5 Lähdeveron muuttuminen yleisesti verovelvollisen ennakonpidätykseksi

Tulonsaajan olosuhteet saattavat muuttua siten, että alkuperäistä etuustietoilmoitusta on korjattava antamalla korvaava etuustietoilmoitus. Tällainen tilanne voi olla esimerkiksi silloin, kun ulkomailla asuva tulonsaaja muuttaa Suomeen ja muuttuu rajoitetusti verovelvollisesta yleisesti verovelvolliseksi. Tulosta on saatettu periä lähdeveroa ennen kuin maksaja saa tiedon siitä, että tulonsaajasta on tullut yleisesti verovelvollinen.

Liikapidätys on palautettava saman kalenterivuoden aikana. Tämä johtuu siitä, että negatiivinen ennakonpidätyksen määrä kirjataan verotuksessa aineiston tiedoissa olevan maksupäivän mukaiselle vuodelle. Esimerkiksi tammikuussa ei voi siten ilmoittaa negatiivista ennakonpidätystä, jonka olisi tarkoitus kohdistua edeltävän joulukuun liikapidätykseen, vaan liikapidätys luetaan verotuksessa tulonsaajan hyväksi.

7.6 Sairausvakuutusmaksut kansainvälisissä tilanteissa

Suomessa sairausvakuutuslain mukaan vakuutetut henkilöt osallistuvat sosiaaliturvalainsäädännön mukaisten etuuksien rahoittamiseen maksamalla sairausvakuutuksen sairaanhoito- ja päivärahamaksuja, jotka kerätään verotuksen toimittamisen yhteydessä. Sairaanhoitomaksu ja päivärahamaksu muodostavat yhdessä vakuutetun sairausvakuutusmaksun.

Sellaiset ulkomailla asuvat eläkkeensaajat, joiden sairaanhoidon kustannusten korvaamisesta Suomi vastaa Euroopan unionin sosiaaliturva-asetuksen (N:o 1408/71) tai ns. perusasetuksen (N:o 883/2004) perusteella, maksavat sairaanhoitomaksua Suomeen myös sen jälkeen, kun he eivät enää ole Suomessa sairausvakuutuslain mukaan vakuutettuja.

Etuuden maksajalla on velvollisuus tehdä ennakonpidätys kaikista niistä tuloeristä, jotka ovat ennakonpidätyksen alaista tuloa. Ennakonpidätys sisältää sairausvakuutusmaksun, jos henkilö on Suomessa vakuutettu.

Eläke- ja etuustulojen ilmoittajan ei ole tarvetta eritellä tulorekisterin etuustietoilmoituksillaan, mikä osuus ennakonpidätyksestä on sairausvakuutusmaksua. Oikea määrä maksua on huomioitu tulonsaajan ennakonpidätysprosentissa.

7.7 Tulonsaajan eläkkeestä peritään ainoastaan sairaanhoitomaksu

Silloin kun yleisesti verovelvollisen eläke maksetaan ulkomaille, vastaa ilmoitusmenettely kotimaisia tilanteita. Poikkeus tähän sääntöön ovat tilanteet, joissa yleisesti verovelvollisen eläkkeestä peritään verokortin perusteella vain sairaanhoitomaksu.

Joissain kansainvälisissä tilanteissa verosopimus estää Suomea verottamasta tuloa. Verosopimukset eivät kuitenkaan koske sairausvakuutusmaksua. Eläketulosta on siten maksettava sairaanhoitomaksu, jos Suomi vastaa saajan sairaanhoitokustannusten korvaamisesta. Silloin kun tulonsaaja on yleisesti verovelvollinen, etuuden maksaja ilmoittaa verokortin määräyksen mukaan Etuuden veronalaisuus -tietoa käyttäen, että tulosta peritään vain sairaanhoitomaksu. 

7.9 Yleisesti verovelvollinen eläkkeensaaja muuttuu rajoitetusti verovelvolliseksi

Jos tulonsaaja muuttuu takautuvasti yleisesti verovelvollisesta rajoitetusti verovelvolliseksi tai toisin päin, pitää etuuden maksajan korjata antamansa ilmoitukset uuden verokortin määräysten mukaisesti.