Verohallinnon päätös luonnollisille henkilöille ennakonkannossa maksuunpantavan ennakkoveron laskentaperusteista vuonna 2015

Antopäivä
4.12.2014
Diaarinumero
A199/200/2014
Voimassaolo
Toistaiseksi

Verohallinto on rajoitetusti verovelvollisen tulon verottamisesta annetun lain (627/1978) 24 §:n 3 momentin (510/2010) sekä ennakkoperintälain (1118/1996) 2 §:n 1 momentin ja 6 §:n 1 momentin, sellaisina kuin ne ovat laissa 516/2010, nojalla vahvistanut luonnollisille henkilöille ennakonkannossa maksuunpantavan ennakkoveron laskentaperusteet seuraavasti:

1 Ennakkoveron laskeminen

Yleisesti tai rajoitetusti verovelvolliselle, jolla on ennakonkannon alaista tuloa, maksuunpannaan ennakonkannossa ennakkovero seuraavin perustein.

Verohallinto maksuunpanee verovelvollisen ennakkoveron.

1.1 Ennakkoveron laskemisen perusteena käytettävät tulot

1.1.1 Verojen laskennassa huomioitavat tulot

Ennakonkannossa maksettavaa ennakkoveroa määrättäessä tuloina otetaan huomioon verovelvollisen veronalaiset tulot, jos niiden oletetaan jatkuvan. Myös ulkomailta saadut tulot lasketaan mukaan. Suomessa verotettava ulkomaan eläke, joka on voitu ottaa huomioon jo ennakonpidätysprosenttia laskettaessa, otetaan huomioon myös ennakkoveron laskennassa.

Osinkotuloja ja osuuspääoman korkoja ei oteta huomioon vuodelta 2013 toimitetusta verotuksesta. Kotimaan osinkotulot otetaan mukaan laskentaan vuoden 2014 ennakkoperinnän oikaisulaskennoista tai Verohallinnon vuotta 2015 varten tallentamina. Ulkomaan osinkotuloista otetaan mukaan vain pääomatuloa olevat julkisesti noteeratusta yhteisöstä saadut osingot. Tuloverolain 43 §:n mukaisia puun myyntituloja ei oteta huomioon. Myöskään pääomatuloa olevia käyttökorvauksia ei oteta huomioon ennakkoveron laskennassa.

Ennakonpidätyksen alaiset tulot otetaan huomioon sen suuruisina, kuin ne on otettu huomioon ennakonpidätysprosenttien laskennassa.

Ennakonkannonalaiset tulot lasketaan mukaan vuodelta 2013 toimitetusta verotuksesta, vuoden 2014 ennakkoperinnän oikaisulaskennoista tai Verohallinnon vuotta 2015 varten tallentamina.

Verotus- ja elinkeinoyhtymien osakkaille otetaan huomioon yhtymän tulo-osuus vuodelta 2013 toimitetusta verotuksesta, vuoden 2014 ennakkoperinnän oikaisulaskennoista tai Verohallinnon vuotta 2015 varten tallentamina. Elinkeinotoiminnan ja maatalouden pääomatulot ja ansiotulot otetaan huomioon vuodelta 2013 toimitetusta verotuksesta, vuoden 2014 ennakkoperinnän oikaisulaskennoista tai Verohallinnon vuotta 2015 varten tallentamina.

Rajoitetusti verovelvollisen ennakkoveron laskennassa ei käytetä muita ennakonpidätyksen alaisia tuloja kuin eläketuloja, vaan tulot poistetaan perusteista, mikäli niitä esiintyy. Rajoitetusti verovelvollisella otetaan huomioon Suomesta saadut eläketulot ja niistä kertyvät ennakonpidätykset.

Ennakonkannon alaiset pääomatulot ja ansiotulot, ulkomaantuloja lukuun ottamatta, otetaan huomioon kuten yleisesti verovelvollisella. Tulot luetaan ennakonkannonalaisiin tuloihin vuodelta 2013 toimitetun verotuksen, vuoden 2014 ennakkoperinnän oikaisulaskennan tai Verohallinnon vuotta 2015 varten tallentaman tiedon mukaisena.  Sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksu lasketaan rajoitetusti verovelvolliselle, jos hän saa eläkettä tai suoritusta Suomesta ja hänelle on saapunut tieto, että Suomi vastaa sairaanhoidon kustannuksista. Rajoitetusti verovelvollisen ennakonkannon alaisten tulojen osalta oletuksena on, ettei sairaanhoitomaksua ja päivärahamaksua määrätä.

1.1.2 Yrittäjävakuutuksen työtulo sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksun laskentaperusteena

Eläkevakuutuslaitokset ilmoittavat vuodelle 2015 arvioidut työtulot, jotka ovat yrittäjäeläkevakuutuksen (YEL-työtulo) tai maatalousyrittäjän eläkevakuutuksen (MYEL-työtulo) vakuutusmaksujen ja tulevan eläkkeen perusteena. Työtuloilla korvataan sairausvakuutuslain 18 luvun 14 §:ssä luetellut veronalaiset tulot ja sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksu määrätään käyttäen laskentaperusteena työtuloja ja niitä muita veronalaisia ansiotuloja, joita säännöksen mukaan ei korvata työtulolla.

Perusennakoiden laskennassa palkanluonteiset ansiotulot korvataan työtuloilla samoilla säännöillä kuin ennakonpidätysprosenttien laskennassa. Jos palkkatulotiedot ovat vuodelta 2013 toimitetusta verotuksesta, korvataan päätoimen palkkatulon, ennakonkannonalaisten palkkatulojen ja kustannusten korvausten yhteismäärästä korvattavan palkkatulon osuus (PY) ja sivutulosta korvataan korvattavan sivutulon osuus (1Y). Merityötulosta korvataan korvattavan merityötulon osuus (2Y). Jos tiedot ovat vuoden 2014 ennakkoperinnän oikaisulaskennasta, korvataan palkanluonteisista ansiotuloista oikaisulaskennan tai Verohallinnon vuotta 2015 varten tallentaman yritystoiminnasta saadun palkan osuus (Y-palkka). Merityötulosta korvataan Verohallinnon vuotta 2015 varten tallentamayritystoiminnasta saadun merityötulon osuus (M-palkka).

Ansiotuloa olevat osingot korvataan YEL-työtuloilla siltä osin kuin osingot ovat mukana laskennassa.

YEL-työtulolla korvataan myös ennakonkannon alaiset henkilökohtaisen tulolähteen työkorvaukset, muun tulonhankkimistoiminnan tulo (esim. palveluraha, yksityinen perhepäivähoitaja), elinkeinotoiminnan ansiotulo ja yhtymän elinkeinotoiminnan ansiotulo.

MYEL-vakuutuksen perusteena voi olla joko maatalous, merityötulo, maatalous ja merityötulo, apuraha, apuraha ja maatalous, apuraha ja merityötulo taikka apuraha, maatalous ja merityötulo. Vakuutuksen peruste saadaan Melasta vuoden 2015 ennakkoperintää varten.

MYEL-vakuutuksen peruste vaikuttaa siihen, mitä tuloja korvataan MYEL-työtulolla sairaanhoitomaksun laskennassa.

Jos MYEL-vakuutuksen peruste on maatalous, MYEL-työtulolla korvataan myös maatalouden ansiotulo, yhtymän maatalouden ansiotulo ja porotalouden ansiotulo.

Jos MYEL-vakuutuksen peruste on merityötulo, MYEL-työtulo korvaa elinkeinotoiminnan ansiotulon ja elinkeinotoiminnan ansiotulon yhtymistä sekä omasta yrityksestä saadun merityötulon, mutta ei muita MYEL-työtulolla korvattavia tuloja. Jos tässä tarkoitettuja tuloja kuitenkin esiintyy, ne ovat mukana sellaisenaan sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksun laskennassa.

Jos MYEL -vakuutuksen peruste on maatalous ja merityötulo, MYEL-työtulo korvaa kaikki edellä mainitut tulot.

Jos MYEL-vakuutuksen peruste on apuraha, MYEL-työtulo korvaa apurahan, mutta ei muita MYEL-työtulolla korvattavia tuloja. Jos tässä tarkoitettuja tuloja kuitenkin esiintyy, ne ovat mukana sellaisenaan sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksun laskennassa.

Jos MYEL-vakuutuksen peruste on apuraha ja maatalous, MYEL-työtulolla korvataan apuraha, maatalouden ansiotulo, yhtymän maatalouden ansiotulo, ja porotalouden ansiotulo.

Jos MYEL-vakuutuksen peruste on apuraha, maatalous ja merityötulo, MYEL-työtulo korvaa kaikki edellä mainitut tulot ja elinkeinotoiminnan ansiotulon ja elinkeinotoiminnan ansiotulon yhtymistä sekä omasta yrityksestä saadun merityötulon.

Jos verovelvollisella on sekä YEL- että MYEL-työtuloa, korvataan kaikki veronalaiset tulot edellä olevin säännöin sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksun laskennassa.

Edellä mainittujen lisäksi ennakkoveron laskennassa korvataan YEL-työtulolla ennakonpidätyksen alainen työkorvaus (ALV-velvollinen) ja ennakonkannon alainen työkorvaus sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksun laskennassa.

1.1.3 Yrittäjävakuutuksen työtulo sairausvakuutuksen päivärahamaksun laskentaperusteena

Eläkevakuutuslaitosten ilmoittamilla YEL- tai MYEL-työtuloilla korvataan sairausvakuutuslain 18 luvun 15 §:ssä luetellut veronalaiset tulot sairausvakuutuksen päivärahamaksun laskennassa. Päivärahamaksu 0,78 % määrätään käyttäen laskentaperusteena työtuloja ja niitä työtuloja ja palkkoja, joita säännöksen mukaan ei korvata YEL/MYEL-työtulolla.

YEL-työtulon perusteella lasketaan yrittäjän korotettu päivärahamaksu 0,13 % 18–68 -vuotiaalle.

1.1.4 Vuodelta 2013 toimitetun verotuksen ennakonkannonalaisten tulojen käyttäminen

Vuodelta 2013 toimitetusta verotuksesta saatavia ennakonkannon alaisia tuloja käytetään seuraavasti:

  • maataloudesta saatua puhdasta tuloa sekä yhtymästä saatua maatalouden tuloa alennetaan 15,0 %:lla
  • muusta kuin maatalouskiinteistöstä saatua vuokratuloa sekä asunto- ja liikeosakkeista saatua vuokratuloa korotetaan 6,5 %:lla
  • luonnollisen henkilön saamaa elinkeinotoiminnan tuloa sekä yhtymän elinkeinotoiminnan ansiotuloa korotetaan 7,5 %:lla
  • ulkomaisen yhtymän pääoma- ja ansiotulo otetaan laskentaan sellaisenaan
  • muut kuin edellä mainitut tulot otetaan laskentaan sellaisenaan.

Ennakonkannon alaisia palkkatuloja ja palvelurahoja korotetaan 2,5 %:lla, jos tieto on vuodelta 2013 toimitetusta verotuksesta ja 1,0 %:lla, jos tieto on vuoden 2014 ennakkoperinnän oikaisulaskennasta.

1.2 Ennakkoveron laskemisen perusteena käytettävistä tuloista tehtävät vähennykset

Tuloverotuksessa luonnolliselle henkilölle myönnettävät vähennykset vähennetään edellä kerrotulla tavalla yhteenlasketuista ansiotuloista samojen perusteiden mukaan kuin palkan ja eläkkeen ennakonpidätysprosenttien laskentaperusteista annetuissa Verohallinnon päätöksissä on erikseen vahvistettu. Ulkomaan merityötulosta laskettava merityötulovähennys ja ulkomaan eläkkeeseen liittyvät eläketulovähennykset otetaan huomioon muiden vähennysten lisäksi.

Vähennykset kohdistetaan ensisijaisesti ennakonpidätyksenalaisiin tuloihin. Jos ennakonpidätyksenalaisia tuloja ei ole tai ne eivät riitä vähennysten tekemiseen, vähennykset siirretään tehtäväksi ennakonkannon alaisista tuloista. Tulonhankkimisvähennys tehdään kuitenkin vain palkkatulosta käytettäessä tuloperusteena vuodelta 2013 toimitetun verotuksen tietoja. Tulonhankkimismenot vähennetään palkkatulosta tai muusta ansiotulosta. Ennakonpidätyksen alaisiin tuloihin kohdistuvat luonnolliset vähennykset tehdään vain ennakonpidätyksen alaisista tuloista.

Pääomatuloista vähennykset tehdään samojen perusteiden mukaan kuin palkan pidätysprosenttien laskentaperusteista annetussa Verohallinnon päätöksessä on erikseen vahvistettu.

Rajoitetusti verovelvollisella kunnallisverotuksen vähennyksinä otetaan huomioon eläketulovähennys, ansiotulovähennys, invalidivähennys ja vuoden 1982 invalidivähennys ja perusvähennys. Valtionverotuksen eläketulovähennys otetaan huomioon valtionverotuksen vähennyksenä. Pääomatulosta tehtävät vähennykset otetaan huomioon kuten yleisesti verovelvollisella. Mikäli pääomatulot eivät riitä pääomatulosta tehtävien vähennysten tekemiseen, vähentämättä jäävä osa siirretään alijäämäksi ja erityiseksi alijäämäksi samoin kuin yleisesti verovelvollisen alijäämiä laskettaessa.

1.3 Verojen laskeminen

1.3.1 Valtion tuloveron laskeminen

1.3.1.1 Ansiotulot

Valtion ansiotulovero lasketaan yleisesti tai rajoitetusti verovelvollisilla luonnollisilla henkilöillä ja kotimaisilla kuolinpesillä vuodelta 2015 toimitettavassa verotuksessa sovellettavan tuloveroasteikon perusteella valtionverotuksen verotettavasta ansiotulosta.

Eläketuloa saaville lasketaan lisäksi eläketulon lisävero. Luonnollisen henkilön on suoritettava eläketulostaan valtiolle eläketulon lisäveroa silloin, kun eläketulo vähennettynä valtionverotuksen eläketulovähennyksellä on suurempi kuin 45 000 euroa. Lisäveron määrä on 6 prosenttia. Eläketulon lisävero määrätään kuolinvuodelta kuolinpesälle. Eläketulon lisävero maksetaan valtionverotuksessa sovellettavan progressiivisen tuloveroasteikon perusteella määrätyn tuloveron lisäksi ja siihen sovelletaan, mitä ansiotulosta valtiolle suoritettavasta tuloverosta on säädetty. Eläketulon lisävero on osa valtion ansiotuloveroa.

Näin saadusta valtion ansiotuloverosta vähennetään työtulovähennys, invalidivähennys, elatusvelvollisuusvähennys ja lapsivähennys. Vähennykset lasketaan samalla tavalla kuin palkansaajien pidätysprosentin laskennassa.

Alijäämähyvityksestä vähennetään enintään 3/4 valtion ansiotuloverosta. Loput 1/4 vähennetään valtion ansiotuloverosta, kunnallisverosta, kirkollisverosta ja sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksusta näiden verojen suhteessa. Erityinen alijäämähyvitys vähennetään ensisijaisesti valtion ansiotuloverosta. Jos valtion ansiotulovero ei riitä erityisen alijäämähyvityksen vähentämiseen, niin vähentämättä jäänyt määrä vähennetään kunnallisverosta, kirkollisverosta ja sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksusta näiden suhteessa.

Verovelvollisella vähentämättä jäänyttä määrää erityisestä alijäämähyvityksestä ja valtionverotuksen invalidivähennyksestä ei ennakkoperinnässä automaattisesti siirretä puolison hyväksi.

1.3.1.2 Pääomatulot

Verotettavasta pääomatulosta lasketaan vero pääomatulon tuloveroprosentin (30,0) mukaisesti. Siltä osin kuin pääomatulo ylittää 30 000 euroa, ylimenevästä osasta lasketaan veroa pääomatulon korotetun tuloveroprosentin (33,0) mukaan.

1.3.2 Kunnallisveron ja kirkollisveron laskeminen

Kunnallisveron määrän laskemista varten lasketaan kunnallisverotuksessa verotettava ansiotulo. Vero lasketaan verovuodelle 2015 vahvistetun kunnan tuloveroprosentin mukaan ja kirkollisvero seurakunnan tuloveroprosentin mukaan.

Rajoitetusti verovelvolliselle henkilölle kunnallisvero lasketaan kuntien keskimääräisen tuloveroprosentin 19,75 mukaan. Rajoitetusti verovelvollisen kunnallisvero menee valtiolle. Kirkollisveroa ei määrätä rajoitetusti verovelvolliselle.

1.3.3 Sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksun ja päivärahamaksun laskeminen

Sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksu lasketaan 1,32 %:n mukaan, sairaanhoitomaksun korotus 0,17 %:n mukaan, sairausvakuutuksen päivärahamaksu 0,78 %:n mukaan ja yrittäjän korotettu päivärahamaksu 0,13 %:n mukaan.

Ennen sairausvakuutuksen päivärahamaksun laskemista Päivärahamaksun perusteena olevasta tulosta vähennetään ennen ennakonpidätyksen toimittamista tehtävä vähennys. Lasketusta päivärahamaksusta ei tehdä verosta tehtäviä vähennyksiä.

Päivärahamaksu lasketaan päivärahamaksun perusteena olevasta tulosta 16 vuotta täyttäneelle siihen asti kunnes verovelvollinen täyttää 68 vuotta. Siten 17–67-vuotiaille lasketaan päivärahamaksu koko verovuodelle päivärahamaksun perusteena olevasta tulosta.

Kesken vuoden 16 vuotta täyttävälle lasketaan päivärahamaksun perusteena oleva tulo koko vuodelta ja tästä tulosta vähennetään elinkeinotoiminnan, maatalouden ja porotalouden ansiotulo. Saatu tulo jaetaan 12:lla ja tulos kerrotaan syntymäkuukauden jälkeisten kuukausien lukumäärällä. Tulokseksi saadaan uusi päivärahamaksun perusteena oleva tulo, josta lasketaan päivärahamaksu. Siitä osasta kunnallisverotettavaa ansiotuloa, josta ei määrätä päivärahamaksua, muodostuu laskennassa sairaanhoitomaksun korotus.

Kesken vuoden 68 vuotta täyttävälle, joka ei ole YEL/MYEL-vakuutettu, lasketaan päivärahamaksun perusteena oleva tulo koko vuodelta ja tulosta vähennetään elinkeinotoiminnan, maatalouden ja porotalouden ansiotulo. Saatu tulo jaetaan 12:lla ja tulos kerrotaan syntymäkuukauden ja sitä edeltävien kuukausien lukumäärällä. Tulokseksi saadaan uusi päivärahamaksun perusteena oleva tulo, josta lasketaan sairausvakuutuksen päivärahamaksu. Siitä osasta kunnallisverotettavaa ansiotuloa, josta ei määrätä päivärahamaksua, muodostuu laskennassa sairaanhoitomaksun korotus.

Jos kesken vuoden 68 vuotta täyttävä on YEL/MYEL-vakuutettu, lasketaan päivärahamaksun perusteena oleva tulo siten, että YEL/MYEL-vakuutuksen työtulolla korvataan määritellyt tulot kuten kerrottu kohdissa 1.1.2. ja 1.1.3. ja tuloihin lisätään korvaamattomat päivärahamaksun perusteeseen kuuluvat tulot. Saatu tulo jaetaan 12:lla ja tulos kerrotaan syntymäkuukauden ja sitä edeltävien kuukausien lukumäärällä. Tulokseksi saadaan uusi päivärahamaksun perusteena oleva tulo, josta lasketaan sairausvakuutuksen päivärahamaksu. Siitä osasta kunnallisverotettavaa ansiotuloa, josta ei määrätä päivärahamaksua, muodostuu laskennassa sairaanhoitomaksun korotus.

Alle 16-vuotiaalle tai 68 vuotta täyttäneelle ei lasketa sairausvakuutuksen päivärahamaksua iän perusteella. Siitä osasta kunnallisverotettavaa ansiotuloa, josta ei määrätä sairausvakuutuksen päivärahamaksua, muodostuu laskennassa sairaanhoitomaksun korotus.

Yrittäjän korotettua sairausvakuutuksen päivärahamaksua lasketaan 0,13 % YEL-työtulosta 18–68-vuotiaille.

Sairausvakuutuksen päivärahamaksu huomioidaan puhtaasta ansiotulosta tehtävänä vähennyksenä.

1.3.4 Ulkomaan tuloista johtuva veron osuus

Ulkomaan tulojen veron osuus lasketaan vuodelta 2013 toimitetun verotuksen tietojen, vuoden 2014 ennakkoperinnän oikaisulaskentojen tai Verohallinnon vuotta 2015 varten päivittämien tietojen mukaisena.

Ulkomaan tulojen veron osuus lasketaan merityötulosta 15 prosentin mukaan, jollei ennakkoperinnän oikaisulaskennasta tai Verohallinnon vuotta 2015 varten päivittämistä tiedoista saada muuta tietoa veron suuruudesta.

1.3.5 Sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksun alentaminen

Sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksun määrä on sairaanhoitomaksuprosentin (1,32) osoittama määrä sairaanhoitomaksun laskennan verotettavasta ansiotulosta. Verotettava ansiotulo saadaan, kun sairaanhoitomaksun laskennan veronalaisista ansiotuloista, jotka koostuvat mahdollisista YEL- ja MYEL-työtuloista sekä niistä veronalaisista ansiotuloista, joita ei sairausvakuutuslain 18 luvun 14 §:n mukaan ole korvattu työtulolla, vähennetään luonnolliset vähennykset sekä sairaanhoitomaksun laskennassa veronalaisen ansiotulon johdosta uudelleen lasketut vähennykset. Jos esiintyy ”ei sh - maksulliset” ulkomaan ansiotuloa, lasketaan niiden suhteellinen osuus verotettavasta sh - ansiotulosta. Kerrotaan ”ei sh - maksulliset” puhdas ulkomaan ansiotulot verotettavalla sh - ansiotulolla ja jaetaan puhtaalla sh - ansiotulolla. Tulokseksi saadaan ”ei sh - maksullisten” tulojen osuus. Verotettavasta sh - ansiotulosta vähennetään ”ei sh - maksullisten” tulojen osuus ja tulokseksi saadaan sairaanhoitomaksun laskennan verotettava ansiotulo.

Laskettu sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksu saadaan kertomalla sairaanhoitomaksun laskennan verotettava ansiotulo sairaanhoitomaksuprosentilla. Sairaanhoitomaksun korotus lasketaan vähentämällä sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksun laskennan verotettavasta ansiotulosta päivärahamaksun perusteena oleva tulo ja kertomalla erotus sairaanhoitomaksun korotusprosentilla. Lasketaan yhteen laskettu sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksu ja sairaanhoitomaksun korotus. Tulokseksi saadaan laskettu kokonaissairaanhoitomaksu. Maksusta vähennetään ulkomaan eläketulon sairaanhoitomaksuvähennys. Sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksu ja sairaanhoitomaksun korotus otetaan mukaan verojen ja maksujen yhteismäärään suhteutettaessa alijäämähyvitystä. Lasketusta sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksusta vähennetään alijäämähyvityksen sairaanhoitomaksun osuus, jolloin saadaan maksuunpantava sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksu.

Ennakkoveron laskentaan saadaan perusverokorttien laskennasta eläkkeet ja suoritukset jaoteltuna sosiaaliturva-asetuksen tai perusasetuksen mukaisiin Suomen eläkkeisiin ja ei-asetuksen mukaisiin muihin eläkkeisiin tai suorituksiin. Perusverokorttien laskennasta saadaan myös ulkomaan eläkkeet ja suoritukset jaoteltuna sen mukaan maksetaanko ne EU/ETA-maasta vai muusta maasta, verotetaanko ne Suomessa vai verotetaanko vain Suomessa vai eikö veroteta lainkaan Suomessa ja koskeeko niitä sairaanhoitomaksukatto vai eikö määrätä sairaanhoitomaksua lainkaan vai määrätäänkö vain sairaanhoitomaksu.

Sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksun laskennassa ulkomaan eläketuloa ei huomioida lainkaan, jos se on EU/ETA-maasta maksettua eläkettä, josta ei määrätä sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksua. Jos EU/ETA-maasta maksetun eläkkeen sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksua koskee sairaanhoitomaksukatto, sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksu korotuksineen ei saa ylittää Suomesta maksettavien sosiaaliturva-asetuksen tai perusasetuksen mukaisten eläkkeiden yhteismäärää.

Eläkkeiden perusteella määrättävä sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksu ja sairaanhoitomaksun korotus saadaan vertaamalla maksua ilman eläketuloja ja maksua, joka saadaan, kun myös sosiaaliturva-asetuksen tai perusasetuksen mukaiset eläkkeet otetaan huomioon. Erotus on mainittujen asetusten mukaisten eläkkeiden perusteella määrättyä sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksua korotuksineen. Tätä sairaanhoitomaksua korotuksineen verrataan Suomesta maksettavien sosiaaliturva-asetuksen tai perusasetuksen mukaisten eläkkeiden bruttomäärään. Ylittävästä osasta muodostuu sairaanhoitomaksuvähennys ulkomaan eläketulon johdosta, joka vähennetään lasketusta sairaanhoitomaksusta, joka sisältää korotuksen.

Muusta ulkomaan eläketulosta lasketaan täysi sairaanhoitomaksu korotuksineen.

1.3.6 Yleisradioveron laskeminen

Yleisradiovero lasketaan uudelleen tässä laskennassa olevien tietojen perusteella vastaavalla tavalla kuin palkan pidätysprosentin laskennassa.

1.3.7 Verojen ja maksujen yhdistäminen

Lasketaan verot ja maksut yhteensä. Näin saaduista veroista ja maksuista vähennetään ennakonpidätyksin kertyväksi laskettu veron määrä.

2 Ennakkoverolippu ja tilisiirtolomakkeet

Pienin kannettavan ennakon määrä on 170 euroa. Ennakkovero maksuunpannaan siten, että ensimmäinen mahdollinen kantokuukausi on tammikuu. Ennakkovero kannetaan sen määrästä riippuen kahdessa tai useammassa erässä.

Maksuunpantavasta ennakkoverosta verovelvolliselle valmistetaan ennakkoverolippu ja tilisiirtolomakkeet.

3 Päätöksen voimaantulo

Tätä päätöstä sovelletaan luonnolliselle henkilölle vuodelta 2015 maksuunpantavan ennakkoveron laskennassa.

 

Helsingissä 4. päivänä joulukuuta 2014
 

pääjohtaja Pekka Ruuhonen

johtava asiantuntija Mia Keskinen