Verohallinnon nimissä on lähetetty huijausviestejä. Lue lisää huijauksista.

Verohallinnon päätös verovapaista matkakustannusten korvauksista vuonna 2021

Antopäivä
24.11.2020
Diaarinumero
Dnro VH/7555/00.01.00/2020
Voimassaolo
1.1.2021 - Toistaiseksi

Verohallinto on tuloverolain (1535/1992) 73 §:n ja 75 §:n 2 momentin nojalla, sellaisina kuin niistä 73 §:n 1 momentti ja 75 §:n 2 momentti ovat laissa 504/2010 ja sellaisena kuin niistä 73 §:n 2 momentti on laissa 1246/2013, päättänyt:

1 §

Vuodelta 2021 toimitettavassa verotuksessa verosta vapaaksi katsottavien matkakustannusten korvausten perusteet ja määrät ovat jäljempänä tässä päätöksessä mainitut.

2 §

Matkakustannuksia ovat verovelvolliselle Suomessa tai ulkomailla tehdystä työmatkasta aiheutuneet kustannukset.

3 §

Työmatkalla tarkoitetaan matkaa, jonka palkansaaja tilapäisesti tekee työhön kuuluvien tehtävien suorittamiseksi erityiselle työntekemispaikalle varsinaisen työpaikan ulkopuolelle. Mikäli palkansaajalla työn luonteen vuoksi ei ole varsinaista työpaikkaa, työmatkana pidetään matkaa, jonka palkansaaja tilapäisesti tekee työn suorittamiseksi asunnoltaan erityiselle työntekemispaikalle.

Työmatkana pidetään matkaa työntekemispaikalle myös silloin, jos:

  1. työntekemispaikka sijaitsee muualla kuin oman työnantajan tai tämän kanssa samaan intressipiiriin kuuluvan yhteisön toimipaikassa;
  2. työskentely on tilapäistä tuloverolain 72 a §:ssä tarkoitetulla tavalla;
  3. työntekemispaikka sijaitsee yli 100 kilometrin etäisyydellä verovelvollisen asunnosta ja
  4. verovelvollinen on työntekemispaikalle tehdyn matkan takia yöpynyt työntekemispaikan sijainnin vuoksi tarpeellisissa tilapäisissä majoitustiloissa.

Työmatkana ei pidetä palkansaajan asunnon ja varsinaisen työpaikan välistä matkaa eikä työkomennuksen kestäessä tehtyjä viikonloppu- ja muita vastaavia matkoja asunnon ja erityisen työntekemispaikan välillä.

Aloilla, joilla erityistä työntekemispaikkaa alalle tunnusomaisen työn lyhytaikaisuuden vuoksi joudutaan usein vaihtamaan, pidetään päivittäistä asunnon ja erityisen työntekemispaikan välistä matkaa vain 7, 8 ja 9 §:ssä tarkoitettuun matkustamiskustannusten korvaukseen oikeuttavana matkana, jos palkansaajalla ei ole varsinaista työpaikkaa. Palkansaaja on kuitenkin oikeutettu myös 14 §:ssä tarkoitettuun ateriakorvaukseen, jos hänellä ei ole tilaisuutta varsinaiseen työnantajan järjestämään työpaikkaruokailuun erityisellä työntekemispaikalla tai sen välittömässä läheisyydessä.

4 §

Matkaa, jonka palkansaaja muutoin kuin 3 §:n 1 ja 2 momentissa tarkoitetulla tavalla tekee työtehtäviensä hoitamiseksi toissijaiseen työpaikkaansa, pidetään vain 7, 8 ja 9 §:n mukaiseen matkustamiskustannusten korvaukseen ja 16 §:n mukaiseen majoittumiskorvaukseen oikeuttavana matkana. Toissijaisella työpaikalla tarkoitetaan sellaista työnantajan tai tämän kanssa samaan intressipiiriin kuuluvan yhteisön vakituista toimipaikkaa, joka sijaitsee toisella paikkakunnalla tai toisessa valtiossa kuin työntekijän ensisijaisena pidettävä varsinainen työpaikka.

Edellä 1 momentissa mainittuun matkustamiskustannusten korvaukseen oikeuttavana matkana ei pidetä toissijaisen työpaikan sijainnin vuoksi tarpeellisen erillisen majoittumispaikan ja toissijaisen työpaikan välistä matkaa.

5 §

Varsinaisella työpaikalla tarkoitetaan paikkaa, jossa palkansaaja vakituisesti työskentelee. Jos palkansaajalla työn liikkuvuuden vuoksi ei ole paikkaa, jossa hän vakituisesti työskentelee, pidetään varsinaisena työpaikkana paikkaa, josta hän hakee työmääräykset, säilyttää työssä käyttämiään asusteita, työvälineitä tai työaineita, tai muuta työn tekemisen kannalta vastaavaa paikkaa.

6 §

Matkavuorokaudella tarkoitetaan enintään 24 tunnin pituista ajanjaksoa, joka alkaa palkansaajan lähtiessä työmatkalle työpaikaltaan tai asunnoltaan. Matkavuorokausi päättyy palkansaajan palatessa työmatkalta työpaikalleen tai asunnolleen.

7 §

Työmatkasta suoritettavalla matkustamiskustannusten korvauksella tarkoitetaan korvausta matka-, paikka- ja makuupaikkalipuista sekä muista niihin verrattavista välttämättömistä varsinaiseen matkustamiseen kuuluvista maksuista.
Matkustamiskustannusten korvauksena pidetään myös korvausta työvälineiden ja muiden sellaisten esineiden kuljetuksesta, joita palkansaajan on pidettävä mukanaan.

8 §

Palkansaajan muulla kuin omistamallaan tai hallitsemallaan kulkuneuvolla tekemästä työmatkasta suoritettavan matkustamiskustannusten korvauksen enimmäismäärä on liikenteenharjoittajan antaman tositteen tai muun luotettavan selvityksen mukainen määrä, jonka palkansaaja osoittaa matkustamiskustannuksista suorittaneensa. 

9 §

Palkansaajan omistamallaan tai hallitsemallaan kulkuneuvolla tekemästä työmatkasta suoritettavien matkustamiskustannusten korvausten enimmäismäärät ovat:

Taulukko matkustamiskustannusten korvausten enimmäismääristä
Kulkuneuvo Korvauksen enimmäismäärä
auto

44 senttiä kilometriltä, jota korotetaan

  • 7 senttiä kilometriltä perävaunun kuljettamisesta autoon kiinnitettynä
  • 11 senttiä kilometriltä silloin, kun työn suorittaminen edellyttää asuntovaunun kuljettamista autoon kiinnitettynä
  • 22 senttiä kilometriltä silloin, kun työn suorittaminen edellyttää taukotuvan tai vastaavan raskaan kuorman kuljettamista autoon kiinnitettynä
  • 3 senttiä kilometriltä sellaisista autossa kuljetettavista koneista tai muista esineistä, joiden paino ylittää 80 kiloa tai joiden koko on suuri
  • 3 senttiä kilometriltä, jos palkansaaja työhönsä kuuluvien tehtävien vuoksi kuljettaa autossa koiraa
  • 9 senttiä kilometriltä silloin, kun työn suorittaminen edellyttää liikkumista autolla metsäautotiellä tai muulta liikenteeltä suljetulla tienrakennustyömaalla, kyseisten kilometrien osalta
moottorivene, enintään 50 hv 76 senttiä kilometriltä
moottorivene, yli 50 hv 111 senttiä kilometriltä
moottorikelkka 106 senttiä kilometriltä
mönkijä 99 senttiä kilometriltä
moottoripyörä 33 senttiä kilometriltä
mopo 18 senttiä kilometriltä
muu kulkuneuvo 10 senttiä kilometriltä

Jos palkansaajan omistamassa tai hallitsemassa kulkuneuvossa matkustaa muita henkilöitä, joiden kuljetus on työnantajan asiana, korotetaan 1 momentissa tarkoitettujen korvausten enimmäismääriä 3 senttiä kilometriltä kutakin mukana seuraavaa henkilöä kohden.
Jos palkansaaja, jolla on Verohallinnon luontoisetujen laskentaperusteita koskevassa päätöksessä tarkoitettu auton käyttöetu, käyttää tällaista autoa työmatkan suorittamiseen ja maksaa itse tästä matkasta aiheutuvat polttoainekulut, hänelle korvattavien polttoainekulujen enimmäismäärä on 10 senttiä kilometriltä.

10 §

Päivärahalla tarkoitetaan korvausta kohtuullisesta ruokailu- ja muiden elinkustannusten lisäyksestä, joka palkansaajalle aiheutuu työmatkasta. Päivärahaan ei lueta matkustamisesta eikä majoittumisesta suoritettavaa korvausta.

11 §

Päivärahan suorittaminen edellyttää, että erityinen työntekemispaikka on yli 15 kilometrin etäisyydellä joko palkansaajan varsinaisesta työpaikasta tai asunnosta, riippuen siitä, kummasta matka on tehty. Erityisen työntekemispaikan on lisäksi oltava yli 5 kilometrin etäisyydellä sekä varsinaisesta työpaikasta että asunnosta.

12 §

Työmatkan kestoajasta riippuen päivärahan enimmäismäärät ovat:

Taulukko päivärahan enimmäismääristä
Työmatkan kestoaika Päivärahan enimmäismäärä euro
yli 6 tuntia (osapäiväraha) 20
yli 10 tuntia (kokopäiväraha) 44
kun matkaan käytetty aika ylittää viimeisen täyden matkavuorokauden  
- vähintään 2 tunnilla 20
- yli 6 tunnilla 44

Jos palkansaaja jonakin matkavuorokautena saa ilmaisen tai matkalipun hintaan sisältyneen ruoan, päivärahan enimmäismäärä on puolet 1 momentin mukaisista määristä. Ilmaisella ruoalla tarkoitetaan kokopäivärahan kysymyksessä ollen kahta ja osapäivärahan kysymyksessä ollen yhtä ilmaista ateriaa.

13 §

Ulkomailla tehdystä työmatkasta suoritettavien päivärahojen enimmäismäärät ovat:

Taulukko päivärahan enimmäismääristä ulkomailla
Maa tai alue Päivärahan enimmäismäärä
euro
Afganistan 51
Alankomaat 71
Albania 64
Algeria 62
Andorra 59
Angola 49
Antigua ja Barbuda 77
Arabiemiirikunnat 74
Argentiina 34
Armenia 53
Aruba 57
Australia 68
Azerbaidžan 52
Azorit 61
Bahama 75
Bahrain 74
Bangladesh 63
Barbados 70
Belgia 67
Belize 45
Benin 43
Bermuda 74
Bhutan 42
Bolivia 41
Bosnia ja Hertsegovina 52
Botswana 40
Brasilia 57
Britannia 62
    Lontoo ja Edinburgh 65
Brunei 39
Bulgaria 56
Burkina Faso 38
Burundi 42
Chile 48
Cookinsaaret 63
Costa Rica 51
Curaçao 48
Djibouti 68
Dominica 53
Dominikaaninen tasavalta 49
Ecuador 55
Egypti 68
El Salvador 49
Eritrea 73
Espanja 65
Etelä-Afrikka 44
Etelä-Sudan 98
Etiopia 45
Fidži 51
Filippiinit 65
Färsaaret 55
Gabon 87
Gambia 40
Georgia 39
Ghana 49
Grenada 63
Grönlanti 56
Guadeloupe 50
Guatemala 62
Guinea 62
Guinea-Bissau 37
Guyana 42
Haiti 45
Honduras 46
Indonesia 48
Intia 52
Irak 63
Iran 62
Irlanti 68
Islanti 68
Israel 81
Italia 66
Itä-Timor 46
Itävalta 67
Jamaika 51
Japani 78
Jemen 89
Jordania 79
Kambodža 58
Kamerun 53
Kanada 67
Kanarian saaret 63
Kap Verde 43
Kazakstan 42
Kenia 71
Keski-Afrikan tasavalta 98
Kiina 68
    Hongkong 74
Kirgisia 40
Kolumbia 48
Komorit 34
Kongo (Kongo-Brazzaville) 60
Kongon demokraattinen tasavalta (Kongo-Kinshasa) 40
Korean demokraattinen kansantasavalta (Pohjois-Korea) 63
Korean tasavalta (Etelä-Korea) 80
Kosovo 50
Kreikka 60
Kroatia 62
Kuuba 63
Kuwait 70
Kypros 62
Laos 46
Latvia 57
Lesotho 34
Libanon 79
Liberia 44
Libya 60
Liechtenstein 67
Liettua 54
Luxemburg 69
Madagaskar 39
Madeira 60
Makedonia 53
Malawi 67
Malediivit 60
Malesia 49
Mali 41
Malta 66
Marokko 66
Marshallinsaaret 55
Martinique 53
Mauritania 43
Mauritius 47
Meksiko 50
Mikronesia 49
Moldova 57
Monaco 98
Mongolia 38
Montenegro 59
Mosambik 39
Myanmar (Burma) 69
Namibia 34
Neitsytsaaret (USA) 50
Nepal 44
Nicaragua 41
Niger 48
Nigeria 74
Norja 66
Norsunluurannikko 72
Oman 66
Pakistan 31
Palau 76
Palestiinalaisalue 72
Panama 55
Papua-Uusi-Guinea 61
Paraguay 31
Peru 55
Portugali 62
Puerto Rico 57
Puola 56
Qatar 68
Ranska 70
Romania 58
Ruanda 33
Ruotsi 61
Saint Kitts ja Nevis 59
Saint Lucia 70
Saint Vincent ja Grenadiinit 70
Saksa 65
Salomonsaaret 52
Sambia 58
Samoa 53
San Marino 60
São Tomé ja Príncipe 79
Saudi-Arabia 66
Senegal 52
Serbia 62
Seychellit 69
Sierra Leone 53
Singapore 67
Slovakia 62
Slovenia 61
Somalia 65
Sri Lanka 40
Sudan 21
Suriname 79
Swazimaa 35
Sveitsi 79
Syyria 95
Tadžikistan 36
Taiwan 63
Tansania 47
Tanska 70
Thaimaa 64
Togo 52
Tonga 49
Trinidad ja Tobago 70
Tšad 57
Tšekki 62
Tunisia 52
Turkki 37
    Istanbul 39
Turkmenistan 76
Uganda 40
Ukraina 64
Unkari 53
Uruguay 47
Uusi-Seelanti 67
Uzbekistan 28
Valko-Venäjä 47
Vanuatu 58
Venezuela 63
Venäjä 52
    Moskova 65
    Pietari 60
Vietnam 60
Viro 58
Yhdysvallat 70
    New York, Los Angeles, Washington 77
Zimbabwe 46
Maa, jota ei ole erikseen mainittu 45

Päiväraha lasketaan matkavuorokausittain. Matkavuorokausi on 24 tuntia työmatkan alkamisesta tai edellisen matkavuorokauden päättymisestä.

Päivärahan enimmäismäärä määräytyy sen maan tai alueen mukaan, missä matkavuorokausi ulkomailla päättyy. Jos matkavuorokausi päättyy laivalla tai lentokoneessa, määräytyy päiväraha sen maan tai alueen mukaan, josta laiva tai lentokone on viimeksi lähtenyt tai jonne se Suomesta lähdettäessä ensiksi saapuu.

Suomeen palattaessa palkansaajalla on oikeus puoleen viimeksi päättyneeltä matkavuorokaudelta maksetusta ulkomaanpäivärahasta, jos työmatkaan käytetty aika ylittää viimeisen ulkomaan alueella tai sieltä lähteneessä laivassa tai lentokoneessa päättyneen täyden matkavuorokauden yli kahdella tunnilla.

Jos työmatkaan käytetty aika ylittää viimeisen ulkomaan alueella tai sieltä lähteneessä laivassa tai lentokoneessa päättyneen täyden matkavuorokauden yli kymmenellä tunnilla, palkansaajalla on oikeus viimeksi päättyneeltä matkavuorokaudelta maksettuun ulkomaanpäivärahaan. Kotimaahan paluun jälkeen alkaneelta matkavuorokaudelta tai sen osalta maksettavan päivärahan enimmäismäärä määräytyy 12 §:n mukaan.

Palkansaajalla on oikeus kysymyksessä olevaa maata varten vahvistettuun päivärahaan, jos ulkomaille tehty työmatka on kestänyt vähintään 10 tuntia. Mikäli työmatkaan käytetty kokonaisaika jää alle 10 tunnin, suoritetaan päiväraha kotimaan matkojen säännösten ja määrien mukaisesti.

Jos palkansaaja jonakin matkavuorokautena on saanut ilmaisen tai matkalipun taikka hotellihuoneen hintaan sisältyneen ruoan, päiväraha maksetaan 50 prosentilla alennettuna. Ilmaisella ruoalla tarkoitetaan ulkomaanpäivärahan kysymyksessä ollen kahta ilmaista ateriaa.

Kun työmatka tehdään Suomen alueen ulkopuolelle siten, että työ tehdään Suomessa olevan työnantajan lukuun poikkeuksellisissa olosuhteissa ja palkansaaja palaa yöksi Suomen alueelle eikä työmatkasta suoriteta 12 §:n mukaista päivärahaa, on työmatkasta suoritettavan korvauksen enimmäismäärä 1 momentista poiketen 18 euroa.

14 §

Ateriakorvauksen maksaminen edellyttää, että työmatkasta ei suoriteta päivärahaa ja että palkansaajalla ei työn vuoksi ole mahdollisuutta ruokailutauon aikana aterioida tavanomaisella ruokailupaikallaan. Ateriakorvauksen enimmäismäärä on 11,00 euroa.
Jos palkansaaja joutuu työmatkalla aterioimaan kaksi kertaa tavanomaisen ruokailupaikkansa ulkopuolella, eikä työmatkasta suoriteta päivärahaa, ateriakorvauksen enimmäismäärä on 22,00 euroa.

15 §

Työmatkasta päivärahan lisäksi suoritettavan majoittumiskorvauksen enimmäismäärä on majoitusliikkeen antaman tositteen tai muun luotettavan selvityksen mukainen määrä.

16 §

Toissijaiselle työpaikalle tehdystä matkasta suoritettavan majoittumiskorvauksen enimmäismäärä on majoitusliikkeen antaman tositteen mukainen määrä tai muuhun luotettavaan selvitykseen perustuva kohtuullinen määrä.

17 §

Yömatkarahan suorittaminen edellyttää, että päivärahaan oikeuttavasta matkavuorokaudesta vähintään 4 tuntia on kello 21.00 - 07.00 välisenä aikana ja että työnantaja ei järjestä palkansaajalle ilmaista majoitusta eikä suorita majoittumiskorvausta tai korvausta makuupaikasta. Yömatkarahan enimmäismäärä on 13 euroa.

18 §

Mitä edellä on määrätty matkakustannusten korvauksesta, sovelletaan merityötuloa saaville verovelvollisille maksettaviin laissa verovapaiksi säädettyihin korvauksiin.

19 §

Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2021. Tätä päätöstä sovelletaan työmatkaan tai sen osaan, joka tehdään vuonna 2021.

Helsingissä 24 päivänä marraskuuta 2020

Pääjohtaja Markku Heikura

Johtava asiantuntija Mia Keskinen

Sivu on viimeksi päivitetty 25.11.2020