Tietojen ilmoittaminen tulorekisteriin: luontoisedut ja kustannusten korvaukset
- Antopäivä
- 4.12.2023
- Diaarinumero
- VH/6570/00.01.00/2023
- Voimassaolo
- 1.1.2024 - Toistaiseksi
Ohje on tarkoitettu suorituksen maksajille. Ohjeessa kuvataan esimerkkien avulla eri luontoisetujen ja kustannusten korvausten ilmoittamista tulorekisteriin.
Maksetut suoritukset on aina ilmoitettava tulorekisteriin vähintään yhteissummana (ilmoittamisen suppeampi tarkkuustaso, niin sanottu ilmoitustapa 1). Halutessaan maksaja voi ilmoittaa maksamansa suoritukset pakollista ilmoitustapaa eritellymmin käyttämällä siihen tarkoitettuja erillisiä täydentäviä tulolajeja (ilmoittamisen laajempi tarkkuustaso, niin sanottu ilmoitustapa 2). Rahapalkkojen ilmoitustavasta riippumatta luontoisedut ja verovapaat kustannusten korvaukset on aina ilmoitettava erikseen omina tulolajeinaan.
Ohjeen esimerkeissä kuvataan tietojen ilmoittamista sekä yhteissummana että eritellysti. Esimerkeissä ei esitetä kaikkia pakollisesti annettavia tietoja, vaan ainoastaan luontoisetujen ja kustannusten korvausten ilmoittamisessa tarpeellisia tietoja. Esimerkiksi ennakonpidätyksen ilmoittamista ei ohjeisteta erikseen, paitsi luvussa 1.6. Esimerkeissä käytetyt rahasummat ovat esimerkinomaisia ja sosiaalivakuutusmaksujen suuruus, ennakonpidätysprosentti sekä verovapaiden matkakustannusten korvausten enimmäismäärät on tarkistettava vuosittain. Ennakonpidätys määräytyy saajakohtaisen ennakonpidätysprosentin perusteella.
Ohjeessa kuvataan ilmoittamista kotimaisissa tilanteissa. Tulorekisteriin ilmoittamista kansainvälisissä tilanteissa kuvataan ohjeessa Tietojen ilmoittaminen tulorekisteriin: kansainväliset tilanteet. Ilmoitettujen luontoisetujen ja kustannusten korvausten korjaamista on kuvattu ohjeessa Tietojen korjaaminen tulorekisterissä.
Tämä ohje korvaa aikaisemman Tietojen ilmoittaminen tulorekisteriin: luontoisedut ja kustannusten korvaukset -nimisen ohjeen. Ohjetta on päivitetty:
- Lukuun 1.1.3 on lisätty ohjeistusta siitä, miten rahapalkkaa alentamalla annettu polkupyöräetu ilmoitetaan, kun polkupyörä on työntekijän käytössä myös palkattoman poissaolon ajan.
- Luvun 1.3 esimerkkiin 30 on täydennetty ilmoittamisen ajankohta ja tehty uusi esimerkki, kun työntekijämaksuja on jäänyt perimättä useammalta kuukaudelta. Lisäksi luvun tekstiä on täsmennetty.
- Lukuun 1.5 on lisätty ohjaus luontoisedun ilmoittamisesta palkattoman poissaolon ajalta.
Lisäksi ohjeeseen on tehty teknisluonteisia täsmennyksiä. Muilta osin ohjeen linjaukset vastaavat sisällöltään aikaisempaa ohjetta.
Ohjeen esimerkeissä käytetyt työntekijän työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksujen määrät ovat vuoden 2023 tasolla. Kunakin vuonna voimassa olevat määrät ovat vakuuttamistietojen sivulla. Työntekijän työeläkevakuutusmaksun määränä esimerkeissä on käytetty alle 53-vuotiailla ja yli 62-vuotiailla käytössä olevaa määrää.
Kun ohjeessa käsitellään verovapaita matkakustannusten korvauksia, kuten päivärahoja, kilometrikorvauksia ja ateriakorvauksia, niiden enimmäismäärät ovat vuoden 2023 voimassa olleen päätöksen mukaiset. Kunakin vuonna voimassa olevat määrät ovat Verohallinnon päätöksessä verovapaista matkakustannusten korvauksista.
1 Luontoisedut
Luontoisetu on työstä saatava vastike, jonka työntekijä saa työnantajalta muuna kuin rahana. Luontoisetu on veronalaista palkkatuloa, josta edun antaneen työnantajan on toimitettava ennakonpidätys ja maksettava sosiaalivakuutusmaksut.
Jos työnantaja ei maksa työntekijälle lainkaan rahapalkkaa, luontoisedusta ei voi toimittaa ennakonpidätystä. Jos työntekijälle ei ole maksettu rahapalkkaa, joka riittäisi työntekijän työeläkevakuutusmaksun ja työttömyysvakuutusmaksun pidättämiseen, työnantaja voi pidättää nämä työntekijän vakuutusmaksut myöhempien palkanmaksujen yhteydessä laissa säädetyissä aikarajoissa. Työnantaja ilmoittaa nämä maksut tulorekisteriin kohdissa Työntekijän työttömyysvakuutusmaksu ja Työntekijän työeläkevakuutusmaksu sen maksupäivän ilmoituksella, jolloin ne on työntekijältä pidätetty. Jos työntekijältä ei edellä kuvatussa tilanteessa peritä työntekijän sosiaalivakuutusmaksuja myöhemmän palkanmaksun yhteydessä, työnantajan maksamat työntekijämaksut ilmoitetaan palkkatietoilmoituksella työntekijälle maksettuna muuna luontoisetuna, katso tarkemmin luku 1.3. Ennakonpidätys luontoiseduista ilmoitetaan tulorekisteriin vain, jos se on toimitettu.
Luontoisetuja koskevat tiedot on annettava viimeistään luontoisedun kertymiskuukautta seuraavan kalenterikuukauden viidentenä päivänä. Jos luontoisedun kertymiskuukaudelta kuitenkin maksetaan rahapalkkaa kertymiskuukautta seuraavan kalenterikuukauden aikana, voidaan luontoisetua koskevat tiedot antaa myös ilmoittamalla luontoisetu sen kertymiskuukautta seuraavan kalenterikuukauden tuloksi. Ilmoitus on tällöin annettava viimeistään sitä kuukautta seuraavan kalenterikuukauden viidentenä päivänä, jonka tuloksi luontoisetu on ilmoitettu. Kertymiskuukaudella tarkoitetaan sitä kalenterikuukautta, jonka aikana etu on ollut käytössä.
Esimerkki 1: Jos joulukuulta kertynyttä rahapalkkaa maksetaan osaksi tai kokonaan tammikuun aikana, voidaan joulukuun luontoisetu ilmoittaa tammikuun tuloksi. Tällöin määräaika luontoisedun ilmoittamiselle on helmikuun 5. päivä.
Jos työntekijälle annetaan pelkkä luontoisetu ilman, että hänelle maksetaan rahapalkkaa, tieto edun määrästä on ilmoitettava kuukausittain tulorekisteriin ja maksupäiväksi palkkatietoilmoitukselle on merkittävä sen kuukauden päivä, esimerkiksi kuun viimeinen päivä, jolloin etu on ollut tulonsaajan käytettävissä.
Jos työntekijälle maksetaan palkkaa kahden viikon jaksoissa, halutessaan suorituksen maksaja voi ilmoittaa edun kahdesti kuussa jakamalla verotusarvon saman kuukauden kahdelle eri palkanmaksukaudelle. Suosituksena kuitenkin on, että luontoisetu ilmoitetaan vain kerran kuukaudessa. Luontoisetujen ilmoittamisen määräaikoja kuvataan tarkemmin luvussa 1.5.
Luontoisedut ilmoitetaan tulorekisteriin siinäkin tapauksessa, että työntekijä on maksanut luontoisedusta työnantajalle luontoisedun raha-arvoa vastaavan tai sitä suuremman korvauksen, eikä palkkaan lisättävää määrää jää lainkaan. Luontoisedusta peritty korvaus on ilmoitettava samalla palkkatietoilmoituksella kuin luontoisetu. Jos työnantaja on perinyt luontoisedusta korvausta enemmän kuin luontoisedun verotusarvo, palkkatietoilmoituksella ilmoitetaan luontoisedusta perittynä korvauksena korkeintaan verotusarvoa vastaava määrä. Peritty korvaus alentaa verotettavaa tuloa ja sosiaalivakuutusmaksujen perusteena olevaa työansiota.
Verohallinto vahvistaa päätöksellään vuosittain luontoisetujen raha-arvot. Päätös on osoitteessa vero.fi > Syventävät vero-ohjeet > Päätökset > Verohallinnon päätös vuodelta 2022 toimitettavassa verotuksessa noudatettavista luontoisetujen laskentaperusteista. Jos edun verotusarvoa ei ole erikseen vahvistettu Verohallinnon antamalla päätöksellä, luontoisedun arvo on sen käypä arvo. Käyvällä arvolla tarkoitetaan edun hankinnasta aiheutuneita todellisia kustannuksia.
1.1 Luontoisedut, jotka ilmoitetaan aina omina tulolajeinaan
Luontoiseduista autoetu, työsuhdematkalippuetu, polkupyöräetu ja asuntolainan korkoetu ilmoitetaan aina omina tulolajeinaan.
1.1.1 Autoetu
Työntekijälle muodostuu autoetu, kun työnantaja antaa työntekijän tai tämän perheen käyttöön omistamansa tai hallitsemansa auton, jonka yksityiskäyttö on sallittu.
Työnantaja ilmoittaa tulorekisteriin autoedun määrän tulolajilla Autoetu (304). Sillä ei ole merkitystä, ilmoittaako työnantaja rahapalkat yhteissummana (ilmoitustapa 1) vai eritellysti (ilmoitustapa 2). Autoedun lisäksi työnantajan pitää ilmoittaa Autoedun tyyppi -tietona se, onko kyseessä käyttöetu vai vapaa autoetu. Käyttöetu on kyseessä silloin, kun työntekijä maksaa itse ainakin auton käyttövoimakulut. Vapaasta autoedusta on kyse silloin, kun työnantaja maksaa kaikki autosta aiheutuneet kustannukset.
Työnantajan pitää ilmoittaa tulorekisteriin tieto Auton ikäryhmästä. Arvolistalta valitaan A, B, C tai U. Luontoisetuautot on jaettu kolmeen ikäryhmään (A, B ja C) auton rekisteriotteeseen merkityn käyttöönottovuoden perusteella. Käyttöönottovuotena pidetään vuotta, jolloin auton ensirekisteröinti on tehty. Autot kuuluvat kolmen ensimmäisen käyttövuoden aikana ikäryhmään A, kolmen seuraavan vuoden aikana ikäryhmään B ja tämän jälkeen ikäryhmään C. Arvo U tarkoittaa ulkomailla käytössä olevaa ja sieltä saatua autoetua. Käyttöönottovuodella ei tällöin ole merkitystä.
Esimerkki 2: Työntekijä on saanut tammikuussa käyttöönsä vapaan autoedun, joka on laskettu Verohallinnon antaman luontoisetupäätöksen mukaisesti ja jonka kuukausiarvo on 750 euroa. Autoedun määrä ilmoitetaan tammikuulta:
ILMOITETTAVAT TIEDOT | euroa |
---|---|
304 Autoetu Autoedun tyyppi: Vapaa autoetu Auton ikäryhmä: A |
750.00 |
Jos työntekijän autoedun käyttökustannukset lasketaan kilometrikohtaisena arvona kuukausikohtaisen arvon sijaan, työnantajan pitää ilmoittaa tulorekisteriin Auton kilometrimäärä -tieto. Kohtaan merkitään työsuhdeautolla yksityiskäytössä ajettujen kilometrien määrä. Verohallinnon päätöksen mukaan työnantaja voi ilmoittaa kilometrimäärän palkkakausittain tai vaihtoehtoisesti viimeistään vuoden viimeisellä ilmoituksella. Jos työnantaja saa autoedun kilometrimäärän tietoonsa vasta edun saamiskuukauden jälkeen, annettua ilmoitusta on korjattava.
Jos työnantaja on alentanut autoedun määrää siksi, että työsuhdeauto on nollapäästöinen tai vähäpäästöinen, työnantajan pitää ilmoittaa myös Auton päästöarvo. Autoedun määrää voi alentaa, jos auton ajonaikainen hiilidioksidipäästö (CO2-päästö) on autoverolaissa (777/2020) tarkoitetulla tavalla määriteltynä 0–100 grammaa kilometriä kohden. Määrän alentaminen perustuu tuloverolain (1535/1992) 64 a §:ään, ja alennukset ovat voimassa vuoteen 2025 asti. Auton päästöarvo ilmoitetaan tämän vuoksi vuosilta 2022–2025. Päästöarvo ilmoitetaan kuukausittain samalla kertaa autoedun alennetun verotusarvon kanssa.
Esimerkki 3: Työntekijällä on käytössään työnantajan työsuhde-etuna antama A-ikäryhmän sähköauto, jonka ajonaikainen hiilidioksidipäästö on 0 g/km. Työntekijä on saanut edun vapaana autoetuna. Ennen työnantajan tekemää vähennystä autoedun arvo on 700 euroa kuukaudessa. Työnantaja on alentanut autoedun määrää yhteensä 290 eurolla (170 euron alennus perustuu tuloverolain 64 a §:ään ja 120 euron alennus perustuu Verohallinnon luontoisetupäätöksen 17 §:ään). Autoedun määräksi jää 410 euroa kuukaudessa. Työnantaja ilmoittaa autoedun alennetun arvon tiedot seuraavasti:
ILMOITETTAVAT TIEDOT | euroa |
---|---|
304 Autoetu Autoedun tyyppi: Vapaa autoetu Auton ikäryhmä: A Auton päästöarvo: 0 |
410.00 |
Työnantaja voi periä autoedun omavastuuosuuden työntekijän nettopalkasta. Tällöin työntekijä käytännössä maksaa omavastuun, ja tämä autoedun omavastuuosuus alentaa verotettavaa etua tai poistaa sen kokonaan. Jos autoedun omavastuuosuus on autoedun verotusarvoa alempi, autoedun arvon ja autoedusta perityn korvauksen erotus käsitellään työntekijän veronalaisena luontoisetuna. Jos omavastuuosuus vastaa autoedun verotusarvoa, verotettavaa etua ei synny. Työnantaja ilmoittaa tulorekisteriin luontoisedun verotusarvon tulolajilla Autoetu (304) ja työntekijältä perityn omavastuuosuuden määrän tulolajilla Autoedusta peritty korvaus (401).
Autoetu on ilmoitettava siinäkin tapauksessa, että työnantaja on perinyt työntekijältä luontoisedusta luontoisedun raha-arvoa vastaavan tai sitä suuremman korvauksen, eikä palkkaan lisättävää määrää jää lainkaan. Vaikka työnantaja olisi perinyt autoedusta sen verotusarvoa suuremman korvauksen, palkkatietoilmoituksella ilmoitetaan autoedusta perittynä korvauksena korkeintaan verotusarvoa vastaava määrä.
Työntekijältä peritty omavastuuosuus ilmoitetaan erikseen tulolajilla Autoedusta peritty korvaus (401). Edun verotettava arvo ilmoitetaan tällöinkin täysimääräisenä tulolajilla Autoetu (304), eikä siitä vähennetä perityn korvauksen määrää. Autoedusta peritty korvaus on ilmoitettava samalla palkkatietoilmoituksella kuin autoetu, vaikka työnantaja perisi korvauksen autoedun ilmoittamista edeltävän palkanmaksukauden aikana tai vasta sen jälkeen.
Esimerkki 4: Työntekijä on tammikuussa saanut käyttöönsä käyttöetuauton, jonka kuukausikohtainen arvo on 350 euroa. Suorituksen maksaja perii työntekijän nettopalkasta 100 euron omavastuuosuuden. Autoedun määrän ja omavastuuosuuden erotus on työntekijän veronalaisen autoedun määrä.
ILMOITETTAVAT TIEDOT | euroa |
---|---|
304 Autoetu Autoedun tyyppi: Käyttöetu Auton ikäryhmä: A |
350.00 |
401 Autoedusta peritty korvaus |
100.00 |
1.1.2 Työsuhdematkalippuetu
Työsuhdematkalippu on työnantajan työntekijälle antama joukkoliikenteen henkilökohtainen matkalippu asunnon ja työpaikan välistä matkaa varten. Osa työsuhdematkalipun arvosta on verovapaata ja osa veronalaista. Veronalainen osuus on luontoisetua, ja se katsotaan palkaksi. Työsuhdematkalipusta 3 400 euroa vuodessa on verovapaata tuloa. Jos työntekijä saa sekä työsuhdematkalipun että polkupyöräedun, niiden verovapaa määrä voi olla yhteensä korkeintaan 3 400 euroa kalenterivuodessa. Työnantajan on aina ilmoitettava työsuhdematkalippuetu tulorekisteriin siinäkin tapauksessa, että verotettavaa etua ei muodostu.
Työnantaja ilmoittaa työsuhdematkalipun verovapaan osan tulolajilla Työsuhdematkalipun verovapaa osuus (341). Palkaksi katsottavan osuuden työnantaja ilmoittaa tulolajilla Työsuhdematkalipun palkaksi katsottu osuus (342). Ilmoitus työsuhdematkalippuedusta annetaan tulorekisteriin aina edellä mainittuina tulolajeina. Sillä ei ole merkitystä, ilmoittaako työnantaja rahapalkat tulorekisteriin yhteissummana (ilmoitustapa 1) vai eritellysti (ilmoitustapa 2).
Työsuhdematkalipun ilmoittaminen poikkeaa muista luontoiseduista, koska maksajan on vähennettävä palkaksi katsottavasta osuudesta työntekijältä perimänsä korvaus. Palkaksi katsottavana osuutena ilmoitetaan se osuus edun arvosta, josta työnantaja on jo vähentänyt mahdollisesti tulonsaajalta perimänsä korvauksen. Jos palkaksi katsottavaa etua ei muodostu, työnantajan on vähennettävä työntekijältä perimänsä korvaus työsuhdematkalipun verovapaasta osuudesta. Työsuhdematkalipun verovapaana osuutena ilmoitetaan jäljelle jäävä määrä.
Jotta etua voidaan käsitellä työsuhdematkalippuna, lipun pitää olla työnantajan hankkima. Työnantaja voi hankkia työsuhdematkalipun eri tavoin:
1. Työnantaja hankkii matkalipun tai sopii palveluntarjoajan kanssa matkalipun laskuttamisesta kokonaan tai osaksi työnantajalta.
- Etu katsotaan sen kuukauden tuloksi, jonka aikana työntekijä saa matkalipun.
Esimerkki 5: Työnantaja on hankkinut työntekijälle 380 euron arvoisen sarjalipun tammikuussa. Veronalaista luontoisetua ei synny. Suorituksen maksaja ilmoittaa tulorekisteriin tammikuulta annettavalla palkkatietoilmoituksella 380 euroa tulolajilla Työsuhdematkalipun verovapaa osuus (341)
ILMOITETTAVAT TIEDOT | euroa |
---|---|
341 Työsuhdematkalipun verovapaa osuus | 380.00 |
2. Työnantaja antaa työntekijälle työmatkasetelin tai työmatkakortin, jolla työntekijä itse hankkii matkalipun.
- Etu katsotaan sen kuukauden tuloksi, jonka aikana työnantaja antaa työsuhdematkalipun ostoon oikeuttavan työmatkasetelin tai työmatkakortin. Antamishetki määrää myös lipun verovuoden.
Esimerkki 6: Työnantaja on antanut tammikuussa työntekijälle 3 800 euron arvoisen työmatkasetelin. Työnantaja ei peri työntekijältä korvausta. Työmatkaseteli on veronalaista tuloa siltä osin kuin edun arvon ylittää 3 400 euroa, joten veronalaista luontoisetua syntyy 400 euroa (palkaksi katsottu osuus). Työntekijä saa verovapaata etua 3 400 euroa.
ILMOITETTAVAT TIEDOT | euroa |
---|---|
341 Työsuhdematkalipun verovapaa osuus | 3400.00 |
342 Työsuhdematkalipun palkaksi katsottu osuus | 400.00 |
3. Työnantaja antaa työntekijälle digitaalisen työmatkasetelin tai työmatkakortin tai lataa työsuhdematkalipun käyttöoikeutta mobiilisovellukseen työntekijän käyttäjätilille. Työntekijä hankkii matkalipun itse.
- Etu katsotaan sen kuukauden tuloksi, jonka aikana työntekijä ostaa lipun. Ostohetki määrää myös lipun verovuoden.
Esimerkki 7: Työnantaja on ladannut tulonsaajalle mobiilisovellukseen työsuhdematkalipun ostoon 350 euroa tammikuussa. Työntekijä käyttää etuaan lokakuussa ja ostaa 280 euron arvoisen matkalipun, joka on voimassa vuoden eteenpäin. Veronalaista luontoisetua ei synny. Suorituksen maksaja ilmoittaa tulorekisteriin lokakuusta annettavalla palkkatietoilmoituksella 280 euroa tulolajilla Työsuhdematkalipun verovapaa osuus (341).
ILMOITETTAVAT TIEDOT | euroa |
---|---|
341 Työsuhdematkalipun verovapaa osuus | 280.00 |
Jos työnantaja ei hanki lippua, vaan työntekijä ostaa matkalipun itse ja työnantaja maksaa työntekijälle matkalipun hinnan tai osan siitä, kyse ei ole työsuhdematkalippuedusta. Tällöin työnantajan maksama korvaus katsotaan kokonaisuudessaan työntekijän palkaksi. Työntekijälle maksettu määrä ilmoitetaan tulolajilla Palkka yhteissumma (101) tai Muu maksettu lisä (216).
Työnantaja voi ilmoittaa työsuhdematkalipun samalta ajalta kertyneen palkan yhteydessä. Jos esimerkiksi työnantaja on antanut työsuhdematkalipun joulukuussa, mutta joulukuulta kertynyt palkka maksetaan työntekijälle vasta tammikuussa, työnantaja voi ilmoittaa työsuhdematkalipun tammikuussa maksettavan rahapalkan yhteydessä. Vaihtoehtoisesti työnantaja voi ilmoittaa edun erikseen omalla ilmoituksellaan viimeistään helmikuun viidentenä päivänä. Maksupäiväksi on merkittävä tammikuun maksupäivä, esimerkiksi tammikuun viimeinen päivä. Etu katsotaan tällöin tulonsaajalle tammikuun tuloksi ja otetaan huomioon, kun seurataan tammikuussa alkaneen verovuoden euromääräisiä rajoja.
Työsuhdematkalippuetu ilmoitetaan sen palkanmaksukauden tulona, jona etu on käsitelty työntekijän palkanlaskennassa. Jos verovapaata työsuhdematkalippuetua ei käsitellä palkanlaskentajärjestelmässä lainkaan, voi verovapaan työsuhdematkalippuedun ilmoittaa kerran vuodessa. Suosituksena kuitenkin on, että etu ilmoitetaan sen kuukauden ilmoituksella, jonka tuloa etu on (katso edellä esimerkit lipun hankkimisesta eri tavoin). Esimerkiksi jos tulonsaajalle annetaan työsuhdematkalippuetua 300 euroa helmikuussa, ilmoitetaan tieto helmikuun palkkatietoilmoituksella. Jos kuitenkin helmikuulta kertynyt palkka maksetaan maaliskuussa, voidaan työsuhdematkalippuetu ilmoittaa samanaikaisesti maaliskuun palkanmaksun yhteydessä tai erikseen huhtikuun 5. päivänä.
Jos työnantaja ei anna matkalipun ostoon oikeuttavia maksuvälineitä, vaan hankkii työntekijän käyttöön lipun, jonka voimassaoloaika ajoittuu kahdelle eri vuodelle, työnantajan on jaettava lipun hinta näille vuosille lipun voimassaoloaikojen suhteessa ja ilmoitettava tiedot vastaavasti palkkatietoilmoituksilla. Lippu on ilmoitettava tällä tavoin, vaikka verovapaata työsuhdematkalippuetua ei käsiteltäisikään palkanlaskentajärjestelmässä.
Esimerkki 8: Työnantaja on hankkinut työntekijän käyttöön vuoden ajaksi 1 500 euron arvoisen työsuhdematkalipun, jonka voimassaoloaika on 1.6.2022–31.5.2023. Työnantaja ilmoittaa vuoden 2022 tulona 7/12 lipun hinnasta, 875 euroa, ja vuoden 2023 tulona 5/12 lipun hinnasta, 625 euroa. Veronalaista luontoisetua ei synny. Suorituksen maksaja ilmoittaa tiedot työsuhdematkalipusta tulorekisteriin tulolajilla Työsuhdematkalipun verovapaa osuus (341). Maksaja ilmoittaa vuoden 2022 lipun seuraavasti:
ILMOITETTAVAT TIEDOT | euroa |
---|---|
341 Työsuhdematkalipun verovapaa osuus | 875.00 |
Työnantaja voi periä omavastuuosuuden työntekijän nettopalkasta. Omavastuuosuus ilmoitetaan tulolajilla Työsuhdematkalipusta peritty korvaus (415). Peritty korvaus ilmoitetaan täysimääräisenä, vaikka se olisikin suurempi kuin palkaksi katsottu osuus. Peritty korvaus pitää vähentää palkaksi katsottavasta osuudesta. Palkaksi katsottavana osuutena ilmoitetaan jäljelle jäävä määrä.
Esimerkki 9: Työnantaja on antanut työntekijälle 5 000 euron arvoisen työsuhdematkalipun. Työnantaja perii työntekijän nettopalkasta 1 200 euroa korvausta työsuhdematkalipusta. Veronalaista luontoisetua ja palkkaa on 400 euroa (5000 – 3400 – 1200). Työntekijä saa verovapaata etua 3 400 euroa. Työnantaja ilmoittaa tiedot tulorekisteriin:
ILMOITETTAVAT TIEDOT | euroa |
---|---|
341 Työsuhdematkalipun verovapaa osuus | 3400.00 |
342 Työsuhdematkalipun palkaksi katsottu osuus | 400.00 |
415 Työsuhdematkalipusta peritty korvaus | 1200.00 |
Jos palkaksi katsottavaa etua ei muodostu, työnantajan on vähennettävä työntekijältä perimänsä korvaus työsuhdematkalipun verovapaasta osuudesta. Työsuhdematkalipun verovapaana osuutena ilmoitetaan jäljelle jäävä määrä.
Esimerkki 10: Työnantaja on antanut työntekijälle 1 000 euron arvoisen työsuhdematkalipun. Työnantaja perii työntekijän nettopalkasta 500 euroa Työntekijä saa verovapaata etua 500 euroa.
ILMOITETTAVAT TIEDOT | euroa |
---|---|
341 Työsuhdematkalipun verovapaa osuus | 500.00 |
415 Työsuhdematkalipusta peritty korvaus | 500.00 |
Jos työntekijä saa sekä työsuhdematkalipun että polkupyöräedun, niiden verovapaa määrä voi olla yhteensä korkeintaan 3 400 euroa. Työnantajan antama polkupyöräetu vähentää siten työsuhdematkalipun verovapaata enimmäismäärää.
Esimerkki 11: Työnantaja on antanut työntekijälle 4 000 euron arvoisen työsuhdematkalipun ja 1 000 euron arvoisen polkupyöräedun. Työnantaja ei peri työntekijältä korvausta työsuhdematkalipun eikä polkupyöräedun arvosta. Annettu polkupyöräetu alentaa työsuhdematkalipun verovapaata määrää 1 000 eurolla. Veronalaista työsuhdematkalippuetua ja palkkaa on 1 600 euroa. Työntekijä saa verovapaata työsuhdematkalippuetua 2 400 euroa ja verovapaata polkupyöräetua 1 000 euroa.
ILMOITETTAVAT TIEDOT | euroa |
---|---|
341 Työsuhdematkalipun verovapaa osuus | 2400.00 |
342 Työsuhdematkalipun palkaksi katsottu osuus | 1600.00 |
363 Polkupyöräedun verovapaa osuus | 1000.00 |
Työsuhdematkalipussa veronalaisen ja verovapaan edun määrä arvioidaan koko vuoden ajalta, toisin kuin muissa luontoiseduissa, joiden määrä arvioidaan kuukauden ajalta. Jos työsuhdematkalippu annetaan kerran vuodessa, esimerkiksi vuoden alussa ja korvausta peritään säännöllisesti koko vuosi, käytännössä vuoden alussa henkilölle muodostuisi veronalainen etu, koska maksaja ei ole vielä ehtinyt periä kuin ensimmäisen kuukauden korvauksen edusta. Jotta maksajan ei tarvitsisi korjata annettuja ilmoituksia edellä kuvatussa tilanteessa, maksaja voi jo etukäteen ennakoida tilanteen, jakaa verovapaan osuuden koko vuodelle ja ilmoittaa sen kuukausittain tulorekisteriin samassa yhteydessä perimänsä korvauksen kanssa.
Esimerkki 12: Työnantaja antaa 4 200 euron arvoisen työsuhdematkalipun vuoden alussa. Työnantaja perii lipusta 100 euroa kuukaudessa. Perityn korvauksen määrä on siten 1 200 euroa vuodessa. Käytännössä vuoden lopussa ei muodostuisi palkaksi katsottavaa osuutta. Sen sijaan vuoden alussa palkkaa muodostuisi, koska korvausta ei ole ehditty periä työntekijältä.
Henkilön saaman verovapaan edun määrä on 3 000 euroa koko vuoden aikana. Maksaja ilmoittaa tiedot kuukausittain seuraavasti:
ILMOITETTAVAT TIEDOT | euroa |
---|---|
341 Työsuhdematkalipun verovapaa osuus | 250.00 |
415 Työsuhdematkalipusta peritty korvaus | 100.00 |
Jos työsuhdematkalippuetu on annettu vuoden alussa koko vuodeksi ja työsuhde päättyy kesken vuotta, maksajan on korjattava antamansa ilmoitukset. Tällöin työsuhdematkalippuetua on vain se osuus, joka kohdistuu työssäoloaikaan. Loppuosa työsuhdematkalipun arvosta on palkkaa, ellei työnantaja peri siitä korvausta. Lippu on korjattava palkaksi käyttäen palkan tulolajeja viimeistään viimeiselle palkanmaksukuukaudelle.
Työsuhdematkalippuetu annetaan työntekijän rahapalkkaa alentamalla
Työsuhdematkalippuetu voidaan antaa työntekijän rahapalkkaa alentamalla, jos työnantaja ja työntekijä näin sopivat. Tällaisessa tilanteessa työntekijän sovitusta rahapalkasta vähennetään verovapaata luontoisetua vastaava määrä. Luontoisetu siis alentaa työntekijän veronalaista bruttopalkkaa. Vastaavasti ennakonpidätyksen ja sairausvakuutusmaksun alainen palkka alenee. Huomioitavaa kuitenkin on, että työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksut sekä työtapaturma- ja ammattitautivakuutusmaksu lasketaan palkasta, josta ei ole vähennetty luontoisedun arvoa. Eläke-, työttömyys- ja tapaturmavakuuttajien näkökulmasta rahapalkkaa alentamalla annettu verovapaa etu on vastiketta työstä, siksi näiden vakuutusmaksujen perusteena oleva palkan määrä eroaa veronalaisen palkan määrästä. Työnantaja ilmoittaa, että rahapalkkaa alentamalla annettu etu on eläke-, työttömyys- sekä työtapaturma- ja ammattitautivakuutusmaksun alainen liittämällä tulolajiin Työsuhdematkalipun verovapaa osuus (341) tiedot Vakuuttamistiedon tyypeistä. Muuten työsuhdematkalippuetu ilmoitetaan tulorekisteriin kuten tavanomaisena palkanlisänä annettu luontoisetu.
Esimerkki 13: Työntekijän kuukausipalkka on 3 500 euroa. Työnantaja antaa työntekijälle kuukausittain 100 euron arvoisen verovapaan työsuhdematkalippuedun (yhteensä 1 200 euroa vuodessa). Työnantaja ja työntekijä ovat sopineet, että työntekijälle annettava työsuhdematkalippuetu sisällytetään työntekijän bruttopalkkaan. Palkan osana annettu kuukausittainen verovapaa etu 100 euroa ilmoitetaan verovapaana työsuhdematkalippuna tulolajilla 341. Maksajan on lisäksi ilmoitettava tulolajiin 341 liitetyn Vakuuttamistiedon tyyppi -tiedon avulla, että tulo on työeläke-, työttömyys- sekä työtapaturma- ja ammattitautivakuutusmaksun alainen käyttämällä tietoa seuraavasti: Työeläkevakuutusmaksun alainen: Kyllä, Työtapaturma- ja ammattitautivakuutusmaksun alainen: Kyllä ja Työttömyysvakuutusmaksun alainen: Kyllä.
Tulorekisteriin ilmoitetaan kuukausittain palkkatietoilmoituksella:
ILMOITETTAVAT TIEDOT | euroa |
---|---|
201 Aikapalkka | 3400.00 |
341 Työsuhdematkalipun verovapaa osuus Vakuuttamistiedon tyyppi: Työeläkevakuutusmaksun alainen: Vakuutusmaksun perusteena: Kyllä Vakuuttamistiedon tyyppi: Työttömyysvakuutusmaksun alainen: Vakuutusmaksun perusteena: Kyllä Vakuuttamistiedon tyyppi: Työtapaturma- ja ammattitautivakuutusmaksun alainen: Vakuutusmaksun perusteena: Kyllä |
100.00 |
402 Ennakonpidätys (25 % 3 400 eurosta) | 850.00 |
413 Työntekijän työeläkevakuutusmaksu (3 500 eurosta) | 250.25 |
414 Työntekijän työttömyysvakuutusmaksu (3 500 eurosta) | 52.50 |
Työnantajan erillisilmoituksella ilmoitettava sairausvakuutusmaksun määrä lasketaan 3 400 eurosta.
Jos osa työsuhdematkalippuedusta on veronalaista etua, se ilmoitetaan tulorekisteriin tulolajilla Työsuhdematkalipun palkaksi katsottu osuus (342).
Esimerkki 14: Työntekijän kuukausipalkka on 4 100 euroa. Työnantaja antaa työntekijälle kuukausittain 300 euron arvoisen työsuhdematkalippuedun, yhteensä 3 600 euroa vuodessa. Työsuhdematkalipusta muodostuu veronalaista luontoisetua eli palkkaa 200 euroa (3600 − 3400) vuodessa eli 16,67 euroa kuukaudessa. Työnantaja ja työntekijä ovat sopineet, että työntekijälle annettava työsuhdematkalippuetu sisällytetään työntekijän bruttopalkkaan. Palkan osana annettu kuukausittainen verovapaa etu 283,33 euroa (3 400 / 12) ilmoitetaan tulolajilla 341 ja palkaksi katsottu osuus tulolajilla 342. Maksajan on lisäksi liitettävä tulolajiin 341 Vakuuttamistiedon tyyppi -tieto, jonka avulla maksaja ilmoittaa, että tulo on työeläke-, työttömyys- sekä työtapaturma- ja ammattitautivakuutusmaksun alainen.
Tulorekisteriin ilmoitetaan kuukausittain palkkatietoilmoituksella:
ILMOITETTAVAT TIEDOT | euroa |
---|---|
201 Aikapalkka | 3800.00 |
341 Työsuhdematkalipun verovapaa osuus Vakuuttamistiedon tyyppi: Työeläkevakuutusmaksun alainen: Vakuutusmaksun perusteena: Kyllä Vakuuttamistiedon tyyppi: Työttömyysvakuutusmaksun alainen: Vakuutusmaksun perusteena: Kyllä Vakuuttamistiedon tyyppi: Työtapaturma- ja ammattitautivakuutusmaksun alainen: Vakuutusmaksun perusteena: Kyllä |
283.33 |
342 Työsuhdematkalipun palkaksi katsottu osuus | 16.67 |
402 Ennakonpidätys (25 % 3 816,67 eurosta) | 954.17 |
413 Työntekijän työeläkevakuutusmaksu (4 100 eurosta) | 293.15 |
414 Työntekijän työttömyysvakuutusmaksu (4 100 eurosta) | 61.50 |
Työnantajan erillisilmoituksella ilmoitettava sairausvakuutusmaksun määrä lasketaan 3 816,67 eurosta.
Jos rahapalkkaa alentamalla annetusta työsuhdematkalippuedusta on poikkeuksellisesti peritty työntekijältä korvaus, se ilmoitetaan tulolajilla Työsuhdematkalipusta peritty korvaus (415). Maksaja vähentää perityn korvauksen tulolajilla Työsuhdematkalipun palkaksi katsottu osuus (342) ilmoitettavasta osasta. Jos palkaksi katsottavaa osuutta ei ole, maksaja vähentää perityn korvauksen tulolajilla Työsuhdematkalipun verovapaa osuus (341) ilmoitettavasta osasta. Jos palkaksi katsottavaa osuutta ei ole ja peritty korvaus vähennetään verovapaasta osuudesta, työeläke-, työttömyys- sekä työtapaturma- ja ammattitautivakuutusmaksun alainen ansio alenee vastaavasti. Maksaja ilmoittaa sosiaalivakuutusmaksujen alaisen määrän liittämällä tulolajiin 341 Vakuuttamistiedon tyyppi -tiedon.
Esimerkki 15: Työntekijän kuukausipalkka on 8 000 euroa. Työnantaja antaa työntekijälle kuukausittain 90 euron arvoisen työsuhdematkalippuedun, yhteensä 1 080 euroa vuodessa. Annettu työsuhdematkalippu on verovapaata tuloa. Työnantaja ja työntekijä ovat sopineet, että työntekijälle annettava työsuhdematkalippuetu sisällytetään työntekijän bruttopalkkaan. Työnantaja perii edusta korvausta työntekijältä 50 euroa kuukaudessa. Peritty korvaus alentaa annetun työsuhdematkalippuedun määrää 40 euroon kuukaudessa (90 − 50). Vastaavasti työeläke-, työttömyys- sekä työtapaturma- ja ammattitautivakuutusmaksun alainen ansio alenee 40 euroon. Maksaja vähentää perityn korvauksen myös verovapaasta edusta ja ilmoittaa erotuksen verovapaana työsuhdematkalippuna tulolajilla 341 sekä liittää tulolajiin Vakuuttamistiedon tyyppi -tiedon, jonka mukaan etu on työeläke-, työttömyys- sekä työtapaturma- ja ammattitautivakuutusmaksun alainen.
Tulorekisteriin ilmoitetaan kuukausittain palkkatietoilmoituksella:
ILMOITETTAVAT TIEDOT | euroa |
---|---|
201 Aikapalkka | 7910.00 |
341 Työsuhdematkalipun verovapaa osuus Vakuuttamistiedon tyyppi: Työeläkevakuutusmaksun alainen: Vakuutusmaksun perusteena: Kyllä Vakuuttamistiedon tyyppi: Työttömyysvakuutusmaksun alainen: Vakuutusmaksun perusteena: Kyllä Vakuuttamistiedon tyyppi: Työtapaturma- ja ammattitautivakuutusmaksun alainen: Vakuutusmaksun perusteena: Kyllä |
40.00 |
402 Ennakonpidätys (30 % 7910 eurosta) | 2373.00 |
413 Työntekijän työeläkevakuutusmaksu (7950 eurosta) | 568.43 |
414 Työntekijän työttömyysvakuutusmaksu (7950 eurosta) | 119.25 |
415 Työsuhdematkalipusta peritty korvaus | 50.00 |
Työnantajan erillisilmoituksella ilmoitettava sairausvakuutusmaksun määrä lasketaan 7 910 eurosta.
Lue lisää ohjeesta Työsuhdepolkupyöräedun ja työsuhdematkalippuedun ottaminen huomioon eläkkeen perusteena olevassa työansiossa (tyoelakelakipalvelu.fi).
1.1.3 Polkupyöräetu
Polkupyöräetu muodostuu, kun työnantaja antaa polkupyörän työntekijän yksityiskäyttöön. Pyörä voi olla työnantajan omistama tai hankittu leasingsopimuksella. Polkupyöräedusta on kyse myös silloin, jos työnantaja muulla vastaavalla tavalla järjestää työntekijälle mahdollisuuden käyttää polkupyörää vapaa-ajallaan.
Polkupyöräedusta 1 200 euroa vuodessa on verovapaata tuloa, ja loput veronalaista luontoisetua. Jos työntekijä saa sekä polkupyöräedun että työsuhdematkalipun, niiden verovapaa määrä voi olla yhteensä korkeintaan 3 400 euroa, eli verovapaa polkupyöräetu vähennetään työsuhdematkalipun verovapaasta enimmäismäärästä.
Polkupyöräedun arvo määräytyy käyvän arvon mukaan. Verohallinto määrää vuosittain luontoisetujen käypien arvojen laskentaperusteet. Polkupyöräedun määrän laskeminen on kuvattu Verohallinnon ohjeessa Luontoisedut verotuksessa ja Verohallinnon päätöksessä verotuksessa noudatettavista luontoisetujen laskentaperusteista.
Polkupyöräetu on aina ilmoitettava palkkatietoilmoituksella, myös silloin kun verotettavaa etua ei muodostu.
Esimerkki 16: Työnantaja on antanut työntekijälle 600 euron arvoisen polkupyöräedun. Tällöin ei synny veronalaista luontoisetua, eikä edusta makseta sosiaalivakuutusmaksuja.
ILMOITETTAVAT TIEDOT | euroa |
---|---|
363 Polkupyöräedun verovapaa osuus | 600.00 |
Verovapaa polkupyöräetu ilmoitetaan sen palkanmaksukauden tulona, jona etu on käsitelty työntekijän palkanlaskennassa. Jos verovapaata polkupyöräetua ei käsitellä palkanlaskentajärjestelmässä lainkaan, voi verovapaan polkupyöräedun ilmoittaa kerran vuodessa. Suosituksena kuitenkin on, että etu ilmoitetaan sen kuukauden ilmoituksella, jonka aikana se annetaan. Sitä vastoin palkaksi katsottu osuus polkupyöräedusta ilmoitetaan niiltä kuukausilta, kun etu on ollut työntekijän käytettävissä. Polkupyöräedun palkaksi katsottava osuus ja verovapaa osuus on eriteltävä, koska ne vaikuttavat työntekijän kodin ja työpaikan välisten matkakulujen vähennyskelpoisuuteen.
Esimerkki 17: Työnantaja on antanut työntekijälle 1 500 euron arvoisen polkupyöräedun. Työnantaja ei peri työntekijältä korvausta edun arvosta. Polkupyörä on työntekijän käytettävissä koko vuoden. Koska polkupyöräetu on veronalaista siltä osin kuin edun arvon ylittää 1 200 euroa vuodessa, veronalaista luontoisetua syntyy 300 euroa. Työnantaja ilmoittaa kuukausittain palkaksi katsottavana määränä 25 euroa ja verovapaana polkupyöräedun määränä 100 euroa:
ILMOITETTAVAT TIEDOT | euroa |
---|---|
363 Polkupyöräedun verovapaa osuus | 100.00 |
364 Polkupyöräedun palkaksi katsottu osuus | 25.00 |
Polkupyöräedun ilmoittaminen poikkeaa muista luontoiseduista samalla tavalla kuin työsuhdematkalipun ilmoittaminen, koska maksajan on vähennettävä palkaksi katsottavasta osuudesta työntekijältä perimänsä korvaus. Palkaksi katsottavana osuutena ilmoitetaan se osuus edun arvosta, josta työnantaja on jo vähentänyt mahdollisesti tulonsaajalta perimänsä korvauksen.
Esimerkki 18: Työnantaja on antanut työntekijälle 1 800 euron arvoisen polkupyöräedun. Työnantaja perii työntekijän nettopalkasta 200 euroa. Työntekijä saa verovapaata etua 1 200 euroa. Veronalaista luontoisetua ja palkkaa on 400 euroa (1800 – 1200 – 200).
ILMOITETTAVAT TIEDOT | euroa |
---|---|
363 Polkupyöräedun verovapaa osuus | 1200.00 |
364 Polkupyöräedun palkaksi katsottu osuus | 400.00 |
420 Polkupyöräedusta peritty korvaus | 200.00 |
Jos palkaksi katsottavaa etua ei muodostu, työnantajan on vähennettävä työntekijältä perimänsä korvaus polkupyöräedun verovapaasta osuudesta. Polkupyöräedun verovapaana osuutena ilmoitetaan jäljelle jäävä määrä.
Esimerkki 19: Työnantaja on antanut työntekijälle 1 000 euron arvoisen polkupyöräedun. Työnantaja perii työntekijän nettopalkasta 400 euroa. Työntekijä saa verovapaata etua 600 euroa.
ILMOITETTAVAT TIEDOT | euroa |
---|---|
363 Polkupyöräedun verovapaa osuus | 600.00 |
420 Polkupyöräedusta peritty korvaus | 400.00 |
Esimerkki 20: Työnantaja on antanut työntekijälle 600 euron arvoisen polkupyöräedun. Työnantaja perii työntekijän nettopalkasta saman suuruisen summan, 600 euroa. Verovapaata etua ei jää ilmoitettavaksi, mutta polkupyöräedusta peritty korvaus on silti ilmoitettava.
ILMOITETTAVAT TIEDOT | euroa |
---|---|
420 Polkupyöräedusta peritty korvaus | 600.00 |
Polkupyöräetu annetaan työntekijän rahapalkkaa alentamalla
Polkupyöräetu voidaan antaa työntekijän rahapalkkaa alentamalla, jos työnantaja ja työntekijä näin sopivat. Tällaisessa tilanteessa työntekijän sovitusta rahapalkasta vähennetään verovapaata luontoisetua vastaava määrä. Luontoisetu siis alentaa työntekijän veronalaista bruttopalkkaa. Vastaavasti ennakonpidätyksen ja sairausvakuutusmaksun alainen palkka alenee. Huomioitavaa kuitenkin on, että työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksut sekä työtapaturma- ja ammattitautivakuutusmaksu lasketaan palkasta, josta ei ole vähennetty luontoisedun arvoa. Eläke-, työttömyys- ja tapaturmavakuuttajien näkökulmasta rahapalkkaa alentamalla annettu verovapaa etu on vastiketta työstä, siksi näiden vakuutusmaksujen perusteena oleva palkan määrä eroaa veronalaisen palkan määrästä. Työnantaja ilmoittaa, että rahapalkkaa alentamalla annettu etu on eläke-, työttömyys- sekä työtapaturma- ja ammattitautivakuutusmaksun alainen liittämällä tulolajiin Polkupyöräedun verovapaa osuus (363) tiedot Vakuuttamistiedon tyypeistä. Muuten polkupyöräetu ilmoitetaan tulorekisteriin kuten tavanomaisena palkanlisänä annettu luontoisetu.
Esimerkki 21: Työntekijän kuukausipalkka on 4 000 euroa. Työnantaja antaa työntekijälle 750 euron arvoisen verovapaan polkupyöräedun, eli 62,50 euroa kuukaudessa. Työnantaja ja työntekijä ovat sopineet, että työntekijälle annettava polkupyöräetu 62,50 euroa sisällytetään työntekijän bruttopalkkaan, eli rahapalkan määrä on 3 937,50 euroa. Palkan osana annettu verovapaa etu 62,50 euroa ilmoitetaan verovapaana polkupyöräetuna tulolajilla 363 kuukausittain. Maksajan on lisäksi eriteltävä tulolajiin 363 liitetyn Vakuuttamistiedon tyyppi -tiedon avulla, että tulo on työeläke-, työttömyys- sekä työtapaturma- ja ammattitautivakuutusmaksun alainen käyttämällä tietoa seuraavasti: Työeläkevakuutusmaksun alainen: Kyllä, Työtapaturma- ja ammattitautivakuutusmaksun alainen: Kyllä ja Työttömyysvakuutusmaksun alainen: Kyllä. Tulorekisteriin ilmoitetaan palkkatietoilmoituksella:
ILMOITETTAVAT TIEDOT | euroa |
---|---|
201 Aikapalkka | 3937.50 |
363 Polkupyöräedun verovapaa osuus Vakuuttamistiedon tyyppi: Työeläkevakuutusmaksun alainen: Vakuutusmaksun perusteena: Kyllä Vakuuttamistiedon tyyppi: Työttömyysvakuutusmaksun alainen: Vakuutusmaksun perusteena: Kyllä Vakuuttamistiedon tyyppi: Työtapaturma- ja ammattitautivakuutusmaksun alainen: Vakuutusmaksun perusteena: Kyllä |
62.50 |
402 Ennakonpidätys (25 % 3 937,50 eurosta) | 984.38 |
413 Työntekijän työeläkevakuutusmaksu (4 000 eurosta) | 286.00 |
414 Työntekijän työttömyysvakuutusmaksu (4 000 eurosta) | 60.00 |
Työnantajan erillisilmoituksella ilmoitettava sairausvakuutusmaksun määrä lasketaan 3 937,50 eurosta.
Esimerkki 22: Työntekijän kuukausipalkka on 3 500 euroa. Työnantaja antaa työntekijälle kuukausittain 100 euron arvoisen verovapaan polkupyöräedun. Työnantaja ja työntekijä ovat sopineet, että työntekijälle annettava polkupyöräetu sisällytetään työntekijän bruttopalkkaan. Palkan osana annettu kuukausittainen verovapaa etu 100 euroa ilmoitetaan tulolajilla 363. Maksajan on lisäksi liitettävä tulolajiin 363 Vakuuttamistiedon tyyppi -tieto, jonka avulla maksaja ilmoittaa, että tulo on työeläke-, työttömyys- sekä työtapaturma- ja ammattitautivakuutusmaksun alainen.
Tulorekisteriin ilmoitetaan kuukausittain palkkatietoilmoituksella:
ILMOITETTAVAT TIEDOT | euroa |
---|---|
201 Aikapalkka | 3400.00 |
363 Polkupyöräedun verovapaa osuus Vakuuttamistiedon tyyppi: Työeläkevakuutusmaksun alainen: Vakuutusmaksun perusteena: Kyllä Vakuuttamistiedon tyyppi: Työttömyysvakuutusmaksun alainen: Vakuutusmaksun perusteena: Kyllä Vakuuttamistiedon tyyppi: Työtapaturma- ja ammattitautivakuutusmaksun alainen: Vakuutusmaksun perusteena: Kyllä |
100.00 |
402 Ennakonpidätys (25 % 3 400 eurosta) | 850.00 |
413 Työntekijän työeläkevakuutusmaksu (3 500 eurosta) | 250.25 |
414 Työntekijän työttömyysvakuutusmaksu (3 500 eurosta) | 52.50 |
Työnantajan erillisilmoituksella ilmoitettava sairausvakuutusmaksun määrä lasketaan 3 400 eurosta.
Jos osa polkupyöräedusta on veronalaista etua, se ilmoitetaan tulorekisteriin tulolajilla Polkupyöräedun palkaksi katsottu osuus (364).
Esimerkki 23: Työntekijän kuukausipalkka on 3 000 euroa. Työnantaja antaa työntekijälle kuukausittain 180 euron arvoisen polkupyöräedun, yhteensä 2 160 euroa vuodessa. Polkupyöräedusta muodostuu veronalaista luontoisetua eli palkkaa 960 euroa (2 160 − 1 200) vuodessa. Kuukausittainen verovapaan edun määrä on 100 euroa ja veronalaisen edun määrä on 80 euroa. Työnantaja ja työntekijä ovat sopineet, että työntekijälle annettava polkupyöräetu sisällytetään työntekijän bruttopalkkaan, jolloin rahapalkka alenee 2 820 euroon. Verovapaa etu ilmoitetaan tulolajilla 363 ja palkaksi katsottu osuus tulolajilla 364. Maksajan on lisäksi liitettävä tulolajiin 363 Vakuuttamistiedon tyyppi -tieto, jonka avulla maksaja ilmoittaa, että tulo on työeläke-, työttömyys- sekä työtapaturma- ja ammattitautivakuutusmaksun alainen.
Tulorekisteriin ilmoitetaan kuukausittain palkkatietoilmoituksella:
ILMOITETTAVAT TIEDOT | euroa |
---|---|
201 Aikapalkka | 2820.00 |
363 Polkupyöräedun verovapaa osuus Vakuuttamistiedon tyyppi: Työeläkevakuutusmaksun alainen: Vakuutusmaksun perusteena: Kyllä Vakuuttamistiedon tyyppi: Työttömyysvakuutusmaksun alainen: Vakuutusmaksun perusteena: Kyllä Vakuuttamistiedon tyyppi: Työtapaturma- ja ammattitautivakuutusmaksun alainen: Vakuutusmaksun perusteena: Kyllä |
100.00 |
364 Polkupyöräedun palkaksi katsottu osuus | 80.00 |
402 Ennakonpidätys (25 % 2 900 eurosta) | 725.00 |
413 Työntekijän työeläkevakuutusmaksu (3 000 eurosta) | 214.50 |
414 Työntekijän työttömyysvakuutusmaksu (3 000 eurosta) | 45.00 |
Työantajan erillisilmoituksella ilmoitettava sairausvakuutusmaksun määrä lasketaan 2 900 euron perusteella.
Jos rahapalkkaa alentamalla annetusta polkupyöräedusta on poikkeuksellisesti peritty työntekijältä korvaus, se ilmoitetaan tulolajilla Polkupyöräedusta peritty korvaus (420). Maksaja vähentää perityn korvauksen tulolajilla Polkupyöräedun palkaksi katsottu osuus (364) ilmoitettavasta osasta. Jos palkaksi katsottavaa osuutta ei ole, maksaja vähentää perityn korvauksen tulolajilla Polkupyöräedun verovapaa osuus (363) ilmoitettavasta osasta. Jos palkaksi katsottavaa osuutta ei ole ja peritty korvaus vähennetään verovapaasta osuudesta, työeläke- työttömyys- sekä työtapaturma- ja ammattitautivakuutusmaksun alainen ansio alenee vastaavasti. Maksaja ilmoittaa sosiaalivakuutusmaksujen alaisen määrän liittämällä tulolajiin 363 Vakuuttamistiedon tyyppi -tiedot.
Esimerkki 24: Työntekijän kuukausipalkka on 3 000 euroa. Työnantaja antaa työntekijälle kuukausittain 100 euron arvoisen polkupyöräedun. Etua annetaan vuodessa yhteensä 1 200 euroa, joten etu on verovapaata tuloa. Työnantaja ja työntekijä ovat sopineet, että työntekijälle annettava polkupyöräetu sisällytetään työntekijän bruttopalkkaan. Työnantaja perii edusta korvausta työntekijältä 40 euroa kuukaudessa. Peritty korvaus alentaa annetun polkupyöräedun määrää 60 euroon kuukaudessa (100 − 40). Vastaavasti työeläke-, työttömyys- sekä työtapaturma- ja ammattitautivakuutusmaksun alainen ansio alenee 60 euroon. Maksaja vähentää perityn korvauksen myös verovapaasta edusta ja ilmoittaa erotuksen verovapaana polkupyöräetuna tulolajilla 363 ja tulolajiin Vakuuttamistiedon tyyppi -tiedon, jonka mukaan etu on työeläke-, työttömyys- sekä työtapaturma- ja ammattitautivakuutusmaksun alainen.
Tulorekisteriin ilmoitetaan kuukausittain palkkatietoilmoituksella:
ILMOITETTAVAT TIEDOT | euroa |
---|---|
201 Aikapalkka | 2900.00 |
363 Polkupyöräedun verovapaa osuus Vakuuttamistiedon tyyppi: Työeläkevakuutusmaksun alainen: Vakuutusmaksun perusteena: Kyllä Vakuuttamistiedon tyyppi: Työttömyysvakuutusmaksun alainen: Vakuutusmaksun perusteena: Kyllä Vakuuttamistiedon tyyppi: Työtapaturma- ja ammattitautivakuutusmaksun alainen: Vakuutusmaksun perusteena: Kyllä |
60.00 |
402 Ennakonpidätys (25 % 2 900 eurosta) | 725.00 |
413 Työntekijän työeläkevakuutusmaksu (2 960 eurosta) | 211.64 |
414 Työntekijän työttömyysvakuutusmaksu (2 960 eurosta) | 44.44 |
420 Polkupyöräedusta peritty korvaus | 40.00 |
Työntekijän erillisilmoituksella ilmoitettava sairausvakuutusmaksun määrä lasketaan 2 900 eurosta.
Palkaton poissaolo ja rahapalkkaa alentamalla annettu polkupyöräetu
Polkupyöräetu pitää ilmoittaa kuukausittain tulorekisteriin myös palkattoman poissaolon ajalta, jos molemmat ehdot täyttyvät:
- polkupyöräetu annetaan työntekijän rahapalkkaa alentamalla
- polkupyörä on työntekijän käytössä myös palkattoman poissaolon ajan.
Palkaton poissaolo voi olla esimerkiksi vuorotteluvapaa tai lomautus. Polkupyöräetu on tällöin työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksun sekä työtapaturma- ja ammattitautivakuutusmaksun alaista tuloa myös poissaolon ajalta.
Esimerkki 25: Työntekijä on palkattomalla vapaalla kolme kuukautta lokakuusta joulukuuhun. Työntekijällä on käytössään työnantajan järjestämänä luontoisetuna polkupyörä, joka on hänen hallinnassaan myös palkattoman vapaan ajan. Työntekijän kanssa on sovittu kokonaispalkasta, eli polkupyöräetu on annettu rahapalkkaa alentamalla. Polkupyöräedun arvo on 70 euroa kuukaudessa. Työnantaja ilmoittaa tiedot polkupyöräedusta palkattoman vapaan ajalta (loka-joulukuussa) seuraavasti:
ILMOITETTAVAT TIEDOT | euroa |
---|---|
363 Polkupyöräedun verovapaa osuus Vakuuttamistiedon tyyppi: Työeläkevakuutusmaksun alainen: Vakuutusmaksun perusteena: Kyllä Vakuuttamistiedon tyyppi: Työttömyysvakuutusmaksun alainen: Vakuutusmaksun perusteena: Kyllä Vakuuttamistiedon tyyppi: Työtapaturma- ja ammattitautivakuutusmaksun alainen: Vakuutusmaksun perusteena: Kyllä |
70.00 |
Koska työnantaja ja työntekijä ovat sopineet edun sisältyvän kokonaispalkkaan, työnantaja voi alentaa työntekijän palkkaa polkupyöräedun määrällä ennen poissaoloa tai työntekijän palatessa töihin. Jos työnantaja toimii näin, veronalaista ja sairausvakuutusmaksun alaista tuloa on alennettu rahapalkan määrä. Sitä vastoin työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksun sekä työtapaturma- ja ammattitautivakuutusmaksun alaista työansiota on myös siltä kuukaudelta työstä sovittu kokonaisansion määrä. Jotta sosiaalivakuuttajat saisivat tarvitsemansa tiedot, pitää työnantajan käyttää tässä tilanteessa sijaismaksajatilanteisiin tarkoitettuja tulolajeja (322–324). Niillä ilmoitetaan vähennettävän tulon määrä silloin, kun palkkaa alennetaan, ja tieto välittyy sosiaalivakuuttajille.
Esimerkki 26: Työntekijän kanssa on sovittu 3 000 euron kokonaispalkasta kuukaudessa. Polkupyöräetu sisältyy kokonaispalkkaan, jolloin rahapalkan määrä on 2 900 euroa ja polkupyöräedun määrä on 100 euroa. Polkupyöräetu on verovapaa, mutta työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksun sekä työtapaturma- ja ammattitautivakuutusmaksun alaista työansiota.
Työntekijä jää 11 kuukauden palkattomalle opintovapaalle ajalle 1.11.2023–1.10.2024. Polkupyörä säilyy koko palkattoman poissaolon ajan työntekijän käytössä. Työnantaja ilmoittaa verovapaan polkupyöräedun kuukausittain palkattoman poissaolon aikana ja merkitsee edun työeläkevakuutusmaksun, työttömyysvakuutusmaksun sekä työtapaturma- ja ammattitautivakuutusmaksun alaiseksi (ks. edellinen esimerkki).
Koska etu on ollut osana kokonaispalkkaa myös poissaolon aikana, työnantaja alentaa lokakuun palkkaa, kun työntekijä palaa töihin. Työnantaja siis vähentää lokakuun palkasta 11 kuukauden polkupyöräedun (1 100 euroa). Poissaolon jälkeisen ensimmäisen kuukauden rahapalkan määrä on siten 1 800 euroa (2900 – 1100). Lokakuun työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksun sekä työtapaturma- ja ammattitautivakuutusmaksun alainen palkan määrä on tällöinkin 3 000 euroa, eli alkuperäinen sovittu työstä maksettava vastike. Työnantajan ei ole voinut periä palkattoman vapaan ajalta työntekijämaksuja, koska rahapalkkaa ei ole maksettu. Perimättä jääneet työntekijämaksut palkattoman vapaan ajalta (1 100 eurosta) voidaan periä myöhemmin, kun palkkaa maksetaan. Esimerkkitapauksessa työntekijämaksut peritään siten 4 100 eurosta.
Jotta kaikki tiedon käyttäjät saavat tiedot oikein, työnantaja ilmoittaa poissaolon jälkeisen ensimmäisen palkanmaksun tiedot lokakuun ilmoituksella seuraavasti:
ILMOITETTAVAT TIEDOT | euroa |
---|---|
201 Aikapalkka | 1800.00 |
363 Polkupyöräedun verovapaa osuus Vakuuttamistiedon tyyppi: Työeläkevakuutusmaksun alainen: Vakuutusmaksun perusteena: Kyllä Vakuuttamistiedon tyyppi: Työttömyysvakuutusmaksun alainen: Vakuutusmaksun perusteena: Kyllä Vakuuttamistiedon tyyppi: Työtapaturma- ja ammattitautivakuutusmaksun alainen: Vakuutusmaksun perusteena: Kyllä |
100.00 |
322 Sijaismaksajan maksama palkka, josta työnantaja maksaa työnantajan työeläkevakuutusmaksun | 1100.00 |
323 Sijaismaksajan maksama palkka, josta työnantaja maksaa työnantajan työttömyysvakuutusmaksun | 1100.00 |
324 Sijaismaksajan maksama palkka, josta työnantaja maksaa työtapaturma- ja ammattitautivakuutusmaksun | 1100.00 |
402 Ennakonpidätys (25 % 1 800 eurosta) | 450.00 |
413 Työntekijän työeläkevakuutusmaksu (4 100 eurosta) | 293.15 |
414 Työntekijän työttömyysvakuutusmaksu (4 100 eurosta) | 61.50 |
Lue lisää ohjeesta Työsuhdepolkupyöräedun ja työsuhdematkalippuedun ottaminen huomioon eläkkeen perusteena olevassa työansiossa (tyoelakelakipalvelu.fi).
1.1.4 Asuntolainan korkoetu
Asuntolainan korkoetu muodostuu, kun työnantaja perii työntekijälle myöntämästään asuntolainasta vuotuista korkoa, joka on alempi kuin yleisesti markkinoilla käytössä oleva viitekorko. Viitekorolla tarkoitetaan 1, 3, 6 ja 12 kuukauden euriborkorkoa tai muuta viitekorkoa, jota pankki käyttää yleisesti asiakkaidensa luotoissa, esimerkiksi pankin omaa primekorkoa. Tällaista korkoetua käsitellään verotuksessa palkkana.
Työnantaja ilmoittaa veronalaisen korkoedun määrän tulolajilla Asuntolainan korkoetu (302). Korkoetu on ennakonpidätyksen alainen, mutta siitä ei makseta sosiaalivakuutusmaksuja.
1.2 Luontoisedut, jotka voi ilmoittaa kahdella tavalla
Tulorekisteriin voidaan ilmoittaa tietoja suppeammalla tai laajemmalla ilmoitustavalla. Luontoiseduista autoetu, työsuhdematkalippuetu, polkupyöräetu ja asuntolainan korkoetu ilmoitetaan aina eritellysti omina tulolajeinaan. Sen sijaan asuntoetu, puhelinetu ja ravintoetu voidaan ilmoittaa kahdella tavalla: joko yhteissummana Muu luontoisetu -tulolajilla (317) tai vaihtoehtoisesti omina tulolajeinaan.
Jos työnantaja ilmoittaa asuntoedun, puhelinedun ja ravintoedun yhteissummana tulolajilla Muu luontoisetu (317), työnantajan pitää lisäksi eritellä, mitä luontoisetuja ilmoitettu yhteissumma sisältää. Tämä tehdään Edun tyyppi -tiedon avulla.
Jos työnantaja ilmoittaa Asuntoedun (301), Puhelinedun (330) ja Ravintoedun (334) omina erillisinä tulolajeinaan, kyseisiä etuja ei ilmoiteta Muu luontoisetu (317) -tulolajilla.
Vaikka maksaja ilmoittaisi edellä mainitut kolme luontoisetua (asuntoetu, puhelinetu ja ravintoetu) omina tulolajeinaan, rahapalkat voi silti ilmoittaa samalla palkkatietoilmoituksella kummalla tahansa tavalla, yhteissummana tai eritellysti.
Esimerkki 27: Työntekijän palkka on palkanmaksukaudelta 3 650 euroa. Palkka muodostuu 2 700 euron aikapalkasta, 300 euron ylityökorvauksista, 20 euron puhelinedusta sekä 630 euron asuntoedusta.
Työnantaja voi ilmoittaa rahapalkat (3 000 euroa) kahdella eri tavalla joko ilmoittamalla rahapalkat yhteissummana tai vaihtoehtoisesti antamalla rahapalkat eritellymmin täydentävillä tulolajeilla:
PAKOLLINEN VÄHIMMÄISTASO | VAIHTOEHTOINEN TAPA | ||
---|---|---|---|
Ilmoitustapa 1 | euroa | Ilmoitustapa 2 | euroa |
101 Palkka yhteissumma | 3000.00 | 201 Aikapalkka | 2700.00 |
235 Ylityökorvaus | 300.00 |
Luontoisedut on eriteltävä antamalla niitä koskevat tiedot erillään rahapalkoista. Työnantaja ilmoittaa maksetut luontoisedut joko tulolajilla Muu luontoisetu, jolloin ilmoitetaan myös Edun tyyppi -tieto, tai ilmoittamalla Asuntoetu ja Puhelinetu omina tulolajeinaan.
ERIKSEEN ILMOITETTAVAT TULOLAJIT | |||
---|---|---|---|
Ilmoittamisen vähimmäistaso | euroa | Täydentävä ilmoitustapa | euroa |
317 Muu luontoisetu Edun tyyppi: Puhelinetu Edun tyyppi: Asuntoetu |
650.00 |
330 Puhelinetu |
20.00 |
301 Asuntoetu | 630.00 |
1.2.1 Asuntoetu
Työntekijä saa asuntoedun, kun työnantaja antaa työntekijän käyttöön omistamansa tai hallitsemansa asunnon palvelussuhteeseen liittyvän vuokrasuhteen perusteella tai palkkaan sisältyvänä etuna. Jos asuntoedun arvoa on alennettu Verohallinnon päätöksen mukaisesti, ilmoitetaan tulorekisteriin alennettu arvo.
Työnantaja voi ilmoittaa asuntoedun erikseen Asuntoetu-tulolajilla (301) tai yhteissummana Muu luontoisetu -tulolajilla (317). Jos työnantaja ilmoittaa jälkimmäisellä tavalla, sen on lisäksi ilmoitettava Muu luontoisetu -tulolajiin liittyvän Edun tyyppi -tiedon avulla, että Muu luontoisetu -tulolajilla ilmoitettu tulo sisältää asuntoedun. Jos etu ilmoitetaan erikseen tulolajilla Asuntoetu, sitä ei enää ilmoiteta Muu luontoisetu -tulolajilla.
1.2.2 Puhelinetu
Työntekijä saa puhelinedun, kun työnantaja maksaa työntekijälle hankkimansa ja kustantamansa puhelinliittymän kulut myös työntekijän vapaa-ajan yksityiskäytöstä.
Työnantaja voi ilmoittaa puhelinedun erikseen Puhelinetu-tulolajilla (330) tai yhteissummana Muu luontoisetu -tulolajilla (317). Jos työnantaja ilmoittaa jälkimmäisellä tavalla, sen on lisäksi ilmoitettava Muu luontoisetu -tulolajiin liittyvän Edun tyyppi -tiedon avulla, että Muu luontoisetu -tulolajilla ilmoitettu tulo sisältää puhelinedun. Jos etu ilmoitetaan erikseen tulolajilla Puhelinetu, sitä ei enää ilmoiteta Muu luontoisetu -tulolajilla.
Jos puhelinedun kertymiskuukaudelta maksetaan rahapalkkaa kertymiskuukautta seuraavan kalenterikuukauden aikana, voidaan puhelinetu ilmoittaa sen kertymiskuukautta seuraavan kalenterikuukauden tuloksi. Ilmoitus on tällöin annettava viimeistään sitä kuukautta seuraavan kalenterikuukauden viidentenä päivänä, jonka tuloksi puhelinetu on ilmoitettu. Kertymiskuukaudella tarkoitetaan sitä kalenterikuukautta, jonka aikana etu on ollut käytössä. Näin ollen jos työntekijä on saanut puhelinedun työsuhteen alkaessa huhtikuun puolivälissä, mutta rahapalkka huhtikuun vajaan kuukauden työskentelystä maksetaan vasta toukokuun palkanmaksun yhteydessä, voi huhtikuun puhelinedun ilmoittaa samalla ilmoituksella huhtikuulta kertyneen rahapalkan kanssa toukokuussa tai erikseen palkanmaksua seuraavan kuukauden eli kesäkuun viidentenä päivänä.
Jos tulonsaajalla on pelkkä puhelinetu, voi puhelinedun ilmoittaa etukäteen tammikuun ilmoituksella koko vuodelta kerralla sen mukaisesti kuin etu on käsitelty palkanlaskennassa, jos seuraavat edellytykset täyttyvät:
- puhelinetu ei ole työeläke-, työttömyys- eikä työtapaturma- ja ammattitautivakuutusmaksujen alaista, kuten YEL-vakuutetuilla osakkailla
- henkilölle ei makseta mitään muuta tuloa eikä anneta muuta etua.
1.2.3 Ravintoetu
Työntekijä saa ravintoedun, kun työnantaja tarjoaa työntekijälleen aterian käypää arvoa alempaan hintaan tai täysin vastikkeetta. Työnantaja voi tukea ruokailukustannuksia ruokailulipukkeella, kuten lounassetelillä, tai muulla kohdennetulla maksuvälineellä, kuten maksukortilla tai mobiilisovelluksella, taikka järjestämällä työpaikkaruokailun. Ravintoedun toteutustavasta riippumatta ravintoedun määrä on ilmoitettava kuukausittain tulorekisteriin. Lue ravintoedun ilmoittamisen ja täsmäyttämisen ajankohdasta tarkemmin luvusta 1.5.
Työnantaja voi ilmoittaa ravintoedun erikseen Ravintoetu-tulolajilla (334) tai yhteissummana Muu luontoisetu -tulolajilla (317). Jos työnantaja ilmoittaa jälkimmäisellä tavalla, sen on lisäksi ilmoitettava Muu luontoisetu -tulolajiin liittyvän Edun tyyppi -tiedon avulla, että Muu luontoisetu -tulolajilla ilmoitettu tulo sisältää ravintoedun. Jos etu ilmoitetaan erikseen tulolajilla Ravintoetu, sitä ei enää ilmoiteta Muu luontoisetu -tulolajilla.
Jos työnantaja perii työntekijältä ravintoedusta sen verotusarvoa vastaavan korvauksen, tulorekisteriin ilmoitetaan tieto Ravintoedusta peritty korvaus vastaa verotusarvoa: Kyllä. Ravintoedun euromäärää ei tällöin suositella ilmoitettavan. Jos työntekijältä peritään ravintoedusta sen verotusarvoa vastaava korvaus, Muu luontoisetu -tulolajia ei saa käyttää. Ravintoedusta perittyä määrää ei ilmoiteta erikseen Muista luontoiseduista peritty korvaus -tulolajilla.
Esimerkki 28: Työnantaja on antanut työntekijälle huhtikuussa 20 ruokailulipuketta, joiden nimellisarvo on 10 euroa. Ruokailulipukkeiden verotusarvo on 7,50 euroa ateriaa kohden, eli yhteensä 150 euroa. Työnantaja perii työntekijältä verotusarvon suuruisen korvauksen (7,50 euroa) ateriaa kohden. Työntekijä on käyttänyt lipukkeet huhtikuun aikana. Työnantaja ilmoittaa huhtikuun ravintoedun seuraavasti:
ERIKSEEN ILMOITETTAVAT TULOLAJIT | euroa |
---|---|
334 Ravintoetu Ravintoedusta peritty korvaus vastaa verotusarvoa: Kyllä |
|
Joskus työntekijällä voi poikkeuksellisesti olla työtehtävistä johtuen saman palkanmaksukauden aikana käytössään kaksi eri ravintoetua siten, että toisesta edusta peritty korvaus vastaa verotusarvoa ja toisesta peritään verotusarvoa pienempi korvaus. Tällöin työnantajan on ilmoitettava ravintoedut yhteissummana joko tulolajilla Ravintoetu (334) tai tulolajilla Muu luontoisetu (317). Peritty korvaus ilmoitetaan yhteissummana tulolajilla Muista luontoiseduista peritty korvaus (407).
Jos työnantaja perii työntekijältä ravintoedusta sen verotusarvoa pienemmän korvauksen, työnantajan on ilmoitettava ravintoetu joko käyttämällä Ravintoetu-tulolajia (334) tai käyttämällä Muu luontoisetu -tulolajia (317) ja antamalla tiedon Edun tyyppi: Ravintoetu. Peritty korvaus ilmoitetaan erikseen tulolajilla Muista luontoiseduista peritty korvaus (407). Ravintoetuna ilmoitetaan ravintoedun verotusarvon määrä ja perittynä korvauksena työntekijältä perityn omavastuuosuuden määrä. Vaikka työntekijältä peritty korvaus pienentää verotettavan ravintoedun määrää, työnantaja ilmoittaa edun arvon täysimääräisenä eikä vähennä perityn korvauksen määrää ravintoedun määrästä tietoja ilmoittaessaan.
Esimerkki 29: Työnantaja on antanut työntekijälle 20 ruokailulipuketta, joiden nimellisarvo on 10 euroa. Ruokailulipukkeiden verotusarvo on 7,50 euroa ateriaa kohden, eli yhteensä 150 euroa. Työnantaja perii työntekijältä 2 euroa korvausta ateriaa kohden, eli yhteensä 40 euroa. Työnantaja ilmoittaa ravintoedun ja perityn korvauksen seuraavasti:
ERIKSEEN ILMOITETTAVAT TULOLAJIT | |||
---|---|---|---|
Ilmoittamisen vähimmäistaso | euroa | Täydentävä ilmoitustapa | euroa |
317 Muu luontoisetu Edun tyyppi: Ravintoetu |
150.00 |
334 Ravintoetu |
150.00 |
407 Muista luontoiseduista peritty korvaus | 40.00 | 407 Muista luontoiseduista peritty korvaus | 40.00 |
Luvussa 1.4 Muista luontoiseduista peritty korvaus on lisää esimerkkejä ravintoedusta peritystä korvauksesta.
Työharjoittelijalle tarjotun aterian ilmoittaminen tulorekisteriin vaihtelee sen mukaan, saako harjoittelija koulupäivinään oppilaitoksessaan ilmaisen ruoan. Työharjoittelulla tarkoitetaan opintoihin kuuluvaa työharjoittelua, työssäoppimisjaksoa tai koululaisten ja maahanmuuttajien työelämään tutustumisjaksoa (TET). Jos harjoittelija saa koulupäivinä ilmaisen ruoan oppilaitokselta, ei harjoitteluaikana saaduista aterioista synny verotettavaa etua, eikä saatua ateriaa ilmoiteta etuna tulorekisteriin. Jos oppilaitoksessa ei ole järjestetty ilmaista ruokailua, harjoittelupaikassa saadusta ateriasta muodostuu harjoittelijalle ansiotulona verotettava etu, joka ilmoitetaan tulorekisteriin tulolajilla Muu veronalainen ansiotulo (316). Saadun edun euromääränä ilmoitetaan aterian käypä arvo, ei ravintoedun verotusarvoa. Jos maksaja perii korvausta ateriasta, tulorekisteriin ilmoitetaan vain veronalainen osuus.
Jos kyseessä on työnantajan maksama ateriatuki, tietoa ei ilmoiteta tulorekisteriin. Ateriatuki on kyseessä, kun työnantaja tukee työntekijöidensä ruokailua muutoin kuin antamalla työntekijöille luontoisetupäätöksessä tarkoitetun ravintoedun. Tyypillisesti työnantaja tekee ravintolan kanssa sopimuksen, jonka mukaan työnantaja tukee työntekijöidensä ruokailua tietyllä euromäärällä ateriaa kohden ja ravintola perii työntekijöiltä vastaavasti alemman hinnan. Jos tuen määrä ei ylitä ravintolan välillisiä kustannuksia, työntekijä ei saa veronalaista etua. Tällöin etua ei synny, vaikka työntekijän maksama hinta alittaa ravintoedun arvon, eikä tukea ilmoiteta tulorekisteriin.
1.3 Muut verotettavat luontoisedut
Tulolajilla Muu luontoisetu (317) ilmoitetaan työnantajan muuna kuin rahana antamien etujen, kuten asunto-, puhelin- ja ravintoedun yhteismäärä, ellei näitä ole ilmoitettu tulorekisteriin omina tulolajeinaan.
Muita tulolajilla ilmoitettavia luontoisetuja ovat esimerkiksi autotalli-, moottoripyörä- ja vene-etu, palkaksi katsotut henki- ja eläkevakuutusmaksut, yksilöimättömästä lahjakortista syntyvä etu ja merimiespalveluksessa olevan henkilön merimiehenä saama luontoisetu. Merimiespalveluksessa saatuun luontoisetuun ja siitä mahdollisesti perittyyn korvaukseen pitää liittää lisätieto, että suoritus on maksettu merityötulona.
Työnantajan on ilmoitettava Muu luontoisetu (317) -tulolajin yhteydessä, mitä luontoisetuja maksettu summa sisältää. Tämä tehdään antamalla Edun tyyppi -tieto: Asuntoetu, Puhelinetu, Ravintoetu, Muut edut. Arvoja voi valita useita samalle summalle.
Jos luontoisetu ei poikkeuksellisesti olisikaan sosiaalivakuutusmaksujen alainen, suorituksen maksaja ilmoittaa tämän käyttämällä Vakuuttamistiedon tyyppi -tietoryhmää. Vakuuttaminen kuvataan tarkemmin ohjeessa Tietojen ilmoittaminen tulorekisteriin: vakuuttamiseen liittyvät tiedot. Tällainen tilanne on esimerkiksi silloin, jos työnantaja maksaa työntekijän puolesta tämän työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksut, eikä niitä lain mukaan voida enää periä työntekijältä (katso tarkemmin ohje Tietojen korjaaminen tulorekisterissä, luku 3.3.1.2 Liian pienenä perityn maksun oikaiseminen).
Esimerkki 30: Työnantaja on maksanut työntekijän puolesta tämän työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksut, koska niiden periminen työntekijän palkasta ei ole enää mahdollista. Työntekijän työeläkevakuutusmaksun määrä on 214,50 euroa ja työttömyysvakuutusmaksun määrä 42,00 euroa, eli vakuutusmaksujen yhteissumma on 256,50 euroa. Työnantajan maksamaa määrää ei pidetä työeläke-, työttömyys- eikä työtapaturma- ja ammattitautivakuutusmaksun perusteena olevana työansiona. Työnantaja ilmoittaa maksamansa määrän tulorekisteriin Muu luontoisetu -tulolajilla (317) ja liittää siihen Vakuuttamistiedon tyyppi -tiedon Työeläkevakuutusmaksun alainen: Ei, Työtapaturma- ja ammattitautivakuutusmaksun alainen: Ei ja Työttömyysvakuutusmaksun alainen: Ei. Tulo on ainoastaan sairausvakuutusmaksun alainen. Lisäksi työnantaja ilmoittaa maksamansa työntekijämaksut tulolajeilla Työntekijän työeläkevakuutusmaksu (413) ja Työntekijän työttömyysvakuutusmaksu (414), jolloin maksu huomioidaan työntekijän verotuksessa vähennyksenä. Tiedot ilmoitetaan sen kuukauden palkkatietoilmoituksella, jolla ilmoitettavasta palkasta vakuutusmaksut ovat jääneet perimättä.
ILMOITETTAVAT TIEDOT | euroa |
---|---|
317 Muu luontoisetu Vakuuttamistiedon tyyppi: Työeläkevakuutusmaksun alainen: Vakuutusmaksun perusteena: Ei Vakuuttamistiedon tyyppi: Työttömyysvakuutusmaksun alainen: Vakuutusmaksun perusteena: Ei Vakuuttamistiedon tyyppi: Työtapaturma- ja ammattitautivakuutusmaksun alainen: Vakuutusmaksun perusteena: Ei |
256.50 |
413 Työntekijän työeläkevakuutusmaksu | 214.50 |
414 Työntekijän työttömyysvakuutusmaksu | 42.00 |
Jos työnantaja maksaa työntekijän puolesta eläke- tai työttömyysvakuutusmaksut silloin, kun niiden periminen palkasta olisi vielä mahdollista, esimerkiksi sen vuoksi, että palkkaa edelleenkin maksetaan eikä laissa säädetty aikaraja ole vielä ylittynyt, on tämä pääsääntöisesti työntekijän eläkkeen perusteena olevaa työansiota, josta maksetaan työeläkevakuutusmaksu. Maksut ovat silloin myös työttömyysvakuutusmaksun perusteena olevaa palkkaa. Tällöin tieto ilmoitetaan tulorekisteriin käyttäen Muu luontoisetu -tulolajia (317). Tulo on kaikkien vakuutusmaksujen alainen, joten Vakuuttamistiedon tyyppi -tietoa ei anneta.
Esimerkki 31: Työnantaja on sopinut työntekijän kanssa maksavansa työntekijän puolesta tämän työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksut puolen vuoden ajalta (tammi-kesäkuulta) korvauksena hyvin toteutetusta projektista. Lain mukaan työnantajalla olisi mahdollisuus periä maksut palkasta, mutta työnantaja ei halua toimia näin. Työntekijämaksujen yhteissumma on tammikuussa 256,50 euroa (3 000 euron palkkasumman perusteella) ja helmi-kesäkuussa 302,75 euroa (3 500 euron palkkasummasta).
Työnantaja ilmoittaa maksamansa määrän tulorekisteriin Muu luontoisetu -tulolajilla (317). Koska maksujen periminen työntekijän palkasta olisi mahdollista, Vakuuttamistiedon tyyppi -tietoa ei anneta. Lisäksi työnantaja ilmoittaa maksamansa työntekijämaksut tulolajeilla Työntekijän työeläkevakuutusmaksu (413) ja Työntekijän työttömyysvakuutusmaksu (414), jolloin maksu huomioidaan työntekijän verotuksessa vähennyksenä. Tiedot ilmoitetaan niiden kuukausien palkkatietoilmoituksilla, joilta vakuutusmaksuja ei ole peritty.
Tammikuun ilmoitus:
ILMOITETTAVAT TIEDOT | euroa |
---|---|
201 Aikapalkka | 3000.00 |
317 Muu luontoisetu | 256.50 |
402 Ennakonpidätys (3 256,50 eurosta) | 976.95 |
413 Työntekijän työeläkevakuutusmaksu (3 256,50 eurosta) | 232.83 |
414 Työntekijän työttömyysvakuutusmaksu (3 256,50 eurosta) | 48.84 |
Helmi-kesäkuun ilmoitukset:
ILMOITETTAVAT TIEDOT | euroa |
---|---|
201 Aikapalkka | 3500.00 |
317 Muu luontoisetu | 302.75 |
402 Ennakonpidätys (3 802,75 eurosta) | 1140.82 |
413 Työntekijän työeläkevakuutusmaksu (3 802,75 eurosta) | 272.11 |
414 Työntekijän työttömyysvakuutusmaksu (3 802,75 eurosta) | 57.04 |
1.4 Muista luontoiseduista peritty korvaus
Työnantaja voi periä työntekijän nettopalkasta omavastuuosuuden myös muista luontoiseduista kuin autoedusta, polkupyöräedusta ja työsuhdematkalipusta. Omavastuuosuus ilmoitetaan tulorekisteriin tulolajilla Muista luontoiseduista peritty korvaus (407). Tulolajilla Muista luontoiseduista peritty korvaus (407) ilmoitetaan se osuus luontoisedun arvosta, joka peritään työntekijältä. Tulolajilla ilmoitetaan summa, joka työntekijältä on peritty muista luontoiseduista kuin autoedusta tai työsuhdematkalippuedusta. Luontoisedun arvo ilmoitetaan lisäksi täysimääräisenä omalla tulolajillaan. Muista luontoiseduista peritty korvaus -tulolajilla ilmoitetaan työntekijältä perityn omavastuuosuuden määrä.
Luontoisedusta peritty korvaus on ilmoitettava samalla palkkatietoilmoituksella kuin luontoisetu, vaikka korvaus perittäisiin etukäteen tai myöhemmin. Jos perittyä korvausta ei ilmoiteta samalla palkkatietoilmoituksella kuin luontoisetua, ilmoitukset jäävät sosiaalivakuuttajien näkökulmasta virheellisiksi, koska vakuutusmaksut perustuvat väärään summaan. Tämän vuoksi vakuuttajat tulevat myöhemmin pyytämään maksajaa korjaamaan ilmoituksen.
Jos työnantaja on perinyt luontoisedusta korvausta enemmän kuin luontoisedun verotusarvon, palkkatietoilmoituksella ilmoitetaan luontoisedusta perittynä korvauksena korkeintaan verotusarvoa vastaava määrä. Työsuhdematkalipusta peritty korvaus on kuitenkin ilmoitettava täysimääräisenä. Peritty korvaus alentaa verotettavaa tuloa ja sosiaalivakuutusmaksujen perusteena olevaa työansiota. Luontoisetu ilmoitetaan tällöinkin täydestä verotusarvostaan, eikä siitä vähennetä perittyä korvausta.
Esimerkki 32: Työntekijän rahapalkan määrä kuukaudessa on 3 500 euroa. Työntekijä on saanut työnantajalta asuntoedun, jonka arvo on 650 euroa. Työntekijä maksaa asuntoedusta 200 euroa. Lisäksi työntekijä saa puhelinedun 20 euroa. Työnantaja voi ilmoittaa asuntoedun ja puhelinedun joko suppeammalla tai laajemmalla ilmoitustavalla. Työnantaja toimittaa ennakonpidätyksen (30 %) ja perii työntekijämaksut 3 970 eurosta (4 170 – 200). Työnantaja ilmoittaa tiedot seuraavasti:
Ilmoittamisen vähimmäistaso | euroa | Täydentävä ilmoitustapa | euroa |
---|---|---|---|
101 Palkka yhteissumma | 3500.00 | 201 Aikapalkka | 3500.00 |
317 Muu luontoisetu Edun tyyppi: Asuntoetu Edun tyyppi: Puhelinetu |
670.00 |
301 Asuntoetu |
650.00 |
330 Puhelinetu | 20.00 | ||
402 Ennakonpidätys (3 970 eurosta) | 1191.00 | 402 Ennakonpidätys (3 970 eurosta) | 1191.00 |
407 Muista luontoiseduista peritty korvaus | 200.00 | 407 Muista luontoiseduista peritty korvaus | 200.00 |
413 Työntekijän työeläkevakuutusmaksu (3 970 eurosta) | 283.85 | 413 Työntekijän työeläkevakuutusmaksu (3 970 eurosta) | 283.85 |
414 Työntekijän työttömyysvakuutusmaksu (3 970 eurosta) | 59.55 | 414 Työntekijän työttömyysvakuutusmaksu (3 970 eurosta) | 59.55 |
406 Maksettava palkka (3 500 – 1 191 – 283,85 – 59,55 – 200) | 1765.60 |
Jos työnantaja perii työntekijältä ravintoedusta sen verotusarvoa vastaavan suuruisen korvauksen, tulorekisteriin ilmoitetaan tieto Ravintoedusta peritty korvaus vastaa verotusarvoa: Kyllä. Tällöinkin on annettava tulolaji Ravintoetu (334), mutta euromäärän voi jättää tyhjäksi. Jos työntekijältä peritään ravintoedusta sen verotusarvoa vastaava korvaus, ravintoedun määrää ei saa ilmoittaa käyttämällä tulolajia Muu luontoisetu (317) ja antamalla Edun tyyppi -tietoa: Ravintoetu, koska kyseistä tulolajia käyttäen samalla ilmoituksella voidaan antaa myös muita luontoisetuja koskevia tietoja. Ravintoedun euromääräistä tietoa ei voi eritellä yhteismäärästä.
Esimerkki 33: Työntekijä on saanut työnantajalta asuntoedun, jonka arvo on 650 euroa sekä puhelinedun 20 euroa. Lisäksi työntekijä on saanut ravintoedun 200 euroa, jonka verotusarvoa vastaavan summan työnantaja on perinyt työntekijän nettopalkasta. Työnantaja voi ilmoittaa asuntoedun ja puhelinedun joko suppeammalla tai laajemmalla ilmoitustavalla.
Ilmoittamisen vähimmäistaso | euroa | Täydentävä ilmoitustapa | euroa |
---|---|---|---|
317 Muu luontoisetu Edun tyyppi: Asuntoetu Edun tyyppi: Puhelinetu |
670.00 |
301 Asuntoetu |
650.00 |
330 Puhelinetu | 20.00 | ||
334 Ravintoetu Ravintoedusta peritty korvaus vastaa verotusarvoa: Kyllä |
|
334 Ravintoetu Ravintoedusta peritty korvaus vastaa verotusarvoa: Kyllä |
|
Jos työnantaja perii työntekijältä vain osan ravintoedun verotusarvosta, ravintoedun määrä ilmoitetaan tulorekisteriin joko tulolajilla Ravintoetu (334) tai tulolajilla Muu luontoisetu (317) ja antamalla Edun tyyppi: Ravintoetu. Työntekijältä peritty korvaus pienentää verotettavan ravintoedun määrää. Ravintoedusta peritty euromäärä ilmoitetaan tulolajilla Muista luontoiseduista peritty korvaus (407).
Esimerkki 34: Työntekijä on saanut työnantajalta maksukortille ladattavan ravintoedun. Työnantaja lataa maksukortille 21 päivältä nimellisarvoltaan 10,40 euron suuruisen ravintoedun, yhteensä 218,40 euroa. Luontoisedun verotusarvo on 75 % nimellisarvosta eli 163,80 euroa (7,80 euroa / ateria). Työnantaja on perinyt työntekijän palkasta puolet antamastaan ravintoedusta eli 81,90 euroa.
Ilmoittamisen vähimmäistaso | euroa | Täydentävä ilmoitustapa | euroa |
---|---|---|---|
317 Muu luontoisetu Edun tyyppi: Ravintoetu |
163.80 |
334 Ravintoetu |
163.80 |
407 Muista luontoiseduista peritty korvaus | 81.90 | 407 Muista luontoiseduista peritty korvaus | 81.90 |
Jos tulolajilla Muu luontoisetu (317) ilmoitettu luontoisetu ei ole sosiaalivakuutusmaksujen alainen ja suorituksen maksaja on ilmoittanut tämän käyttämällä Vakuuttamistiedon tyyppi -tietoryhmää, vastaava Vakuuttamistiedon tyyppi -tieto on lisättävä myös Muista luontoiseduista peritty korvaus -tulolajiin (407) siltä osin, kun peritty korvaus kohdistuu siihen osaan etua, joka ei ole sosiaalivakuutusmaksujen alainen. Vaikka tulolajin oletuksena on, ettei se ole sosiaalivakuutusmaksujen perusteena, pitää maksajan vahvistaa ilmoituksella tiedot edellä kuvatulla tavalla. Näin tulorekisterin tiedon käyttäjät saavat oikeat tiedot.
Esimerkki 35: Työntekijän saama asuntoetu on 750 euroa, josta maksaja on perinyt korvausta 150 euroa. Asuntoedusta maksetaan sosiaalivakuutusmaksut. Lisäksi työnantaja antaa 180 eurolla etua, joka ei ole työeläke-, työttömyys- eikä työtapaturma- ja ammattitautivakuutusmaksun alainen. Maksaja on perinyt tästä edusta korvausta 30 euroa.
Ilmoittamisen vähimmäistaso | euroa | Täydentävä ilmoitustapa | euroa |
---|---|---|---|
317 Muu luontoisetu | 750.00 | 301 Asuntoetu | 750.00 |
317 Muu luontoisetu Vakuuttamistiedon tyyppi: Työeläkevakuutusmaksun alainen: Vakuutusmaksun perusteena: Ei Vakuuttamistiedon tyyppi: Työttömyysvakuutusmaksun alainen: Vakuutusmaksun perusteena: Ei Vakuuttamistiedon tyyppi: Työtapaturma- ja ammattitautivakuutusmaksun alainen: Vakuutusmaksun perusteena: Ei |
180.00 |
317 Muu luontoisetu Vakuuttamistiedon tyyppi: Työeläkevakuutusmaksun alainen: Vakuutusmaksun perusteena: Ei Vakuuttamistiedon tyyppi: Työttömyysvakuutusmaksun alainen: Vakuutusmaksun perusteena: Ei Vakuuttamistiedon tyyppi: Työtapaturma- ja ammattitautivakuutusmaksun alainen: Vakuutusmaksun perusteena: Ei |
180.00 |
407 Muista luontoiseduista peritty korvaus | 150.00 | 407 Muista luontoiseduista peritty korvaus | 150.00 |
407 Muista luontoiseduista peritty korvaus Vakuuttamistiedon tyyppi: Työeläkevakuutusmaksun alainen: Vakuutusmaksun perusteena: Ei Vakuuttamistiedon tyyppi: Työttömyysvakuutusmaksun alainen: Vakuutusmaksun perusteena: Ei Vakuuttamistiedon tyyppi: Työtapaturma- ja ammattitautivakuutusmaksun alainen: Vakuutusmaksun perusteena: Ei |
30.00 |
407 Muista luontoiseduista peritty korvaus Vakuuttamistiedon tyyppi: Työeläkevakuutusmaksun alainen: Vakuutusmaksun perusteena: Ei Vakuuttamistiedon tyyppi: Työttömyysvakuutusmaksun alainen: Vakuutusmaksun perusteena: Ei Vakuuttamistiedon tyyppi: Työtapaturma- ja ammattitautivakuutusmaksun alainen: Vakuutusmaksun perusteena: Ei |
30.00 |
Jos ilmoitetun luontoisedun määrässä on virhe, luontoisetu korjataan oikean suuruiseksi alkuperäisen käyttökuukauden ilmoitukseen. Luontoisetu ei voi olla perusteetonta etua, koska henkilöllä on ollut etu käytössään kyseisenä aikana. Tietyissä tilanteissa luontoisedun osuuden voi kuitenkin periä takaisin rahapalkasta. Tällöin työnantaja ilmoittaa perimänsä määrän luontoisedusta perittynä korvauksena. Luontoisetujen korjaamista kuvataan tarkemmin ohjeen Tietojen korjaaminen tulorekisterissä kohdassa 3.2.2 Luontoisedun arvo peritään takaisin rahapalkasta.
1.5 Luontoisetujen ilmoittamisen määräaika ja nautintaperiaate
Ennen vuotta 2020 luontoisedut ilmoitettiin tulorekisteriin pääsääntöisesti nautintaperiaatteen mukaan, mikä tarkoittaa, että etu on sen ajankohdan tuloa, jolloin se on ollut työntekijän käytettävissä. Palkkatietoilmoitus annettiin luontoisedun käyttöajankohdan perusteella.
Vuodesta 2020 alkaen lähtökohtana on ollut edelleen se, että luontoisedut on ilmoitettava viimeistään luontoisedun kertymiskuukautta seuraavan kalenterikuukauden viidentenä päivänä. Jos työntekijälle annetaan pelkkä luontoisetu ilman, että hänelle maksetaan rahapalkkaa, tieto edun määrästä on ilmoitettava kuukausittain tulorekisteriin viimeistään kertymiskuukautta seuraavan kuukauden viidentenä päivänä. Maksupäiväksi palkkatietoilmoitukselle on merkittävä sen kuukauden päivä, esimerkiksi kuun viimeinen päivä, jolloin etu on nautintaperiaatteen mukaan ollut tulonsaajan käytettävissä.
Vuodesta 2020 alkaen luontoisedun on voinut aina ilmoittaa viimeistään kertymiskuukautta seuraavan kuukauden viidentenä päivänä riippumatta siitä, missä vaiheessa kuukautta rahapalkka on maksettu.
Esimerkki 36: Marraskuulta kertynyt palkka maksetaan 15.11. Maksaja voi ilmoittaa marraskuun luontoisedun yhdessä rahapalkan kanssa tulorekisteriin viimeistään 20.11. tai erikseen viimeistään 5.12.
Jos luontoisedun kertymiskuukaudelta maksetaan rahapalkkaa kertymiskuukautta seuraavan kalenterikuukauden aikana, voidaan luontoisetu ilmoittaa myös sen kertymiskuukautta seuraavan kalenterikuukauden tuloksi. Ilmoitus on tällöin annettava viimeistään sitä kuukautta seuraavan kalenterikuukauden viidentenä päivänä, jonka tuloksi luontoisetu on ilmoitettu.
Esimerkki 37: Työntekijän kuukausipalkka on 2 300 euroa. Lisäksi hänellä on jatkuvina luontoisetuina asuntoetu, jonka arvo on 700 euroa, ja puhelinetu, jonka arvo on 20 euroa. Työntekijän kuukausipalkka maksetaan aina seuraavan kuun 25. päivänä, eli helmikuulta kertynyt rahapalkka maksetaan 25. maaliskuuta.
Työnantaja voi ilmoittaa helmikuun luontoisedut neljällä eri tavalla:
- helmikuussa maksettavan rahapalkan yhteydessä: tammikuulta kertynyt palkka maksetaan 25.2. ja helmikuun luontoisedut ilmoitetaan yhdessä rahapalkan kanssa viimeistään 2.3.
- erikseen helmikuun tuloksi viimeistään 5.3.
- maaliskuussa maksettavan rahapalkan yhteydessä: helmikuulta kertynyt palkka maksetaan 25.3. ja helmikuun luontoisedut ilmoitetaan yhdessä rahapalkan kanssa viimeistään 30.3. (esimerkki 27, taulukko 1)
- erikseen maaliskuun tuloksi viimeistään 5.4. (esimerkki 27, taulukko 2).
Jos työnantaja ilmoittaa helmikuun luontoisedut maaliskuussa maksettavan helmikuun rahapalkan yhteydessä, hän ilmoittaa seuraavat tiedot:
ILMOITETTAVAT TIEDOT | |||
---|---|---|---|
Maksupäivä: 25.3.20xx Palkanmaksukausi: 1.3.-31.3.20xx |
|||
Ilmoittamisen vähimmäistaso | euroa | Täydentävä ilmoitustapa | euroa |
101 Palkka yhteissumma Ansaintakausi: 1.-28.2.20xx |
2300.00 |
201 Aikapalkka Ansaintakausi: 1.-28.2.20xx |
2300.00 |
317 Muu luontoisetu Edun tyyppi: Puhelinetu Edun tyyppi: Asuntoetu |
720.00 |
301 Asuntoetu
|
700.00 |
330 Puhelinetu | 20.00 | ||
402 Ennakonpidätys | 720.00 | 402 Ennakonpidätys | 720.00 |
413 Työntekijän työeläkevakuutusmaksu | 215.93 | 413 Työntekijän työeläkevakuutusmaksu | 215.93 |
414 Työntekijän työttömyysvakuutusmaksu | 45.30 | 414 Työntekijän työttömyysvakuutusmaksu | 45.30 |
Vaihtoehtoisesti luontoisedut voidaan ilmoittaa erikseen kertymiskuukautta seuraavan kuukauden 5. päivään mennessä, vaikka rahapalkka on ilmoitettava viiden kalenteripäivän kuluessa maksusta. Jos työnantaja ilmoittaa luontoisedut maaliskuun tuloksi erillään palkasta, maksupäiväksi on merkittävä maaliskuun päivä, esimerkiksi kuun viimeinen päivä:
ILMOITETTAVAT TIEDOT | |||
---|---|---|---|
Maksupäivä: 31.3.20xx Palkanmaksukausi: 1.3.-31.3.20xx |
|||
Ilmoittamisen vähimmäistaso | euroa | Täydentävä ilmoitustapa | euroa |
317 Muu luontoisetu Edun tyyppi: Puhelinetu Edun tyyppi: Asuntoetu |
720.00 |
301 Asuntoetu
|
700.00 |
330 Puhelinetu | 20.00 |
Jos luontoisedun kertymiskuukaudelta maksetaan palkkaa useampana maksupäivänä, luontoisetu voidaan ilmoittaa viimeistään viidentenä päivänä viimeisen palkanmaksun jälkeen. Tässä tilanteessa ei ole merkitystä, kumpana kuukautena viimeinen palkanmaksu tapahtuu. Vaihtoehtoisesti luontoisetu on ilmoitettava viimeistä palkanmaksua seuraavan kuukauden 5. päivänä.
Esimerkki 38: Työntekijälle maksetaan palkka kahden viikon välein. Ajalta 1.–15.7. kertynyt palkka, 1 700 euroa, maksetaan heinäkuun lopussa 31.7. Ajalta 16.–31.7. kertynyt palkka, 1 700 euroa, maksetaan 15. elokuuta.
Työntekijällä on heinäkuun luontoisetuina autoetu, jonka arvo on 600 euroa, ja ravintoetu, jonka arvo on 150 euroa. Heinäkuun auto- ja ravintoetu voidaan ilmoittaa joko 31.7. tai 15.8. maksettavan palkan yhteydessä. Vaihtoehtoisesti heinäkuun luontoisedut voidaan ilmoittaa erillisellä ilmoituksella joko 5. päivänä elokuuta tai viimeistään 5. päivänä syyskuuta. Jos luontoisedut ilmoitetaan erikseen 5.9., maksupäiväksi on merkittävä elokuun maksupäivä, esimerkiksi kuun viimeinen päivä.
ILMOITETTAVAT TIEDOT | |||
---|---|---|---|
Maksupäivä: 15.8.20xx Palkanmaksukausi: 16.7.-31.7.20xx |
|||
Ilmoittamisen vähimmäistaso | euroa | Täydentävä ilmoitustapa | euroa |
101 Palkka yhteissumma Ansaintakausi: 16.-31.7.20xx |
1700.00 |
201 Aikapalkka Ansaintakausi: 16.-31.7.20xx |
1700.00 |
304 Autoetu Autoedun tyyppi: Käyttöetu Auton ikäryhmä: B |
600.00 |
304 Autoetu Autoedun tyyppi: Käyttöetu Auton ikäryhmä: B |
600.00 |
317 Muu luontoisetu Edun tyyppi: Ravintoetu |
150.00 |
334 Ravintoetu |
150.00 |
402 Ennakonpidätys | 612.50 | 402 Ennakonpidätys | 612.50 |
413 Työntekijän työeläkevakuutusmaksu | 175.18 | 413 Työntekijän työeläkevakuutusmaksu | 175.18 |
414 Työntekijän työttömyysvakuutusmaksu | 36.75 | 414 Työntekijän työttömyysvakuutusmaksu | 36.75 |
Vaihtoehtoisesti luontoisedut voidaan ilmoittaa erikseen kertymiskuukautta seuraavan kuukauden 5. päivään mennessä, vaikka rahapalkka on ilmoitettava viiden kalenteripäivän kuluessa maksusta:
ILMOITETTAVAT TIEDOT | |||
---|---|---|---|
Maksupäivä: 31.8.20xx Palkanmaksukausi: 16.7.-31.7.20xx |
|||
Ilmoittamisen vähimmäistaso | euroa | Täydentävä ilmoitustapa | euroa |
304 Autoetu Autoedun tyyppi: Käyttöetu Auton ikäryhmä: B |
600.00 |
304 Autoetu Autoedun tyyppi: Käyttöetu Auton ikäryhmä: B |
600.00 |
317 Muu luontoisetu Edun tyyppi: Ravintoetu |
150.00 |
334 Ravintoetu |
150.00 |
Jos työntekijän luontoisetu muuttuu, palkanlaskenta saattaa saada tiedon muutoksesta vasta palkanmaksun jälkeen. Jos tulorekisteriin ilmoitettu luontoisedun määrä on ollut virheellinen, annettu ilmoitus on korjattava.
Esimerkki 39: Työntekijällä on jatkuvina luontoisetuina auto- ja puhelinetu. Työntekijän palkkatietoilmoitus toukokuulta on annettu tulorekisteriin 20.5. käyttäen laajempaa, täydentävää ilmoitustapaa eli erillisiä Autoetu- ja Puhelinetu-tulolajeja:
ILMOITETTAVAT TIEDOT | euroa |
---|---|
201 Aikapalkka | 3280.00 |
304 Autoetu Autoedun tyyppi: Käyttöetu Auton ikäryhmä: A |
450.00 |
330 Puhelinetu | 20.00 |
402 Ennakonpidätys | 630.00 |
413 Työntekijän työeläkevakuutusmaksu | 268.13 |
414 Työntekijän työttömyysvakuutusmaksu | 56.25 |
Palkanlaskentaan tulee tieto 10.6., että työntekijän luontoisetuauto on vaihtunut 1.5. ja uuden luontoisetuauton arvo on 520 euroa. Toukokuulta annettua palkkatietoilmoitusta on korjattava samoin kuin toukokuun työnantajan erillisilmoitusta. Ennakonpidätys, työntekijän työeläkevakuutusmaksu ja työttömyysvakuutusmaksu ilmoitetaan sen suuruisina kuin ne on työntekijältä toukokuun palkanmaksussa peritty.
KORVAAVA ILMOITUS | |
---|---|
ILMOITETTAVAT TIEDOT | euroa |
201 Aikapalkka | 3280.00 |
304 Autoetu Autoedun tyyppi: Käyttöetu Auton ikäryhmä: A |
520.00 |
330 Puhelinetu | 20.00 |
402 Ennakonpidätys | 630.00 |
413 Työntekijän työeläkevakuutusmaksu | 268.13 |
414 Työntekijän työttömyysvakuutusmaksu | 56.25 |
Toukokuulta perimättä jääneet työntekijän työeläkevakuutusmaksu ja työttömyysvakuutusmaksu peritään ja työnantajamaksut maksetaan seuraavan palkanmaksun yhteydessä kesäkuussa. Seuraavassa palkanmaksussa korjataan myös ennakonpidätyksen määrä oikeaksi (ennakonpidätys toimitetaan summasta: aikapalkka 3280 + puhelinetu 20 + autoetu 520 + toukokuun autoedun korjaus 70). Korjaaminen kuvataan tarkemmin ohjeessa Tietojen korjaaminen tulorekisterissä luvussa 3.2.2 Luontoisetu peritään takaisin.
Jos työntekijän palkanmaksupäivä on esimerkiksi kuukauden puolivälissä, tieto ravintoedun määrästä annetaan tulorekisteriin ennen kuin on varmuutta ravintoedun kokonaismäärästä kyseisenä kuukautena (esimerkiksi mahdolliset poissaolot eivät ole työnantajan tiedossa). Tämän vuoksi on katsottu riittäväksi, että ravintoetu täsmäytetään oikean suuruiseksi viimeistään seuraavalla palkkatietoilmoituksella. Joulukuun ravintoedun määrä on korjattava antamalla joulukuulle korvaava ilmoitus, jotta ravintoedun määrä korjaantuu oikealle verovuodelle. Jos kuitenkin joulukuulta kertynyt palkka maksetaan tammikuussa, tiedot joulukuun ravintoedun määrästä voidaan ilmoittaa tammikuun ilmoituksella. Jos ravintoetu toteutetaan saldoon perustuvaa maksuvälinettä käyttäen (esimerkiksi maksukortti), täsmäytys on tehtävä vähintään vuoden viimeisellä palkkatietoilmoituksella. Katso tarkemmin Verohallinnon ohje Luontoisedut verotuksessa.
Jos työntekijällä on luontoisetu käytössään, se pitää ilmoittaa kuukausittain tulorekisteriin, vaikka hänelle ei maksettaisi palkkaa esimerkiksi vuorotteluvapaan, lomautuksen tai muun palkattoman poissaolon vuoksi. Jos työnantaja perii luontoisedusta korvausta palkattoman vapaan ajalta, on korvaus ilmoitettava kuukausittain samassa yhteydessä luontoisedun kanssa. Työnantaja voi kuitenkin periä korvauksen työntekijältä yhteissummana etukäteen ennen palkatonta poissaoloa tai vasta työntekijän palatessa töihin. Peritty korvaus on tällöinkin ilmoitettava kuukausittain samassa yhteydessä luontoisedun kanssa. Katso tarkemmat ohjeet perityn korvauksen ilmoittamisesta luvusta 1.4 Muista luontoiseduista peritty korvaus. Katso lisäksi tarkemmat ohjeet polkupyöräedun ilmoittamisesta palkattoman poissaolon aikana luvusta 1.1.3 Polkupyöräetu.
1.6 Ennakonpidätyksen ilmoittaminen luontoiseduista
Tiedot ilmoitetaan tulorekisteriin maksuperiaatteen mukaisesti. Vastaavasti ennakonpidätys ilmoitetaan sen palkanmaksukauden ilmoituksella, jolloin se on palkasta toimitettu. Jos työntekijän palkka koostuu pelkästään muuna kuin rahana annetusta edusta, kuten luontoisedusta, ei ennakonpidätystä voi toimittaa eikä sen vuoksi myöskään ilmoittaa. Ennakonpidätys luontoiseduista ilmoitetaan vain silloin, kun se tosiasiassa peritään työntekijältä tai työntekijä maksaa työnantajalle ennakonpidätystä vastaavan summan.
Ennakonpidätys muusta kuin rahana annettavasta edusta, kuten luontoisedusta, toimitetaan eri tavalla riippuen siitä, annetaanko etu toistuvasti vai satunnaisesti. Jos työntekijä saa muuna kuin rahana annettavan edun toistuvasti, ennakonpidätys toimitetaan palkanmaksukausittain lisäämällä edun arvo rahana maksettavaan määrään. Toimitetun ennakonpidätyksen määrä ilmoitetaan tällöin palkkatietoilmoituksella omalla tulolajilla 402 Ennakonpidätys.
Jos työntekijä saa muuna kuin rahana annettavan edun satunnaisesti, ennakonpidätyksen voi toimittaa saman kalenterivuoden aikana kahdella tavalla:
- Työnantaja lisää koko edun arvon edun myöntämistä seuraavan palkanmaksukauden aikana rahana maksettavaan määrään ja toimittaa yhteissummasta ennakonpidätyksen.
- Työnantaja jakaa edun arvon tasasuuruisiin eriin, lisää erät edun myöntämistä seuraavina maksukuukausina rahana maksettaviin määriin ja toimittaa yhteissummista ennakonpidätyksen. Kaikki erät on lisättävä saman kalenterivuoden aikana maksettaviin määriin.
Jälkimmäisellä tavalla on toimittava, kun kyse on euromäärältään suuresta edusta eikä työntekijälle maksettu rahapalkka riitä ennakonpidätyksen toimittamiseen. Jos satunnaisesti annettavan edun arvo on enintään 400 euroa vuodessa, ennakonpidätyksen voi toimittaa kerran vuodessa, viimeistään kalenterivuoden viimeisen rahana maksettavan suorituksen ennakonpidätyksen yhteydessä (ennakkoperintäasetus 9 §). Vaikka ennakonpidätyksen toimittaminen jaettaisiin samalle kalenterivuodelle edellä esitetyn mukaisesti, luontoisetu ilmoitetaan kokonaisuudessaan silloin, kun etu on ollut käytössä tai kun edun kertymiskuukaudelta maksetaan rahapalkka.
Esimerkki 40: Työntekijä on elokuun palkanmaksukaudella saanut 8 000 euron arvoisen satunnaisen luontoisedun. Työntekijän kuukausipalkka on 2 300 euroa ja ennakonpidätysprosentti on 20. Työntekijän palkka on elokuussa siten 10 300 euroa, eikä rahapalkan määrä riitä kattamaan elokuun ennakonpidätyksen määrää.
Työnantajan on jaettava luontoisedun määrä tasasuuruisiin eriin maksua seuraaville kuukausille. Loppuvuoden palkanmaksuissa (syys-joulukuussa) lisätään siten joka kuukausi palkan määrään ¼ luontoisedun määrästä (8 000 / 4 = 2 000) ja toimitetaan yhteissummasta (2 300 + 2 000 = 4 300) ennakonpidätys. Tulorekisteriin luontoisetu on kuitenkin ilmoitettava kokonaisuudessaan elokuun palkkatietoilmoituksella. On huomattava, että tulorekisteriin ei ilmoiteta enää syys-joulukuun palkkatietoilmoituksilla tasasuuruisiin eriin jaettua luontoisetua, vaikka se on mukana palkanlaskennassa ja siitä toimitetaan ennakonpidätys kyseisinä kuukausina. Ennakonpidätys toimitetaan korotettuna syys-joulukuun palkanmaksuissa.
Elokuun ilmoitus:
UUSI ILMOITUS | |
---|---|
ILMOITETTAVAT TIEDOT | euroa |
201 Aikapalkka | 2300.00 |
317 Muu luontoisetu Edun tyyppi: Muut edut |
8000.00 |
402 Ennakonpidätys (20 % 2 300 eurosta) | 460.00 |
413 Työntekijän työeläkevakuutusmaksu (10 300 eurosta) | 736.45 |
414 Työntekijän työttömyysvakuutusmaksu (10 300 eurosta) | 154.50 |
Syys-joulukuun ilmoitukset:
UUSI ILMOITUS | |
---|---|
ILMOITETTAVAT TIEDOT | euroa |
201 Aikapalkka | 2300.00 |
402 Ennakonpidätys (20 % 4 300 eurosta) | 860.00 |
413 Työntekijän työeläkevakuutusmaksu (2 300 eurosta) | 164.45 |
414 Työntekijän työttömyysvakuutusmaksu (2 300 eurosta) | 34.50 |
2 Kustannusten korvaukset
2.1 Työntekijälle maksetut verovapaat matkakustannusten korvaukset
Veronalaista tuloa ei ole työnantajalta työmatkasta saatu matkustamiskustannusten korvaus, päiväraha, ateriakorvaus, majoittumiskorvaus, yömatkaraha eikä rajanylitysraha, jos ne täyttävät laissa säädetyt verovapauden edellytykset. Matkustamiskustannusten korvauksia ovat esimerkiksi työmatkalla kulkuneuvon käyttämisestä aiheutuneet kilometrikorvaukset korotuksineen. Tulorekisteriin ilmoitetaan verovapaat kilometrikorvaukset, päivärahat ja ateriakorvaukset.
Työntekijälle maksetut matkakustannusten korvaukset ovat verovapaata tuloa vain niiltä osin, kun ne on maksettu lain tai verovapaista matkakustannusten korvauksista annetun Verohallinnon päätöksen mukaisesti. Jos matkakustannusten korvaukset on maksettu vastoin Verohallinnon päätöksen mukaisia aika- ja kilometrirajoja, ne ovat kokonaan veronalaisia ja ne ilmoitetaan palkkana tulorekisteriin. Jos työnantaja maksaa työntekijälle matkakustannusten korvauksia Verohallinnon päätöksen mukaisia määriä enemmän, työnantajan maksamasta korvauksesta on verovapaata tuloa vain se määrä, joka vastaa Verohallinnon päätöksen mukaista määrää. Tämän määrän ylittävä osuus korvauksesta on työntekijälle veronalaista palkkaa.
Verovapaista matkakustannusten korvauksista ei toimiteta ennakonpidätystä eikä makseta sosiaalivakuutusmaksuja.
Veronalaiset matkakustannusten korvaukset tai kulukorvaukset on aina ilmoitettava tulorekisteriin. Verovapaat kustannusten korvaukset ilmoitetaan, jos kyse on päivärahasta, ateriakorvauksesta, kilometrikorvauksesta tai muusta vastaavasta tilanteesta, jota tarkoitetaan Verohallinnon päätöksessä yleisestä tiedonantovelvollisuudesta. Velvollisuus ilmoittaa nämä suoritukset tulorekisteriin vastaa verotuksen aiempaa ilmoittamisvelvollisuutta. Verovapaat kustannusten korvaukset voidaan ilmoittaa maksukuukautta seuraavan kuukauden viidenteen päivään mennessä. Suoritukset voidaan ilmoittaa yhdellä ilmoituksella kerran kuukaudessa, vaikka kustannusten korvausten maksupäiviä olisi useita saman kuukauden aikana. Maksupäiväksi ilmoitukselle merkitään tällöin kuukauden viimeisin kustannusten korvausten maksupäivä.
Jos työntekijälle maksetaan liikenteenharjoittajan antaman tositteen (esimerkiksi junalipun) perusteella korvauksia työmatkoista ja verovapaiden korvausten maksamisen edellytykset täyttyvät, tällaisia korvauksia ei ilmoiteta tulorekisteriin. Myöskään majoittumiskorvausta, yömatkarahaa tai rajanylitysrahaa ei ilmoiteta tulorekisteriin, jos ne maksetaan Verohallinnon päätöksen enimmäismäärien mukaisesti.
Matkaennakko on työnantajan maksama summa, jolla katetaan esimerkiksi matkasta aiheutuvia kuluja. Matkaennakkoa ei tarvitse ilmoittaa tulorekisteriin. Jos kuitenkin matkaennakkoa jää käyttämättä ja sen määrästä kuitataan tulonsaajalle maksettavia verovapaita kustannusten korvauksia, pitää työnantajan ilmoittaa päivärahana, kilometrikorvauksena tai kustannusten korvauksena se osuus, joka on katsottu tulonsaajalle maksetuksi kuluksi. Velvollisuus ilmoittaa tietoja syntyy, kun matkalasku on tehty ja ylisuuresta ennakosta on kuitattu tulonsaajalle maksettavia kustannusten korvauksia.
2.1.1 Kilometrikorvaus (verovapaa)
Verovapaata kilometrikorvausta voidaan maksaa sekä palvelussuhteessa oleville että sellaisille henkilöille, jotka eivät ole palvelussuhteessa, mutta joille maksetaan ennakkoperintälaissa tarkoitettuja henkilökohtaisia palkkioita kuten kokous- tai luentopalkkiota.
Verovapaan kilometrikorvauksen määrä ilmoitetaan tulolajilla Kilometrikorvaus (verovapaa) (311). Lisäksi ilmoitetaan Kilometrien määrä -tieto. Kyseisessä kohdassa ilmoitetaan maksetun verovapaan kilometrikorvauksen perusteena oleva kilometrimäärä. Tieto kilometrimääristä voidaan antaa palkkakausittain. Tieto kyseessä olevan vuoden aikana maksettujen verovapaiden kilometrikorvausten perusteena olevista kilometreistä on annettava kuitenkin viimeistään vuoden viimeisellä ilmoituksella.
Oman auton käytöstä maksettavaa kilometrikorvausta voidaan tietyissä tapauksissa korottaa (esimerkiksi muiden henkilöiden kuljettaminen). Korotuksen perusteet on mainittu Verohallinnon päätöksen 9 §:n 1 momentissa. Tulolajilla Kilometrikorvaus (verovapaa) (311) ilmoitetaan maksettujen korvausten yhteismäärä korotuksineen.
2.1.2 Rakennusalalla maksettavat asunnon ja erityisen työntekemispaikan väliset matkakustannusten korvaukset
Rakennusalan työehtosopimuksen mukaan päivittäisistä asunnon ja erityisen työntekemispaikan välisistä matkoista maksetaan matkakustannusten korvausta (”tossurahaa”) erityisen taulukon mukaan. Jos työehtosopimuksen mukainen korvaus on enintään Verohallinnon päätöksen mukaisen kilometrikorvauksen suuruinen, korvaus on verovapaa. Tätä suuremmat korvaukset ovat veronalaisia päätöksen mukaisen enimmäismäärän ylittävältä osalta. Veronalaisten korvausten ilmoittaminen kuvataan luvussa 2.2 Työntekijälle maksetut veronalaiset korvaukset matkakustannusten korvaukset.
Tulolajilla Kilometrikorvaus (verovapaa) (311) ilmoitetaan rakennusalan työehtosopimuksen mukaisesti maksettujen matkakustannusten korvausten yhteismäärä. Kilometrimäärää ei ilmoiteta kohdassa Kilometrien määrä.
2.1.3 Päiväraha
Päiväraha on verovapaa kustannusten korvaus kohtuullisesta ruokailu- ja muiden elantokustannusten lisäyksestä, joka korvauksen saajalle aiheutuu työmatkasta. Verohallinto vahvistaa vuosittain verovapaat enimmäismäärät antamallaan päätöksellä verovapaista matkakustannusten korvauksista.
Tulolajilla Päiväraha (331) ilmoitetaan verovapaiden päivärahojen ja ateriakorvausten yhteismäärä. Lisäksi ilmoitetaan Päivärahan tyyppi -tieto. Arvoja voi valita useita samalle summalle. Päivärahan tyyppi voi olla
- ateriakorvaus
- kotimaan kokopäiväraha
- kotimaan osapäiväraha
- ulkomaan päiväraha
- ulkomaan työskentelyyn liittyvät verovapaat korvaukset.
Jos päiväraha puolitetaan työnantajan tarjoaman aterian vuoksi, myös puolitettu päiväraha ilmoitetaan Päivärahan tyyppi -tiedolla kotimaan kokopäivärahana tai ulkomaan päivärahana. Vastaavasti myös puolitettu kotimaan osapäiväraha ilmoitetaan Päivärahan tyyppi -tiedolla kotimaan osapäivärahana.
Ateriakorvaukset ilmoitetaan tulolajilla Päiväraha vain, jos niitä ei ole ilmoitettu erillisenä Ateriakorvaus-tulolajina (303), katso luku 2.1.4 Ateriakorvaus.
Tulolajilla Päiväraha (331) ilmoitetaan myös seuraavat ulkomaan työskentelyyn liittyvät verovapaat korvaukset:
- verovelvollisen ja hänen perheenjäsenensä muutto- ja matkakustannukset työntekovaltioon ja takaisin
- työnantajan ulkomailla kustantama tavanomainen yksityinen palveluhenkilöstö
- työnantajan kustantama lasten perus- ja lukiotason koulutus.
Päivärahan tyyppi -tietona ilmoitetaan tällöin Ulkomaan työskentelyyn liittyvät verovapaat korvaukset. Ulkomaan työskentelyyn liittyvillä verovapailla kustannusten korvauksilla tarkoitetaan tuloverolain 76 §:n 1 momentin 5 kohdan mukaisia ulkomailla työskentelyyn liittyviä verovapaita korvauksia. Kyseisen Päivärahan tyyppi -tiedon avulla ilmoitetaan kaikki ulkomailla työskentelyyn liittyvät verovapaat kulut, kuten lentokulut, tietullimaksut ja muut kustannukset. Näin ollen myös liikenteenharjoittajan antamaan tositteeseen perustuvat kulut ilmoitetaan kyseisen Päivärahan tyyppi -tiedon avulla, jos kyse on ulkomaan työskentelyyn liittyvistä tuloverolain 76 §:n mukaisista kulueristä.
2.1.4 Ateriakorvaus
Työmatkasta aiheutuvista ateriointikuluista voidaan maksaa verovapaata ateriakorvausta, jos työntekijällä ei ole mahdollisuutta aterioida ruokailutauon aikana tavanomaisella ruokailupaikallaan, eikä ruokailua ole järjestetty esimerkiksi kurssipakettiin kuuluvana työnantajan kustantamana ruokailuna. Verovapaata ateriakorvausta ei voi myöskään maksaa samasta työmatkasta yhtä aikaa verovapaan päivärahan kanssa.
Tulolajilla Ateriakorvaus (303) ilmoitetaan vain verovapaiden ateriakorvausten määrät. Verovapauden perusteet säädetään päätöksessä, jonka Verohallinto antaa verovapaista matkakustannusten korvauksista. Jos korvaus maksetaan vastoin päätöksessä säädettyjä perusteita, suoritus ilmoitetaan sosiaalivakuutusmaksujen alaisena palkkana käyttämällä palkan tulolajeja, esimerkiksi aikapalkkaa. Jos korvausta maksetaan enemmän kuin Verohallinnon päätöksessä on säädetty, enimmäismäärän ylittävä osuus ilmoitetaan käyttämällä palkan tulolajeja.
Ateriakorvaus voidaan ilmoittaa erikseen, mutta se on ilmoitettava vähintään yhteissummana tulolajilla Päiväraha (331). Tällöin on lisäksi ilmoitettava tulolajiin liittyvän Korvauksen tyyppi -tiedon avulla, että Päiväraha-tulolajilla ilmoitettu korvaus sisältää ateriakorvauksen.
Jos ateriakorvaus ilmoitetaan erikseen, sitä ei ilmoiteta Päiväraha-tulolajilla.
Esimerkki 41: Työntekijän bruttopalkka on 3 488 euroa, joka muodostuu 3 100 euron provisiopalkasta, 110 euron olosuhdelisästä ja 150 euron työajantasauskorvauksesta. Rahapalkan lisäksi tulonsaaja on saanut 20 päivältä ravintoedun, jonka arvo on 128 euroa. Työntekijälle maksetaan lisäksi työmatkasta aiheutuvina kuluina kolmelta päivältä kokopäivärahaa 144 euroa ja yhdeltä päivältä ateriakorvausta 12 euroa sekä omalla autolla ajetusta 150 kilometrin työmatkasta kilometrikorvauksia 79,50 euroa.
Työnantaja voi ilmoittaa tiedot suppeammin käyttämällä Palkka yhteissumma -tulolajia (101) tai vaihtoehtoisesti ilmoittaa tiedot eritellymmin täydentävillä tulolajeilla. Vastaavasti ateriakorvauksen voi ilmoittaa omalla tulolajillaan tai yhteissummana Päiväraha-tulolajilla.
PAKOLLINEN VÄHIMMÄISTASO | VAIHTOEHTOINEN TAPA | ||
---|---|---|---|
Ilmoitustapa 1 | euroa | Ilmoitustapa 2 | euroa |
101 Palkka yhteissumma | 3360.00 | 220 Provisiopalkka | 3100.00 |
218 Olosuhdelisä | 110.00 | ||
225 Työajantasauskorvaus | 150.00 | ||
317 Muu luontoisetu Edun tyyppi: Ravintoetu |
128.00 |
334 Ravintoetu |
128.00 |
331 Päiväraha Päivärahan tyyppi: Ateriakorvaus Päivärahan tyyppi: Kokopäiväraha |
156.00 |
331 Päiväraha Päivärahan tyyppi: Kokopäiväraha |
144.00 |
303 Ateriakorvaus | 12.00 | ||
311 Kilometrikorvaus (verovapaa) | 79.50 | 311 Kilometrikorvaus (verovapaa) | 79.50 |
Kilometrien määrä: 150* | Kilometrien määrä: 150* |
* Tiedon kilometrimääristä voi antaa palkkakausittain, mutta se on annettava viimeistään vuoden viimeisellä ilmoituksella.
2.1.5 Matkakustannukset osana kokonaispalkkaa
Työnantaja ja työntekijä voivat tehdä niin sanotun kokonaispalkkasopimuksen, jolloin tulon määrä on sama riippumatta siitä, korvaako työnantaja työntekijälle työstä aiheutuneita kustannuksia vai ei. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia, että verovapaat matkakustannusten korvaukset ovat osa työstä sovittua kokonaispalkkaa. Verotuskäytännössä on vahvistettu (KHO 2022:72), että tällöin päivärahat ja kilometrikorvaukset ovat työntekijälle verovapaata tuloa, jos ne on maksettu Verohallinnon kustannuspäätöksen ja työsopimuksen mukaan. Matkakustannusten määrä vähennetään kokonaispalkasta ennen ennakonpidätyksen toimittamista. Veronalaisena tulona ilmoitetaan sovitun kokonaispalkan ja verovapaiden kustannusten korvausten erotus. Lisäksi maksetut verovapaat kustannusten korvaukset ilmoitetaan erikseen.
Esimerkki 42: Pelimanni on tehnyt soittokeikasta sopimuksen, jossa verovapaat matkakustannusten korvaukset sisältyvät 200 euron kokonaispalkkaan. Matkustamisen kustannuksia ei siis korvata pelimannille erikseen. Ne vähennetään hänen palkastaan ennen ennakonpidätyksen toimittamista.
Työnantaja voi laskea veronalaisen suorituksen määrän siten, että se vähentää kokonaispalkasta matkakustannusten määrän työntekijän antaman selvityksen perusteella, esimerkiksi matkalaskun mukaan. Selvityksen perusteella kilometrikorvauksen määrä 50 kilometriltä on 53 senttiä/kilometri, eli 26,50 euroa, ja osapäivärahan määrä on 22 euroa. Veronalaisen tulon määräksi jää 151,50 euroa (200 – 26,50 – 22), josta työnantaja toimittaa 25 %:n ennakonpidätyksen. Samasta määrästä työnantaja maksaa myös työnantajan sairausvakuutusmaksun ja muut sosiaalivakuutusmaksut.
Palkan tulolajilla ilmoitetaan 151,50 euroa. Tulolajilla Kilometrikorvaus (verovapaa) ilmoitetaan 23,46 euroa ja tulolajilla Päiväraha 20 euroa.
ILMOITETTAVAT TIEDOT | euroa |
---|---|
101 Palkka yhteissumma tai 201 Aikapalkka | 151.50 |
311 Kilometrikorvaus (verovapaa) | 26.50 |
331 Päiväraha Päivärahan tyyppi: Osapäiväraha |
22.00 |
402 Ennakonpidätys (151,50 eurosta) | 37.88 |
2.2 Työntekijälle maksetut veronalaiset matkakustannusten korvaukset
Jos matkakustannusten korvaukset on maksettu vastoin Verohallinnon päätöksen mukaisia aika- ja kilometrirajoja, ne ovat kokonaan veronalaisia. Korvaukset rinnastetaan palkkaan.
Jos kilometrikorvaukset maksetaan vastoin Verohallinnon päätöstä, ne ilmoitetaan tulorekisteriin joko tulolajilla Palkka yhteissumma (101) (suppeampi ilmoitustapa 1) tai tulolajilla Kilometrikorvaus (veronalainen) (209) (laajempi ilmoitustapa 2).
Jos kilometrikorvaukset maksetaan Verohallinnon päätöksen mukaan, mutta suurempina kuin päätöksessä on määrätty verovapaaksi, osa korvauksista on palkkaa ja osa verovapaata. Palkkaa on se osa, joka ylittää Verohallinnon päätöksessä mainitut rajat. Tämä osa ilmoitetaan joko tulolajilla Palkka yhteissumma (101) tai Kilometrikorvaus (veronalainen) (209). Tulolajilla Kilometrikorvaus (verovapaa) (311) ilmoitetaan vain verovapaat korvaukset. Verovapaiden kilometrien määrä ilmoitetaan kohdassa Kilometrien määrä.
Esimerkki 43: Työntekijälle on maksettu kilometrikorvausta yhteensä 300 euroa. Verohallinnon päätöksen mukainen verovapaa määrä olisi ollut 200 euroa. Työntekijän palkkana ilmoitetaan 100 euroa.
PAKOLLINEN VÄHIMMÄISTASO | VAIHTOEHTOINEN TAPA | ||
---|---|---|---|
Ilmoitustapa 1 | euroa | Ilmoitustapa 2 | euroa |
101 Palkka yhteissumma | 100.00 | 209 Kilometrikorvaus (veronalainen) | 100.00 |
311 Kilometrikorvaus (verovapaa) | 200.00 | 311 Kilometrikorvaus (verovapaa) | 200.00 |
Kilometrien määrä: 485 | Kilometrien määrä: 485 |
Oletuksena tulolajilla Kilometrikorvaus (veronalainen) (209) on, että se on sosiaalivakuutusmaksujen alainen.
Jos kilometrikorvaus ei ole jonkin sosiaalivakuutusmaksun alainen, suorituksen maksaja ilmoittaa erillistä Vakuuttamistiedon tyyppi -tietoa käyttäen, ettei tulo ole ilmoitetun vakuutusmaksun alainen. Katso tarkemmin ohje Tietojen ilmoittaminen tulorekisteriin: vakuuttamiseen liittyvät tiedot. Tällainen tilanne voi olla esimerkiksi silloin, kun työnantaja maksaa työntekijälle veronalaista kilometrikorvausta työehtosopimuksen perusteella Verohallinnon päätöstä lievemmin perustein, ja korvauksen määrä ei ylitä Verohallinnon kustannuspäätöksen mukaisia verovapaiden suoritusten enimmäismääriä. Tällöin tulo ei ole työeläke-, työttömyys- eikä työtapaturma- ja ammattitautivakuutusmaksun alainen.
Jos päivärahat tai muut tulolajilla Päiväraha (331) ilmoitetut korvaukset maksetaan Verohallinnon päätöstä lievemmin perustein (esimerkiksi kokopäiväraha 5 tuntia kestäneeltä työmatkalta), korvaukset ilmoitetaan tulolajilla Palkka yhteissumma (101) tai Muu maksettu lisä (216) ilman Vakuuttamistiedon tyyppi -tietoa, jolloin ne ovat myös sosiaalivakuutusmaksujen alaisia.
Jos lievemmin perustein maksetusta päivärahasta ja ateriakorvauksesta on sovittu työehtosopimuksella, korvaukset eivät ole työeläke-, työttömyysvakuutus- eikä työtapaturma- ja ammattitautivakuutusmaksun alaisia. Näissä tilanteissa työnantaja ilmoittaa tulon tulolajilla Muu maksettu lisä ja samalla sen, mikä osuus suorituksesta ei ole eläkevakuutusmaksun, työttömyysvakuutusmaksun sekä työtapaturma- ja ammattitautivakuutusmaksun alaista. Korvaukset ovat työnantajan sairausvakuutusmaksun alaisia.
Esimerkki 44: Työntekijälle on maksettu rahapalkkaa 2 000 euroa. Lisäksi työntekijälle on maksettu työehtosopimuksen mukaisesti päivärahaa ja ateriakorvausta yhteensä 400 euroa. Verohallinnon päätöksen mukainen verovapaa määrä olisi ollut 214 euroa, josta päivärahan osuus on 192 euroa ja ateriakorvauksen osuus 22 euroa. Työntekijän palkkana pitää ilmoittaa myös päivärahoista ja ateriakorvauksista niiden veronalainen osuus 186 euroa.
Jos työnantaja käyttää ilmoitustapaa 2, työnantaja ilmoittaa veronalaisen määrän Muu maksettu lisä -tulolajilla ja yhdistää tulolajiin Vakuuttamistiedon tyyppi -tiedon. Koska Muu maksettu lisä -tulolajin oletuksena on, että suoritus on sosiaalivakuutusmaksujen alainen, on tässä tilanteessa ilmoitettava erikseen, ettei maksettu tulo ole työeläke-, työttömyys eikä työtapaturma- ja ammattitautivakuutusmaksun alainen. Esimerkkitilanteessa tulo on työnantajan sairausvakuutusmaksun alainen, mutta ei muiden sosiaalivakuutusmaksujen alainen.
PAKOLLINEN VÄHIMMÄISTASO | VAIHTOEHTOINEN TAPA | ||
---|---|---|---|
Ilmoitustapa 1 | euroa | Ilmoitustapa 2 | euroa |
101 Palkka yhteissumma Vakuuttamistiedon tyyppi: Työeläkevakuutusmaksun alainen: Vakuutusmaksun perusteena: Ei Vakuuttamistiedon tyyppi: Työtapaturma- ja ammattitautivakuutusmaksun alainen: Vakuutusmaksun perusteena: Ei Vakuuttamistiedon tyyppi: Työttömyysvakuutusmaksun alainen: Vakuutusmaksun perusteena: Ei |
2186.00 |
201 Aikapalkka |
2000.00 |
|
216 Muu maksettu lisä Vakuuttamistiedon tyyppi: Työeläkevakuutusmaksun alainen: Vakuutusmaksun perusteena: Ei Vakuuttamistiedon tyyppi: Työtapaturma- ja ammattitautivakuutusmaksun alainen: Vakuutusmaksun perusteena: Ei Vakuuttamistiedon tyyppi: Työttömyysvakuutusmaksun alainen: Vakuutusmaksun perusteena: Ei |
186.00 |
|
102 Palkkasumma, joka on työeläkevakuutusmaksun alainen | 2000.00 | ||
106 Palkkasumma, joka on työtapaturma- ja ammattitautivakuutusmaksun alainen | 2000.00 | ||
105 Palkkasumma, joka on työttömyysvakuutusmaksun alainen | 2000.00 | ||
331 Päiväraha Päivärahan tyyppi: Kotimaan kokopäiväraha Päivärahan tyyppi: Ateriakorvaus |
214.00 |
331 Päiväraha Päivärahan tyyppi: Kotimaan kokopäiväraha |
192.00 |
303 Ateriakorvaus | 22.00 |
2.3 Veronalaiset muutto- ja matkustamiskustannusten korvaukset
Vuoden 2020 alusta voimaan tulleessa tuloverolain 69 c §:ssä säädetään, että työnantajan maksamista työntekijän ja hänen perheenjäsenensä muutto- ja matkustamiskustannuksista 50 prosenttia on verovapaita. Huojennuksen edellytyksenä on, että muutto tapahtuu työntekijän työskentelypaikan sijainnin vuoksi. Muuttokustannuksina pidetään välittömästi muuttoon liittyviä kustannuksia, joita ovat esimerkiksi tavaroiden pakkaamisesta, purkamisesta ja kuljettamisesta johtuvat kustannukset.
Välittömästi muuttoon liittyvinä matkoina pidetään muuton yhteydessä tehtäviä matkoja vanhan ja uuden asunnon välillä. Jos välittömästi muuttoon liittyvä matka tehdään työntekijän omalla kulkuneuvolla, työnantaja voi korvata matkan matkalaskua vastaan. Myös näissä tilanteissa työnantajan maksamasta korvauksesta puolet on verovapaata tuloa ja puolet veronalaista tuloa. Säännöksessä tarkoitettuna muuttokustannuksena pidetään näissä tilanteissa enintään Verohallinnon vahvistaman verovapaan kilometrikorvauksen enimmäismäärää. Jos työnantaja korvaa matkasta enemmän kuin verovapaan kilometrikorvauksen enimmäismäärän, verovapaata tuloa on puolet siitä määrästä, joka ei ylitä Verohallinnon vahvistamaa verovapaan kilometrikorvauksen enimmäismäärää. Enimmäismäärän ylittävä korvauksen osuus on kokonaan veronalaista ansiotuloa. Verovapaiden muutto- ja matkustamiskustannusten edellytyksiä kuvataan tarkemmin Verohallinnon ohjeessa Työmatkakustannusten korvaukset verotuksessa.
Työnantajan korvaamista muutto- ja matkustamiskustannuksista ilmoitetaan tulorekisteriin ansiotulona verotettava osuus eli 50 prosenttia työnantajan maksamista kustannuksista, joita pidetään työntekijän ja hänen perheenjäsenensä elantomenoina. Tiedot ilmoitetaan tulolajilla Muu maksettu lisä (216). Tulo on edellä kuvatuissa tilanteissa kaikkien sosiaalivakuutusmaksujen alainen.
Muutto- ja matkustamiskustannusten korvausten verovapaata osuutta ei ilmoiteta tulorekisteriin.
2.4 Julkisyhteisöjen maksamat matkakustannusten korvaukset
Myös valtion tai sen laitoksen, kunnan tai kuntayhtymän, hyvinvointialueen tai -yhtymän, kirkon, seurakunnan tai seurakuntayhtymän ja yliopiston on ilmoitettava kaikki verovapaat matkakustannusten korvaukset, jotka on maksettu Verohallinnon päätöksen mukaisin perustein. Myös veronalaiset kustannusten korvaukset on ilmoitettava. Tiedot ilmoitetaan kuten luvuissa 2.1 Työntekijälle maksetut verovapaat matkakustannusten korvaukset ja 2.2 Työntekijälle maksetut veronalaiset matkakustannusten korvaukset on esitetty. Julkisyhteisö käyttää ilmoittaessaan Maksajan tyyppi -tietoa Julkisyhteisö tai Valtio.
Julkisyhteisön korvauksettomaan vapaaehtoistyöhön osallistuville henkilöille maksettujen kustannusten korvausten ilmoittamista kuvataan ohjeessa Työntekijän palkitseminen, yrittäjälle maksetut suoritukset ja muut eritysitilanteet.
2.5 Veronalaiset kustannusten korvaukset
Veronalainen kustannusten korvaus maksetaan työntekijälle korvauksena kustannuksista, jotka ovat välittömästi aiheutuneet työtehtävien hoitamisesta. Tulolajilla Veronalainen kustannusten korvaus (353) ilmoitetaan kaikkien sellaisten veronalaisten kustannusten korvausten yhteissumma, jota ei ilmoiteta muilla tulolajeilla.
Tulolajilla Veronalainen kustannusten korvaus (353) ilmoitetaan sellaiset muista kuin työmatkasta maksetut veronalaiset kustannusten korvaukset, joista työnantaja ei toimita ennakonpidätystä. Nämä kustannusten korvaukset maksetaan palkan lisäksi. Tällaisia ovat muun muassa kustannukset, jotka ovat aiheutuneet työvälineiden ja materiaalin hankkimisesta. Näiden kustannusten korvauksia ei pidetä ennakonpidätystä toimitettaessa palkkana, eikä työnantaja lisää niitä tulorekisteriin ilmoitettavaan palkkaan, esimerkiksi tulolajiin Palkka yhteissumma (101) tai Aikapalkka (201).
Jos työntekijä on hankkinut työnantajan puolesta työvälineitä ja työmateriaaleja ja työnantaja on korvannut ne työntekijälle tositetta vastaan, maksettua korvausta ei ilmoiteta tulorekisteriin.
Työnantaja ei toimita veronalaisista kustannusten korvauksista ennakonpidätystä eikä maksa sosiaalivakuutusmaksuja. Korvaukset ovat kuitenkin työntekijän veronalaista tuloa. Työntekijän tulee vaatia todelliset kustannukset vähennettäviksi veroilmoituksellaan.
Esimerkki 45: Työnantaja maksaa työntekijälleen moottorisahan käytöstä aiheutuneet kustannukset. Palkka sisältää sahatyöstä maksettua palkkaa 1 400 euroa ja muusta työstä maksettua palkkaa 600 euroa, eli sosiaalivakuutusmaksujen alaisen palkan määrä palkanmaksukaudelta on yhteensä 2 000 euroa. Työnantaja maksaa palkan lisäksi moottorisahan käytöstä veronalaista kustannusten korvausta 450 euroa. Ennakonpidätys toimitetaan 2 000 eurosta. Vastaavasti sosiaalivakuutusmaksut maksetaan 2 000 eurosta.
Sahatyöstä maksettua palkan määrää ei erikseen ilmoiteta tulorekisteriin, vaan työntekijä ilmoittaa tämän tiedon itse omassa verotuksessaan, jotta moottorisahavähennys saadaan laskettua oikeanmääräisenä.
Tulolajilla Palkka yhteissumma (101) tai Aikapalkka (201) ilmoitetaan 2 000 euroa ja tulolajilla Veronalainen kustannusten korvaus (353) ilmoitetaan 450 euroa.
ILMOITETTAVAT TIEDOT | euroa |
---|---|
101 Palkka yhteissumma tai 201 Aikapalkka | 2000.00 |
353 Veronalainen kustannusten korvaus | 450.00 |
402 Ennakonpidätys (2 000 eurosta) | 310.00 |
Esimerkki 46: Rakennusalalla maksetaan työehtosopimukseen perustuvaa työvälinekorvausta. Tällaisesta korvauksesta ei toimiteta ennakonpidätystä eikä makseta sairausvakuutusmaksua. Korvauksen rahamäärä ilmoitetaan tulolajilla Veronalainen kustannusten korvaus (353).
2.6 Vähennys ennen ennakonpidätystä
Tulolajilla Vähennys ennen ennakonpidätystä (419) ilmoitetaan työntekijän itsensä maksamat työn tekemisestä aiheutuneet välittömät kustannukset, jotka työnantaja vähentää bruttopalkasta ennen ennakonpidätyksen toimittamista. Tällaisia kustannuksia ovat muun muassa työntekijän itsensä maksamat kustannukset moottorisahan käytöstä ja muut työvälineistä aiheutuneet kustannukset. Tulolajia Vähennys ennen ennakonpidätystä käytetään vain silloin, kun työntekijälle maksetaan palkkaa tai urheilijan palkkiota ja kyse on työntekijän itsensä maksamista työn tekemisestä aiheutuneista välittömistä kustannuksista, jotka vähennetään palkasta ennen ennakonpidätyksen toimittamista. Maksaja voi lisäksi tietyissä laissa säädetyissä tilanteissa vähentää urheilijan palkkiosta ennen ennakonpidätyksen toimittamista sellaisia kustannuksia, jotka urheilija on itse maksanut ja jotka ovat välittömästi aiheutuneet urheilusta.
Tulolajilla ilmoitetaan vähennys, joka on tehty ennen ennakonpidätyksen toimittamista. Kohdassa ilmoitetun vähennyksen määrän tulee sisältyä myös tulorekisteriin ilmoitettuun palkkaan. Vähennyksen määrä alentaa sosiaalivakuutusmaksujen alaista työansiota, vaikka verotettavana ansiona säilyy edelleenkin alkuperäinen palkan määrä. Vähennyksen määränä voidaan ilmoittaa enintään suorituksen määrän suuruinen summa.
Esimerkki 47: Työntekijä on maksanut itse moottorisahan käytöstä aiheutuneet 500 euron kustannukset. Työntekijälle on maksettu palkkakaudelta palkkaa 1 600 euroa sahatyöstä sekä 200 euroa muusta työstä, yhteensä 1 800 euroa. Ennakonpidätys (20 %) toimitetaan ennakkoperintälain mukaisesti 1 300 eurosta (1 800 – 500).
Palkan tulolajilla ilmoitetaan 1 800 euroa ja tulolajilla Vähennys ennen ennakonpidätystä (419) ilmoitetaan 500 euroa.
ILMOITETTAVAT TIEDOT | euroa |
---|---|
101 Palkka yhteissumma tai 201 Aikapalkka | 1800.00 |
402 Ennakonpidätys (1 300 eurosta) | 260.00 |
419 Vähennys ennen ennakonpidätystä | 500.00 |
Työntekijä voi vaatia omassa verotuksessaan moottorisahavähennystä ja selvittää sahatyöstä maksetun palkan määrän. Työntekijän verotusta toimitettaessa vähennys lasketaan sahatyöstä maksetun palkan (1 600 euroa) osuudesta.
Jos työnantaja on maksanut moottorisahan käytöstä aiheutuneet kustannukset, ilmoittaminen kuvataan luvussa 2.5 Veronalaiset kustannusten korvaukset.
Tulolajin Vähennys ennen ennakonpidätystä (419) oletuksena on, ettei se ole sosiaalivakuutusmaksujen alainen. Tietyissä tilanteissa tämä vakuuttamistieto pitää kuitenkin vahvistaa, vaikka se on oletuksen mukainen, jotta on selvää, mistä tulosta vähennys on tehty.
Jos maksaja tekee vähennyksen sellaisesta tulosta, joka ei ole sosiaalivakuutusmaksujen alainen, maksajan on annettava tulolajille 419 tieto Vakuuttamistiedon tyyppi: Sosiaalivakuutusmaksujen alainen – Ei. Vakuuttamistiedon tyyppiä ei kuitenkaan tarvitse antaa, jos ilmoituksella ilmoitetaan ainoastaan tuloa, joka ei ole sosiaalivakuutusmaksujen alaista (katso esimerkki 49). Vakuuttamistiedon tyyppiä ei anneta myöskään silloin, jos ilmoitetaan ainoastaan sosiaalivakuutusmaksujen alaista tuloa (katso esimerkki 51). Näissä tilanteissa on muutenkin selvää, millaisesta tulosta vähennys on tehty. Jos osa ilmoitettavasta tulosta on sosiaalivakuutusmaksujen alaista ja osa ei, tulolajille 419 pitää aina antaa vakuuttamistiedon tyypiksi Ei, jos vähennys kohdistuu tuloon, joka ei ole sosiaalivakuutusmaksujen alainen (katso esimerkit 48 ja 50). Jos vähennys samassa tilanteessa kohdistuu tuloon, joka on sosiaalivakuutusmaksujen alainen, tulolajiin 419 ei liitetä vakuuttamistiedon tyyppiä.
Esimerkki 48: Henkilölle maksetaan aikapalkkaa 2 500 euroa sekä irtisanomisajan korvausta 500 euroa, eli veronalaisen tulon määrä on yhteensä 3 000 euroa. Työntekijällä on välittömästi työstä aiheutuvia kuluja 200 euroa, jotka kohdistuvat irtisanomisajan korvaukseen. Maksaja ei maksa kuluja erikseen, vaan vähentää kulujen määrän palkasta ennen ennakonpidätyksen toimittamista. Irtisanomisajan korvaus ei ole sosiaalivakuutusmaksujen alainen suoritus, minkä vuoksi maksajan on liitettävä tulolajiin 419 Vakuuttamistiedon tyyppi, jonka mukaan vähennys kohdistuu tuloon, joka ei ole sosiaalivakuutusmaksujen alainen. Henkilön ennakonpidätysprosentti on 25. Maksaja toimittaa ennakonpidätyksen 2 800 eurosta ja ilmoittaa tiedot tulorekisteriin seuraavasti:
ILMOITETTAVAT TIEDOT | euroa |
---|---|
201 Aikapalkka | 2500.00 |
208 Irtisanomisajan korvaus | 500.00 |
402 Ennakonpidätys (2 800 eurosta) | 700.00 |
419 Vähennys ennen ennakonpidätystä Vakuuttamistiedon tyyppi: Sosiaalivakuutusmaksun alainen: Vakuutusmaksun perusteena: Ei |
200.00 |
Esimerkki 49: Ulkopuoliselle luennoitsijalle maksetaan 1 000 euron luentopalkkio, joka ei ole sosiaalivakuutusmaksujen alainen. Työstä välittömästi aiheutuvia kuluja hänelle on muodostunut 150 euroa. Maksaja ei maksa kuluja erikseen, vaan vähentää kulujen määrän palkkiosta ennen ennakonpidätyksen toimittamista. Luennoitsijan ennakonpidätysprosentti on 30. Koska samalla maksukerralla ei makseta sosiaalivakuutusmaksujen alaista tuloa, maksajan ei tarvitse ilmoittaa tulolajille 419 Vakuuttamistiedon tyyppiä. Maksaja toimittaa ennakonpidätyksen 850 eurosta ja ilmoittaa tiedot tulorekisteriin seuraavasti:
ILMOITETTAVAT TIEDOT | euroa |
---|---|
214 Luentopalkkio | 1000.00 |
402 Ennakonpidätys (850 eurosta) | 255.00 |
419 Vähennys ennen ennakonpidätystä | 150.00 |
Jos samalla maksukerralla maksetaan sekä sosiaalivakuutusmaksun alaista palkkaa että sellaista ennakkoperintälain 13 §:n mukaista palkkaa, joka ei ole sosiaalivakuutusmaksujen perusteena, ja jompaankumpaan tuloon kohdistuu kuluja, jotka vähennetään ennen ennakonpidätyksen toimittamista, maksajan on annettava Vakuuttamistiedon tyyppi -tieto. Sen avulla vähennys kohdistuu oikeaan tulolajiin.
Jos maksaja vähentää samalla maksukerralla kuluja sosiaalivakuutusmaksujen alaisista tuloista ja sellaisista tuloista, joista ei makseta sosiaalivakuutusmaksuja, maksajan on ilmoitettava vähennykset erikseen. Vakuuttamistiedon tyyppi (Sosiaalivakuutusmaksujen alainen: Ei) pitää liittää siihen vähennykseen, joka tehdään tulosta, josta ei makseta sosiaalivakuutusmaksuja. Vastaavasti jos tulo, josta vähennys tehdään, ei ole ollut jonkun yksittäisen sosiaalivakuutusmaksun alainen, esimerkiksi työttömyysvakuutusmaksun alainen, maksaja voi vahvistaa vain tämän yhden sosiaalivakuutusmaksun osalta, ettei vakuuttamisvelvollisuutta ole ollut.
Esimerkki 50: Henkilölle maksetaan 2 900 euroa kuukausipalkkaa ja lisäksi 300 euroa odotusajan korvausta. Odotusajan korvaus ei ole sosiaalivakuutusmaksujen alainen. Henkilön ennakonpidätysprosentti on 20. Henkilöllä on 45 euroa kuluja, jotka kohdistuvat odotusajan korvaukseen, sekä 100 euroa kuluja, jotka kohdistuvat aikapalkkaan. Työnantaja vähentää molemmat kuluerät henkilön tuloista ennen ennakonpidätyksen toimittamista. Työnantaja ilmoittaa tiedot tulorekisteriin seuraavasti:
ILMOITETTAVAT TIEDOT | euroa |
---|---|
201 Aikapalkka | 2900.00 |
217 Odotusajan korvaus | 300.00 |
402 Ennakonpidätys (3 055 eurosta) | 611.00 |
419 Vähennys ennen ennakonpidätystä | 100.00 |
419 Vähennys ennen ennakonpidätystä Vakuuttamistiedon tyyppi: Sosiaalivakuutusmaksujen alainen: Vakuutusmaksun perusteena: Ei |
45.00 |
Jos vähennys ennen ennakonpidätyksen toimittamista tehdään sellaisesta tulosta, joka on kaikkien sosiaalivakuutusmaksujen alainen, maksajan ei tarvitse ilmoittaa Vakuuttamistiedon tyyppi -tietoa, ellei se maksa samalla jotain muuta tuloa, joka ei ole sosiaalivakuutusmaksujen alainen.
Esimerkki 51: Henkilölle maksetaan 3 500 euroa kuukausipalkkaa. Hänen ennakonpidätysprosenttinsa on 25. Hän käyttää työssään omia työkalujaan, joista työnantaja ei maksa hänelle erikseen korvausta. Työnantaja vähentää omien työkalujen käytöstä 30 euroa ennen ennakonpidätystä ja toimittaa ennakonpidätyksen 3 470 eurosta. Koska maksettu kuukausipalkka on kaikkien sosiaalivakuutusmaksujen alainen, maksajan ei tarvitse ilmoittaa Vakuuttamistiedon tyyppi -tietoa. Maksaja ilmoittaa tulorekisteriin tiedot seuraavasti:
ILMOITETTAVAT TIEDOT | euroa |
---|---|
101 Palkka yhteissumma tai 201 Aikapalkka | 3500.00 |
402 Ennakonpidätys (3 470 eurosta) | 867.50 |
419 Vähennys ennen ennakonpidätystä | 30.00 |
2.7 Muut kustannusten korvaukset
Työ- ja käyttökorvauksiin liittyviä kustannusten korvauksia sekä yleishyödyllisen yhteisön maksamia matkakustannusten korvauksia kuvataan ohjeessa Tietojen ilmoittaminen tulorekisteriin: työntekijän palkitseminen, yrittäjälle maksettavat suoritukset ja muut erityistilanteet. Lue ohjeesta erityisesti luku 3 Yrityksille ja yrittäjille maksetut suoritukset, luku 4 Käyttökorvaus ja tekijänoikeuskorvaus, luku 5.1.2 Urheilijan palkkio sekä luku 5.11 Yleishyödyllisen yhteisön ja julkisyhteisön maksama korvaus vapaaehtoisille.
Avoimen yhtiön tai kommandiittiyhtiön osakkaan palkkakirjanpidossa käsitelty kustannusten korvaus, joka on sijoitettu yhtiöön yksityissijoitukseksi, ilmoitetaan tulorekisteriin palkkatietoilmoituksella ja kyseiseen korvaukseen sopivalla tulolajilla, esimerkiksi Päiväraha (331) tai Kilometrikorvaus (verovapaa) (311). Ilmoitusvelvollisuus alkaa silloin, kun kustannusten korvaus merkitään kirjanpitoon yksityissijoitukseksi. Tästä hetkestä alkaa kulua viiden kalenteripäivän määräaika ilmoittamiselle. Maksaja ilmoittaa maksupäiväksi kirjanpitoon kirjauspäivän.